Olemme muuttamassa puolisoni kanssa uuteen asuntoon ensi viikolla, mutta muutto on nyt mennyt ihan mahdottomaksi. Alunperin meidän piti hoitaa muutto omatoimisesti niin että lainaan äitini pakettiautoa jolloin hän tulisi nykyisen miehensä kanssa auttamaan meitä muutossa.
Isäni uusine vaimoineen kuitenkin vastustaa meidän omatoimista muuttoamme koska emme kuulemma pysty muuttamaan tarpeeksi nopeasti ja emme myöskään kuulemma pysty kantamaan sohvaa yksin kerrostalon rappusia pitkin alas. Omatoimiseen muuttoon menisi meiltä kuulemma ainakin kokonainen viikko ja muuttomiehiltä kuulemma 2-3 tuntia.
Asumme 60 neliön kaksiossa ja tavarat ovat suurin osa jo pakattuja laatikoihin, joten en usko että omatoimiseen muuttoon menisi koko viikkoa. Soitin eilen isälleni ja kerroin ettei heidän pidä sekaantua kaikkiin meidän asioihimme PYYTÄMÄTTÄMME, mutta siitäkös se raivostui ja laittoi luurin kiinni.
On rasittavaa että vanhemmat eivät anna lastensa elää omaa elämää niin kuin itse haluavat ja alkavat painostamaan tekemään niin kuin he haluavat. Nyt en tiedä mitä pitäisi tehdä muuton suhteen, pitäisikö käyttää muuttofirmaa vai muuttaa tavarat itse? Sohva ja pyykinpesukone ovat kaikkein painavimmat esineet joiden siirron muuttofirma voisi kyllä hoitaa, mutta en tiedä pitääkö antaa muuttofirman hoitaa kaikki.
Aikaisemmin suunnitelma oli että pyydetään kavereita avuksi kantamaan sohvaa, mutta nyt tuntuu että se idea kannattaa hylätä. Tarjouksia olen kysynyt Niemeltä ja Grundellilta, joista Grundell on halvempi, mutta edelleenkin pohdin miksi pitäisi käyttää muuttofirmaa vaikka itsekin voitaisiin tavarat muuttaa.
Tämä on aika rasittavaa sillä nyt ahdistaa niin paljon etten saa juuri mitään tehtyä kunnolla ja muutenkin olo on oksettava. Onko kenelläkään vinkkejä miten kannattaisi toimia? Aikaisemmin ajattelin että muutto olisi iloinen asia, mutta nyt siitä on tullut pelkkää surua ja ahdistusta.
Isäni uusine vaimoineen kuitenkin vastustaa meidän omatoimista muuttoamme koska emme kuulemma pysty muuttamaan tarpeeksi nopeasti ja emme myöskään kuulemma pysty kantamaan sohvaa yksin kerrostalon rappusia pitkin alas. Omatoimiseen muuttoon menisi meiltä kuulemma ainakin kokonainen viikko ja muuttomiehiltä kuulemma 2-3 tuntia.
Asumme 60 neliön kaksiossa ja tavarat ovat suurin osa jo pakattuja laatikoihin, joten en usko että omatoimiseen muuttoon menisi koko viikkoa. Soitin eilen isälleni ja kerroin ettei heidän pidä sekaantua kaikkiin meidän asioihimme PYYTÄMÄTTÄMME, mutta siitäkös se raivostui ja laittoi luurin kiinni.
On rasittavaa että vanhemmat eivät anna lastensa elää omaa elämää niin kuin itse haluavat ja alkavat painostamaan tekemään niin kuin he haluavat. Nyt en tiedä mitä pitäisi tehdä muuton suhteen, pitäisikö käyttää muuttofirmaa vai muuttaa tavarat itse? Sohva ja pyykinpesukone ovat kaikkein painavimmat esineet joiden siirron muuttofirma voisi kyllä hoitaa, mutta en tiedä pitääkö antaa muuttofirman hoitaa kaikki.
Aikaisemmin suunnitelma oli että pyydetään kavereita avuksi kantamaan sohvaa, mutta nyt tuntuu että se idea kannattaa hylätä. Tarjouksia olen kysynyt Niemeltä ja Grundellilta, joista Grundell on halvempi, mutta edelleenkin pohdin miksi pitäisi käyttää muuttofirmaa vaikka itsekin voitaisiin tavarat muuttaa.
Tämä on aika rasittavaa sillä nyt ahdistaa niin paljon etten saa juuri mitään tehtyä kunnolla ja muutenkin olo on oksettava. Onko kenelläkään vinkkejä miten kannattaisi toimia? Aikaisemmin ajattelin että muutto olisi iloinen asia, mutta nyt siitä on tullut pelkkää surua ja ahdistusta.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tee niinkuin itsehaluat ja minä olen itse muuttanut montakertaa ja aina itse roudannut kaikki tavarat naiseni kanssa uuteen asuntoon ja kun ostimme rivarinpätkän niin itse ne olemuuttamassa enää mihinkään jos lottovoittoa ei tule niin silloin omakotitaloon mutta ei muuten koska lainat kohta maksettu ja sitten asumismenot ovat pienet että silleen.
Muutatte kaiken itse, ja pesukoneen saa vietyä nokkakärryillä. Älkää ottako mitään muuttofirmaa, maksaa ihan helvetisti. Pyytäkäää se kaveri takaisin kantamaan sitä sohvaa. Jos kerta olette jo 30 vuotiaita niin enemmän omaa aloitekykyä, vai oletteko ihan tahdottomia/kokemattomia muutossa.
Onko tuo jokin vitsi? Todella mauton.
Jos todella olette noin avuttomia ettekä osaa noin alkeellista hommaa hoita ilman sukuanne, palkatkaa täysin vieras tekemään se! Homma kestää maksimin 3 tuntia ja sillä siisti. Tietenkin se maksaa, ei kukaan ilmaiseksi tule autollaan ja miesten kanssa kantamaan toisten tavaroita! Tyo on palkkatyotä siinä missä muukin!
Miksi ensinkään vaaditte koko sukunne sotkeutumaan tuohon yksinkertaiseen asiaan?!
On aikuisilla ihmisillä ongelmat...
Isäsi halusi vain auttaa. Ja jos ihan kahdestaan rupeatte muuttamaan ilman apuvoimia niin kyllä siihen viikko kannatta varata. Ei sihen viikkoa välttämättä mene, mutta 3-5 päivää, luulisin, mutta varautua kannattaa. Ja sen urakan jälkeen te ootte kahdestaa kyllä ihan rikkipoikki. Muutossa on hyvä aina olla ylimääräisiä apukäsiä ettei tartte käydä päivystyksessä paikaamassa itteensä vain sen takia kun yksin ei jaksanutkaan pitää siitä sohvasta kiinni kun toiselta lipes ote. Toisaalta jos on liikaa väkeä niin sitten tulee jo tungosta.
Jos on kavereita ja apuvälineitä (nokkakärryt) saatavilla niin hyödyntäkää. Jos ei ja raha ei ole este niin hommatkaa muuttofirma. Itse 3. kerroksen hissittömään kaksioon muuttaneena ja sieltä pois muuttaneena sanoisin että minä en rupea kantamaan enää yhtään jos siihen muutamalla huntilla saa työmiehet tekemään homman. Muuttofirman valinnassa suosittelen ottamaan selvää suosituksista ja googlaamaan muiden asiakkaiden kommentteja. Halvalla ei välttämättä saa hyvää ja sitten ketuttaa paljon enempi kun satasen tinkaamisella saa jotain hosujooseppeja jotka eivät katso ollenkaan miten niitä tavaroita roudaavat. Ei tartte paljon mennä tavaraa hajalle kun se satasen "säästö" on käytetty.
Mutta ei ne muuttomiehetkään koko projektista ihan 2-3 tunnissa selvitä. Riippuu tietysti paljon tavarasta ja muista seikoista. Meillä oli edellisessä muutossa 3 sukulaismiestä apuna ja muutettiin 3 km päähän pakulla (useempi reissu), hommaan meni päivä.
Muutto on iloinen asia, sitten kun se on ohi. Itse projektissa voi palaa hihat.
Jos muutossa avustavat kaverit ovat kivoja niin homma toimii, jos käyttää muuttofirmaa niin ei tartte välittää mitä mieltä firman miehet on touhusta, mutta jos mukana roudaamassa on valittajia tai muuten vaan besserwissereitä niin niiden kanssa voi tullä kränää pahastikin - jätä ne pois.
Jos minä olisin nyt muuttamassa niin pakkaisin kamat (huom. vuokrattavat muuttolaatikot) tilaisin muuttofirman hoitamaan homman ja katselisin vierestä.
Toisaalta, jos minulla olisi aikaa, esim. molemmat kämpät 2-4 viikkoa yhtäaikaa, niin sitten jaksaisin kuskata kamaa hissunkissun omin päin ilman että repisin itteäni hajalle.
Koska suurin ongelma on nyt suhde isääsi, niin voitko käsitellä isäsi mielipiteet muuttonne jälkeen? Mitenkään vitsailematta todellakin ehdotan sitä, koska järjellisesti ajatellen vastasit isällesi aivan oikein haluamalla hoitaa muuttosi niin kuin itse haluat. Se, että masennut isäsi käytöksestä ja muutut epävarmaksi kertoo sinusta vain sen kuinka vähän olet hänen vaikutuspiiristään irti päässyt. Onko sinulla keskeneräisiä asioita hänen kanssaan, jotka nousevat yhteenotoissanne tunnetasolla sinussa esille?
Minusta teit todella typerästi soittamalla isällesi ja suututtamalla hänet.Ihmetouhua "purra kättä",joka auttaa muuttamisessa.Pyydä nätisti anteeksi isältäsi ja kerro olevasi stressaantunut ja väsynyt muuttohommissa.Tarvitset apua-ota se kiltisti vastaan.Mikä kumma siinä on ettei saa välejä pysymään?Eihän muutto ole senkummempaa kuin pakkaus,siirto ja tavaranpurku autosta.Mutta,yllättävän paljon sitä löytyy,joten muuttoapulaiset on kullan arvoisia.Meillä viimeinen nuori muuttaa kotoa pois ja vaikka ennenkin on tehty noita useita,niin aina siinä on miettimistä.Ota itseäsi niskavilloista kiinni,kyllä se siitä :)
Aikanaan tarkoituksellisesti en kertonut vanhemmilleni ennen muuttopäivää. Tarkoitus oli selvitä muuttofirman ja kahden apulaisen avulla, mutta vanhemmat tunkeutuivat mukaan. Siitä tuli pelkkiä ikävyyksiä, kun he olivat paikalla kyttäämässä joka tavaran sijoittelua uuteen kotiin.
Aloittajalle: ei kannata olla liian läheisissä yhteksissä vanhempiin. Jos sinulla tai puolisollasi on vapaaehtoisia kavereita yms., niin kysykää heiltä.
Ja muuttaja on siis yli 30-vuotias!
Miten kummassa selviät(te) työelämän paljon isommista haasteista?
Jos kumpikin olette terveitä, niin tietenkin hoidatte muuton keskenänne. Kai teillä on ajokortti niin että voitte ajaa sitä pakettiautoa? Siihenkään mitään äitiä tarvita.
Olen muuttanut monta kertaa, kerran oli firma, enkä toista kertaa kyllä ota. Vähän joka mööpelissä oli raapaleita ja pari tavaraa jopa katosi. Kyllä on paras kun itse vaan hoitelee.
Muuttaminen voi olla ihan hauskaakin, mutta ei silloin kun on liian monta kokkia soppaa keittämässä.
Teillä on pakettiauto ja apuvoimia. Kyllä muutto sujuu niillä keinoilla. Sohvan kantamisen voi tilata aivan erikseen jostakin kuljetusliikkeestä, jos se nyt niin hirveän pinava esine on.
Onhan se saatu sisäänkin asuntoon jollakin konstilla!
Älkää vaivatko isää muutollanne.
Onko isäsi ja äitisi välillä jotain kilpailua, siksikö he ovat molemmat tunkemassa mukaan? Jos näin, niin ilmoita molemmille, ettei heitä tarvitakaan. Vuokraa paku jostain, netistä löytyy, ja pyydä pari kaveria avuksi. Jos matka ei ole pitkä ja reippaita kantajia on yhteensä viisikin - nokkakärryjä saa muuten ihan pelkästäänkin vuokrattua mm. Niemeltä ja muistakin muuttoja ja muuttolaatikoita kauppaavista firmoista - ei hommassa pitäisi järkevästi organisoituna kestää juuri neljää tuntia pidempään. (Homman voi mokata vuokraamalla liian pienen pakun, jota joutuu sitten suhailemaan monta kertaa ees taas.) Kavereille sitten muuttopizzat -kaljat. Muuttopäivänä jo isoimmat huonekalut paikoilleen, muun tavaran voi purkaa itsekseen omaa tahtia.
Ensin haukut isän pystyyn joka epäilee että ette pysty muutamaan kamojanne ulos määräajassa. Tämän jälkeen tuleekin jännäkakka housuihin, että kerkiättekö ja jaksatteko millään muuttaa raskaita tavaroitanne.
Sitten vielä täällä puretaan ahdistusta ja kusellään neuvoja kun ne olisi saanut ehkä kuitekin siltä isältä jolla nyt on herne nenässä :)