ettänäin.

tässä juuri äsken lueskelin näitä kaiken maailman kirjoituksia.. ajattelin sittemmin kirjotella tänne.. elikkäs.. tutustuin kolmisen vuotta sitten yhteen mukavaan ja ihanaan naiseen johon rakastuin täydeltä sydämeltä. meillä meni ihan mukavasti, pieniä kiistoja ja vähän suurempia riitoja, mutta kumpikaan ei pettänyt toista, kummatkin kävivät töissä.. sitten kosin häntä normaali suomalais miehen tyylillä. oltiin kihloissa pari vuotta. muutettiin yhteiseen asuntoon. ja kaikki meni tosi hyvin kunnes sain tosi rankan työn jossa vaadittiin tosi paljon fyysistä kuntoa. En oikein jaksanut enään lähteä keskustaan shoppailemaan vaatteita sun muuta.. tein kyllä ruokaa kotona ja autoin siivoamaan.. mutta sitten yhtäkkiä avopuolisosta tuli kärttyisä ja valitti koko ajan joka helvetin asiasta, jos esimerkiksi vahingossa tippui haarukka niin tuli hirveä huuto.. en ymmärtänyt asiaa.. mutta tämä jatkui monta monta viikkoa kunnes tajusin että, avopuoliso on jutellu hänen lapsuuden toverilleen kaiken maailman jutut meidän suhteesta.. tuli vähän sellainen olo että..... MIKSI?.... siitä sitten kaikki lähti liikkeelle.. itse en niinkään enään jaksa _/ tahdo lähteä baariin niin hän sitten lähti lähes joka viikonloppu baariin, eihän mun tarvinnut pelätä sitä ettei se tule kotia.. koska se aina tuli kotia humalassa tietenkin.. ja niin asiaan.. sitten yks kaunis päivä avopuoliso sanoikin että " tuli tässä mieleen että se mun lapsuuden kaveri niin sano että se rakastaa mua, en tiedä mitä pitäisi tehdä " ja siitä heti tiesin että se ei TODELLAKAAN ottanut todesta koko kihlausta vaikka itse olin antanut koko sydämen hänelle.. sitten pari kuukautta myöhemmin lähdin armeijaa suorttamaan.. JA sinä päivänä... viestitin junassa sille kun ei oikein voinut puhua kunnolla puhelimessa.. viestit rupes olemaan sellaista luokkaa että se ei halunnut enään minua elämäänsä.. sitten vain kysyin " No haluatko puolitutun vai sen jonka tunnet läpikotoisin.. se sitten vastas siihen että " en oikein tiedä"... odottelin paripäivää armeijassa sen vastausta sitten soitin sille että niin kumman haluat että minut vai sen toisen, se vastas siihen että "otan sen toisen mielummin koska sä et halua ikinä lähteä kaupunkiin"..... (kävin töissä että saan maksettua laskut, hinnalla millä hyvänsä) kuulostaa vähän lapselliselta mutta aikuinen nainen.. minkäs sille mahtanee.. tässä muutamia päiviä sitten tuli viestiä että haluisinko mä sen takaisin jos niitten suhde ei etene?... MITÄ minun pitäisi tehdä ?... rakastan naista yhä mutta en luota enään häneen että jos hän tekee samanlailla myöhemmin.. Koittakaa auttaa avutonta ja rakastunutta miestä