Nyt en tiedä miten olisin, mitä tekisin..
Tapasin ravintolassa kolmisen viikkoa sitten itseäni 9 vuotta vanhemman miehen, itse olen reilu kolmekymppinen. Illan päätteeksi jäimme kahden kävelemään kylille, pussailemaan ja juttelemaan. Mies halusi numeroni, annoin. Ja menimme omiin koteihimme.Tekstiviestittelimme ensimmäisen viikon ja olin "hankala". En uskaltanut luottaa ja yritin olla etäinen, ehkä myös "ylimielinen". Miehen sanoin, otin muutaman askeleen lähemmäs, hetken päästä enemmän takaisin päin. Näimme seuraavana viikonloppuna. Mikään ei ollut epäselvää, jatkoimme siitä mihin jäimme. Kuitenkin menimme jälleen omiin koteihimme. Seuraavana päivänä mies ilmoitti,ettei ole valmis "tunnekuohuihini" ja epävarmuuteeni hänen suhteen. Meni pari päivää,mietin asioita itsekseni ja tunsin,että olisin oikeasti kiinnostunut miehestä ja tunsin pahaa oloa,koska olin mogannut jo jutun. Otin yhteyttä mieheen, kerroin kaikkia asioita joita olin omasta elämästäni miettinyt. Ja tuntui että löysimmekin jälleen yhteisen sävelen. Mies vei minut kahville,jossa istuimmekin monta tuntia. Laittoi samaisena iltana vielä viestiä. Seuraavana iltana olin lähdössä liikenteeseen ja laitoin hänelle viestiä. Hän soitti,että on eri paikkakunnalla,mutta pyysi liittymään seuraan. Jossain vaiheessa illalla liityinkin. Mies oli päihtynyt,mutta vietimme illan yhdessä ja lopuksi lähdin takaisin kotiin. Laitoin hänelle viestin,etten kadu tuloani hänen luokseen toivottavasti ei hänkään. Seuraavana päivä hän otti yhteyttä,ettei muista edes että olen ollut paikalla. Ja pyysi kertaamaan illan/yön tapahtumia. Enemmän keskusteltuamme hän kertoi,että on tehnyt pitkän seurustelu suhteensa (jonka erosta reilu puoli vuotta) päätöksen,ettei heti rupea seurustelemaan vaikka kuulemma tykkää minusta älyttömästi. Kerroin,etten itsekään ole suinpäin hyppäämässä suhteeseen, mutta viihdyn hänen seurassaan ja tykkäisin nähdä. Hän oli taas sitä mieltä, että jatkamme kavereina emmekä voi nähdä ainakaan toistemme luona,koska se lähtee heti käsistä. Nyt en tiedä miten minun tulisi olla. Koen tuntevani häntä kohtaan kiinnostusta paljonkin, mutta olisi ilmeisesti parempi etten näytä sitä. Vahingossa tuskin häneen törmään,koska "elämme" erilailla. Haluaisin kutsua hänet kotiini, tehdä ruokaa, katsoa leffaa ja olla. Haluaisin näyttää että meillä olisi kivaa yhdessä (minkä hän kyllä varmaan tietääkin). Nyt vaatii mielettömästi etten laittaisi hänelle mitään viestiä, joka olisi kuitenkin jotain tyhmää.
Miten saisin hänet ottamaan askeleen lähemmäs ja kokeilemaan onko hänellä hyvä?
Tapasin ravintolassa kolmisen viikkoa sitten itseäni 9 vuotta vanhemman miehen, itse olen reilu kolmekymppinen. Illan päätteeksi jäimme kahden kävelemään kylille, pussailemaan ja juttelemaan. Mies halusi numeroni, annoin. Ja menimme omiin koteihimme.Tekstiviestittelimme ensimmäisen viikon ja olin "hankala". En uskaltanut luottaa ja yritin olla etäinen, ehkä myös "ylimielinen". Miehen sanoin, otin muutaman askeleen lähemmäs, hetken päästä enemmän takaisin päin. Näimme seuraavana viikonloppuna. Mikään ei ollut epäselvää, jatkoimme siitä mihin jäimme. Kuitenkin menimme jälleen omiin koteihimme. Seuraavana päivänä mies ilmoitti,ettei ole valmis "tunnekuohuihini" ja epävarmuuteeni hänen suhteen. Meni pari päivää,mietin asioita itsekseni ja tunsin,että olisin oikeasti kiinnostunut miehestä ja tunsin pahaa oloa,koska olin mogannut jo jutun. Otin yhteyttä mieheen, kerroin kaikkia asioita joita olin omasta elämästäni miettinyt. Ja tuntui että löysimmekin jälleen yhteisen sävelen. Mies vei minut kahville,jossa istuimmekin monta tuntia. Laittoi samaisena iltana vielä viestiä. Seuraavana iltana olin lähdössä liikenteeseen ja laitoin hänelle viestiä. Hän soitti,että on eri paikkakunnalla,mutta pyysi liittymään seuraan. Jossain vaiheessa illalla liityinkin. Mies oli päihtynyt,mutta vietimme illan yhdessä ja lopuksi lähdin takaisin kotiin. Laitoin hänelle viestin,etten kadu tuloani hänen luokseen toivottavasti ei hänkään. Seuraavana päivä hän otti yhteyttä,ettei muista edes että olen ollut paikalla. Ja pyysi kertaamaan illan/yön tapahtumia. Enemmän keskusteltuamme hän kertoi,että on tehnyt pitkän seurustelu suhteensa (jonka erosta reilu puoli vuotta) päätöksen,ettei heti rupea seurustelemaan vaikka kuulemma tykkää minusta älyttömästi. Kerroin,etten itsekään ole suinpäin hyppäämässä suhteeseen, mutta viihdyn hänen seurassaan ja tykkäisin nähdä. Hän oli taas sitä mieltä, että jatkamme kavereina emmekä voi nähdä ainakaan toistemme luona,koska se lähtee heti käsistä. Nyt en tiedä miten minun tulisi olla. Koen tuntevani häntä kohtaan kiinnostusta paljonkin, mutta olisi ilmeisesti parempi etten näytä sitä. Vahingossa tuskin häneen törmään,koska "elämme" erilailla. Haluaisin kutsua hänet kotiini, tehdä ruokaa, katsoa leffaa ja olla. Haluaisin näyttää että meillä olisi kivaa yhdessä (minkä hän kyllä varmaan tietääkin). Nyt vaatii mielettömästi etten laittaisi hänelle mitään viestiä, joka olisi kuitenkin jotain tyhmää.
Miten saisin hänet ottamaan askeleen lähemmäs ja kokeilemaan onko hänellä hyvä?
Vastaukset 1
Vanhimmat
hmm...voi kuitenkin olla niin, että näiden muutaman kerran jälken hän huomasi, jottet ole se oikea. Viehättvä ja mukava kyllä, siksi ei halua suoraan sanoa