Terve!
Olemme olleet kaukosuhteessa tyttöystäväni kanssa noin 3kk ja tunteneet toisemme reilut puolivuotta. Tähän suhteeseen on mahtunut riitoja kuin myös hyviäkin hetkiä. Hän tuli vähän aikaa sitten 3vk USA:n matkalta minun luokseni, olin odottanut tuota hetkeä todella paljon ja aluksi kaikki tuntuikin hyvältä kunnes huomasin että hän on vähän omituinen. Kysyttäni häneltä rakastaako hän yhä minua hän sanoi että ei tiedä. Tuon jälkeen en ole oikein pystynyt olemaan oma itseni hänen seurassaan, vaikka tykkäänkin olla hänen kanssaan niin en vain pysty oikein enää pitämään kivaa hänen kanssaan. Hän sanoi että haluaa kummiski olla vielä noin viikon minun luonani ja katsoa että palaako se tunne ennenkuin lähtee takaisin omaan kaupunkiinsa. Mitä voin tehdä enää tässä vaiheessa? Vai onko mitään edes tehtävissä? En halua menettää häntä hölmöilyjeni takia koska rakastan häntä oikeasti todella paljon... Hänenlaisiaan ihmisiä on todella harvassa ja minulle se oli kuin lottovoitto että sain hänet :) Mutta jotenkin vaan tuntuu että kaikki menee päin helvettiä.
Useimmat riidat ovat johtuneet siitä että minulla oli luottamuksen puute häntä kohtaan (Johtuu parista väärinkäsityksestä, ei hän ole minua pettänyt) ja olen ollut muutaman kerran aika mustasukkainen mutta hän on kyllä todistanut että hän on 100% luottamuksen arvoinen ja tiedän itsekin että minulla ei ole mitään syytä olla mustasukkainen. Onko jo liian myöhäistä tajuta virheeni?
Hän on elämäni nainen, en vain halua menettää häntä...
Olemme olleet kaukosuhteessa tyttöystäväni kanssa noin 3kk ja tunteneet toisemme reilut puolivuotta. Tähän suhteeseen on mahtunut riitoja kuin myös hyviäkin hetkiä. Hän tuli vähän aikaa sitten 3vk USA:n matkalta minun luokseni, olin odottanut tuota hetkeä todella paljon ja aluksi kaikki tuntuikin hyvältä kunnes huomasin että hän on vähän omituinen. Kysyttäni häneltä rakastaako hän yhä minua hän sanoi että ei tiedä. Tuon jälkeen en ole oikein pystynyt olemaan oma itseni hänen seurassaan, vaikka tykkäänkin olla hänen kanssaan niin en vain pysty oikein enää pitämään kivaa hänen kanssaan. Hän sanoi että haluaa kummiski olla vielä noin viikon minun luonani ja katsoa että palaako se tunne ennenkuin lähtee takaisin omaan kaupunkiinsa. Mitä voin tehdä enää tässä vaiheessa? Vai onko mitään edes tehtävissä? En halua menettää häntä hölmöilyjeni takia koska rakastan häntä oikeasti todella paljon... Hänenlaisiaan ihmisiä on todella harvassa ja minulle se oli kuin lottovoitto että sain hänet :) Mutta jotenkin vaan tuntuu että kaikki menee päin helvettiä.
Useimmat riidat ovat johtuneet siitä että minulla oli luottamuksen puute häntä kohtaan (Johtuu parista väärinkäsityksestä, ei hän ole minua pettänyt) ja olen ollut muutaman kerran aika mustasukkainen mutta hän on kyllä todistanut että hän on 100% luottamuksen arvoinen ja tiedän itsekin että minulla ei ole mitään syytä olla mustasukkainen. Onko jo liian myöhäistä tajuta virheeni?
Hän on elämäni nainen, en vain halua menettää häntä...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jos tunne on kuollut, ei siinä mitään ole tehtävissä. Vaikka kuinka luopuisit mustasukkaisuudestasi tai muista virheistäsi. Kun ei rakasta niin ei rakasta.
"outous" liittyy siihen, että sun muijallas on ajatukset jossain toises ihmises=ei keskity suhun enää. Kenties pannut jotain tyyppiä matkoilla.
Pahinta mitä voit tehdä on painostaa sitä, udella asioita, ruveta liian romanttiseks.
Käänteispsykologisesti ala välinpitämättömäks ja kylmäks. Älä siis ripustaudu. Naises ajattelee jonkun aikaa omia juttuja ja sitä toista. Fiksuilla keskusteluilla voitte päästä molemmat jyvälle.
Se on vaikee tilanne kun toinen on umpirakastunut ja toinen on "muualla" vaikka onkin samassa huoneessa.