Olemme seurustelleet mieheni kanssa monta vuotta, joista pari viimeistä asuttu saman katon alla.
Ongelmana on, että suhteemme on hyvin tylsä. Rakastan miestäni todella paljon, mutta en esimerkiksi tunne enää seksuaalista vetovoimaa häneen.
Päivät menevät konemaisesti eteenpäin, arki on suoraan sanottuna harmaata. Välillä minusta tuntuu, että mietin koko ajan, olenko onnellinen, milloin minulla on ollut viimeksi oikeasti hauskaa miehen kanssa?
Kaikki mitä teemme yhdessä, menee usein kinasteluksi. Minua alkaa ärsyttää helposti, kun mieheni valittaa ja nalkuttaa pikku jutuista. Hän on myös "laiska", eikä innostu oikein mistään (paitsi tietokonepeleistä).
Ongelmana on myös kodin hoito ja ruuanlaitto. Kumpikin meistä vihaa siivoamista ja kumpikaan ei ole innokas kokki. Niinpä siivoaminen on aina yhtä kinastelua viikottain. Ruokaa laitetaan harvoin.
Kotona ei ole kiva olla, kun tuntuu että siellä ei ole muuta tekemistä kuin siivoaminen..
Niin tylsää, tylsää, tylsää.
En tiedä mitä tässä oikein tekisi.
Ongelmana on, että suhteemme on hyvin tylsä. Rakastan miestäni todella paljon, mutta en esimerkiksi tunne enää seksuaalista vetovoimaa häneen.
Päivät menevät konemaisesti eteenpäin, arki on suoraan sanottuna harmaata. Välillä minusta tuntuu, että mietin koko ajan, olenko onnellinen, milloin minulla on ollut viimeksi oikeasti hauskaa miehen kanssa?
Kaikki mitä teemme yhdessä, menee usein kinasteluksi. Minua alkaa ärsyttää helposti, kun mieheni valittaa ja nalkuttaa pikku jutuista. Hän on myös "laiska", eikä innostu oikein mistään (paitsi tietokonepeleistä).
Ongelmana on myös kodin hoito ja ruuanlaitto. Kumpikin meistä vihaa siivoamista ja kumpikaan ei ole innokas kokki. Niinpä siivoaminen on aina yhtä kinastelua viikottain. Ruokaa laitetaan harvoin.
Kotona ei ole kiva olla, kun tuntuu että siellä ei ole muuta tekemistä kuin siivoaminen..
Niin tylsää, tylsää, tylsää.
En tiedä mitä tässä oikein tekisi.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hanki elämä. Ehkä sun suhde ei ole tylsä vaan sä olet tylsä.
kaksi tylsimystä yhdessä,ei kiinnosta ruuanlaitto ,ei siivous,mitä te siellä kotona sitten teette.
Kuinka paljon on lenkkeilyä ym. sellaista joka antaa sydämmelle kierroksia.
Tutulta kuulostaa, mut ehkä me ollaan vaan luonteeltamme helposti tylsistyviä. Eihän se arkielämä mitään niin ihmeellistä voi olla, sitä kai on turha odottaa, mut olishan se kiva joskus päästä vaikka matkustelee, ja vaihtaa maisemaa edes hetkeks. Ei vaan oo koskaan rahaa.
Meilläkin se on sitä siivoamisesta kinastelua, että kumpi tekee mitä, ja kumpi nyt on tehnyt enemmän. Kumpikin on aina omasta mielestään tehnyt osuutensa. Varmaan on hyväksyttävä se tosiasia, ettei arki oo kaksista, mut miten? Joskus tekis niin mieli heittää pyyhe kehään, antaa kaiken vaan olla, jättää tiskit, jättää pyykit, ja kaikki muutkin sotkut, mutta kuka ne sit korjais. Ei mun mies ainakaan, joka kans tosiaan pelailee kaikki illat vaan tietokonepelejä. Se ehkä imuroi, ja pesee lattioita joskus, mut mulle jää ne jokapäiväset hommat, ruoanlaittokin. Se nyt vielä on ihan mukavaa, paitsi ettei sitäkään jokapäivä jaksais tehä, ja aina miettiä, että "mitä tänään syötäisiin", kun senkin joudun aina itse miettimään. Sitten saa silti usein kuulla, että "ai, taas tätä". No miettis sitten ite, mutta eihän sillä oo koskaan mitään ideoita. Muutenkin se on musta vähän turhan nirso, vaikka ei sitä itse myönnäkään...
Minkä ikäisiä olette? Kai ymmärrät että vaikka seurustelet, olet kuitenkin itse vastuussa elämäsi sisällöstä. Koet sen "hyvin tylsäksi", joten jotain kannattaisi varmaan tehdä asialle? Homman nimi ilmeisesti tämä (?): vietätte aikaanne pääasiassa kotona, jossa teillä molemmilla omat tekemisenne. Keskustelunne muuttuu helposti riitelyksi / väittelyksi, esimerkiksi telkkaria katsoessanne. Jos miehesi sanoo sulle jostain pienestäkin asiasta, virittäydyt heti tietylle negatiiviselle taajuudelle ja asia etenee nopeasti nahisteluksi. Miehesi ei sytytä seksuaalisiahalujasi, harvaset naimisennekin hoidatte kaavamaisesti nopeasti pois alta.
Tälläiseen tilanteeseen helposti ajautuu, kun ei huolla itseänsä eikä suhdetta. Sanoit rakastavasi miestäsi todella paljon, joten jos haluatte yrittää saada suhteen toimimaan, niin teidän täytyy tehdä töitä sen eteen. Itsestään se ei siitä muutu kuin huonompaan suuntaan.
Jos arki on tylsää ja puuduttavaa, silloin yksinkertaisesti kannattaa kysyä itseltään mitä siihen kaipaa. Jos elonne lähinnä riitelyä, niin taaskin voit kysyä itseltäsi miksi kommunikointinne johtaa helposti riitelyyn, tai miksi ärsyynnyt niin helposti. Yleensä kysymyksien vastaukset johtaa samoihin asioihin, jotka ovat jääneet tyydyttämättä, eli yhdeksi isoksi kokonaisuudeksi.
Totista totta!
Mukavaa ja onnellista elämää ei tulla nokan eteen millään kultalautasella tarjoamaan, vaan se täytyy rakentaa itse.
Mukava, onnellinen ja mielekäs elämä ei ole sama asia kuin parisuhde - siihen tarvitaan paljon muutakin "rakennuspalikioita".
Itse suosittelen ihan mitä tahansa liikuntaharrastusta, koska liikunnasta saa hyvänolonhormoonipyrähdyksiä ei-seksuaalisessa mielessä :)
Hanki tosiaan itsellesi mielekästä tekemistä ja puuhaa yksin tai sitten pyydä ukkoasi tai kaveria mukaan.
Mitä enemmän vellot kaikessa moskassa ja negatiivisissa ajatuksissa, sitä synkemmäksi mielesi menee.
Kuulostaa asenneongelmalta.
Tylsä suhde meilläkin,ihan kuin olisin itse aloittanut kirjoituksen.
olen harkinnut jopa eroa...
Ei mitään yhteisiä intressejä,mietinkin ollaanko yhdessä vaan tottumuksen vuoksi:=((
Mitä jos sohvalla makaamisen sijasta ottaisi itseä niskasta kiinni.
- perussiivoukseen menee noin puoli tuntia tai tunti
- kokkaus on kivaa ja reseptejä on helposti netissä saatavilla esim. kotikokki.com
- kannattaako möllöttää joka ilta kahdestaan kotona? Onhan teillä omat harrastukset ym.? ja mitä kotona voi tehdä esim. askarrella, käsityöt, sisustaminen, maalaaminen ja remontit, puutarhan laitto, lemmikit.. ym. ym...