Heti treffeille ?

Ehkäpä deittisi on käynyt useammilla deiteillä ja haluaa tietoisesti välttää liiallista mielikuvan luontia, ettei mene eka tapaaminen mielikuvan ja ulkoisen olemuksen välisen ristiriidan nieleskelyssä. Ymmärrän pointin hyvin. Meinasin lempata elämäni naisen eka tapaamisella liiallisen mielikuvan luonnin tuloksena, kun hän ei halunnut tavata nopeasti. Mielikuva lähti elämään omaa elämäänsä.

Lähde ihmeissä treffeille ja jatkakaa tutustumista sitten. Mielikuvakin kehittyy oikeampaan suuntaan.

Itsekin jonkinverran deitanneena, olen NYT sitämieltä, että tapaaminen vaan
mahdollisimman nopeasti.
Kirjoittelein viimesyksynä 3 kk erään miehen kanssa ennen tapaamista.Kirjoittelu sujui mukavasti ja lopulta soittelimme.Mies vaikutti kaikinpuolin mukavalta ja jutut menivät yksiin.
Sitten viimein tapasimme.
Puolin ja toisin sitä jatkamishalua ei sitten syntynytkään, vaikka olimme pitäneet tiiviisti 3 kk yhteyttä.

Nyt en enää kauaa kirjoittele, vaan haluan tavata mahdollisimman pian.Livenä sitä kuitenkin toisen aistii toisenlailla.

Sanoi, että haluat luoda mielikuvan toisesta.Valitettavasti se mielikuva ei kuitenkaan sitten päde, olet voinut muokata sitä haluamaasi suuntaan tiedostamatta.

Rohkeasti vaan treffailemaan, jos ei välimatka nyt kauhean pitkä ole.

Nettideittailun hektisen luonteen vuoksi mitään pidempää mielikuvan luontia ei kannata harrastaa vaan mahdollisimman nopeasti käydä katsomassa minkälainen se toinen tyyppi OIKEASTI on, sillä netissä saa toisesta todella helposti vääristyneen kuvan. Liian monta vaihtoehtoa on tarjolla saman aikaisesti, mistä johtuen helposti toinen antaa periksi jos rupeaa liiaksi aikailemaan.

Ensimmäisiin tapaamiseen nettitreffeillä ei kannata asennoitua kuin "normaaleihin treffeifin", vaan kylmästi lähteä katsomaan onko toinen sellainen, jonka voisi tavata toisenkin kerran. Mitään sen suurempia odotuksia ei todellakaan kannata ruveta luomaan nettitutustumisen pohjalta.

Sovi lyhyt ja arkinen tapaaminen, esim. puolentunnin kahvittelut töiden jälkeen johonkin yleiseen paikkaan. Niillä treffeillä ei kannata liiaksi mitään johtopäätöksiä vedellä vaan lähinnä keskittyä siihen tuntuuko toinen sellaselta tyypiltä, että hänet voisit tavata toisenkin kerran vaikkapa sitten niiden "normaalien treffien" merkeissä.

Itse olen samanlainen kuin alottaja. Olen nettideittaillut on off puolisentoista vuotta ja edelleen olen sitä mieltä, että haluan kirjoitella netissä ennen tapaamista tarpeeksi kauan, en nyt kuitenkaan kuukausia mutta pari viikkoa ehkä.. tai viikon, riippuen kuinka tiheään tahtiin kirjoittelemme. Itselläni se saattaa johtua siitä, että on muutamia asioita joiden takia en toista voisi tapailla vaikka olisi muuten tosi ihana, samoin haluan kertoa itsestäni asioita toiselle ennen tapaamista siltä varalta, että se on totinen turn off toiselle. Näitä ovat esim tietynlaiset aatteelliset asiat.

Ja sitäpaitsi toimii tuo toisinpäinkin kuin mitä edelliset kirjoittajat ovat mieltä. Itse tapasin miehen kenen kanssa olin kirjoitellut ja soitellut pitkään, ja olin jo ihastunut. Tapaamisella ensivaikutelma ei ollut ihan sellainen kuin olisin toivonut, mutta koska olin jo tutustunut hänen sisimpäänsä ja ihastunut, annoin mahdollisuuksia myös uusille tapaamisille ja lopulta rakastuin. Jos olisin vain tavannut hänet parin viestin jälkeen, olisin valitettavasti varmaan lopettanut yhteydenpidon siihen..

Jos toinen ei yhtään viitis kirjoittaa tulee mielikuva ettei ole kiinnostunut ja mietti että mitä kyseinen henkilö ajaa takaa.

Jos ei treffeille, niin kannattaa soitella nopeammin, ja salainen numero, ettei kerro nimeä alussa, siinä puhelussa kyllä huomaa jo paljon.
Siis numero kännykästä näkymättömäksi.

Mun mielestä kannattaisi vaan pyrkiä tapaamaan melko pian, koska muuten ne kuvitelman lähtee ties mihin ulottuvuuksiin, ja todellisuudella ei kuitenkaan ole mitään vähimmässäkään määrin tekemistä niiden kuvitelmien kanssa. Siksi kannattaa keskittyä todellisuuteen eikä kuvitelmiin.

niiin,itse en kyllä kanssa suostuisi tapaamaan toista pari viestin jälkeen koska haluan myös tutustua toiseen.Hyvä esimerkki on pari viikon takaan jolloin chattailin puolen tunnin verran erään neitokaisen kanssa ja lopulta totesin että olisi kiva tutustua paremmin.Eli sillä hetkellä huumori kohtasi hyvin.Sitten seuraavana päivänä tein meilin jossa höpöttelin kaikkea ja jäin odottamaan vastausta.Ensinnäkin vastaus oli todella lyhyt,muutaman rivin mutta sitten se oli myös tosi kireetä tekstiä jossa pari lausetta päättyi huutomerkkeihin.Laitoin tämän jälkeen vielä veistin johon neitokainen ei enään vastannut.Ja ehkä parempi nääin koska ei tuo viimeinen viesti tuntunut ns.omalta.
Muutenkin, on kiva tutustua toiseen viikon-parin verran ennen kuin tapaa.Ainakin itseäni ei enään niin mietitytä että mitä uskaltaa sanoa tai tehdä,kun osaa vähän päätellä mitä toinen ajattelee siitä.

Tähän tyyliin:

http://www.youtube.com/watch?v=U4hRG_X8lmU

Ehdottomasti nopea tapaaminen, sitä ennen ei kannata luoda mitään mielikuvia eikä kertoa itsestään mitään kovin henkilökohtaista. Jos nopea tapaaminen ei onnistu esim. välimatkan takia niin sitten Skype käyttöön.

Minulla kävi niin, että viestiteltiin liian kauan, jolloinka mulle jäi aikaa just
tähän mielikuvitus osioon. Mies osasi kirjoittaa tosi hyvin ja hauskasti,
me ei vaan saatu aikaiseksi tavata, mutta kun tuo kauan odotettu hetki koitti,
niin pettymys oli suuri.

Mies puhui livenä ihan hulluja ja oli väliin suorastaan pelottava. Se oli siinä ja
onneksi hänkin tajus, ettei homma mennyt putkeen.

Kannatan myös nopeita treffejä, sillä turha raapustella viestejä ja kertoa koko
elämäntarinaansa, kun kaikki sitten lässähtää siihen treffatessa.

Tosin en henkilökohtaisesti avaudu kovin syvällisesti, ennen kuin on tunnettu
pidenpään