kristillisen teologian omituisuus

Kristillinen teologia on kummallista. Siinä ei tunnu olevan yhtäkään kohtaa josta saaramiehet ja naiset olisivat yhtä mieltä.

Esimerkkejä:
Toiset saarnaajat sanoo että maailma on Jeesuksen/Jumalan täydessä hallinnassa. Toiset taas sanoo että paholainen määrää maailman asioista.

Toiset saarnaajat sanoo että maailma on hyvä, koska se on Jumalan luoma, ja että meidän on siksi lupa iloita maailman asioista. Toiset taas sanoo että maailma on paha ja että sille on käännettävä selkä.

Toiset sanoo että kaikki pelastuu. Toiset sanoo että vain harvat pelastuvat.

Toiset sanoo että usko yksin pelastaa. Toiset on vahvasti sitä mieltä, että ihmisen tulee omin teoin saavuttaa pelastus.

Toiset sanoo että sairautemme tulevat Jumalalta. Toiset taas sanoo että kaikki sairaudet ovat perkeleen aiheuttamia.

listaa voisi jatkaa loputtomiin.

JO alkuseurakunnassa tuntui olevan näin: oli erilaisia klikkejä, jotka seurasivat aina jokun tietyn apostolin opetusta, ja pitivät muiden apostolien opetusta vääränä.

Juuri tämän ajattelen olevan nykyään kristinuskon suurin kompastuskivi kun sitä yritetään markkinoida massoille. Nimittäin se, että kun ihmiset kuuntelee eri opettajia, vaikkapa TV7:lla, saavat he aivan erilaisia, ja täysin vastakkaisia opetuksia siitä miten pelastutaan, mikä on synti jne jne jne.
-kokemusta on!

Kristinuskolta puuttuu puhdas teologia. Ainoa mistä ollaan samaa mieltä, on se, että Jeesus pelastaa, ja siitäkin saadaa iso riita aikaan, kun aletaan pohtia että miten täsmälleen ottaen se Jeesus nyt meidät pelastaa.

Ja Raamattu ei asiaa selvennä, koskapa sielläkin löytyy vastakkaisuuksia. Jopa Jeesuksen opetukset menee ristiin monessa kohti.