Kysymys on vähän kumma mut kysyn kuitenkin. Ollaan oltu poikaystävän kanssa yhessä jo useita vuosia ja jotenki haluisin kokeilla omia siipiä. Ongelma on siinä et mun jätkä on aivan ihana ja haluisin pitää sen mun ystävänä. Mietinki et jos eroon kundista nii onks mitää mahollisuuksii pitää sitä kaverina? Se on ollu paras kaveri mitä mulla on ikinä ollu, enkä haluis menettää sitä. Tietystikkään en puuhais mitää muitten miesten kans ku sillonha se ystävyys viimeistää loppus mut haluisin olla hetken iha yksin. Oisko mahollista?
Voiko toimia
Jossu
121603
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Toi on vähä kimurantti juttu. On vähä siitä kiinni kuinka rakastunu miehes on. Uskoisin kuiteski että voi toimia jos tosiaa pystyt pitää näppis erossa muista miehistä
Meillä on vähän saman suuntainen tilanne. Yhdessä on oltu yli viisi vuotta, viimeiset puoli vuotta kihloissa ja häitä suunnitellen. Nyt on häät yhteisymmärryksessä peruttu, mutta se ei tunnu riittävän miehelle. Rakkaus on olemassa vahvana, mutta voiko suhde toimia kun on tavattu miltei alaikäisinä... Itse en haluaisi luovuttaa ja opetella taas elämänn yksin, mutta ilmeisesti loppuratkaisulle ei ole vaihtoehtoja kun toinen ei tunnekaan haluavansa sitoutua.
Teille kaikille sanoisin (vanhana ja viisaana), että jutelkaa kumppanienne kanssa asiasta. Järkevää on ottaa vaikka aikalisää ja hengähdystaukoa. Kyllä kannattaa, kuten teistä kaikista tuntuu, olla erossa hetken aikaa, miettiä ja katsoa muutakin maailmaa kuin seurustelusuhdetta. Hyvin voi pysyä ystävänä vaikka ei olekaan tiiviissa parisuhteessa. Seksikokemuksia en kylläkään suosittele kokeilemaan. Aika sitten näyttää miten suhteenne tulee kehittymään breikin jälkeen.
seurustelin viisi vuotta ja tuli myös tuo tunne, että haluan kokeilla siipiäni. keskustelimme ihanan puolisoni kanssa ja sovimme, että eroamme. olemme yhä parhaat kaverit. puhumme kaikesta, myös uusista suhteistamme.
Älä unta näe.
Joo. Aita tulee vastaan viimestään kun sun mies löytää uuden. Alat tajuamaan, että menetät sen ja yrittämään takaisin. Uusi nainen ei halua sua miehen elämään, koska tajuaa ettet ole pelkkä ystävä ainakaan enää.
Aloin pari vuotta sitten seurustelemaan mieheni kanssa, tuolloin exä oli kuulemma hyvä kaveri. No, eipä esitellyt koskaan itseään minulle (minkä jälkeen olisin toki hyväksynyt hänet kaveriksi miehelle).Laitteli e-postia ja tekstareita muka niin, etten näkisi. Tottakai mies ne minulle näytti ja vaikka niissä ei sinällään ollut mitään pahaa, naisen olemuksesta näki kyllä lopunkin. Ei halunnut päästää miestä elämästään, mutta alko tajuamaan mitä menettí.
1,5 vuotta meni, että se likka jätti lopulta meidät rauhaan. En koskaan sanonu tästä exästä mitään pahaa, ajattelin, että mies tehkööt valinnan itse. No, likalla meni sitten niin kauan tajuta. Nyt ei ole kuulemma puoleen vuoteen kuulunu mitään siitä ja hyvä niin.
Että tuskin se kaveruus kauheen hyvin onnistuu ellei fakta ole se, ettei kummallakaan todellakaan ole enää tunteita toisiinsa. ja mä olisin ihan mielelläni tutustunu mun miehen exään, mutta sitä ei näemmä kiinnostanu muhun, että siitä näkee ettei se ollu tunteetonta ystävyyttä ainakaan hänen puoleltaan!
Kyllä, sama juttu. Minä hyväuskoisena miehenä sitten luulin tosiaan, että olemme "vain" ystäviä...ja p**kanmarjat, heti, kun minulla oli vähänkin vakavampi(nykyinen) ihmissuhde, niin alkoi aika häijy ajojahti, tarkoituksena pelkästään se, että olisin yksin kait, ja hänen ikioma "ystävänsä"..?
Onneksi olit sitten yhtä fiksu kuin minun oma mies. Sitä helposti ajan mittaa unohtaa, miksi alunperin erottiin. Kaikki pahat asiat unohtuu. Siinä on sitten helppo haikailla. Kai ei minunkaan mies tehnyt loppua koko jutusta, kun luuli tämän exän tosiaan haluavan olla ystävä. Onneksi minulle on annettu vahva itsetunto, että en ottanut herneitä nenään koko touhusta vaan odottelin rauhassa olemalla oma pirteä itseni;)
Siis täähä on eritilanne. Jos ei oteta uusia kumppaneita eli ollaan vaan ítteksee nii tottakai voi olla kavereita. Tietysti sit ku tulee uusia kuvioon nii kaveruus loppuu. Tää on valitettava tosiasia
No nimenomaa sitä tässä tarkoitetaankin!
Voi onnistua jos rakkaus välillänne on tarpeeksi ymmärtäväistä ja antaa tilaa. Voi olla että yksinolon aikana toinen tajuaakin että haluaa tosiaan mennä ja nähdä yksin vielä muutakin. Toisaalta niinkin voi käydä että tajuatte kumpikin olevanne sielunkumppaneita eikä teitä enää erota mikään. :)
Puhukaa kuitenkin asiat selviksi ennen kuin teet mitään päätöksiä, ettei tule yllätyksiä.
Onnea siinä mitä ikinä päätätkään tehdä!
jos sun miehes on aivan ihana ni miks ihmeessä haluat erota siitä. en vaan tajuu, oisit tyytyväinen siihen mitä sul on äläkä oo noin itsekäs.