Implanttien laitosta toipumassa2

Toivottavasti ketju pysyy asiallisena. Kehotan lukemaan ensin ketjun "Tämän palstan uskottavuus ja luotettavuus on nolla"

Täällä oli 21-vuotiaan onkelmatissit, lähtökohta oli 75A:n kuppi.. Tai siis toinen oli tuon kupin täyttävä. Toista rintaa ei ollut juuri nimeksikkään. Napakathan ne olivat koska ei lapsia ole ym. Mutta tuo että toinen rinta "puuttui" niin oli ongelma.
Laitettiin siis Toukokuussa (Mittani 162cm/52kg) 410FF anatomiset implantit lihaksen alle. Toinen implantti kokoa 290g toinen ja 255g. Hyvin on toivuttu. Ensimmäiseen jälkikontrolliin en päässytkään, pitää toivoa että talvella sais käytyä.

Pitikin kysyä, kipeytyykö teillä rinnat jos nukutte niiden päällä? Minulla ollut pari kertaa särkyä aamuisin..

Täällä 22v. (159cm/49kg) entinen B-kuppi (kaksi imetystä takana).
Viikko sitten kävin hakemassa täytettä pusseihin.
Laitettiin 375cc round high profile lihaksen päälle.

Pikkuhiljaa särky häviämässä mutta kovin ovat vielä "kovat".
Pikkusen on pehmenneet mutta kuinka kauan kestää että ovat kunnolla pehmenneet?

Mites teillä, koska pystyy/saa nukkua kyljellään tai mahallaan?
Alkaa käymään selän päälle pelkkä selällään nukkuminen :/

Heippa!

Minulla aikanaan oli kivat C-kupin tissit, mutta kun takana kolme imetystä, jäi niistä jäljelle lievästi roikkuvat 70B tissit. Kävin alkuvuodesta konsussa suomalasella plastiikkakirurgilla. Toiveeni oli, että saisin mahdollisimman luonnollisen näköiset rinnat ja että valittu implantti korjaisi rintojen roikkumisen. Omat mittani 159cm/50kg ja kirurgin mittailuiden jälkeen tuomioksi tuli, että max. 250cc voi laittaa, mutta jos haluan ottaa "varman päälle", niin kirurgi suositteli 225cc anatomista implanttia. Luotin hänen mielipiteeseensä, ja tämä implanttikoko ja malli valittiin.

Kesäkuussa sain uudet implantit ja järkytys lopputuloksesta alkoi oikeastaan jo alkumetreiltä. Rinnat olivat etäällä toisistaan, eivätkä suinkaan koon puolesta mitkään "Madonna tötteröt", kuten turvonneista tisseistä olisi voinut odottaa. 3vk leikkauksen jälkeen turvotus laski ja paljasti, että rintojen roikkuminenkaan ei ollut korjaantunut, vaan nännit katselevat surkeina alaviistoon. Nyt on kulunut 2kk leikkauksesta, eikä implantit ole laskeutuneet riittävästi korjatakseen roikkumista. Kaiken kaikkiaan ensimmäinen operaatio meni täysin puihin ja jälkikäteen tietysti harmittaa, etten etukäteen ottanut tarkemmin selvää suomalaisista tissikirurgeista. Ensimmäisellä klinikalla kyllä vakuutettiin, että implantit laittanut kirurgi on kokenut rintojen laittamisessa ja se on hänelle ns. rutiinitoimenpide... :(

Tällä viikolla kävin AS:n vastaanotolla hakemassa toisen mielipiteen tisseistäni. Kuten jo tiesinkin, ensimmäiset implantit olivat liian pienet ja lisäksi vielä asennettu väärin ottaen huomioon että takana on imetyksiä (silloin kokonaan lihaksen alle laitettu implantti ei ole paras vaihtoehto). Lopputuloksena päädyimme siihen, että implantit lähtevät vaihtoon. Vajaan kuukauden päästä olen menossa leikkaukseen, uudet implantit tulevat olemaan 335cc anatomiset.

Kysymykseen selällään nukkumisesta: aloin nukkua kyljelläni n. 3vk kuluttua leikkauksesta... En tahtonut saada myöskään unta kun en ole tottunut nukkumaan selällään.

Moikka moi. Minulle laitettiin 3kk sitten anatomiset FF malliset 335g implantit. Lähtökohta oli aa/-a tosi rupsahtaneet roikkuvat teepussit imetysten (3) ja laihdutusten jälkeen. Ennen imetyksiä oli kiinteä a kuppi. Mun iho on venyvää sorttia joka puolelta, eikä palaudu. Onhan tuota ikääkin jo yli 40. Pitkällisen harkinnan jälkeen kävin siis leikkuuttamassa ja olen ollut lähes täydellisen tyytyväinen. Kuppikoko kasvoi siis kahdella ja puolella kupilla, eli 75 C,riippuen mallista, ja pituutta 160cm ja paino laittohetkellä 57kg, leveät hartiat.

Mulla on vieläkin kipuja yöllä jos nukun kyljelläni ilman liivejä, siksi pidän liivejä yöllä. Pidän vieläkin tukiliivejä (urheiluliivejä)arkisin päivällä, työmatkoilla ja töissä, itseasiassa melkein kokoajan. Ovat mukavat ja helpot ja kirurgi suositteli vielä käyttämään niitä. Selällään nukuin lähes 3 viikkoa.
Mahallaan nukkumisesta en tiedä, kun en itse koskaan nuku mahallani, mutta kysyin hierojalla käymisestä, niin sanottiin että kun puoli vuotta on kulunut. Onhan se hierojan peti kovempi,kuin sänky...

Niin, ikä ja mitat unohtui laittaa.

Ikä 34v. Mitat 165/55, rakenteeni lähinnä atleetti, voimaillut ikäni, penkkipunnerrus bravuurini, nuorena kilpatasolla kamppailulajissa jne. Se onkin yksi pulma tässä, kun rasvaa on sen verran vähän että lihaksen päälle laitettaessa implanttien reunat erottuisivat ja alla olisivat kovat litteät möntit paksujen rintalihasten takia, sanovat kirurgit. Siksi valinta tulee (aikanaan tai piankin, pikkuvuotoa on kuten aiemmissa keskenmenoissani) olemaan osittain lihaksen alla. Se kuulemma esteettisesti kohdallani paras, mutta lihas vioittuu siinä. Toisaalta, johan tässä olen rautaa puskenut ja muuten treenaillut lujaa 20 vuotta, että jos se siitä rintalihaksesta kiinni on niin menköön.

Ihanaa, kun avasitte uuden ketjun!
Tuntuupa hassulta esitellä itsensä, kun ei vielä oo mitään tehty. Olen 25v, 160cm ja 65kg, liivien ympärys 65-70cm, kuppi Lindexin liiveissä C-D ja muissa E-F. Rinnoista volyymi häviämässä painonvaihtelun vuoksi ja muotokin muuttunut. Seuraan näitä teidän keskusteluja ja leikkaustuloksia innolla :) Itse näillä näkymin leikkauttaisin itseni Jklssä tai Treella, Helsingin Diez kiinnostaa hiukan myös jostain syystä, vaikka hänestä ei ole ollut pahemmin puhetta viimeaikoina.

Haluaisin osittain lihaksen alle joko pyöreät tai pyöreähköt anatomiset (joista joku täällä mainitsi!). Vielä ei ihan kuitenkaan ole rahkeita.

Kysymys teille muille: onko teillä ollut tällaisia kauaskatseisia ajatuksia, kuten esim.sopiiko implanttirinnat minulle/imagooni/ihanneminääni sitten esimerkiksi kun ole 30 vuotta vanhempi? Onko hölmöä miettiä liikaa tulevaisuutta esim. 30 vuoden päähän. Miettisikö mielummin "nyt ja lähitulevaisuudessa"?

Oho, sun kuppikoko jopa F ja aiot laittaa implantit! Oletko konsultaatiossa jo käynyt? Väistämättä tulee mieleen, että pitäisikö sun harkita ihan vain mastopeksiaa, jos haluat kauniimman muodon? Jos omaa rintaa on tarpeeksi, ei siinä implantteja tarvita vaan muotoilee vaan omat kudokset uuteen uskoon. Isoon rintaan joutuu laitamaan ison imlantin, jotta se vaikuttaisi muotoon mitään, ja sitte sulla on suunnilleen ö-kuppi ja oikeasti alkaa olemaan imagokysymyskin. Itsellä oli yhtenä vaihtoehtona pelkkä mastopeksia, vaikka rinnat B ja B-. Jos olisivat olleet molemmat hyvää B-kuppia, kallistuisin mastopeksiaan ilman implantteja mutta nyt ei taida ihan oma kudos siihen riittää.
Vaikka olen itse ottamassa implantit, olen silti sitä mieltä ettei riittävänkokoisia luomurintoja kannata silikonilla "pilata". Silikoni on aina silikoni, ei se ole samannäköinen tai -tuntuinen kuin luomu vaan second best. Jos on mahdollisuus hyvänkokoisiin ja -muotoisiin luomuihin, sitä moni silikonirintainenkin sydämessään kadehtii. Ja huom! Tämä on silikonirintoja harkitsevan naisen puhetta.

Olen niin kateellinen piuiulle: sulla on OIKEASTI rinnat! Älä pilaa niitä implanteilla. Implanttirinta ei koskaan ole niin hyvän tuntoinen kuin luomu.Se että jos rintasi roikkuu hieman, niin ei haittaa mitään, ottaisin milloin tahansa hieman roikkuvat luomutissit näiden tilalle. Niistä sun rinnoista tulee kyllä kauniit ja uhkeat, mutta miettisit nyt kuitenkin kun olet niin pienikin. Sun omat rinnat ovat sulle just sopivat, ja ne ovat luomut. Mutta älä myöskään teetä mastopeksiaa, siitä jää arvet ja tulee mahdollisesti tuntopuutoksia.
Mutta, olet varmaan kuullukin näitä kyllästymiseen asti, teet kuitenkin sen mukaan miltä itsestä tuntuu. Kyllähän niistä upeat tulee, kun sulla on omaa kudosta ympärillä pehmentämässä....

Huoh! Kyllä minäkin vähän kahdehdin ajatusta luomurinnoista... ;) Ei tämä silikoni (etenkään lihaksen alla) tunnu ollenkaan aidolta. Mutta ymmärrän että jos ne luomut kovasti roikkuvat ja on esim. teinivuosilta tullut raskausarpia (nopean rintojenkasvuvauhdin takia), niin eivät välttämättä omaa silmää miellytä. Omalla kaverillani on kookkaat riippurinnat kokoa 75E ja kieltämättä jos piti valita niiden ja omien hiukan roikkuvien 70B tissien väliltä, niin kyllä ne omat mun silmää kuitenki enemmän miellytti. Teet siis niin, kuin itse parhaaksi näet!

Sun onni piuiu on, että kun on omaa rintakudosta, niin silloin implantti uppoaa oman kudoksen alle nätisti, eikä ehkä tunnukaan niin epäaidolta, kuin meillä joilla lähtötilanteessa rintakudosta on ollut vähemmän.

Tissien koosta puheen ollen.. (Taas mä jauhan tätä samaa, sorry...) Mut musta nämä omat tissini näyttävät implanttienkin kanssa pieniltä, siis sellasilta B-kupeilta. Lähtötilanne oli se pieni 70B (joillain liivivalmistajilla A-kuppi). Vaikka rintaliivit on nyt kokoa 70D tai 70C, niin ei nää rinnat tasan sellasilta näytä. Silloin leikkauksen jälkeen, kun rinnat oli turvoksissa, niin ne näytti aika mukiinmeneviltä, mutta turvotusten lopullisesti lähdettyä, ne kutistui rusinoiksi :( Nyt olen vatvonut ja vatvonut asiaa mielessäni... Jos 225cc muutti kuppikokoa OIKEASTI vain n. yhden koon, niin se 335cc ei välttämättä muuta kokoa kuitenkaan paljoa enempää (jostain kuulin nyrkkisäännön, että 200cc vastaa yhtä kuppikokoa). SIIS, pitäisikö kuitenkin soittaa SairaalaKL:lle ja kysyä AS:lta voisiko implanttien kokoa vielä harkita? Jos vaikka ottaisin leikkauspäivänä mukaan pari valokuvaa ns. "täydellisistä rinnoista" (tai lähettäisin sähköpostilla), eli sellaisista millaiset itse toivoisin saavani.

Suurin kynnys siihen, miksi en vielä ole rohjentunut em. soittoa tehdä, on siinä että pelkään tulevani leimatuksi jotenkin hankalaksi. Mutta sitten toisaalta mä mietin, että mähän se asiakas olen, joka maksan leikkauksesta monta tonnia. Kai sitä ainakin voi kysyä ja varmaan AS:kin tavoite on saada tyytyväiset asiakkaat... Kun musta tuntuu, että noissa konsuissa on aina vaikea selittää ihan tarkkaan millaista lopputulosta hakee. Esim. sille edelliselle kirurgille "luonnollinen" tarkoitti näköjään ihan toista mitä mä olin mielessäni ajatellut. Mun tavoite on että rinnat näyttäis OIKEASTI sellaisilta C-kupin rinnoilta (koska ennen imetyksiä ne vielä oli sellaiset) *huoh*

Joo, sori, tää on taas tätä. Pakko vain johonkin purkaa hermoja. ;)

Ihanaa huomata että en ole ainoa joka ajattelee ettei kunnonkokoisia luomuja kannata pilata silikonilla. Pari lisäajatusta tuli mieleen.
Ensinnäkin sen jälkeen kun on laitettu silikonia, ne rinnat on "vain" silikonitissit muiden silmissä, on niissä sitten omaa 0 vai E-kupin verran. Esim. kuinka moni enää muistaa että Martina Aitolehdellä oli luomu-C:t ennen silikoneja? Äh, tätä on vaikea selittää.
Toisekseen, jos silikonit laittaa nuorena on aika todennäköistä että niihin ehtii tulla ongelmia, varsinkin jos lapset on tekemättä (raskaus ja imetys hyvin usein käynnistää kapseloitumisen). Jos lähtötilanne on ihan hirveä (tyyliin ei rintoja), ei tavallaan ole mitään hävittävää. Mutta jos on alkujaan hyvänkokoiset jos vaikka ei niin täydellisenmuotoiset rinnat, kannattaa miettiä pariin kertaan kannattaako riskeerata. Siis ennenkuin ne ehkä imetysten jälkeen on sellaiset ettei ole mitään hävittävää;) Kuten mulla.
Mutta kuten muutkin, sanon mäkin että jokaisen oma valinta!

Ex-lauta: soita nyt ihmeessä sille AS:lle! Et siinä mitään häviä, etkä taatusti ole mikään "hankala potilas"- varsinkin tuon jälkeen mitä sulle kävi, ymmärtää AS 100% varmasti että haluat varmistua ettet taas ota liian pieniä. Soita reippaasti ja kerro huolestasi. Olen ihan varma että hän tulee sanomaan sulle että se 335 on oiva valinta (kaiken järjen mukaan se sitä paitsi on sitä!!) mutta helpottaa sun oloasi.

Olen kans sitä mieltä, että ex-lauta, soita vielä kirurgille, jotta saat mielenrauhan :)

aavistelinkin, että kuppikokojen ja ennen kaikkea eri liivimerkkien ja -mallien kanssa tulee väärinkäsityksiä. siksi laiton vertailuksi tuon Lindex-mallin :)

"liivien ympärys 65-70cm, kuppi Lindexin liiveissä C-D ja muissa E-F"

Eli samalla kaavalla mun vanhat Lindexin liivit on 75B eli ei mulla nyt niin isot tissit ole. Mastopeksiaa en etes harkitse vielä vaan kai sen aika on sitten joskus jos kyllästyy implantteihin ja otattaa ne kokonaan pois ja haluaisi kursia löllön ihon kasaan.

Sä eriparitissi mainitsit hyvin tuon jutun, että ne on sitten monen mielestä "vain" silkkarit :( se tässä harmittaakin kun jotkut ihmiset on niin jyrkkiä ja on kauheusleikkaukset vielä tosi tabu täällä Suomessa :(

Soita nyt Ex-lauta, hyvä ihme sentään sille AS:lle, että haluat isommat!! Kun nyt jo mietit, jäävätkö tulevatkin rinnat liian pieniksi, niin aivan varmasti tulet katumaan! Ensinnäkin yksi desi ei vielä kokoa muuta juuri mihinkään. Mikä ihme siinä on, että täällä jokainen tuntuu pelkäävän, että se naapuri ottaakin isommat implantit ,kuin itse ja sitten ollaan hyssyttelemässä, ettei niin isoja saisi ottaa???
Ja muutenkin, aivan sama,mitä mieltä AS on koosta, hänen on syytä tehdä mitä asiakas haluaa niin kauan ,kuin se terveydellisesti on mahdollista. Kyse on kuitenkin Ex-laudan rinnoista, ei AS:n tai jonkun muun henkilökohtaisista mieltymyksistä ja mausta.
Aivan sama, puhutaanko 200,300 tai 400cc:n implanteista, ne ovat kaikki pieniä, eikä niillä keskenään kovin kummoista kokoeroa saada.

Kaikella kunnioituksella juupajoopa, mutta kirjoituksesta kuulee että sulla on ne 600cc implantit ja kuppi taisi olla 75 H tai I, ellen väärin muista. Kyse ei todellakaan olekaan AS:n mausta, vaan siitä että hän taatusti osaa kertoa minkäkokoiset implantit ovat sellaiset että eivät ole liian pinet mutta vielä luonnolliset- edellyttäen että asiakas haluaa luonnolliset. En tiedä mitä AS vastaisi jos asiakas sanoo että laitetaan niin paljon kuin ikinä menee, tavallaan silloin asiakas ottaa vastuun että niistä ei luonnolliset tule, mutta toisaalta AS on tarkka jäljestään eikä halua kadulla liikkuvan "huonoa jälkeä".
Jotenkin usutat ex-lautaa ottamaan oikein tuutin täydeltä, ikään kuin hänen halunsa olisi ottaa niin paljon kuin mahdollista. Ellen ihan ole väärin ymmärtänyt, näin ei todellakaan ole vaan hän hakee sopusuhtaista ja luonnollista lopputulosta. Itselleni olisi pitänyt laittaa 400 implantit jos en halua mastopeksiaa, ja sitä en pitänyt edes vaihtoehtona. Kirurgit itsekin ovat myöntäneet että sillä koolla tässä vartlossa kaikki näkisivät vaatteet päälläkin mistä on kysymys.
Kyllä näissä asioissa metsään menee jos ajattelee että mitä isommat implantit sen parempi, siinä kuin kääntäenkin eli mitä pienempi se parempi. SOPIVA on avainsana.

No niin! Rohkaisin itseni ja soitin klinikalle. Sain AS:n sähköpostiosoitteen, koska halusin laittaa hänelle kuvat näistä mun tisseistä silloin kun niissä ei vielä implantteja ollutkaan (mieheni otti kuvat onneksi just ennen ekaa leikkausta). Laitoin siihen lyhyesti selityksen huolenaiheestani, että onhan uudet implantit varmasti sopivan kokoiset ja siitä, että kun nämä 225cc implantit tuntuvat aikas rusinoilta.

Ja koska AS ei kerran ole mun rintoja luomuna koskaan nähnytkään, niin ehkäpä niistä kuvista oikeastikin on jotain apua... Enhän mä tiedä onko sen normi rinnan volyymin arviointi kuinka vaikeaa kun siinä olla möllöttää vielä se implanttikin lisänä... Lisäksi sieppasin netistä yhden kuvan, jossa oli jotakuinkin sen tyyppiset rinnat, mitkä mun mielestä vastas about sitä mitä mulla oli ennen kun imetykset tekivät rinnoista tyhjät nahkarukkaset, ja lähetin senkin. Ikään kuin malliksi, että "tällaiset haluaisin". Katsotaan mitä saan vastaukseksi. Oikeastaan toivon, että implanttikoko ei muuttuisi, mutta että saisin vain varmuuden, että tuolla koolla saadaan juurikin sellaiset rinnat, mitä olen ajatellut. Pelkään nimittäin että isommilla implanteilla alkais jo tulla niska-hartia vaivoja ja muuta ei-toivottua oheisharmia...

Noh, katsotaan mitä AS vastaa. Ja jos niin kävisikin, että vielä implanttikokoa rukattaisiin ylöspäin, niin voi kai sen 335cc implantin silti tilata leikkauspäiväksi. Ja sitten ennen operaatiota vielä keskustella siitä, miltä lopputulos tulisi näyttämään ja miten implantit asettuis rintakehälle jne. Huh, olen mäkin mahdoton... miks täytyykin jahkailla ja jahkailla.

Ekan leikkauksen kohdalla en jahkaillut yhtään, luotin vain sokeasti kirurgin "päätökseen" pienemmistä implanteista. Mut se varmaan onkin syy, miksi haluan tällä kertaa olla ihan 100% varma siitä, mitä tuleman pitää.

Mutta siihen, kun tossa edellä pohdittiin, haluanko "isot tissit", niin se ei ole tavoitteena. Toive siis on se täysi C-kuppi (oikeasti, olkoot liivikoko sitten mitä tahansa), mikä on joskus ollut ja mikä mielestäni mulle hyvin sopi. Sen enempää en tarvitse/halua, eikä se sopisi imagoonikaan miesvaltaisella työpaikalla. Pahimmassa tapauksessa joutuisin vain vaikeuksiin ja menettäisin ammatillisen uskottavuuteni... :D

"Lisäksi sieppasin netistä yhden kuvan, jossa oli jotakuinkin sen tyyppiset rinnat, mitkä mun mielestä vastas about sitä mitä mulla oli ennen kun imetykset tekivät rinnoista tyhjät nahkarukkaset, ja lähetin senkin. Ikään kuin malliksi, että "tällaiset haluaisin"."
Toivottavasti linkitit silikonirintojen kuvan! Muuten menee vähän epärealistiseksi. Jos sulla on C-kupin luomurintojen kuva, niin eihän sellaisia saa kuin synnyinlahjaksi, ei millään implantilla. Muuta jos luulee niin valitettavasti pettyy- ei niitä menetettyjä sellaisenaan voi takaisin saada.

Joo, silikonit ne olivat.

Ja kyllä mä sen tiedostan, että netissä olevia kuviahan on voitu esim. photoshopata, kuvassa olevan henkilön pituus/paino voi olla ihan erit kuin oma lähtötilanne jne. Eihän sitä siis mitenkään voi saada samanlaisia... Mutta se kuva oli vain ikään kuin osviittana kokoluokasta, mitä olin ajatellut. (Ja rinnalla sitten ne "lähtötilanne" kuvat).

Sen olen pitkin hampain hyväksynyt, ettei paluuta niihin entisiin luomu-C-tisseihin ole :( Rasvansiirtoja mietin jossain vaiheessa, mutta kun kovasti ei tota omaa rasvaa ole siirrettäväksi (paitsi takapuolesta ehkä saisi) ja tulokset pysyvyyden suhteen ei kovin hyvät ole hintaan nähden... silikoni taitaa kuitenkin olla se ainut "järkevä" vaihtoehto.

Mitäköhän kehitys vielä tuokaan tullessaan... miettikää rintojen suurennuksia/kohotuksia esim. vuonna 2040. Mahdetaanko sillon enää mitään silikoni-implantteja käyttääkään? :)

Rasvansiirroista olen kuullut paljon huonoa, eräälle tutulleni mm. tehty kaksi ja muutosta ei kuulemma huomaa. Kallista ja tulokset laihat. Eli ennenkuin tekniikka vielä kehittyy, lienee silikoni tosiaan ainoa järkevä vaihtoehto jos muutosta haluaa.
Minkäkokoiset implantit muuten siinä linkitämäsäsi kuvassa oli?

No niin! Nyt sain vastauksen sähköpostiini... AS oli katsonut mun "nahkarukkaskuvat" :D ja sitten sen toisen. Hän arvioi, että hyvään (=suhteessa samantyyppiseen, kuin mallikuvassa) tulokseen todennäköisesti päästään niillä 335cc implanteilla, mutta varmuuden vuoksi voidaan tilata vielä yhtä kokoa isompi implantti (tossa anatomisessa FF mallissa 375cc) leikkauspäiväksi. Silloin voidaan vielä ennen leikkausta mittailla ylävartaloa ja sovitella malli-implanteilla ja vertailla. Ehkä lopullisen päätöksen "kumpi parempi" pystyy tekemään vasta salissa, kun noi vanhat implantit on revitty pois. (Voisin kuvitella, mutta tämä vain mun mutua).

Anyways, nyt mulla on huojentunut olo, koska tiedän että leikkaava kirurgi ainakin tietää tarkkaan minkätyyppistä lopputulosta olen hakemassa ja toisaalta millaiset mun rinnat oli ennen näitä "törppöjä" implantteja. Koska lähes kaikki on puhuneet pelkkää hyvää AS:n tekemistä tisseistä, annan hänen sit tehdä lopullisen päätöksen kumpaa implanttia tullaan käyttämään.

Kuva jonka pölläsin netistä oli amerikkalaiselta plastiikkasaitilta, jossa oli tuhansia ennen-jälkeen kuvia. Siinä mun lainaamassa kuvassa naisella oli B--->C-kupin rinnat ja implantin koko oli (yllättäen kyllä) 375cc, mutta kyse oli pyöreästä keittosuolaimplantista. En siis ottanut sitä etukuvaa, vaan hiukan sivuviistosta otetun kuvan, jossa rinnat näyttivät niin aidoilta kun implanttirinnan voi olettaa näyttävän. Pointtihan oli saada vain kuva joka antaa osviittaa toivotusta visuaalisesta lopputuloksesta koon suhteen (suhteessa). Todenäköisesti se nainen kuvassa oli mua pidempi, mutta kun en tajua noista amerikkalaisten tuumista ja jaloista mitään, enkä jaksanut alkaa selvitelläkään... Pituus oli 5"3 ja paino 105paunaa (?)

Rasvansiirrosta vielä. Jos mulla olis ihan sairaasti löysää rahaa, niin olisin ehkä ensin kokeillut sitä ja katsonut miten lopputuloksen kanssa käy. Jotkin tutkimuksethan väittävät, että jopa 70% potilaista hyötyisi rintojen rasvansiirrosta ja tästä jäisi pysyviä tuloksia. Mutta sen perusteella mitä olen itse kuullut/lukenut rasvansiirron lopputuloksista ei todellakaan ole ollut rohkaisevaa. Ilmeisesti tulokset hoikilla potilailla ovat heikoimmat.

Btw, pitäisiköhän tästä epäonnistuneesta implanttiasiasta reklamoida ensimmäiselle kirurgille/klinikalle? Antaa siis palautetta jotenkin rakentavassa hengessä. Musta on ikävä ajatella, että tää samainen kirurgi leikkaa vastaavassa tilanteessa olevia naisia (jotka on kaiken lisäksi ehkä säästäneet vuosikausia rahaa tissileikkausta varten) ja lopputulos olis taas tälläset roikkuvat korpinnokat. Eihän tää kirurgi edes itse ymmärrä tehneensä mitään virhettä, kun jälkitarkastus kerran oli 2vk kohdalla, jolloin rinnat oli vielä turvoksissa, eikä roikkuneet lainkaan. Ajatteli varmaan, että tulipa taas kerran tehtyä hyvää työtä... jatkanpa samaan malliin.

Jälkitarkastuskäynnillähän mä jo sanoin siitä kiitorata-asiasta, mutta kirurgi oli vaan sitä mieltä ettei isompia implantteja olisi voinut laittaa, koska muuten näyttäisin hassulta. En sit tiedä miten mielellään kyseinen kirurgi ottaisi vastaan mitään muutakaan palautetta.

No jos olis rahaa kuin roskaa, niin eihän mikään estäisi kokeilemasta rasvansiirtoakin ensin. Yksi plastiikkakirurgi sanoi että toi 70% on ihan höpöhöpöä, että 30ml kerrallaan on keskiarvo. Ja kun se tulee tasaisesti rinnan pintaan isolle pinta-alalle, on kuulemma iso ja kallis urakka ja vaatii useamman siirron saada aikaan edes sama efekti kuin 100cc implantilla. Tietty on niitä harvinaisia poikkeuksiakin, mutta siis yleisesti näin.

Että pitäisikö sun reklamoida edelliselle... vaikea kysymys. Omalta osaltasi maito on jo kaatunut maahan, eikä kirurgi myönnä virhettään. Toisaalta, jos hän jotain oppisi, voisi seuraava potilas välttyä samalta. Itse tekisin varmaan niin, että ottaisi häneen yhteyttä tulevan leikkauksesi jälkeen, jos ja kun jälki on parempaa. Odottaisin että tulos on näkyvillä, siis se alun sokkivaihe ohi ja rinnat muotoutuneet näteiksi. Sitten ottaisi yhteyttä kera ennen-jälkeen kuvien. Jäisi häne päätettäväkseen, myöntääkö sitten virhettään. Jos myöntää, hyvä, jos ei, ei mahda mitään. Kaikki eivät opi ikinä. Jos nyt jo reklamoit, hän vain vastaa että hyvät ne on ja ei pidä vaihtaa.

Joo, näinhän se on, että tässä vaiheessa on turha reklamoida. Jotkut amerikkalaiset kirurgit laittaa jopa nettiin näytille leikkaamiensa potilaiden "ennen-jälkeen" kuvia, joissa lopputulos on täysi susi. (Vielä paljon surkeampi kuin mulla). Eivät vissiin ymmärrä, miltä rintojen oikeasti olisi pitänyt näyttää, tai sitten potilaalla on ollut todella erikoinen maku, koska yleensä näitä kuvia koristaa tekstit: "plaah plaah... the patient is now extremely happy with her new breasts..plaah plaah".

Ehkäpä palaan myöhemmin asiaan tämän kirurgin kanssa. Toivon ihan oikeasti, ettei hän enää töpeksisi vastaavalla tavalla! Kauheaa nimittäin huomata haaskanneensa tuhansia euroja kankkulan kaivoon. (No niin, ei siitä enempää koska alkaa taas sapettaa...)

Heippa! Minä taas, entistä sekavammilla fiiliksillä...

Kävin tänään sitten kysymässä vielä lisää mielipiteitä, eli hakemassa vielä yhden plastiikkakirurgin mielipiteen tisseistäni (ajatuksena lähinnä varmistella uuden implantin kokoasiaa). En asu pääkaupunkiseudulla, joten valinnanvaraa plastiikkakirurgeissa oli suht vähän, mutta tälle kirurgille eduksi luettakoon se, ettei toimi julkisella sektorilla (=on kokoaikaisesti privaatissa) ja iältään about 40-50v. Ei siis liian käppänä, ei liian juniori. Ei ollut suomalaistaustainen, mutta puhui hyvin suomea. Muut kaupungissani toimivat plastiikkakirurgit tekevät vain sivubisnestä yksityissektorilla ja ovat julkisella leipätyökseen.

Anyways... Kun olin selittänyt asiani ja otin paidan pois, niin heti ensimmäiseksi kirurgi totesi että implantit on liika pienet ja liian ylhäällä. Hän itse arvioi silmämääräisesti tarvittavaksi implanttikooksi 375-410cc. Keskusteltiin paljon siitä, minkä tyyppisellä proteesilla rintojen roikkumisen ylipäätään pystyy korjaamaan ja mikä uusien implanttien sijoittelun tulisi olla (jkv. alempana kuin nykyiset, tietystikin). Kirurgi vielä otti jollain mittahärvelillään tarkkoja mittoja ihonalaiskudoksen paksuudesta ja rintojen leveydestä jne. ja päätyi sitten suosittamaan implanttia, jonka leveys olisi 12,5cm. Koska projektion piti olla korkea, niin implantin volyymiksi olisi tullut Natrellella 410 ja Eurosiliconella 390.

Tämä implanttiprofiiliasia kuitenkin mietityttää, koska AS oli täysin eri mieltä siitä, minkälaisella implantilla saataisiin paras visuaalinen lopputulos. Hän ehdotti FF(full-full) profiilista anatomista implanttia. Tämänpäiväinen kirurgi sen sijaan suositti MX (medium-extrafull) tai jopa matalaa LX (low-extrafull) implanttia. AS sanoi silloin konsussa ikään kuin ohimennen, kun tongittiin hänen implanttikoppaansa, että "voit vain kuvitella miten naurettavia lopputuloksia tällaisella implantilla saa" (tarkoittaen juuri sellaista matalaa, mutta korkeaprofiilista). Lisäksi AS oli ehdottomasti dual plane tekniikan kannalla, koska se korjaa roikkuvaa imetettyä rintaa parhaiten ja tuntuma on kuitenkin luonnollisempi kuin täysin lihaksen alla. Tämän päiväinen kirurgi taas oli ehdottomasti sitä mieltä, että implantit on asennettava kokonaan lihaksen alle, mutta implanttitaskut vain on tehtävä edellisiä alemmas. Kirurgin suositus oli tosiaan (mun korvaan) aika ison kuuloinen implantti, mutta hän vakuutti ettei se näytä rinnassa ollenkaan liian suurelta. Ja sitten taas AS vastasi mun sähköpostiini, että yli 400cc implantit mulla antais jo tissit, jotka olis kaukana luonnollisesta.

Mitä tästä nyt sitten ajatella???

Luotan edelleen enemmän AS:n ammattitaitoon ja kokemukseen, koska jälkimmäisestä kirurgista en ole kuullut oikeastaan mitään (en hyvää jos en pahaakaan) hänen mielipide leikkaustavasta (kokonaan lihaksen alle) mietityttää. Mutta tämänpäiväisen käynnin jälkeen se 375cc implantti alkaa kuulostaa kuitenkin paremmalta vaihtoehdolta, kuin 335cc.

Että sellaista.

Nämä nykyiset kokonaan lihaksen alla olevat implantit tuntuu valitettavan kovilta luomurintaan verrattuna. Eniten kuitenkin häiritsee se, ettei implantin alaosa ole oikeassa kohdassa, vaan ensin on implantti lihas ja sen jatkeena roikkuu velttona oma luomurinta (=nännit katselee alaviistoon). Eli jos mulla olis lihaksen alla hyvin istuvat, rintojen roikkumisen korjaavat implantit, niin voi olla että olisin ihan sinut rintojen kiinteyden kanssa. Mutta jos annetaan vaihtoehto, että voisi saada aidomman tuntuman, jolloin implantin alaosa on vapaa, mutta reunat kuitenkin peittyy vastaavalla tavalla kuin lihaksen alle laitetussa, niin ehdottomasti haluaisin sen.

Leikkaustekniikan puolesta siis AS on ykkösvalinta, samoin hän on paljon kokeneempi. Mutta: mulle jäi epäselväksi, mikä olisi oleellinen ero rintojen lopullisessa ulkonäössä riippuen käytetystä implanttityypistä. Molemmilla nyt tapaamillani kirurgeilla on ollut silmää implanttien sijoittelusta, siitä miten, mille korkeudelle, minkä levyiset ettei jää kiitorataa jne. Mutta visio käytettävästä implantista ja sen koosta oli aika toisistaanpoikkeava. AS pyrkii luonnollisen näköiseen lopputulokseen, sen tiedän. Hän mm. sanoikin suoraan ettei pidä pyöreistä rinnoista. Jälkimmäisen kirurgin mielipide jäi avoimeksi, hän ei kylläkään suositellut pyöreitä implantteja. Mutta nuo matalat-extrafull projektiot anatomiset oli kirjaimellisesti pallot (noh, vähän oudon muotoiset, mutta kuitenkin). Voisin siis olettaa että sellaisilla neljän desin silikonipalloilla rinnasta tulee kyllä hyvin täyteläinen ja pysty, mutta kirkuuko ne sitten kilometrin päähän silikoniuttansa? *huoh*

Noh, lähden uuteen leikkaukseen sillä ajatuksella että 375cc implantit laitetaan. Se olisi jkl. kompromissi näiden kahden konsultaation perusteella. Antoihan AS:kin sen koon mulle "varavaihtoehdoksi" nähtyään valokuvat mun rinnoista ennen ekaa leikkausta, joten tuskin sillä implantilla huonoa jälkeä tulee.

Mä meinasin vastata sulle jo aiemmin, että kannattaako enää lähteä hakemaan uusia mielipiteitä... AS ainakin on huippuhyvä, eikä tarvitse pelätä että häen ehdotuksillaan metsään menisi. Kuten kokemuksesta tiedät, eri kirurgeilla voi olla hyvinkin erilaisia käsityksiä, joten jos käyt viidellä kirurgilla saat varmasti viisi eri mielipidettä. Useassa konsussa (kunhan ne ovat nimenomaan kokeneiden tissikirurgien kantoja; yleisplastikkojen mielipiteillä ei niin väliä) on lähinnä se idea, että saa jonkinlaisen konsensuksen isoista linjoista, nyansseisssa tuskin päästään siihen koska eihän tässä asiassa mitään absoluuttista totuutta ole, että juuri se 375cc FF esim on oikea, kun ei se "ihannetissi" ole mikään eksakti juttu.

Itsekin roikkutissien kanssa painivana ja useammalla hyvällä kirurgilla käyneenä sanoisin, että kyllä se dual plane on toimivi ratkaisu riippurinnoissa, koska vapaana oleva alaosa laskeutuu rinnan mukana eikä jää erilliseksi lihaksen taakse-> jos rinnat alkavat iän myötä roikkumaan enemmän, kuten meille kaikille käy, antaa tämä tekniikka sille mahdollisuuden enemmän kuin kokonaan lihaksen alla. Itse en edes harkitse kokonaan lihaksen alle laitettavia implantteja.

Tuo päätelmäsi- 375 implantit a´la AS kuulostaa kyllä hyvältä.

Jos et ole toisesta kirurgista mitään kuullut, millä perusteella valitsit hänet? Oliko ns. varsinainen tissikirurgi, vai tekleekö kaikenlaista muutakin?

Heips, olen tässä miettinyt, että onko biplanaarinen kohotus ja dual plane sama asia? Kun minulle tehtiin "rintojen kohotus biplanaaritekniikalla käyttäen XXXXXX- implantteja". Niin ovatko ne implantit laitettu siis samalla tavalla kuin dual planessa? mahtaako kukaan tietään vai kysäsenkö kirralta?

Juu, sama tekniikka. Dual palne eli osittain lihaksen alla eli biplanaarinen. Siis kahdessa tasossa, sekä lihaksen alla että päällä.

Mitä te muut ootte tehny arville että sais ne häivytettyä?
Kelocote? Cica-care? Ja koska niitä voi ruveta käyttään?

Heippa taas!

Kysyit Eriparitissi, millä perusteella valitsin eilisen kirurgin... Oikeastaan miksi ylipäätään lähdin hakemaan enää mitään mielipidettä johtui siitä ekasta kokemuksesta, koska silloin tuli luotettua yhteen mielipiteeseen ja nyt alkoi iskeä rimakauhu, että taasko tässä käy niin että mä olen kysynyt vain yhden kirurgin mielipiteen ja luotan sokeasti siihen (kyse siis implanttien koosta, kun sitähän mä tässä oon jahkannut).

Jos olisin voinut valita, olisin halunnut käydä esim. Tallinnassa Jyri Kullamaan tai Jaan Troostin vastaanotolla, tai sitten Helsingissä vielä jonkun hyväksi todetun tissikirurgin... mutta kuten sanoin, en asu pääkaupunkiseudulla ja kun on nämä lapset tässä hoidettavana, niin matkustamismahdollisuuksia on vaikea järkätä. Vaikka isossa kaupungissa asunkin, ei täällä tarjonta plastiikkakirurgeista ole läheskään niin hyvä kuin Hki:ssä.

Valitsin kyseisen tyypin CV:n ja sen perusteella, että hän EI toimi julkisella sektorilla ja että melkein kaikki vastaanottoajat myös olivat varattuja (=tekee ilmeisesti sen verran hyvää työtä yksityisellä, että asiakkaita riittää sielläkin, etenkin kun yksityisen asiakkaat ovat enimmäkseen esteettistä plastiikkakirurgiaa hakevia... muuthan menevätkin julkisen kautta kunnan kustantamina). Muut jotka täällä pitävät plastiikkakirurgin vastaanottoa, tekevät sitä vain sivubisneksenä ja ovat leipätyökseen julkisella sektorilla. Siitä mulla on jo riittävän huonot kokemukset. Tässä valintaperusteet, yksinkertaisuudessaan.

En lähtenyt tähän uuteen konsuun sillä mielellä, että haluan vaihtaa leikkaavaa kirurgia, vaan halusin vielä toisen mielipiteen rintaimplanttien koosta. Jos koko-arvioksi olisi tullut taas joku 250cc, niin olisin heti ovella kääntynyt kannoillani. Sehän olisi vain todistanut, ettei tyypillä olisi ollut yhtään enempää tajua hommasta kuin ekallakaan kirurgilla. Eilisen jälkeen sain vain enemmän varmuutta siihen, että "uskallan" pyytää AS:ea laittamaan sen 375cc implantin.

Onko sulle Eriparitissi ne kaikki kolme kirurgia suosittaneet about saman kokoisia/mallisia implantteja? Lähinnä kiinnostaa AS vs. JT? AS ei laita pyöreitä implantteja (paitsi ehkä jos potilas vaatimalla vaatii) ja sitten taas tosi moni JT:n potilas on saanut pyöreät... Ja molempien leikkaustuloksista olen kuullut lähes pelkästään hyvää. Minkähän mallisia/profiilisia anatomisia implantteja JT muuten käyttää? Mietin vain, että onko visuaalinen lopputulos rinnoissa em. herrojen potilailla miten erilainen? Ei kai voi olla samanlainen, jos täysin erilaista implanttia käytetään...

Pula-ajan missin kysymykseen mutuvastauksena: musta se biblanaarikohotus on sama kuin dual plane? Näin oon käsittänyt.

Widmerin silmänympärysvoidetta ja silikoniteippejä. Silikoniteipit vaihdan uusiin kerran viikossa pakkauksen ohjeen mukaan. Poistan arven päältä iltasuihkun ajaksi tai joskus parin päivänkin välein nyt kun ei enää kuuma. Mulla on Oriolasta tilatut Mepiformit, työpaikka sellainen että voi tilata henkilökunta suoraan oriolasta, olivat huomattavasti halvemmat siten.

Hei vielä kysymys kiitoradasta: eli onko se kiitorataa silloin, kun siinä tissien välissä on leveä tasainen alue kun kädet ovat suorina kylkiä pitkin eli perusasennossa? Entä tilanne jossa perusasennossa on normaali väli, mutta kun kädet nostaa ylös tai jännittää rintakehää ns kaarelle ja tulee tasainen alue?
Minulla on mielestäni kohtuu sievä väli perusasennossa (Ylhäällä pari sormenleveyttä, joka levenee sitten alaspäin,ei voi kauhalla vaatia, kun on lusikalla annettu) mutta kun nostan käsiä niin tissien väliin tulee mielestäni kiitorata.Onko implantit laitettu liian kauakasi toisistaan vai ovatko ne sittenkin liian pienet/ liian kaposet leveään rintakehääni vai onko tämä yleinen ilmiö joka johtuu esim rintalihaksen jännittymisestä?
Voi vitsit kun tämä olisi luotettava kanava siihen että vois laittaa kuvaa ;).

P-a missi: Kiitorata-asiaan en osaa sanoa muuta kui että jos implantti on asennettu rintakehän mittojen mukaan, ei sellaista pitäisi tulla.

Ex-lauta: mun tilanne on siinä eri, että mun toiseen rintaan ei riittäisi mikään järjellisen kokoinen implantti korjaamaan sitä roikkumista (alle saa pitkän rivin kyniä pysymään..) joten mulle tehdään mastopeksia, jolla rinnat muotoillaan hyvänmuotoisiksi ja sitten implantit vain kohottamaan niitä, eli mulla implantttien funktio ei ole niinkään korjata muotoa kuin lisätä vain volyymia. Eli mulla se koko pitää olla vain riittävä ettei tule kiitorataa, roikkuminen hoidetaan mastopeksialla.
Yksi vaihtoehto olisi myös pelkkä mastopeksia, mutta olisi tullut aika nysät:(
En niitä mastopeksia-arpia kaipaisi-mieluummin ottaisin pelkät implantit, mutta minkäs teet!

Mulla on niin ongelmatissit, että konsultaatioissa on pähkätty tuota mastopeksia/ei mastopeksiaa-puoltta ja epäsymmetria korjausta, ettei noin nyansseihin kuin implantin tarkka koko ja muoto olla edes päästy. On päästy siihen että tulee mastopeksia ja n300cc tai vähän yli anatomiset implantit. Olin suunnitellut käyväni tässä loppusyksystä uuden kierroksen yksityiskohtien tiimoilta ja joulukuussa leikkaukseen. Vaan uusiksi näyttää menevän, kun tulin taas raskaaksi, mikä on ihana asia. Ellen taas saa keskenmenoa:(


Olen kyllä sitä meiltä että yleisplastikkojen, jotka tekee kaikkea, vaikkakain vai yksityisellä, mielipiteelle ei voi antaa samaa painoarvoa kuin varsinaisten tissikirurgien. Koeta luottaa AS:n sanaan, se kyllä tietää mitä tekee!!!

P-a missille voin kertoa "kiitoradan omistajana", että omani on lähes siedettävän näköinen kun kädet on suorina kylkiä pitkin vartalon sivuilla. Mutta kun nostan kädet ylös ja etenkin jos vielä vien lapoja yhteen, niin johan kiitorata levenee ja paljastaa silikonit välittömästi. :( Koska ylävartalolla ei ole paljoa ylimääräistä rasvaakaan, niin kun on kädet ylhäällä, implantit näyttää palloilta jotka on etäällä toisistaan.

Eilinen kirurgi selitti mulle tota kiitorata-asiaa aika tarkkaan: oleellista on paitsi oman rintakehän leveys, myös rinnoissa oleva ihonalaiskudoksen paksuus. Vaikka rintakehä olisi leveä,riittää kapeampikin implantti, jos omaa rasvaa löytyy suht paljon. Mulla olis nimenomaa pitänyt olla leveä implantti, koska vaikka rintakehä on melko kapea (liivit 70C-D nykyään), omaa rasvaa ei ole tisseissä nimeksikään. Ensimmäinen kirurgini ei mitannut ihonalaiskudoksen paksuutta mitenkään, vaikka rintakehää ja tulevan rinnan leveyttä mittailikin ja taulukosta katsoi implanttikokoja... jos olettaa ihonalaiskudoksen olevan esim. 1,5cm paksu ja todellisuus onkin 0,8cm niin silloin kirurgi valitsee laskennallisesti 1,4cm liian kapean implantin (3cm-1,6cm). Kun molemmilla puolilla on tämän verran liian kapea implantti, niin kiitoratahan siitä tulee!

Itsekin mietin yhdessä vaiheessa tota kuvien laittamista. Eikös noi Vauva-palstan "av-mammat" laittaneet jotain alapääkuviakin jakoon pari vuotta sitten aijaa.comin kautta? Jos sinne lataa kuvan ja laittaa linkin tänne, niin voiko joku saada selville kenen koneelta ne on ladattu? (vaikka tuskinpa ketään edes kiinnostais jotku päättömät tissit, mutta silti...)

Tää menee nyt off topic, mutta onko sulla eriparitissi jotain km oireita? Toivottavasti kaikki on hyvin! Millä viikoilla raskaus nyt etenee?

Ymmärrän joo, ettei sun tilanne tissirintamalla ole lainkaan sama. Kyllähän vastauksia varmaan saa niin montaa kuin on kirurgiakin. Mä tässä odottelen, että saisin SairaalaKL:lta laskun ja kutsukirjeen. Viipyvät jossain ja leikkaus on varattu jo 19.päivälle.

Ei ole km oireita, mutta mulla on takanani enemmän keskenmenoja kuin loppuun menneitä raskauksia, joten suhtaudun asiaan epäilevästi kunnes rv12 on mennyt. Nyt ollaan ihan alussa, pari viikkoa plussasta. Ja liittyyhän tämä tissihinkin, nehän saa tässä luonnolliset fyllit. Nyt jo C-kuppi täynnä...

Ex-lauta, olen jo pudonnut kelkasta siinä, että oletteko AS:n kanssa jo sopineet mikä imlantti tulee, vai tehdäänkö päätös vasta h-hetkellä?

Ethän vain p-a missi ottanut kahdesta vaihtoehdosta pienempiä? Sehän on kardinaalivirhe.
Ilmeisesti tässä implanttihommassa tun tuu olevan suurin haaste se, että tohtii olla ottamatta liian pieniä;)
Liiveissä niitä implantteja ei kanata kokeilla, silloin päätyy satavarmasti liian pieniin!
On tosi hyvä homma että nämä ketjut ovat pysyneet "kunnossa". Siis aitoa vertaistukea. Edelliseen ketjuun yritti tavan takaa tunkea implanttikauppiaita, mutta onneksi väistyivät.
Pysytään linjoilla!

"Aivan kamalan näköiset,hirveät hinkit, pinkeät ja töröttävät eteenpäin ja ylhäältä pulleat!!!! Onkohan kukaan muu säikähtänyt omiaan?Minusta tuntuu ainakin nyt että tuli liian isot. "
Tässä p-a missi sun ajatuksiasi 2 pv leikkauksen jälkeen... Olisitko uskonut että ajattelet nyt että tuli liian pienet;)
Olen joskus kuullut sanonan, että jos ei leikkauksen jälkeen kadu että tuli liian isot, niin parin kuukauden kuluttua katuu liian pieniä. Se ero alun ja parin kuukauden välillä on niin huima. Itse olen ainakin varautunut siihen, et tä leikkauksen jälkeen pitää olla siinä sydärin partaalla tai muuten on metsään menty...

Joo, muistanhan minä nuo sanat, ja muistan miltä tuntui- olin itku kurkussa monta päivää! Luojalle kiitos teistä, kun kerroitte asioiden oikean laidan. Ei muuta kuin rahaa keräämään, että saa korjattua....jonain päivänä.

Heippa!

Voi, mitäpä tässä sanomaan... :( Jos sua P-a missi yhtään lohduttaa, niin uskon kuitenkin että sun tissit on muuten onnistuneen näköiset, vaikka hiukan kiitorataa olisikin. Tilanne voisi olla pahempikin. Mutta ymmärrän 100% hyvin, että kun leikkaukseen on pitkän harkinnan jälkeen lähtenyt, ja sijoittanut vielä ison summan rahaa, niin sitten toivoo saavansa lopputuloksen mihin voi olla täysin tyytyväinen.

Mulla iski paha aavistus, että pieleen meni, melkein heti leikkauksen jälkeen, kun tissit ei todellakaan näyttäneet liian isoilta. Vain siltä, että rintakehä oli leveä ja välissä se perhanan kiitorata. :( Ja se mitä sanoit, että menee n. 2kk ennen kun näkee todellisen rintojen koon, pitää hyvin paikkansa. Turvotukset lähtivät 3vk kohdalla siten, että rinnat alkoi roikkua, mutta nyt ne vasta suorastaan "rusinat" onkin.

Mua oikeen hävettää, kun täällä vaan vatvon ja vatvon tätä epävarmuuttani tulevasta leikkauksesta. Alan varmaan käydä hermoille :S Mutta ekan kokemuksen jälkeen (ja sen kaiken rahanmenon ja muun pettymyksen) on tosi vaikea luottaa siihen, että kaikki menis hyvin implanttien vaihdon kanssa.

Jos oon rehellinen, haluisin vielä saada yhden kokeneen tissikirurgin mielipiteen rinnoistani. Kaikista mieluiten kävisin Jaan Troostin pakeilla, koska hän käyttää myös pyöreitä implantteja ja osaisi sanoa, kumpi mulle olis parempi pyöreä vai anatominen implantti. Kävin kattomassa yhdeltä Usan nettisaitilta kuvia anatomisista implanteista (ennen-jälkeen) enkä ollut oikeen vakuuttunut: rinta näytti yläosastaan kuperalta, pahimmillaan ihan solisluuhun asti. Mulla nää omat anatomiset implantit on nyt ollu sen 2,5kk ja edelleen yläosa on ihan kupera, suorastaan törpön näköinen. Tietty asettelukin on pielessä, kun ovat täysin lihaksen alla, joten se varmaan osasyy. Mutta silti en ole vakuuttunut näiden implanttien paremmuudesta. Ja sit mietin sitä, kun AS ehdotti mulle sitä FF mallia, niin siinähän se implantin kärki tulee vielä ylemmäs tonne lihaksen alle (nyt mulla MF). Jos se tuleva pullistaa tota rintalihasta vielä korkeammalta tollain tökerösti niin mä en ala! (Alla linkki yhteen kuvaan, josta ehkä saatte käsityksen siitä, mitä tarkotan. Siinä muuten näkyy kiitorataongelmaakin...)

http://implantforum.com/pics/6/pics6.html

Millain sulla p-a missi se implantin yläosa on nyt? Sullehan laitettiin osittain lihaksen alle, niin laskeutuuko se sitten paremmin? Mä ajattelin lähinnä, et pyöreessä se implantin leveys vois olla sama, mutta siinä ei olisi sitä kärkeä, joka survoutuuu tonne ylös... Eräs USA:lainen plastiikkakirurgi kirjoitti sivustollaan, että pyöreä implantti on kuitenkin pystyasennossa pisaran mallinen, koska painovoiman ansiosta sen sisällä oleva silikonigeeli valuu pisaramaiseksi. Eli pyöreä implantti ei tarkoita pallomaista rintaa (ellei sitten valitse liian suuria implantteja). Äh, vaikea selittää.

Hei ex-lauta, älä yhtään ajattele ettet kehtaisi pähkäillä! Sitä vartenhan nämä ketjut ovat. Sitä paitsi musta on vain kivaa lukea kun muutkin pähkäävät, kun itse olen tässä asiassa pähkäämisen ammattilainen:)

Alkaa kuulostaa siltä, että JT kolmantena mielipiteenä ei ehkä olisi huono vaihtoehto. Sähän jo lähetit viestiä hänelle, voisitko lähettää uudestaan ja kysyä miten voisit asap häntä tavata?

Mun mies on kanssa sellainen, ettei sitä haittaa vaikka nää mu tissit on tällaiset tyhjät roikot, jaei se leikkauksiakaan vastusta mutta näkee siinä ylimääräistä stressiä ja pelkää että tulee vain lisää ongelmia. Kaikeksi onneksi tissit on sille kaikkiaan kovin toissijianen juttu, sen mielenkiinto on enemmän tuolla takapuolella;)

Katrin Kruunvaldia en itse pitänyt vaihtoehtona, koska olen kuullut ettei osaa valita implantteja imetettyihin rintoihin vaan suosii hyvin pieniä. Tallina85, sullahan on vain 205cc, mutta sun kohdalla täytyy ottaa huomioon sun huima alipainosi (BMI n 15). Jos on pelkkää luuta ja nahkaa, pistää pienetkin implantit silmään. Ei millään pahalla, oikeasti, mutta meillä muilla on aivan eri tilanne. Pahoin pelkään että Kruunvaldin mielipide olisi, no miten sen nyt sanoisi, ei nyt suorastaan väärä, mutta jotain sinnepäin.

Mulle tissit teki JT ja implantin koko se 375cc ja pyöreä.
Oon kyl tosi tyytyväinen tulokseen, itsellä tissit roikku kahden lapsen jälkeen jonkun verran. Nyt pari viikkoo leikkauksesta ja olen tosi tyytyväinen lopputulokseen.
Arvet ovat siistit ja tosi huomaamattomat ja rinnat alkaneet jo laskeutumaan.

Mulle JT sanoi että löytyy pyöreitä myös kokoa 320 ja 350 mut parhaiten mulle sopis se 375 ja ne myös laitettiin.

Kuppi kasvoi B:stä E.hen tuolla ja kuulemma nyt ei enää rinnanymp. pienene mutta laskeutuvat jonkun verran.

Nyt vaan haluais jo kovasti liivikauppaan :D

Toimiiko tämä HK kenties Tampereella? Laittaisitko vielä omat mittasi meille tänne? :)

Mukavaa kun liityit keskusteluun.

Siis täällä usein puhutaan nimikirjaimilla, ettei intomieliset käy väittämään että mainostetaan ja muutenkin pysyy kaupalliset tahot helpommin loitolla. Kaikki täällä silti tietää kenestä puhutaan. Esin AS=Asko Salmi, JT-= Jaan Troost jne. Mahtaako HK olla Heikki Kupi?

Itselleni on tullut nyt epäluuloinen olo, kun tunnun olevan ainoa kelle ollaan tekemässä mastopeksiaa. Siitähän jää kauheat arvet ja toipuminenkin on pitkä isojen haavojen kanssa. LIekö nämä mun tissit sitten niin kauheasti enemmän roikot kuin muilla? En osaa linkittää kuvia, mutta se pahempi tissi roikkuu niin, että rinnanaluspoimussa nahat on päällekkäin n 3cm matkalta. Pari kolme lyijykynää pysyy. Te ketkä osaatte linkittää, voisiteko laittaa jonkun kuvan joka vastaisi teidän rintojen roikkumisastetta ennen leikkausta? Kauheasti houkuttaisi pelkät implantit. Tietysti siinä on se että jos joutuu sitten käyttämään hurjan isoja implantteja niin sitten ehkä mieluummin mastopeksia. Esim. joku 500cc olisi mulle kyllä ehdoton ei.

kyllä sulle paras vaihtoehto on mastopeksia! :) ei tuon sortin roikkumista kukaan hyvä kirurgi lähde korjaamaan pelkällä implantilla, mikä olisi muutenkin vain väliaikainen vaihtoehto. Ajan kanssa implantit tekevät kyllä rinnat yhtä roikkuviksi tai roikkuvammiksi.

No sitähän ne kirurgitkin kaikki on sanoneet:(
Jotenkin vaan kun täälläkin niin moni puhuu tyhjistä ja roikkuvista rinnoista ja silti on vain laitettu implantit. Mun toinen rinta olisi sellainen että siihen riittäisi pelkkä implantti, eikä se mun mielestä roiku paljon nimeksikään! Ennemminkin on vain vähän väsähtänyt eikä enää mikään teiniterhakka...

No, elä murehdi vielä, vaan katso se raskaus nyt ensin. Sitten käyt juttelemassa eri vaihtoehdoista. Voikohan niitä rintoja kohottaa suomessa vielä sillä uudemmalla tekniikalla jossa tulee vähemmän arpia? Ne arvet vaalenevat kyllä aika mitättömiksi, ja onkohan siihenkin jotain apua, millä niitä sais häivytettyä? Mitä mieltä sun mies on- haittaisko arvet sitä?
Moni tuskailee riippuvien rintojen kanssa, itse olen aina sanonut että olisin ennemmin ottanut B/C kupin riipputissit joista saa mastopeksialla kauniit, kuin ne mun AA/-A kupin riipputissit joille ei voinut muuta, kuin laittaa implantit....Muutenkin minusta, jos ei ole aivan kauhean ohuet roikkuvat "kurkut" niin hieman riippuvat ovat seksikkäät ;-) Toinen asia onkin se että jos ovat kovin eriparia. Joka tapauksessa tsemppiä sulle siihen pähkäilyyn...ei ole helppoa sullakaan kun pitää isosta asiasta päättää, avaruustiedettä sekin.

Kyllähän mäkin näihin tyytyväisempi olen kuin jos olisivat ihan tyhjää täynnä. Itse asiassa jos mun molemmat rinnat olisi samanlaiset kuin tuo pienempi niin en menisi niille mitään tekemään. Mutta kun ovat tosiaan eripariset ja se toinen on niin niin kauhean näköinen. Raskauden aikanakin se kasvaa niin että sen tyhjän pussin päässä rauhanen turpoaa niin että väliin jää pelkkää tyhjää, siis vähän kuin mandariini olisi sukassa:( Ja toinen kasvaa ihan normaalin rinnan tavoin.
Hieman riippuvat on mustakin jees, mutta tämä on eri asia. Kuin olisi E-F-kupin nahat (mun koko imetysaikana) ja A-B-täyte siellä nahkojen päässä. Kun makaan selälläni se nahka laskostuu ryppyiseksi läjäksi. Ei kivaa!

Mun mies on sanonut, että parhaat tissit on sellaiset, joiden kanssa mun on hyvä elää. On kuulemma tyytyväinen nykytilanteeseen muttei estele muutoksia. Hyvä asenne mun kannaltani. Kuten sanottu, se löytää mun kropastani mielenkiintoisempiakin alueita, jotka ovat kunnossa luonnostaan. Jotenkin olisi kauhean vaikeaa olla tässä tilanteessa jonkun fanaattisen tissimiehen kanssa vielä!

Heippa! Täällä taas, olin nettipimennossa omien menojeni takia melkein viikon...

Maanantaina pitäisi maksaa uusi leikkaus, ja näyttää siltä että viimeiseen asti vain mietin ja jahkailen koko operaatioasiaa. Tällä hetkellä olen saanut mielenrauhan siitä, että luotan Asko Salmen osaavan hommansa ja että lopputuloksesta tulisi hyvä 375cc implanteilla. Mutta nyt mietityttää uuden leikkauksen toipumisjutut ja muut hommat. Koko prosessi alkaa taas nollasta, olen palannut lähtöruutuun.

Yksi päivä tajusin, että nykyään en enää edes ajattele omia rintojani silkkareina, niistä on tullut osa minua ja välillä unohdan täysin, että niissä mitään täytettä onkaan. Arvet nyt tietty vielä on näkyvät, joten aina suihkuun mennessä asia muistuu, mutta muuten ei juurikaan. Vaikka onhan se niinkin, että kun asian sitten muistaa, niin harmittaa ettei lopputulos ole sitä mitä olin toivonut.

Mutta eniten harmittaa se, että nyt viimeinkin saisin jo harrastaa liikuntaa, käyttää kaariliivejä ja tehdä kaikkia asioita ihan niin kuin ennenkin. 1,5viikon päästä olisin jälleen siinä tilanteessa että nukun selälläni muutaman viikon ja käytän urheilurintaliivejä 24/7 kuukauden, ehkä pidempäänkin. Saan varoa jokaista liikettäni ja odotella proteesien kiinnittymistä. Ja onhan siinä leikkauksessa riskinsä...

99,5% todennäköisyydellä mä kuitenkin maksan leikkauksen ja menen siihen, mutta mutta... Koska tissini ovat viimeistä kertaa tämän näköiset, eikä niistä mua nyt (eikä siis myöhemminkään) tunnista, päätin ladata kuvat aijaa.comiin. Onhan tää netti pullollaan päättömiä tissejä, joten jos jotakuta huvittaa katsella sellaisia muussa, kuin "plastiikkakirurgiakeskustelumielessä", niin siitä sitten vain. Mutta saatte ainakin te, rakkaat kanssasisaret, ottaa kantaa, miltä ensimmäisen operaation lopputulos näyttää:

http://aijaa.com/v.php?i=001968663982.png

http://aijaa.com/v.php?i=008718663983.png

Kuvat ei ehkä ole parhaat mahdolliset, mutta ainakin oikean rinnan "alakuloisuus" näkyy.

Eriparitissille siitä mastopeksiajutusta... en tiedä miten isot implantit sulle pitäisi laittaa, mutta omat rintani eivät lähtötilanteessa roikkuneet kovin pahasti, enemmänkin olivat vain tyhjentyneet päältä (kynä ei olisi pysynyt rinnan alla, jos seisoin selkä ihan suorana. Jos taas selkä kumarassa, niin sitten yksi kynä) ja silti implanttikoko näyttäisi olevan jotain 350-400cc luokkaa. Sellainen implantti, mikä näyttäisi hyvältä. Joten sulle varmaan tarvittaisiin aika paljon isompi implantti, tosin tätä kannattaa kysyä kirurgeilta. Onhan niitäkin naisia, jotka ovat täyttäneet riipparit silikonilla, mutta sitten on tarvittu sitä 600-800cc implanttia, mikä on jo (sun koko ja ruumiinrakenne huomioiden) aikamoinen lollo.

Voipi siis olla, että mastopexia ainut järkevä vaihtoehto... Älä silti murehdi vielä, kuten p-a missi sanoi, katsot tämän raskauden nyt ensin ja mietit sitä tissijuttua vasta sitten.

Hienoa, kun laitoit kuvat. On toi tulos kyllä huonompi kuin olisin kuvitellut- toivottavasti et pahastu! Oikea rinta on tosissaan sen näköinen, että implantti on aika korkealla ja oma rinta roikkuu päällä, eli nänni osoittaa alaviistoon ja sijaitsee tavallaan väärässä kohtaa rintaa.
Eli kyllä mä menisin uusintaleikkaukseen. Ajattele asiaa niin päin, että jos menet, ja lopputulos on hyvä (kuten varmasti on!), et taatusti kadu vuoden kuluttua. Jos et mene, et varmasti ole tyytyväinen ja todennäköisesti mietit asiaa vielä silloinkin.

Mulla on koneella pari kuvaa mun tisseistä ennen raskautta, otin "ennen" kuviksi kun leikkausta suuniteltiin. Pitääpä munkin ladata ne tänne, jos kehtaan. On ne vaan _niin_ rumat.

Ok, perunpa heti puheeni. Katsoin ne kuvat ja totesin ettei niitä viitsi laitata koska a) ne on niin pöyristyttävät, etten vaan kehtaa b) ei siitä varmaan kellekään hyötyä ole kun ei vastaavia muilla ole ja ne kuitenki tullaan korjaamaan ja c) ne on niin erikoiset että en ole samanlaisia nähnyt jote teoreettinen tunnistaminenkin on mahdollista; varmasti joku on iiden eriparisuuteen ja rumuuteen kiinnittänyt suihkuissa jne huomiota. Ehkä vähän paranoidista, mutta kuitenkin:(

Hei!

Päätin liittyä joukkoon kirjoittelemaan vähän fiilaireita. Itsellä kuun lopussa leikkaus edessä ja jännitys alkaa pikkuhiljaa kohoamaan. Tätä odoteltu muutama vuosi, ensimmäisen lapsen jälkeen asia varmistui kun entisistä pienistä A-kupin rinnoista ei ollut juuri mitään jäljellä. Nyt sitten lapset tehty ja vihdoin sitten leikkaukseen. Menen The Lookin kautta, valitsin paikan ihan kirurgin takia. Kaverille on tehnyt parisen vuotta sitten tosi kauniit ja luonnollisen näköiset rinnat. Koko tässä on vain mietityttänyt loppuun asti, nyt mennään 305 pyöreällä high profilella. Kun kaikki sanoo, että se isompi vaihtoehto. Mulle ei annettu kuin tämä vaihtoehto ja kuitenkin sanottiin, että kyllähän sen kolme desiä on oltava... Kattoo sitten mitä lääkäri vielä mieltä. Toive olisi mahdollisimman luonnollinen lopputulos, C-kuppi... Mutta ei mulle kyllä paljon tuon päälle voikaan laittaa kun omaa rintakudosta ei juurikaan ole. Mittani 161/55. Eivät suositelleet anatomista, mitä olin alustavasti miettinyt. Osittan rinnan alle laitetaan, ja tämän vuoksi hirvittää tuo toipumispuoli tosi paljon. Mutta, eiköhän se ole sen arvoista, lopputuloskin varmsi luonnollisin... Mies joutuu kyllä koville muutamaksi viikoksi täälläkin! Ex-lauta, tosi kurja tuo sun juttu! Onneksi sulla on mahdollisuus ja päätit tehdä asian eteen jotain, varmasti jäisi harmittamaan! On kyllä uskomatonta, että kirurgin mielestä lopputuloksessa ei ole mitään moitetta. Aivan käsittämätöntä... Tsemmpiä uuteen leikkaukseen!

Pakko tulla kommentoimaan ex-laudalle pikaisesti. Omasta taustastani sen verran, että olen muistaakseni tähän ketjuun kirjoittanut joskus aikoja sitten oman kokemukseni. Minulle laitettiin siis 255g anatomiset implantit Tallinnassa JK:n toimesta ja minuakin jälkeenpäin hieman kaduttanut tuo koko, olisi hyvin voinut olla suuremmatkin. Eli koon puolesta rintojani ei ikinä voisi luulla silareiksi, ovat sen verran pienet. Liivikaupassa kävin ja siellä mittailtiin ja sovitin monia rintsikoita ja sen perusteella kokoni on nyt 70C. Tuo C kuulostaa omaan korvaani isolta, mutta kun ympärys on 70 niin eihän se iso ole. Lähtökohtani oli siis AA-A. Mutta siis piti vaan tulla sanomaan ex-laudalle, että kuvasi nähtyäni olen entistäkin tyytyväisempi omiin rintoihini. Ne ovat kuitenkin mielestäni ammattimaisesti tehdyt ja kauniit. Kyllä minullekin tuota kiitorataa tulee jos venytän käsiä taaksepäin tai kun nostan ne ylös niin aika palloiltahan nuo näyttävät. Mutta normaaliasennossa ovat mielestäni kauniit. Pointtina tässä siis se, että pienehköilläkin implanteilla voi tulla hyvä lopputulos jos kirurgi osaa asiansa. Valitettavasti ei tainnut sinun tapauksessasi osata :( Tsemppiä minunkin puolesta uuteen leikkaukseen ja jaksamista toipumiseen!

"Pointtina tässä siis se, että pienehköilläkin implanteilla voi tulla hyvä lopputulos jos kirurgi osaa asiansa"
Toi on NIIIN väärin. Taitava kirurgi osaa valita oikeankokoisen ja -mallisen implantin, ja vaikka olisi millainen meedio niin jos yrittää laittaa kovin pienet tiettyihin lähtökohtiin niin persiilleen menee. Imetettyihin ei mitään mini-implantteja voi laittaa ja myös rintakehän mittasuhteet pitää ottaa huomioon, ettei tule kiitorata. Huom. se ei ole kiitorata jos ne menevät erilleen kun levittää kädet taakse, vaan jos väliin jää tasaista lepoasennossa. Kuten ex-lauadalla. Ei esim. ex-laudalle kukaan kirurgi olisi voinut noin pienillä implanteilla saada järkevää lopputulosta aikaan.

Heippa!

Olipa hyvä kun rohkaistuin laittaan ne tissikuvat ja sain objektiivisia mielipiteitä lopputuloksesta. Kun en kerran ole asiasta lähipiirille mitään huudellut, niin ainut joka rintojani on kommentoinut ja läheltä katsellut, on ollut oma mieheni. Hänen mielestäänhän ne ovat ihan hyvät ja kelpaisivat vallan mainiosti näinkin (olis tosin kelvanneet ihan entisinäänkin). Eli mies ei varsinaisesti ole ollut uuden leikkauksen kannalla, ja itselle on alkanut tulla sellainen olo, että liioittelenko mä sit kuitenkin koko asian ja olenko vain pikkumainen ja vaadin täydellisyyttä.

Tosi tosi tyytymätönhän mä olen ollut tisseihini, mutta nyt vielä kun kuulin, että muutkin on sitä mieltä että tulos on surkea, niin on paljon varmempi olo siitä, että hyvä vain mennä korjauttamaan. :) Ja miehen "esteettiseen silmään" ei ole luottamista. :D Eli nyt vain makselemaan laskua ja reilun viikon päästä Helsinkiin leikkaukseen...

Ai niin, siitä pitikin kysymäni. Te jotka olette käyneet SairaalaKL:lla... kutsussa sanottiin, että pitää olla hakija vaikka yöpyy? Edelliseltä klinikaltani sain kyllä lähteä ihan ilman hakijoita vaikka leikkausaika oli myöhemmin iltapäivällä kuin tämä uusi. Puolelta päivin seuraavana päivänä pääsin lähteen kuten nytkin ilmeisesti, mitä ainakin kirjeen perusteella annettiin ymmärtää. Ongelma on, että mä en ole varautunut mihinkään hakijaan, enkä oikeen pystyis sellasta järkkäämäänkään kun ei tuttuja pääkaupungissa asu. (Omaa isää lukuunottamatta, mutta hän on pois laskuista, koska hänelle nyt viimeseks haluan tissileikkauksesta kertoa). Pystyyköhän tota hakijakohtaa jotenkin kiertämään? Viimeksi menin taksilla suoraan klinikalta juna-asemalle ja sit junalla kotikaupunkiin, jossa taas taksilla asemalta kotiin.

Joo, aika vaikea noita mitenkään onnistuneina on pitää, oikeaa varsinkaan.... Mulle itse asiassa tulee mieleen, että jotenkin tuntuu väärältä että olet maksanut 7000e tollasesta ja kirurgi vielä kehtaa väittää ettei ole vikaa. Tossahan on ihan selvä moka: paitsi liian pienet, myös väärässä kohtaa olevat implantit kun nänni on ihan väärässä kohtaa rintaa ja rinnat etäällä toisistaan. Senhän näkee maallikkokin, on sitten kumma ettei "ammattilainen" (taitaa ollakin tissiasioissa enempi harrastelija).
Tulee mieleen, että osa noista julkisella päätyötään tekevistä kirurgeista ei oikeasti yhtään arvosta esteettistä kirurgiaa ja tekee sitten sitä vasemmalla kädellä lisätulot mielessä, välittämättä kehittyä tai ylipäätään työnsä laadusta niin paljon.
Itse sietäisin paremmin, jos tulisi joku komplikaatio, kuten kapseli, jota sitten joutuisi korjaamaan, kuin ihan vaan ensimmäisen kirurgin osaamattomuuden jälkiä. Myötäkiukkua tunnen.

Miehet osaavat olla tyytyväisiä naiste sa tisseihin, oli ne millaiset vain. Omakin mieheni on sitä mieltä, etä nämä munkin on iha ok, vaikka nämä on niin surkeat että inhottaa pukuhuoneissa kun tiedän saavani osakseni sääliviä katseita.

Tuoho saattaja-asiaan en osaa muuta kuin ehdottaa että soitat sinne ja kysyt;)

Näinhän se on, että jos alan miettiä rahanmenoa ja lopputulosta, alkaa vaan keittää. Kyllä olis 100 kertaa helpompi hyväksyä joku kapselijuttu, mikä ei olis ollut kenenkään syytä. :( Nyt menee riihikuivaa rahaa aivan kankkulan kaivoon ja vaikka nyt pystyn sen uuden operaation maksamaan, niin ei se tarkota sitä, etteikö sille rahalle muutakin käyttöä olisi ollut. Sillähän olisi koko perhe lähtenyt vaikka ulkomaille! Tai oltais saatu se perhanan kylppäriremontti tehtyä (tosin siinä suurin jarru on ollut oma aloitekyvyttömyys ja laiskuus ryhtyä hommaan). Nyt vain harmittaa.

Mites se sanonta olikaan... "Paras koulu on se, joka käy kantapään kautta. Mutta vuosimaksut ovat kalliita!" Pitää niin pirun hyvin paikkansa.

Hei, ex-lauta, millon oot menossa leikkaukseen Askolle? Meetkö siis Hesaan? Ite oon menossa Jyväskylään tulevan torstaina.. Ite oon laittamassa Natrelle 375gr, niinku kai sinäkin. Kolme lasta olen imettäny, ekat implantit. Kaikkea hyvää sulle leikkaukseen ja jos meet Hesaan, niin laitahan kuulumisia tänne heti, kun ehit. Minä laitan myös. Uskon, että Askon käsissä saat tissit erittäin hyvää kuntoon ;)

Hei "Mä vaan"! Mulla myös kolme imetystä takana ja rinnat oli siitä vähän väsähtäneet. Menen Helsingin klinikalle viikon päästä maanantaina. Ja alunperin sovittiin 335g implanteista, mutta myöhemmin vielä laitoin Askolle sähköpostilla kuvat mun tisseistä, miltä ne näytti ennen ekoja silikoneja ja sovittiin, että otetaan vielä varalle ne 375g implantit. Itse olen ekan kokemukseni (ja kaikkien muiden täällä kirjoitelleiden tekstejä seuranneena) kallellani enemmän niihin 375cc implantteihin, joten ellei AS nyt aivan ehdottomasti ole vielä leikkauspäivänä sitä mieltä, että pienemmillä tulee parempi lopputulos, niin sitten valitsen ne isommat. Siitä ajatuksesta siis lähden itse, että ne 375cc anatomiset Natrellet laitetaan.

Kävin äsken nettipankin kautta pulittamassa leikkauslaskun. Nyt se sitten on virallisesti päätetty ja sinetöity, että nämä sudet implantit lähtevät vaihtoon! Ihan hyvä mieli on, kun lopullinen päätös vihdosta viimein tuli tehtyä.

Kyllähän mä aika kipee olin ekat päivät, se tässä mietittyttääkin että miten tällä kertaa selviän, kun miehen kesälomat on ohi :( Edellinen leikkaus ajoitettiin sillain että mies pysty huolehtimaan lapsista ja kotihommista ja mä sain vain maata.

Implantit meni viime kerralla siis kokonaan lihakse alle, mutta en tiedä onko kipu/toipuminen mitenkään erilaista kun laitetaan osittain alle. Saa nähdä.

SairaalaKL:lle Helsinkiin pitää ottaa oma aamutakki ja tossut mukaan. Ajattelin käydä ostamassa jotkut halvat, jotka voin sit vain heittää menemään klinikalta lähteissäni (ettei tarvi rahdata junassa mitään ylimääräistä).

Ja tietty tullaan kirjotteleen kuulumisia, heti kun vointi sallii :)

Hei ex lauta! Ensinnäkin olet todella rohkea kun uskalsit kuvia laittaa! :) Näyttää kuitenkin siltä että kirurgisi on laittanut sinulle liian pienet implantit :/ Itse olen reilun kuukauden päästä menossa lookin kautta ottamaan implantit ja minulle ehdotettiin kokoa 305-325cc (lähtökohta A) ja ylävartalon muotoni on aika lailla samannäköinen kuin sinulla. Kumma kun sinulle ehdotettiin pienempiä vaiukka näyttäisi että sinulla tilaa olisi ollut laittaa vähän isommat.
Toivottavasti uusi leikkauksesi menee hyvin ja olet tyytyväinen lopputulokseen! :)

Juu, olet todellakin ihailtavan rohkea, kun laitoit kuvat tänne. Ollaan yhteyksissä ja vaihdetaan sitten heti kuulumisia.. Itselläni on mies apuna pe-ma ja sitten lähtee töihin neljäksi päiväksi ulkomaille.. Pakko se on sit jotenkin pärjätä... Kai aina lihaksen alle laitettaessa on paras varautua melko koviin kipuihin, vaikka tuntuu olevan myös melko yksilöllistä. Mukavaa odotuksentäyteistä viikkoa sulle "ex-lauta" ja kaikille muillekin :)

Ei!!!! En kestä tätä...

Arvatkaa vain kuka sai TAAS virtsatieinfektion. Ihan sama juttu kun viime kerralla, JUURI ennen augmentaatiota. Nyt on vielä onneksi vajaa viikko aikaa popsia antibiootteja ja koittaa hoitaa tulehdus alta pois. Kesäkuussa leikkausaikaa jouduttiin siirtämään muistaakseni kokonaista kolme viikkoa. En vain tajua, miten mä onnistunkaan...

Soitin SairaalaKL:lle ja kerroin tilanteeni, sanoivat että jos kuuri tehoaa, ei hätää ja voin tulla leikkaukseen. Pitää vielä loppuviikosta soitella jos näyttää huonolta. Hakijaa en välttämättä tarvi seuraavana päivänä, se vain edellyttää että mun vointi on sen verran hyvä että ei ole pahoinvointia tai muuta mikä estäisi yksin kotiutumisen. Voimakkaita kipulääkkeitä en siis enää seuraavana aamuna saa. (Mitäköhän siitä tulee?) Mä luotan siihen, että pahoinvointia ei tule, koska nukutukset on menneet aina hyvin.

Varmistelin vielä että se 375cc implantti oli myös tilattuna. 335cc implantit oli ja isommista löytyi maininta jollain lapulla, mutta hoitaja lupasi varmistaa, että myös implantit löytyvät. :) Ehtii kuulemma vielä tilata, jos eivät ole tulleet.

Ostin eilen Vapaavalinnasta tosi kauheat pinkit tossut (niissä on sellaista kiiltävää karvaa sisällä, ihan kuin "isoäidin unelmat") ja aamutakin. Hinta yhteensä 11,95e. Roskiinhan nuo siis menevät lähtöpäivänä, mut kai ne siellä klinikalla pitää mua täysin tyylitajuttomana ;D

Moi "ex-lauta"! Voi kuinka kurjaa, että tulit kipeeks.. Toivottavasti ehit parantua. Mullakin pientä flunssaa pukannu jo viime viikosta alkaen, mutta toivotaan ettei tuu tätä pientä kurkkukipua pahemmaksi.

Ootko sä jo päättänyt kummat otat, siis 335 vai 375? Mä kaiketi ite ne isommat. Mikäs sun tilanne oli ennen ekoja implatteja. Mulla 75 a tai b (tyhjähkö) ja muuten oon kokoa 162cm ja painan 57kg ja olen melko urheilullinen. Itestä vaan tuo implantin koko tuntuu isolta, mut toisaalta sun tapauksessa näki miten liian pienten kanssa käypi :(

ex-lauta:

nyt vaan paljon nestettä juot! Vältä sokeripitoisia. Ainoastaan karpalomehu on erinomainen veden lisäksi, koska se "desinfioi" virtsateitä.

Hei "pienet myös"! Mitkä ovat mittasi? itse vasta konsultaatioon menossa ja implantin kokoa mietin suhteessa omaan kroppaani... Olet kuitenkin tyytyväinen tulokseen, vaikka koko olisi saanut olla(kko?) hieman isompikin?

Ensimmäinen sääntö: älkää menkö kirurgin luo joku tietty cc-määrä mielessänne, vaan valitkaa hyvä kirurgi ja antakaa hänen määritellä oikea implantti! Kahdelle samanpituiselle ja -painoiselle naiselle saattaa sopia täysin erilaiset implantit, koska oma rinta saattaa olla aivan erilainen, samoin rintakehän rakenne. Jos on itse päättänyt että haluan esim. 250cc kun kaverilla/jossain kuvassa tms ollut hyvä lopputulos. Itsellä se saattaa olla kuitenkin ihan väärä. Koettakaa uskoa, että kyllä taitava ja kokenut kirurgi osaa suositella sellaista, jolla tulee paras lopputulos!

Kyllä mä annan kirurgin suositella mulle oikean kokoisen implantin, tietää paremmin kuin minä. En mene konsultaatioon koko valmiina mietittynä, miten voisinkaan. Mutta kunhan mielenkiinnosta kyselen mihin muilla on päädytty...

Kiitos vastauksistanne. Toki luotan kirurgiin ja laitatan jomman kumman hänen suosittelemastaan koosta. Kai tää on se perinteinen valinnanvaikeus, kun pitäs ite päättää kumman ottaa.. 335 vai 375.. Ei sen kummempaa :)

"miettii..." : Olen 161 cm ja 51 kg, hoikka, mutta en atleettinen. Ihan alussa ajattelin juurikin, että haluan rinnat pelkkien nännien tilalle (no olihan siinä vähän nahkaakin, kun 2 imetystä on takana) enkä missään nimessä mitään isoja vaan mahdollisimman luonnolliset. Ajattelin koko ajan, että mitä isompi, sitä enemmän silikonirinnan näköinen. Minulle ehdotettiin konsultaatiossa kokoa 295g ja kuulemma ihan maksimi mitä olisi voinut laittaa oli hieman yli 300. Olisikohan ollut sitten se 335g, en muista tarkkaan. Ennen leikkausta sitten sanoin kirurgille, että minulle koko ei ole tärkein vaan luonnollisuus, että valitsee koon sen mukaan ja voi olla pienempikin kuin se 295g. Tämän vuoksi minulla on nyt siis ne 255g implantit. Ja rintani ovat hyvät ja alastomana mielestäni ihan kivan kokoisetkin. Paita päällä vaan vähän turhan pienen näköiset. Ja itse ainakin myönnän, että nälkä on kasvanut syödessä ja tätä palstaa lukiessa :) Eli siksi olen kokoa vähän harmitellut jälkeenpäin ja nyt ottaisin isommat jos voisin palata ajassa taaksepäin.

Ei perhana! Joudun ilmeisesti virtsarakon tähystykseen, kun on ollut niin usein kuluneen vuoden aikana infektioita ilman järkevää selitystä :( Lisäksi tuntuu siltä ettei uusi antibiootti tahdo tehota... Saa nähdä, miten käy leikkauksen. Moukan tuuria, kai tässä vielä joku rakkosyöpäkin löytyy (pessimisti ei pety, vai miten se menikään).

"Mä vaan", ei oo AS:n kanssa vielä varmaksi päätetty kumpi implantti tulee. Mä ite toivon sitä isompaa, koska oon kuullut täällä vain ja ainoastaan valitusta siitä, miten porukka harmittelee, että olis pitänyt valita se isompi tarjotuista vaihtoehdoista. Eli jos multa kysytään, niin 375cc laitetaan. Oon sitä paitsi niin traumatisoitunut tosta ekasta leikkauksesta ja sen aiheuttamista lisäkuluista ja kaikesta siitä harmista, etten todellakaan halua enää harmitella uuden leikkauksen jälkeä. 225cc implantit tuntuu suorastaan rusinoilta! Mulla lähtötilanne oli 70B (joillain liivivalmistajilla 70A) ja rinnat hiukan roikkui. Pituus 159, paino 50kg.

Tässä lähtötilannekuvat (kun nyt kuvia oon nettiin laittanu, eihän näitäkään tissejä enää oo olemassa), joten ollos hyvä:

http://aijaa.com/v.php?i=009198689699.png

http://aijaa.com/v.php?i=000378689700.png

Aijaa.com on tosi helppo käyttää. Ite olen rajannut kuvia, joita sinne olen laittanut ihan tavallisella Paintilla (apuohjelmista löytyy). Siellä pystyy myös pienentämään kuvan kokoa). Ja halutessaan voi sutata esim. näkyvät luomet/arvet/tatuoinnit tms. värittämällä päälle (vaikka elegantimpi tapa olisi kai käyttää PhotoShoppia, mutta sitä en ole vielä jaksanut asentaa koneelleni). Aijaa.com sivustolla voi vain ladata koneelta siltä kansiolta mihin on kuvansa tallentanut, kyseisen kuvan (Browse-toiminto) ja lopuksi paina "lataa". Kun haluaa linkittää kuvan, kopioi URL kohdasta osoitteen (Crtl C-komennolla) ja liimaa sen tekstiin (Crtl V-komennolla). Tässä ohje lyhykäisyydessään, oliko tarpeeksi sekava??? ;)

En missään tapauksessa laittanut kuvia nettiin sen takia, että vihjaisisin että muidenkin pitäisi laitella kuviaan jakoon, mua vaan henk. koht. helpotti saada objektiivisia mielipiteitä ekan leikkauksen lopputuloksesta. Mieshän on ollut ainut joka sitä on tähän asti mun lisäksi kommentoinut ja hänen mielestään kaikki on ollut ok. Oli helpottava kuulla, että täällä kaikki on ollut sitä mieltä, että tän hetkiset tissit on sudet. En siis lähde korjauttamaan turhan takia. :)

Siitä vielä, että jos kuvat laittaa aijaa.comiin, niin ne on periaatteessa kaikkien luettavissa joille jaat linkin kuviisi. Eli jos laitat linkin tänne suomi24:lle, niin kuka tahansa voi ne käydä katsomassa, jos eksyy täältä linkin bongaamaan. Mun kuvia oli vissiin muutama kymmenen kertaa käyty tsekkaamassa, ei kovin paljoa kuitenkaan. Varmaan oleellisinta on se, että kuvista rajaa pois kaiken sen, mistä joku voisi tunnistaa: hiukset, vaatteet, taustalla näkyvät huonekalut yms. jos on erikoisia arpia tai tatuointeja jne. Tollasia päättömiä tissejä on tää netti pullollaan, tuskinpa tällaset kuvat on niitä jotka kiinnostaa "väärinkäyttäjiä"... Heille on olemassa ihan toiset sivustonsa ;D

Ex-lauta: Noi kuvat nähtyäni kyllä ihmetyttää minuakin, että sinulle on laitettu vain 225 cc implantit. Itselläni lähtötilanne vieläkin pienempi eli oikeestaan rintoja ei ollut, vain nännit, niin ehkä sen takia tuo 255 cc riitti minun tapauksessa. Katsoin siis nyt pitkästä aikaa omia "ennen"-kuviani ja voi luoja, niihin verrattuna ei kyllä harmita tämä nykyinen koko pätkääkään :) Toivottavasti antibiootti tehoaa ja pääset leikkaukseen suunnitellusti.

Moikka, katoin myös kuvasi. Sulla oli isommat ja kauniimmat kuin mulla, mutta ihan selkeästi ymmärrettävä syy leikkaukseen, enkä sanoisi että "ihan hyvät" ennenkin.Tuohon "hyvillä push-up liiveillä saat niistä vaikka minkälaiset" höpötykseen olen ainakin itse NIIN kyllästynyt! Joo kyllähän niillä saa- voi vaikka ostaa numeroa liian isot liivit ja täyttää silikonitoppauksilla ja vaikka pikkupöksyillä tai sukilla.Mutta kun se ei ole sama asia, liivitkin pitää riisua joskus.Ainakin minusta on parempi, että täyte on nahkojen sisällä kuin päällä.Push-uppien kanssa ei saunota, eikä miehet tykkää kosketella niitä.Itselleni viimeinen niitti oli se kun mieheni sanoi, että onko sinulla aina pakko olla vaahtomuoviliivit- ihan kuin kaupassa koittaisi pelkkiä liivejä.Nyt voin pitää toppaamattomia liivejä ja joinakin päivinä ei liivejä ollenkaan ja silloi siippa voi asettaa kätensä rinnalle, eikä vaahtomuoville. Enpä kuitenkaan taida laitta omani kuvia sittenkään nähtäväksi. No jokatapauksessa rohkeata Ex-lauta, ja onnea uusintaan. Nimimerkillä ois sittenkin pitänyt laittaa se 375 :)
PS privana voin laittaa, jos jotaki kiinnostaa.

En tiedä saako tällaista sanoa, mutta musta sulla oli itse asiassa ihan kiva lähtötilanne ja ensimmäisten implanttien kanssa mun mielestä tilanne on huonompi kun oikea rinta on sen verran erikoinen ja huomaa ne muutekin kuitenkin silikoneksi. Mä olisin ollut noihin alkuperäisiin tyytyväinen enkä noilla leikkauksiin olisi lähtenyt, mutta jokainenhan tietää itse mihin on tyytyväinen ja mihin ei. Toivoattavasti seuraavilla implanteilla saat sellaiset rinnat kuin itse haluat!

No niin, katsotaan miten käy.Annan kuvien olla siellä vähän aikaa ja käyn sitten poistamassa. En osannut laittaa väriä siihen kohtaan minkä olin "kumittanut". No saa sitten kommentoida leikkauksen tarpeellisuudesta ja lopputuloksesta.

http://aijaa.com/v.php?i=000438690869.jpg

http://aijaa.com/v.php?i=006318690870.jpg

hienoa naiset! :)

Pula-ajan missi: sun augmentaatio on onnistunut mun mielestä tosi hyvin! Kiitorata ei ole ollenkaan paha, en itseasiassa sitä erota lainkaan (vrt. mun kuvat). Kuvien perusteella tosi luonnollinen lopputulos, tietysti lähituntumalta silikonirinnat aina tunnistaa, mutta kuvassa näyttää aidolta :) Älä nyt suotta murehdi sitä implanttikokoa enää!!! Ennen-jälkeen kuvien perusteella ymmärrän kyllä hyvin, miksi lähdit augmentaatioon.

Mun tisseistä oli sekalaista kommenttia... joo, syyt augmentaatiopäätökselle on pitkät ja moninaiset, eikä sepustusta kukaan jaksais lukea jos sen tähän kirjottaisin ;) Mutta päätös ehti muhia mielessä jo vuosia, ennen kun viimein sen uskalsin toteuttaa. Rintojen rupsahtaminen (täysi C-kuppi--->lurppana A/B) vaan oli asia, joka vaivas mua ja lopulta kypsyin ajatukseen, että jos kerran asialle on jotain tehtävissä... miksi ihmeessä en sitten tee mitään? Mieluumin kadun jotain sellaista mitä tuli tehtyä, kuin lopun ikääni märehdin ja vatvon asiaa, mitä olisi voinut tehdä, mutten uskaltanut/kehdannut... Eli meni syteen tai saveen, uuteen leikkaukseen lähdetään!

Eriparitissille muuten vinkkinä: löysin ihan sattumalta googlaamalla "augmentation before after" sanoilla sivuston, taisi olla joku implantforum tms. Siellä sai etsiä kuvia paitsi implanttikoon, kuppikoon jne. mukaan, myös ns. erityisongelmien mukaan. Sieltä löyty iso liuta kuvia epäsymmetria korjauksista "asymmetry" linkin alta. Käy kurkkaamassa, löytyiskö sieltä yhtään sun tilannetta vastaavaa tapausta...

Äh, ei se ollutkaan mikään implantforum, vaan implantinfo... Noh, tässä linkki esim. yhteen potilastapaukseen, jossa asymmetria joka kuulostaa vähän siltä, mitä oot omasta tilanteesta kuvannut. Operaation lopputulos on musta aika hyvä!

http://www.implantinfo.com/photocenter/Benelli-Mastopexy-694.aspx

P-a missi, sullehan tuli aivan upeat rinnat! Loistava lopputulos! Ihan kateeksi käy. Mun rinnat on tosi rumat, vähintään yhtä pahat kuin sun ennen leikkausta (eikä sullakaan tilanne niin paha ollut kuin olin kuvitellut).
Ex-lauta, sun tissit oli kadehdittavan hyvät muhun verraten jo enen leikkausta ja kuten olen sanonut, kelpaisivat mulle mainiosti (enkä yhtään ihmettele jos miehellesi kelpasivat). Valitettavasti sun kohdalla tuli sama olo kuin monen kohdalla tuolla ennen jälkeen- kuvia katsoessa, että pitikö pilata hyvät tissit sillä mun mielestä lopputulos on nyt huonompi kuin ennen leikkausta. Mutta AS:n käsissä säkin saat varmaan upean lopun tarinallesi!

Järjestän teille tänään kauhuskenaariokuvat tänne mun tilanteesta. Jos teidän kuvia katson niin mullakin on kyllä se A-kuppi, vaikka toinen hyvin B-kupin ja toinen melkein täyttääkin. Kaikilla teillä oli isommat tissit lähtötilanteessa kuin olin kuvitellut.

Toi Benelli kuulostaa kyllä hyvältä, pitää tosiaan kysellä siitä.

Miten pieniä teidän muiden nuorimmat lapset ovat, siis miten pian imetyksen jälkeen olette menneet leikkaukseen?

Ja ei mitä kun pakko taas perua. Koin että mun pitää mainita miehelleni asiasta, ja hän ei ollenkaan tykännyt ideasta että linkitän tissikuvia tänne. Onhan se kyllä niin, että mun tissit on niin horror-osastoa että ne tosiaan voi teoriassa tunnistaa... Ei normaalit ollenkaan.
Nyt vasta oikein tajuankin miten kauheat ne onkaan ja kyllä masentaa. Ne on pahemmat kuin täällä kellään, p-a missilläkin oli hyvät muhun verrattuna. Se mun parempi tissi on samaa luokkaa kuin p-a missin, pahempi on pelkkä pitkä ryppyinen nahka. Ja muutama vuosi tässä menee ennenkuin voin asialle mitään tehdä. Pää räjähtää!

Kiitän kommenteista. Tuosta ennen -kuvasta ei kyllä näe ihan täyttä totuutta siitä, että kuinka ohuet, veltot ja venyneet ne ovat- sivukuva olisi ollut parempi.Sivukuvasta näkee kuinka alhaalla ne ovat verrattuna rintakehän kaareen, joka siis ennen täysin tyhjä.Jos tarkasti katsotte, niin oikea rinta on n. puolikuppia pienempi siis se aa ja toinen on miinus a, eli esim triumphin ja seppälän a- kupin liivit aivan liian isot vasempaankin rintaan.Mulle tuli joku diagnoosikin: hypoplasia mammae, rintarauhaskudosta ei siis juuri ollenkaan nännien takana. Nuorin lapsistani on 16 vuotias, joten imetyksestä on aikaa. Ihme että noilla sai vuoden imetettyä ja vielä luovutinkin maitoa n.40l äidinmaitokeskukseen :) puolenvuoden aikana. No ehkä siksi ovatkin ts olivat tosi veltot ja surkastuneet.Vuosi sitten kun olin muutaman kilon laihempi, niin seppälän aa kupit olivat aivan liian isot.

Tahtoisin vielä tarkentaa kommenttiani ex-laudan ennen- kuvasta, muotoilin kommenttini huonosti.Minusta sinulla oli ihan tyypilliset imettäneen naisen rinnat ja voipi olla että itse olisin ollut tuollaisiin tyytyväinen, mutta ymmärrän sinua ja päätöstäsi, enkä lähtisi tuomitsemaan ja kommentoimaan että ei ollut ollut tarpeen ja turhaan otit jne.Jokaisen nainen ja jokaisen naiset rinnat ovat hyvät ja kelvolliset sellaisenaan, kunhan ne kelpaavat itselle mutta jokainen tekee tällaiset päätöset omista lähtökohdistaan sen perusteella miltä itsestä tuntuu.Ja kyllähän niistä kuten minunkin rinnoistani se eletty elämä näkyy, mutta mistäpä ei....esimerkiksi minä en lähtisi korjaamaan riippuvia rintoja jos niissä vähänkään on massaa, koska minusta ne ovat kauniita, mutta joillekin se on tosi suuri haaste pärjätä niiden kanssa.

Menossa :) kirjoittajalle vastaan että anatominen FF malli 335g osittain lihaksen alle..

Täällä on kiva porukka- ihana kun kukaan ei mollaa kirjoitusvirheistä!

No lähtölaukaus oli se kun tuossa välillä lihoin 70kiloiseksi( oli polvivaivoja) ja sitten kun sain polven kuntoon ja aloin liikua ja karppasin ja laihduin 14 kiloa, niin huomasin että rinnat lähti veks, ennenkin olivat kehoon nähden pienet, mutta sitten tosi pienet ja roikkuivat. Toinen sysäys oli rahoituksen yllättävä järjestyminen. Olin tietysti haaveillut asiasta jo ennenkin. Ex mies olisi halunnut minulle kustantaa leikkauksen jo yli 11 vuotta sitten, mutta silloin en ollut henkisesti valmis- pidin loukkauksena sitä sen vuoksi, että hän olisi halunnut minun menevän hänen vuoksensa. Eikä se olisi paikannut huonoa suhdetta muutenkaan.

Itse otin reilusti asian puheeksi tyttäreni kanssa jo siinä vaiheessa kun suunnittelin leikkausta vaikka hirvittikin. Tyttäreni kulkee seurakunnassa ja pelkäsin hänen reaktiotaan. Hän suhtautui kuitenkin tosi hienosti, sanoi että ymmärtää mutta ei haluaisi itse tehdä koska on hyvä sellaisenaan.Ja niin onkin.Kaikki lapsemme tietävät ja ovat ottaneet asiat rennosti, samoin äitini ja sisareni. Olen koittanut kasvattaa lapsiani rakkaudessa ja hyväksyvässä ilmapiirissä, olla lähellä ja antaa läheisyyttä ja turvaa ja huolenpitoa ja samalla hyväksyä kaikki lasten kaveritkin ja antaa heillekin jonkinlaistaa sateensuojaa paikkaa jossa olla.Luulen että lapseni ja myös teidän muidenkin lapset tietävät että ovat rakastettuja ja hyväksyttyjä, hyviä ihan sellaisenaan omina itsenään ja samalla hyväksyvät äitien ratkaisut omina ratkaisuinaan. Ja joskus on äideilläkin lupa olla hieman itsekäs ja ajatella itseään ja hyvinvointiaan- pitää huolta itsestään ja ulkonäöstään: onnellinen ja tyytyväinen äiti ja vaimo-> tyytyväinen perhe ja puoliso.Eiks vaan?

Yhdyn p-a missin kommenttiin! Mä jaksoin vuosia kestää ja kuunnella sitä ympäristön halveksuntaa ja suorastaan "kiroamista" plastiikkakirurgisista toimenpiteistä, ihan kuin ihmiset jotka sellaisiin lähtisivät olisivat aivottomia, omahyväisiä, itsekeskeisiä idiootteja joilla on päällimmäisenä ajatuksenaan vain tehdä itsestään median ihannoimia Barbi-nukkeja.

Elämässäni sattunut onnettomuus avasi silmät monessakin suhteessa: paitsi että emme voi päättää itse oman tai lastemme elämän pituudesta, siitä saammeko elää terveinä, tai onnellisina... Emme voi tietää paljoakaan huomisesta päivästä. Elämä on tässä ja nyt! Mikä sen typerämpää, kun ympäristön painostuksen ja yleisten mielipiteiden vuoksi kärsiä vaivasta, johon olisi olemassa lääke? Täytyykö sitä päivä toisensa jälkeen kulkea peilin ohi, ja joka kerta mielessään huokaista katkerana menetetystä, jos vaihtoehtona kerran on että sinun ei tarvitsisi sitä tehdä? Kaikki vain siksi, että et kehtaa/uskalla koska ympäristö paheksuisi päätöstäsi lähteä plastiikkakirurgiseen leikkaukseen?

Nuorin lapseni on 2-vuotias, vanhin 7, joten heille en ole augmentaatiostani luonnollisestikaan puhunut. Ainut joka tietää on mieheni. Hän hyväksyy päätökseni, tukee minua siinä ja se riittää minulle. Kaikki ympärillä olevat sukulaiset ja ystävät ovat äärikonservatiivisia plastiikkakirurgisten leikkausten suhteen, joten heille en oma-aloitteisesti aijo augmentaatiosta kertoa, mutta en myöskään sitä salaa. Näin olen nyt päättänyt. Jos joku pistää välit poikki siksi, että olen ottanut silikoni-implantit, se kertoo aika paljon tästä ihmisestä itsestään.

On kaksi eri asiaa ottaa silikoni-implantit korjaamaan a) olemattomia tai b) imetyksestä/laihdutuksesta venähtäneitä ja lörpsähtäneitä rintoja, kuin teettää valtavat boobsit (tyyliin Johanna Tukiainen) tavoitteenaan saavuttaa mahdollisimman suurta julkisuutta/huomiota rintavarustuksellaan. Jälkimmäisiäkään en jaksa tuomita, minun puolestani kukin tehkööt rahoillaan mitä lystää, niin kauan kun ne on ansaittu rehellisesti. Mutta siitä en pidä, että plastiikkakirurgisten (kauneuskirurgisten) palveluiden markkinointia suunnataan tällaisten roolimallien ja "eräiden tiettyjen tahojen" toimesta myös alaikäisiin tai hyvin nuoriin naisiin, joilla kasvu on vielä kesken ja epävarmuutta omasta vartalosta ja sen muodoista.

Jos Eriparitissi olit sitä mieltä, että minun tissini oli kauniit ennen leikkausta, niin siitä suuri kiitos :) Itse sitä on vaikea nähdä. Kun muistaa ne ajat, kun ne olivat "oikeasti" kauniit... *huoh* Mutta sen allekirjoitan, että nyt ne ovat sudet, etenkin oikea. :(

Sen sijaan tässä mielestäni pari tapausta, jossa lähtötilanteessa todella kauniit rinnat. Nuoria naisia, joille aivan "turhaan" tehty augmentaatio. (Nääkin tietty makuasioita... ehkä joku on toista mieltä)

http://www.implantinfo.com/photocenter/350cc-Breast-Implants-637.aspx

http://www.implantinfo.com/photocenter/Breast-Augmentation-24-Year-Old-Female-Patient-2736.aspx

Noilla linkittämilläsi naisillahan on oikeat unelmarinnat ja tuntuu aivan idiotismilta mennä niihin silikonia laittamaan.
En mä ehkä aivan kauniiksi sun rintoja sanoisi ennen leikkausta, ehkä ennemmin tavallisiksi imettäneen naisen rinnoiksi. Mä luulen että me haetaan eri asioita, sä tavoittelet kauniita (jopa täydellisiä?) rintoja, mulle riittäisi että olisivat normaalit, ei tarvitsisi olla erityisen kauniitkaan. Esim. jos mä saisi pelkällä mastopeksialla tollaset kuin sulla oli ennen leikkausta, se riittäisi mulle vallan hyvin. Mutta mun lähtötilanteeni onkin sellainen, että harvalta tällaista hirvitystä löytyy
Mutta älä tulkitse niin, että yhtään sinua paheksuisin, sillä se mikä itseään kiusaa on täysin subjektiivinen kokemus ja jos asia kiusaa sille pitää tehdä jotakin. Se mua vaan ihmetyttää että ihanko totta sä ex-lauta olet sitä mieltä että sun tissit on nyt ekan leikkauksen jälkeen paremmat kuin ennen sitä? Nykytilanteessasi nimittäin todellakin ymmärrän tyytymättömyytesi, tohon en mäkään olisi tyytyväinen. Ethän pahastu!
On vain mieli näiden mun tissieni kanssa ihan maassa, kun tuntuu ettei näin huonoa lähtötilannetta ole kellään. Miltään sivustoltakaan on vaikea löytää näin hurjaa tapausta.
Toisaalta voin aikanaan mennä siinä mielessä huoletta leikkaukseen ettei ainakaan huonommaksi voi mennä:(

Olen menossa tammikuun alussa Tukholmaan Proforma Clinicille leikkaukseen, ja tosiaan ensimmäinen plastiikkakirurginen leikkaus minulle. Tästä palstasta on ollut todella paljon apua, kun olen jännittänyt ja pohtinut asioita. Mukava lukea muiden kokemuksia, ja saada siitä vähän henkistä tukea. Tiedän nimittäin vain yhden ihmisen, joka on laitattanut silikonit tuttava piirissäni, ja jotenkin tuntuu että ystäväni ovat hieman plastiikkakirurgia vastaisia, tai aihe on heille tabu, niin heistäkään ei ole ollut paljoakaan apua. Lähtö tilanne on 159cm 49kg 22-vuotta. Rintoja ei käytännössä ole, aa-kuppi.

Minulle suositteli jo 19vuotiaana eräs kirurgian ylilääkäri silikoneja, ja totesi, että rinnat eivät tule kasvamaan. Ymmärsi hyvin, että rinnat ovat naisellisuuden symboli ja vaikuttaa henkiseen hyvin vointiin paljonkin. Tietenkään 19-vuotiaana ei ollut sellaisia rahoja laittaa rintoihin, mutta nyt VIHDOIN vuosien harkinnan jälkeen päivä on lyöty lukkoon. :)

Olen pitkän harkinnan jälkeen tullut siihen tulokseen, että haluan pyöreät mellan-profil implantit, mutta koko on vielä hakusessa (luotan tässä kirurgin arvioon, ja otan sen isomman, jos on kaksi vaihtoehtoa).. Voinko toivoa kirurgilta, että laitettaisiin vain osittain lihaksen alle, vai tuleeko se väkisinkin kokonaan, kun kyseessä on tosiaan aa-kuppi.

Mulla on niin samat fiilikset kun sulla ex-lauta. Ympärillä on ihmisiä, joille en vain voi kertoa tulevasta. Voi oikeasti mennä välit, koska loukkaannun varmasti hyvin syvästi, jos asiasta puhutaa "pahaa" selkäni takana. Todennäköisesti näin kävisi. Suoraan näiden ihmisten kanssa ei voi oikein puhua mistään, sukua ovat, joten pakko olla tekemissäkin... Vuosia olen tätä leikkausta miettinyt ja suurin este on ollutkin juuri toiset ihmiset ja heidän asenteet kauneuskirurgiaan. Nyt olen päässyt asian yli ja tiedän, että täytyy elää itselle eikä muille tällaisissa asioissa. Oma äitini, joka on hyvinkin konservatiivinen ymmärsi kun kerroin lähtökohtani (ainakin luulen niin), mikä on helpottanut paljon tilennettani. Minulla kaksi tytärtä, miksi olenkin miettinyt tätä paljon. Ovat vielä pieniä ja toivon ettei näistä asioista tarvitse puhuakaan vuosiin. Miten pystyit pitämään asiat salassa lapsilta, eivätkö ihmetelleet miksi äiti on niin kipeä? Mua hirvittää juuri se, että lasten suusta saavat tietyt ihmiset tietää... Tosin, kyllä tästä muutama läheinen tietää, mutta siis kaikille en halua kertoa, koska eivät todellakaan ymmärtäisi mun lähtökohtia asiaan. Eivät kuitenkaan varmaan tule leikkauksen jälkeen huomaamaan mitään muutosta entiseen, sillä olen pitänyt hyvän aikaa täytettä liiveissä...elleivät näe mua puolikuntosena ja ala ihmettelemään...hope not!

Täytyy kyllä kommetoida noita linkkejä mitä laitoit edelliseen. Sen verran vain, että hulluuttahan on monenlaista...menivät sitten pilaamaan kauniit luomurinnat! Toivottavasti pääset viikonalusta leikkaukseen, tsemppiä!!

Itse ajattelen ehkä niin, että kauneusleikkauksissakin kulkee tarpeellisen ja turhamaisen välillä veteen piirretty raja. Eräs plastiikkakirurgi sanoi osuvasti, että leikkaus on tarpeen kun kirurgin ei tarvitse potilaan nähtyään kysyä mikä on vikana, että sen vian pitäisi olla sen verran markantti (vartalon kyseessä ollen potilas tietty riisutettuna). Ja kaikki normaalin varianttien parantelu menisi sitten sinne turhamaisuuden puolelle. Plastiikkakirurgian tullessa yhä arkipäiväisemmäksi on trendi se että yhä pienempiä vikoja käydään parantelemassa. Kuitenkin kyseessä on business, ja kun asiakas maksaa itse niin eipä sitä moittia voi, en mä ainakaan.
No, tämä meni vähän off topic... Olipahan pohdintaa plastiikkakirurgiasta yleensä.
Oma tavoitteeni tosiaan on sellainen normaaliuden aste, ettei ihmiset pukuhuoneessa vilkuilisi syrjäsilmin vaan olisi kuten muutkin, mulle kelpaisi sellaiset ormaalit 30-v imettäneen naisen tissit mutta ei tällainen tilanne kuin nyt...

Pula-ajan missi: tosi hyvät rinnat sulla! Itselläni ei ole tuollaista poimua, jonne arvet jäisi piiloon ja se vähän harmittaa. Lisäksi omat rintani ovat "leveämmät", kuin sinulla eli menevät enemmän tuonne kylkiin. Se johtuu siitä, että omat olemattomat rintani olivat hieman sellaista kainalomallia. Ja eriparitissille lohdutukseksi, että uskoisin, että minun lähtökohtani oli yhtä huono kuin sinulla, koska kummatkin täällä nähdyistä ennen-kuvista ovat parempia, isompia ja kauniimpia, kuin omani. Mulle itse asiassa sisko sanoikin suoraan, että ei sulla ole mitään menetettävää, kun pohdin leikkauksen järkevyyttä ja oli siinä oikeassa. Mun mies on kännipäissään mennyt möläyttämään silikoneistani kavereilleen ja se ärsyttää. Varsinkin, kun tissit on niin pienet niin jotenkin nolottaa. Tuntuu, että ihmiset (miehet) olettaa, että silikonit=isot tissit. Ja mun tapauksessa siis paita päällä ei näy mitään eroa vanhaan, ennen oli topatut liivit joissa ilmaa ja nyt silikonit. No siis tämä vaan mun omaa pohdintaa, ei kukaan tietty ole mitään tullut sanomaan.

Ja pahoitteluni että aloin höpisemään off topic, mä joka aloitin ketjun sanomalla että pysytään asiassa... Jatketaan aiheesta, kokemukset tervetulleita! Erityisesti ex-lauta, sun tulevat hetkesi kiinnostavat!

Noh, pakko kommentoida tohon OT aiheeseen: että kirurgin pitäis heti potilaan riisuttua nähdä mikä on vikana.

Sekä eka kirurgi, että Asko Salmi kommentoivat rintojen lisäksi mun raskauksien venyttämää mahanahkaani :S Ensimmäinen kirurgi jopa halusi demonstroida mitä sillekin voitaisiin tehdä (kiristeli nahkaa ja koitti nostaa napaa jne). Ja tämä siitä huolimatta, vaikka kummallekaan en ollut puhunut halaistua sanaa, että haluaisin mitään vatsanahan kirirstystä; rinnoista vain oli puhetta. Mutta heti kun otin paidan pois, niin kommenttia tuli myös mahasta. Että kaipa tässä olis "tarvetta" myös tuonkin korjaamiseen... vaan eipä ole agendalla.

En mä suinkaan tavoittele täydellisiä rintoja, käsitän kyllä ettei sellaisia olekaan ;) Mulle kävis oikein hyvin noi mitä p-a missi esitteli. Eli toiveena olis saada kauniit, sellaset nätit rinnat...

Vaikka nämä tän hetken silarit on kauheet, on ne kuitenkin mun silmääni silti paremmat kuin ne tyhjentyneet, kurttuiset luomutissit. En osaa oikein selittää miksi. Ehkä siksi, että joissain tietyissä asennoissa (kun pitää käsiä hiukan kohotettuina, on itse makuulla tms.) rinnat näyttää kuitenkin aika kauniilta. Vanhat tissit ei näyttäneet, vaikka olis tehnyt mitä.

Mun täytyy vissiin jännittää vielä huomiseen, miten tässä käy. Antibiootti ei nimittäin vieläkään ole ihan täysin purrut ja lieviä oireita on edelleen jäljellä. :( Jos huomenna on vähänkään sellanen olo, että infektio ei oo poissa, on kai pakko siirtää leikkausta. En halua mitään proteesi-infektiota tähän kaiken kruunuksi.

Ai niin, multa kysyttiin miten sain selitettyä lapsille miksi äiti on puolikuntoinen. Kesällä se oli helppoa, kun miehellä oli loma. Hän hoiti pienen nostelut yms. raskaammat jutut ja oli koko ajan saapuvilla... Lisäksi mulle oli tehty hiukan aikasemmin yks paljon pienempi leikkaus, mutta sanoimme että sen takia äiti on edelleen vähän kipeä, eikä äidin päälle esim. saa rynnätä suin päin. Katsotaan mitä tällä kertaa keksin, 7-vuotias on jo sen ikäinen että hän hoksaa asioita ihan toiseen malliin kuin parivuotias taapero.

Pitäiskö muuten alottaa jo kolmas ketju aiheesta "implanttien laitosta toipumassa", tääkin alkaa olla aika pitkä, eikä aukee kännykän nettiselaimella yhtään nopeasti.

Heippa!

Jos minäkin nyt lähtisin mukaan keskusteluun. Elikkä tiistaina laitettiin virossa implantit rintoihin. Lähtötilanne oli kahden lapsen jälkeen imetetyt, lihonnut-laihtunut-lihonnut-laihtunut-tissit eli oikeestaan vaan riippuvat b-kupin rukkaset jäljellä. Kaverikin joskus leikillään sano että sun tissit on vähän masentuneet näin vuosien varrella,,, Niinpä!! ja ikää on nyt tosiaan se 30. Liekö 3-kympin kriisistä johtuen olin varmaan sen vuoden pyöritellyt ajatusta mielessä että josko minullekkin tissit vielä joskus,,, Kaapissa on vaikka kuinka paljon aivan ihania kesämekko-luomuksia jotka olisivat vaatineet käyttöä ilman liivejä ja kokeileppa sitä nyt sitten näillä rukkasilla,,,,
Eli päädyin siihen että tisssit hankin. Kyllähän se hirvitti, ja nämä perus ajatukset mitä jos joku menee pieleen jne,,, Rohkeutta vaati, mutta jo nyt on sellainen fiilis että kyllä kannatti!!! Kun vielä pääsee tämän toipumisvaiheen, kipujen ja turvotusten yli. Miten muuten te joille on implantit laitettu, kuinka nopeasti pääsitte "normaaliin elämään" kiinni, työhön ym? Minulla on aika fyysinen ja raskas työ eivätkä harrastuksetkaan ole mitään kevyitä; hevostelua, raviurheilua. Kuinka pien uskaltaa esim. nousta hevosen selkään tai ajaa hevosta? Onko kenelläkään kokemuksia??

Ex-lauta: Nyt neuvoisin sua menemään huomenna labraan otattaman vitsakokeet (pikatesti ja viljely)! Se olisi ehdottomasti pitänyt ottaa jo ensimmäistä antibioottia aloitettaessa koska silloin nyt olisi valmiina bakteeriviljelyn tulos herkkyysmäärityksineen. Lievät oireethan ovat tavanomaisia parantuneenkin vti:n jälkeen kun limakalvot ovat kärsineet, vaikka bakteeri olisikin jo kuollut. Ja siihen kun vielä lisää sen että nyt varmaankin tarkkailet oireitasi, ymmärrettävästi, niin kyllähän niitä lieviä oireita varmasti on. Ettei tarvitse turhaan leikkausta perua.
Eli, labraan ja jos testit puhtaat-> huoletta leikkaukseen ja jos edelleen vti-> riippuu leikkausajankohdasta, tarvitseeko siirtää.

Omasta asiastan vielä sen verran, että pahoin pelkään mun leikkauksen siirtyvän aika pitkälle. Aiempien raskauksien jälkeen mulla on nimittäin jatkunut maidoneritys vuosia, esikoisen jälkeen 1,5 v eli siihen kun tulin uudestaan raskaaksi ja seuraavan jälkeen monen monta vuotta. Käsittääkseni implantteja ei kannata laittaa jos maitoa erittelee (kapseloitumisriski). Tietysti yksi mahdollisuus on tehdä se mastopeksia ja odotella implanttien kanssa kunnes maito joskus maailmassa ehtyy. Kuten olen sanonut, en tavoittele mitään ihmeitä joten jos saisin ne pienet (mastopeksian jäkeen A-kupin?) mutta normaalin muotoiset rinnat niin eihän siinä hätää olisi.

Heips,

OT 2: totta että tämä on taas pitkä.Voiskohan joku teistä joka osaa nämä tällaiset asiat hyvin, perustaa sinne meseen sellainen ryhmän, johon pääsee "anomuksella"? Olisi paljon kätevämpää jutella siellä mesessä.En ole sitä meseä itse kovin paljon käyttänyt, koska just kun siitä vähän innoistuin niin tuli Facebook ja mese jäi.
Equdor: kyllä pitää ainakin 2 viikkoa ottaa rauhallisesti, sinne implanttitaskuun kerääntyy helposti nestettä, turvotusta jos rehkii ja se hidastaa paranemista. kevyttä työtä voi tehdä viikon jälkeen. Urheilua- niinkuin ratsastamista, juoksua, hyppely tms missä rinnat hölskyy ja pomppii ja ja voi muljahdella,pitää välttää 2 kk.Tällaisen ohjeen minä sain. Ohjastamisessakin on vähän sitä tärinää ja hyppyyttämistä, ainakin jos mettätiellä ajat :).Ja kun kätesi tulevat eteen niin rintalihaksethan siinä joutuu töihin. Kysy klinikalta lisäohjeita.
Eripari: onko mahdollista saada maidon tulon stoppaava lääkitys varsinaisen imetyksen jälkeen? Jos on imetyksen lopettanut ja maitoa tulee noin kauan jälestäpäin, niin eikö silloin hormonitasapaino ole vielä vähän vinksallaan, eli prolaktiinia erity liikaa? Kysypä sitä sitten laitoksella tai gynskalta.luulen että siihen saa apua.Prolaktiinin eritys hän voi aiheuttaa muutakin vaivaa, keho ei lähde toimimaan normaalisti,.
Ex-lauta: mullakin olisi myös muutakin asiaa kirurgille :D.: esim rasvaimua tms. toivottavasti et pahoittanut mieltäsi niistä vatsanahkakommenteista. Joku kirra voi kommentoida hyvää hyvyyttään ja toinen isomman tilipussin toivossa. Näinhän ei kuitenkaan saisi tehdä. Mutta silloin kun menit rintasi leikkuuttaan, niin mietitkö että rinnat vai vatsa? Mun piti jonkinverran miettiä että rinnat vai rasvaimu( paikallisesti rasvakeräytymiä, pakaroissa ja reisien ulkosyrjissä ja alavatsassa, paha selluliittiongelma), ja joku toinen olisi varmaan valinnut rasvaimun. Minä valitsin rinnat ja yritän elää roikkuperän kanssa. Liikunta kyllä auttaisi, mutta on sen suhteen jumalattoman huonot geenit niin joudun tekeen työtä monta kertaa enemmän kuin muut :(. Että näillä mennään.

Hyvää viikonlopun alkua kaikille!

No, en tiedä oliko kirurgi(t) hyvää hyvyyttään kommentoimassa mahaani vai mikä mielessä. Ekalla varmaan lisäbisnes. Mulle on tehty hätäsektio ja arpi pitkittäin navasta alas häpyluuhun joten en edes harkitse mitään vatsanahan kiristelyjä. Sektioarpi repesi nimittäin heti sektion jälkeen auki ja siitä tuli leveä ja ruma. Myöhemmin sitä koitettiin korjata julkisella sektorilla, koska se oli kipeä eikä tahtonut pysyä ummessa (plastiikkapuolella korjasivat), mutta jotenkin mun kudokset tossa keskilinjassa ei kestä ja arpi venyi uudestaan tosi karmean näköiseksi. Olis ihan utopiaa mennä hassaamaan rahaa johonkin vatsan kiristelyihin, tota arpeahan ei tästä pois saa, vaikka sitä kuinka korjailis... Eli bikinimahaa ei tulisi, ei!

Multa otettiin virtsanäyte ja viljely tiistaina, mutta olin ehtinyt alottaa antibiootin 12 tuntia ennen näytteenantoa (mulla on nykyään kotona antibioottipurkki vti:n varalta jo valmiina), joten näytteessä oli vain valkosoluja ja varsinaista bakteeria ei saatu kiinni. Tänään on taas jo parempi tunne, ei tunnu mitään kirvelyitä tai muuta. Varmaan osasyy tässä on just toi, että kun vahtaa oireita ja pelkää niitä, niin sitten niitä alkaa jo kuvitellakin.

Kai mä maanantaina menen ihan suunnitellusti sinne Helsinkiin. Alkaa vähän jännittää, vaikka onhan tää jo kerran koettu, että siinä suhteessa ei pitäisi mitään uutta olla tiedossa :)

Se vain nyt on niin, että kirurgi ei koskaan missään milloinkaan SAA ottaa puheeksi sellaista esteettistä ongelmaa, mistä potilas ei itse valita. Se sääntö on ihan mustaa valkoisella, ja sen rikkominen ei ole mitää "hyvää hyvyyttä" vaan väärin. En olisi uskonut AS:stakin. Täytyypä huomauttaa hänelle asiasta seuraavan kerran kun näen. Tuo on samaa sarjaa kuin plastiikkakirurgia mainonnan on kielletty tuottamasta uutta hoidontarvetta ts. se ei saa saada kellekään aikaan ideaatiota esim. rasvaimusta vaan asiakkaan täytyy keksiä se itse. Esim. ei saa mainostaa että "haluatko eroon reisiläskeistäsi" vaan että " kaipaatko ulkonäköösi muutosta". Sama kohtaamisessa potilaan kanssa.

Itselläni olisi kyllä varaa teettää kaikki leikkaukset mitä ikinä keksisin, mutta jotenkin vierastan ajatusta että kaikki virheet pitäisi korjata ja olisi joku muotti mihi kuuluu sopia. Siedettävät kauneusvirheet tekevät mielestäni ihmisestä vain mielenkiintoisen. Eri asia yksittäisen selkeän ongelman korjaaminen.

Miten sitä pysyisi ketju asiassa...?

En tietenkään ota silikoneja jos aion vielä imettää tai tulla raskaaksi, lähinnä siksi että on niin iso riski että menee sitten uusiksi tissit joka tapauksessa kun kapseloituu ja nahat venyy uudelleen jne.
Mulla on yksi keskenmeno raskausviikolla 10, muut ovat menneet jo varsin aikaisin . Nyt ei ole mitään keskenmenon oireita, tukevasti lentää laattakin aamuisin eli ehkä tämä nyt jatkuisi. Toivon niin! Vaikka tämä olikin yllätysraskaus (toivoimme kyllä kolmatta lasta mutta juurikin noiden keskenmenojen takia emme enää jaksaneet yrittää; söin minipillereitä mutta näköjään yksikin unohdus riittää) niin iloinen asia. Jos tämäkin nyt menee kesken niin sitten saa olla lapsiluku tässä, kuten jo aiemmin olimme ajatelleet.

Maidontuloa on jo yritetty lopettaa lääkkeillä, tuloksetta. Prolaktiini on mitattu ja sekin on normaali. Mulla vaan on niin hurja maidontuotanto. Imettäessäkin sitä tulee niin paljon että jatkuvasti saa kuskata sitä luovutukseen. Että vaikka nämä tissit on esteettiseltä kannalta kauhistus, perustehtävänsä ne hoitavat paremmin kuin hyvin...

No miten on ex-lauta, noin intuitiivisesti tuntuuko että otat sen 335 vain 375cc? Mulla jotenkin vahvasti vaikutelma että tulisit olemaan tyytyväisempi silä 375:lla kaiken kuulemani perusteella.

Hei Equador! Kuinka on lähtenyt toipuminen käyntiin? Laitettiinko sulle osittain lihaksen alle? Minä olen kanssa menossa piakkoin viroon, kuka sut leikkasi? Itse menossa Lookin kautta, oli mukava että oli vaihtoehtoja myös noiden implanttienkin, vaikka eiköhän ne nykypäivänä kaikki ole ihan hyviä vaihtoehtoja. Minkä kokoiset sulle laitettiin? Niin ja tietysti minkä kokoinen olet itse? Tätä kun mietin itsekin, alustavasti on 300cc katsottu sopivaksi (161/55 ja rinnan ympärys 75), mutta eihän sitä koskaan tiedä mitä kirurgi sitten sanoo kun nähdään. Luotan kyllä hänen arviointikykyynsä, on kuitenkin hyvin kokenut ja tekee leikkauksia niiin paljon. Itse samoja ikiä, en tiedä onko kriisi vai mikä. No ei, kyllä mä olen miettinyt oikeasti jo yli kymmenen vuotta tätä asiaa. Mutta, onneksi tein lapset ensin ja sen jälkeen tuo varmuus asiaan syntyikin, kun tilanne imetysten ja myös minulla lihomisten ja laihtumisten jälkeen tilanne on jo niin ahdistava. Että jos ei asian yli pääse kymmenessä vuodessa, niin olisikohan aika sitten tehdä jotain, eikä jäädä loppuiäks märehtimään asiaa, jolle voi tehdäkin jotain...

Olikos jollain nyt torstaina leikkaus?? Kuinkas siellä menee?

Toivottavasti ex-lauta oireesi ovat hävinneet?? Pian aika koittaa sullakin, toivottavasti!

Hyvät viikonloput kaikille!!

Niin, ja siis tilanne mulla ennen lapsia oli A-kuppi ja nyt siis melko tyhjät kupit, luokkaa AA...
Jestas tätä tekstiä, ei pitäis kiireessä kirjoittaa, tai ainakin tarkistaa ennen kuin "lähettää"... =/ Noh, eikön pointti tullut kuitenkin perille... ;)

Moi ex-lauta ja muut.. "Mä vaan" on nyt siis leikkauksessa käynyt.. Torstaina siis olin Asko Salmella.. Laitoin 375cc Natrellen anatomiset siis.. Etukäteen jännitin paljon, mutta saivat minut siellä rauhalliselle mielelle ja leikkaus sujui hyvin.. Kipu leikkauksen jälkeen oli kyllä todella sietämätöntä.. Ei auttanut lääkkeet, eikä mikään.. Nyt jo vointi parempi, mutta kipua on edelleen ja turvotus on järkyttävää...

Toivottavasti "ex-lauta" pääset menemään sinne maanantaina ja kaikki sujuu hyvin ja saat uudet oikeankokoiset tissit :). Kaikkea hyvää sulle ja ilmoittele, kun olet siellä käynyt :)

Niin ajattelinkin että ratsastusta ym hevostelua pitää välttää pari kuukautta. Että meidän hevoset on nyt sitten "lomalla" jonkun aikaa eikä ainakaan enää tänävuonna ole asiaa starttiin. :/ Kullamaa teki minun tissit. Kaikenlaista keskustelua olen hänestä lukenut, mutta näistä tuli ainakin omaan silmään hyvät! Vaikkakin ovat tällähetkellä vielä ihan töttöröllä ja turvoksissa. Ja siis anatom. natrellen 420 laitettiin. Sitä kanssa ensin suomessa konsultaatiossa pähkäiltiin että laitetaanko 340 vai 375, Mutta paikan päällä sanoin Kullamaalle haluavani d-kupin ja hän sitten päätyi näihin. Itse olen 175 pitkä ja painoa sellaset 65kg, rotevan puoleinen tuolta yläpäästä, leveät hartiat ja rintakehä, sen tähden tuon kokoiset kun leveyttä täytyi olla. Kuppikoko muuttui pienestä riippu/latta b-.stä siihen d:hen. Osittain lihaksen alle laitettiin. Leikkauksen jälkeen heräämössä oli reilusti kipuja, mutta kipulääkkeitten myötä niistä tuli inhimilliset. Toipuminen kotona on ollut kait ihan hyvää, ei suuria särkyjä tms. Toki jotkut liikkeet sattuu ja tikit kiristää aamulla ylösnoustessa ym. minkä luen olevan normaalia. Ainut mikä ottaa aivoon on tuo selällä nukkuminen!! Minä kun en ikinä nuku selällä ja nyt on pakko. Tuntuu että puolesta yöstä eteenpäin perse on ihan puuduksissa!

Eniten ehkä ajatuttaa tuo työhön paluu, pari viikkoa antoivat sairaslomaa ja siitä pitäisi sitten olla siinä kunnossa että pitäisi pystyä navettaan ja lypsylle,, hieman kyllä epäilyttää,,, Miten muilla, Minkälainen työnkuva teillä oli, onko työ fyysistä ja kuinka pitkään olitte pois??

Tsemppiä kaikille leikkaukseen menijöille ja hyvät viikonloput. :)

Pa-pa-pa-pa paniikkiiii!

Täällä mä nyt sit viimehetkenpanikoin, ku en oo yhtään ennen ehtinyt! Oon vaan koittanu häsätä, että perheen hommat sais hoitumaan, että niillä olis ruokaa ja puhtaita vaatteita ja lapsille järkätty kyydit harrastuksiin ja kuka tekee sitä ja vie ja hakee sieltä ja täältä ja plää plää plää... Musta tuntuu että oon ollu oikee organisaattori tän viimesen kaks vuorokautta. Ihme jos huomen aamulla pääsen lähteen johonki. Varmana jotain menee pieleen ja joku täs mun tarkkaan suunnittelemassa kaaviossa pettää (Mulla on keittiön pöydällä sellanen iso rullalla oleva kaavio "mind map" systeemi, mistä saa KAIKEN selville. Eli jos aamulla tapahtuu tätä----> tee näin. Ja jos taas tapahtuukin tätä----> ratkaisu on tämä. Soita tälle jos tämä nuoli pettää ja kilauta kaverille jos lopulta aivosi pettää...) Jotain tähän tyyliin. Siis mä oon enimmäkseen stressannu sitä, miten ihmeessä tää kööri pärjää tääl ilman mua. Ja nyt kun oon viimeinkin saanu luotua pettämättömän kaaviokartan, josta löytyy ratkaisu kaikkeen, mä alan panikoida omaa leikkaustani. KÄÄÄÄK!!!

Tulehdus on onneks poissa, tai oireita ei ainaskaa oo. Otan viel aamulla antibiootin. Täytyy ollakin muuten tarkkana junassa etten vahingossakaan ala siel vetää mitään kahvia ja karkkia, mitä on tapana mussuttaa melkeen tilanteessa kun tilanteessa.

Kuudelta pitää pompata ylös, et ehin käydä suihkus ja hoitaa kaikki aamuvalmistelut perheelle, ennen ku lähen ite menemään. Eli nelisen tuntia olis aikaa nukkua. Huh. Mitähän tästä tulee... Kyl mä oon päättäny, et haluan ne isommat implantit 375cc. Mut jos Asko Salmi nyt alkaa täysin pistää hanttiin ja sanoo että mä näytän joltain Panu Tytöltä sen jälkeen, ni en mä varmaan sit kehtaa enää polkee jalkaa. Mut toivon, et saan ne 375cc.

Equadorille semmonen kommentti tohon työjuttuun, että vaikka olin "vain" kotiäitinä ekojen implanttien jälkeen, niin 3vk oli aika ehdoton rehkimiskielto. 1vk oli vain hyvin kevyt käsien kuormitus, 2-3vk sai kuormittaa jkv, mutta en voinut esim. lapsien kanssa puuhata normaalisti, nostella syliin tai esim. leipoa sämpylää/pullaa, kun siinä olis tullu liikaa rasitusta. 4vk jälkeen sain luvan tehdä aika vapaasti kaikkea... Implantit oli kokonaan lihaksen alla, et katotaan tuleeko nyt eri ohjeet kun implantti laitetaan vaan osittain alle.

Ja pakko viel sanoa, että se mitä tällä palstalla on kirjoiteltu Kullamaasta, ni ei kannata kovasti antaa arvoa. Trolleja riittää ja hänestä on tääl paljon negatiivista juorua ollut liikkeellä, jolla ei ole mitään todellisuusperää. Valitettavasti joillain raha ja katkeruus/ahneus ovat sokaisseet mielen ja käytöstavat ovat unohtuneet siinä sivussa.

Hyvä että sulla meni leikkaus hyvin ja oot lopputulokseen tyytyväinen!

Tsemppiä tulevalle tosi ex-laudalle tähän päivään :D. Laita sitten viestiä kun ole tolkuissasi.
Kannattaa todella varoa niitä tekemisiä useamman viikon. Kun kudoksia on revitty ja auottu sieltä sisältä niin kyllähän ne ovat herkät turvottelemaan ja keräämään nestettä, ja sitten jos turvottelevat niin paraneminen hidastuu. Mulla on nyt yli 3kk leikkauksesta ja kun teimme remonttia kotona, niin meinaavat vähän kipuilla tuosta yläosista eli rintalihaksien kohdilta, tuntuu että sitä lurinaakin kuului eli olis kerännyt hiukan turvotustakin. Että kyllä siihen aika kauan menee että ovat TÄYSIN parantuneet sisältä. Varmaan se puoli vuotta. Mutta kyllähän ihmisen pitää töihin voida mennä, todella tukevat liivit ovat kullan arvoiset tässä. Onko Eqadorilla hyvät liivit varmasti? Ei mitkään lirularut vaan sellaiset että tissit ovat kunnolla rintakehässä kiinni ja kupilliset, ei toppi malliset.

Huomenta! Tuli joo huomattua että pienikin "työ" ilmottaa heti ittestään tisseissä,,,, Olin vetämässä la-su yönä karaoke-keikan, ihan normaalia kevyttä hommaa, lähinnä istuskelua ja levyjen vaihtamista ym, mutta eilen ja varsinkin viimeyönä oli tissit sitten enemmänkin turvoksissa ja jomotteli. Näköjään se on tämä Lepäilykin opittava "kantapään kautta",, Liivit on vähän sellaset himpulan oloiset, nämä tosiaan tuli sairaalasta mukaan, mutta tänään ajattelin käydä investoimassa paremmat ja tukevammat.

Ex-laudalle kovasti tsemppiä matkaan!! Itellä tuntu kanssa olevan viikot ennen leikkausta niin täynnä ohjelmaa ettei paljon ehtinyt panikoimaan, vasta laivalla/paikanpäällä tuli sellanen epätodellinen olo, ja fiilis että onko tässä koko hommassa mitään järkeä. Muttan näin jälkeenpäin voi sanoa että oli siinä! Uskomaton asia miten tissit (ja tällähetkellä vielä kipeät sellaiset) voi tuoda niin hyvän fiiliksen ja yleisolemuksen. Nyt sen vasta tajuaa kuinkapaljon tämä homma vaikutti omaan mielialaan, ja kuinka sen tosiaan teki itsensä takia.

Tällä palstalla tosiaan tuntuu olevan hyvinkin kirjavia mielipiteitä leikkaavista kirurgeista. Taitaa olla kilpailu hyvinkin kovaa tällä alalla ja kaikki keinot ovat käytössä, kuten juuri tuo mustamaalaaminen ym. Mutta tosiaan minä sain ainakin itseä miellyttävät tissit! Vielä kun tästä työkuntoon pääsee niin kaikki hyvin! :)

Jokaisella on makunsa liivien suhteen, ja jokainen suosittelisi eri merkkejä. itse olen ehdottomasti Triumphin EXtreme N liivien kannattaja ja nimenomaan niiden mustien.Ovat heti tukevat ja ulospäinkin hyvän näköiset. Urheiluun shock absorberit. Eve lacen vetoketjulliset ovat myös hyvät, mm klinikan henkilökunnan suosittelemat. Its epidän niitä mustia arkena vaihdellen triumphin valkoisten kaariurkkaliivien kanssa ja yöllä pidän sitten vähän kevyempiä swegmarkseja. No voi olla etten osannut kirjoittaa oikein noita. juu, mulla turvotteli ja kipuili kun järjestelin vaatehuonetta leikkauksen jälkeen.....vaikka ei siinä raskasta hommaa ollut, kunhan viikkailin vaatteita. Buranaa tms kannattaa ottaa säännöllisesti vaikkei niin kipeä oliskaan, sekun kuiteski vähentää turvotusta.

Juu, kilpailu on kovaa ja mustamaalaminen rehottaa, sekä kirurgien mollaaminen ja eri implanttimerkkien.hyvä kun se on tässä ketjussa pysynyt poissa.

Ex-lauta lienee jo leikkauspöydällä. Toivottavasti kaikki menee nappiin ja osaa vielä olla säikähtämättä kauheasti alkutilannetta! Olen ymmärtänyt että jos on oikeanlaiset implantit niin ne on aikas hurjan näköiset heti leikkauksen jälkeen;)

Mitä te muut muuten vastaatte jos joku kysyy oletteko käyneet ottamassa silikonit? Kun jos se 3-4 desiä tulee lisäystä per tissi niin luulisi sen muutkin huomaavan- tosin suomalaiset ovat sellainen kansa että aika harva kai mitään sanoo... Mutta asia itseäkin mietityttää, kun en edes ikinä ole mitään psh up liivejä tms topattuja käyttänyt niin luulisi asian tuleva huomatuksi.

Uskoisin silti, että moni huomaa muttei huomauta. Tutut ja sukulaiset o sen verran läheisempiä, että saattavat jotain kysyä.
Itse tosiaan kaihdan ihan normi push upejakin, ja aika tyköistuvia vaatteita käytän joten luulisi sen huomaavan jos implantit laittaisin.
Toivottavasti ex-lauta tulee pian kertomaan kuulumisiaan!

Heippa, täällä taas! Ehjänä, reissusta selvinneenä... :)

Kuten Equadorille, meinasi mullekin tulla vielä siinä klinikan aulassa istuessa ja odotellessa (ajat oli n. tunnin myöhässä) sellanen olo, että onko tässäkään nyt mitään järkeä. Vähän sellanen olo, että pitäisikö kuitenkin lähteä livohkaan ja jättää menemättä leikkaukseen, kun tiesi mikä toipumisrumba siitä taas alkaa.

Mutta menin sitten kuitenkin :) Ja hyvä niin! 375cc laitettiin, Asko Salmi oli oikeestaan heti sitä mieltä, että niillä saa paremman tuloksen, eikä pienemmistä sitten enää puhuttukaan. Itse toimenpide meni edelliseen verrattuna TODELLA nopeasti, viimeksi muistan, että heräämössä kun ekan kerran jotain tajusin kellosta, oli nukutuksen alkamisesta mennyt about 3,5 tuntia. Nyt anestesialääkärikin jo "varoitteli", että homma on ohi nopeasti n. 30-45min. Ja kun yhdeltä aloitettiin niin kahdelta jo muistan vilkaisseeni tokkurassa heräämön kelloa.

Eka tuntemus heräämössä oli, että KIELEEN sattuu aivan julmetusti! Kaikki muu kipu oli aivan toissijaista siihen verrattuna ja tuntui, ettei oikein mitkään kipulääkkeet olis siihen auttaneet. Myöhemmin kun olin sen verran tolkuissani, että pääsin vessaan, katsoin peilistä kieltäni ja n. 1/3 kielestäni oli ihan turvoksissa ja sinipunainen. Olin ilmeisesti heräämisvaiheessa (tai jossain muussa nukutuksen vaiheessa) purrut täysillä kieleen. Kieli on edelleen paksu, kipeä ja puhuminen vähän puuromaista :S Eipä ole tällaista ennen koettu, vaikka useamman kerran on nukutettu.

Sen sijaan leikkauskivut on huomattavasti vähäisemmät mitä viimekerralla. En tiedä, onko syynä implanttien sijoittelu (ennen kokonaan, nyt osittain lihaksen alla), vai ehkä lyhyempi leikkausaika... Viimeksi ei laitettu niitä dreenejä, ja nyt ne oli. Joten ainakin kudosturvotusta on vähemmän, kun veri on vuotanut dreeniin eikä kudokseen. Ehkä sekin vaikuttaa. Kuvittelin kuitenkin etukäteen olevani paljon huonommassa kunnossa, kuin nyt olen, edellisen kokemukseni perusteella.

Rinnat näyttävät tukiliivit päällä ihan hyvän kokoisilta. Ei missään nimessä liian isoilta, joten todella hyvä asia oli että valittiin se isompi implanttikoko. En ole kuitenkaan vielä (uskaltanut) katsoa tissejäni ilman liivejä... ajattelin mennä illalla suihkuun ja sitten katson, miltä näyttävät. Viimeksi järkytys oli aikamoinen, ei siksi että olisivat olleet liian isot, mutta rintakehä vain oli niin leveä ja muutenkin näyttivät niin "kauheilta". AS kyllä sanoi, että lopputulos näytti hänestä oikein hyvältä ja implantit sopivan kokoisilta. Joten luotan siihen, koska hän nyt on leikannut niin monet tissit ennenkin.

Nyt pakko mennä lepäilemään, tää tietokoneen räplääminen alkaa tuntua niska-hartiaseudussa. Muutenkin univelkaa on vähän kertynyt...

Hei "ex-lauta"!

Kiva, että kirjoittelit kuulumisia tänne :). Hyvä juttu, että kaikki sujui hyvin, kielihommaa lukuunottamatta. Toipumisia sinulle ja kirjoitellaan taas puolin ja toisin. Onhan meillä nyt samankokoiset tissitkin, heh :)

Onks teillä joku 375 kerho :DDD. Jospa minäkin kävisin laitattaan kolmiseiskavitoset että pääsen samaan kerhoon! Nyt se "annoskateus" taas iskee. Edelleenkin silloin tällöin harmittaa kun tyrmäsin ne liian isoina.
Nonniin, hyviä toipumisia Ex-ex-laudalle. Kiva kun jaksoit käydä jakamassa kuulumiset.

Heh, tervetuloa "kerhoon" ja kyllä tänne on kaikki tervetulleita. Kiva, että täällä saa vaihtaa kuulumisia samanhenkisten kanssa, eikä tartte perustella ratkaisujaan kenellekään. Mukavaa päiväjatkoa kaikille :)

Kiva kuulla ex-lauta, että kaikki meni kuten pitikin! Ja että ne 375cc:t otit, ne kyllä kuulosti hyviltä. Jos ne ei nyt tunnu liian isoilta, ei ne liian isot ainakaan olleet koska eikös ne tosta aika paljon vielä pienene?

P-a m, älä sä sitä kokoa mieti, ero sun tisseihin on 0,4 desiä eli ei mikään ratkaiseva. Hyvät hinkit sulla on!

Mä alan tuntea itseni vähän ulkopuoliseksi, kun mun leikkaus nyt näillä näkymin siirtyy x vuotta eteenpäin... Siis toivottavasti, kyllähän tässä vielä keskenmenon suhteen riskiviikoilla mennään! Jossain vaiheessa pitää jo siirtyä taakse vasemmalle hautomaan eikä käydä täällä muiden asioita kommentoimassa;)

Toivottavasti sun raskaus sujuu hyvin, ja pääset tästä palstasta vähäksi aikaa hengähtään, yritetään pitää hengissä siihen saakka kun olet menossa.Mutta jos tämä ketju ei ole hengissä niin aloita uusi :)
Jutskaan mielelläni tähän keskusteluun osallistuvien kanssa- [email protected] -vaikka muustakin kuin tästä aiheesta. Mutta jospa sitä muistais käydä aina jolloinkin katsomassa tänne että jos olet ilmestynyt kauniine uusine rintoinesi ihmettelemään sitä alkuajan turvotusta ja muuta. Mullakin tulee kohta pakollinen tauko täällä maleksimisessa koska kotona ja työssä on erilaista sähinää. Monko viikkoa se sun raskaus nyt on?
Enpä ole teille kertonutkaan- minustakin tulee pian mummu, joten vaippoja pääsen vaihteleen ja ihanan tuoksuista vauvaa nuuhkimaan minäkin

Voi, tuplaonni siis! Eriparitissille vauva ja P-a missille lapsenlapsi... itelläkin välillä mielessä häivähtelee ne ihanat vauvantuoksut ja suloiset tuhinat. Mutta siinä vaiheessa, kun päätin lähteä tähän "tissirumbaan", päätin myös lopullisesti että lapsiluku on nyt täynnä. Kun aina kaikki ei kuitenkaan ole mennyt sillä rintamalla niin kuin olisi toivonut, mikä takaisi, ettei salama iskisi samaan puuhun kahdesti?

Tästä eteenpäin keskityn muiden ihaniin vauvoihin ja lapsukaisiin, tietysti omien mussukoideni lisäksi. :)

Eriparitissille piti kommentoida tosta, kun kysyit, että aijotteko kertoa silkkareista jos joku kysyy. Aluksi (ekojen silkkareitten oton jälkeen) olin jyrkästi sitä mieltä, että salaan koko homman kaikilta! En kerro kenellekään, koskaan, missään olosuhteissa. Mutta nyt on tullut enemmän sellainen "hällä väliä"-asenne. Kenelles me tässä elämässä elämää elämme, ellemme itsellemme? Jos valintani ei loukkaa kenenkään muun oikeuksia tai ihmisarvoa, niin silloinhan se on mun oma asiani. Joten miksi mä kätkisin viimeiseen asti silkkarini, vain siksi ettei ympäristö huomaisi ja niitä paheksuisi... Itse olen valintaani enemmän kuin tyytyväinen. En aijo asiasta toitottaa, mutta jos joku suoraan kysyy, en myöskään aijo valehdella. Se, mitä muut asiasta sitten ajattelevat, jääköön heidän päänsärykseen.

Vielä tota Eriparitissin implanttikokojuttua mietin. Kun sanoit, että varmasti sukulaiset huomais, kun olet atleettinen ja lähtötilanne on pienet rinnat. Että jos siihen isketään 4dl täytöt, niin johan sen puseronkin läpi näkee mitä on tehty... Ajattelehan tilannetta näin: olet raskaana, rinnat kasvavat luonnostaan. Lapsen syntymän jälkeen imetys kasvattaa kokoa vielä lisää. Olisko sulle mahdoton ajatus jatkaa siinä imetyksen lopetteluvaiheessa esim. topattujen rintaliivien käyttöä? Silloinhan sukulaiset ja muut ystävät ei ole nähneet sun "normirintoja" enää aikoihin ja varmaan on jo kerjenneet unohtaakin miltä näyttivät ennen raskautta ja imetystä. Tuskin kukaan tuossa vaiheessa huomaisi mitään radikaalia eroa, jos vaihtaisitkin ulkoisista toppauksista sisäisiin... jos siis sillä on sulle kovasti merkitystä, miten ympäristö asiaan reagoi. Ja ymmärrän kyllä hyvin, että näin voi olla! Onhan se fakta, että edelleen osa ihmisistä ajattelee silikonirintaisia naisia "vähä-älyisinä" tai muuten pinnallisina.

Tai voisithan sä ehkä kertoa lähimmille sukulaisille aikeestasi lähteä rintojen kohotukseen (olettaen että hekin ovat huomanneet rintojesi eriparisuuden). Korjausleikkaus vois olla heille paljon hyväksyttävämpi ajatuksena, kuin silikoni-implanttien laitto. Jätät vain mainostamatta, että olet aikeissa ottaa samalla reissulla silikonitäyttöä... Siitä suomalainen kulttuuri kyllä on hyvä, ettei täällä kovin herkästi olla kyselemässä (ainakaan Länsi-Suomessa) toisten intiimiasioista. Ei edes, vaikka oltais suht hyviäkin kavereita.

No, tulipas vähän OT-asiaa... Mun suihkukeikka oli ihan jees! Vaikka rinnat on aika hurjat tötteröt, en sentään lentänyt perselleeni, kun tiedän että ne tästä vielä muotoutuu ja laskeutuu. Kuitenkin pystyi jo nyt näkemään, että implanttien asettelu ja muoto oli paljon parempi kuin edellisillä missään vaiheessa. Oon 100% varma, että tuun oleen näihin tyytyväinen. Ainut harmi oli, että kun edelliset pienet implantit oli laitettu liian ylös, niin niiden leikkaushaavatkin oli tehty suhteessa ylös. Nyt nää uudet implantit laitettiin samoista arvista, mutta koska sijoittelu tuli alemmas, niin arvet ei tuu jäämään täysin rinnanaluspoimuun, vaan hiukan ylemmäs, rinnan alaosaan. Vika on siis edellisen kirurgin :( Eihän siinä olis ollu mitään järkeä tehdä nyt toisia arpia alemmas, kun silloin olis noi edelliset jääneet joka tapauksessa tohon rintojen alaosaan ja sit nää uudet tulleet sinne rinnanaluspoimuun.

Kokoasiaa vielä kommentoin, vaikka näin korvaan kuulostaa, että implanttikoossa on iso ero 225cc--->375cc, niin etenkin liivit päällä ei näkymä ulospäin ole kovin radikaalisti erilainen. Toki hiukan eroa huomaa, mutta en missään nimessä väittäisi näitä miksikään Pamela-hinkeiksi (toisin kuin se eka kirurgi, jonka mielestä yli 250cc implantti mun kokoisella näyttäisi hassulta). Ja kun sovittelin vielä ennen leikkausta liiveihin koeimplanttia, joka vastasi 375cc, niin se ei todellakaan ole sama, kun implantti on kudoksen alla! Onneksi tiesin tämän... Muuten olisin ehkä torpannutkin koko ajatuksen, koska implantti näytti aika isolta liiveissä. Tämän vain halusin sanoa rohkaisuna esim. Eriparitissille, kun murehdit sitä mastopexia vs. isot implantit (muistanko oikein että sanoit implanttien olevan jotain 400cc luokkaa?). Ei uskoisi miten erilaiselta se implantti näyttää kudoksen sisällä, kuin jos laittaa implantin tissin päälle ja liiviin! Se 225cc oli oikeasti ihan rusina... Imetyksen venyttäneessä rinnassa 350-400cc ei näytä ollenkaan isolta! Tiukassa, ei venyttyneessä, ei imetetyssä rinnassa tilanne on eri. Silloin ei ole kudosta mitä tarvitsisi nostaa ja silloin toi 4dl voikin tehdä aika pinkeät pallukat.

Ai niin... En tiä mikä on, mutta sain TAAS kommenttia mahastani. Puolustauduin, ettei tätä kannata lähteä korjailemaan, kun keskellä on niin hirveä sektioarpi, eikä siitä mitään saa. Lopulta tilanne "riistäytyi" siinä määrin käsistä että jouduin esittelemään sektioarpeni ja AS (kylläkin ihan asiallisesti) selitti miten koko arvesta voitaisiin hankkiutua eroon vetämällä tuo ylimääräinen nahkapaita (miksi hän mun ylimääräistä nahkaröllöä kutsui) alas bikinirajaan ja poistettais iso kaistale ihoa alavatsalta kokonaan, sektioarpi siinä sivussa. Napa täytyis tietty siirtää, ja silloin arpi saataisiin siististi bikinirajan alapuolelle poikittain. En tiedä mitä ajatella... Ilmeisesti mun maha on poikkeuksellisen kaamea, koska jo kolmatta kertaa siitä tulee kommenttia ja tämä oli toinen kerta kun sitä arvoitiin mitä sille voisi tehdä asian korjaamiseksi. Enhän mä mahastani itsekään erityisemmin pidä ja on sitä ollut vaikea sulattaa raskauksien tärveltyä iho, mutta tähän asti olen kuitenkin sietänyt tilannetta. Nyt on sellainen tunne, että onko kaikkien ensimmäinen ajatus esim. uimahallissakin, että "voi hirveä, mikä ryppyinen ja arpinen maha"? :( Ja mitäpä jos perseeni olisi ollut täynnä selluliittia? Olisiko siihen kommentoitu, että ahterisi kaipaisi kyllä rasvaimua???

Voi h...i sentään tota AS:ea! Eli se tosiaan tekee tota, synnyttää asiakkaassa uuden hoidontarpeen! Varnaan tekee muillekin, eli ehdottaa siten että onpas sulla reisissäkin löllöä, tai pakarat roikkuu, tai maha, eiköhän korjta. Sille tielle kun lähtee niin aina löytyy lisää korjattavaa. Mullakin on löysä mahanhka, ja suhteettoman tikut pohkeet. Paksu vyötärökin on suhteessa kapeaan lantioon etc. Kyllä löytyy korjattavaa!
Kun joskus vielä sen tykö menen niin kyllä aion huomauttaa että korjaa tapojaan.

Ei mulla sellaista ajatusta ole, että salailisin implantteja, sehän tarkoittaisi ettei enää ikinä julkisiin saunoihin, suihkuihin ja vaatetuskin pitäisi miettiä ettei uudet tissit näy. Se vaan mietityttää, kun mun mielestä ne pienet tyynyt push upeissakin saa aika ison eron aikaan. Kerran kun sellaiset laitoin niin mieskin heti kysyi että mitäs sun tisseille on tapahtunut.
Mun kohdalla implantit ilman mastopeksiaa tarkoittaisi 400 , tyyliin 470cc... Kaikki kirurgit ovat sanoneet, ettei kannata vaan mastopeksia on syytä tehdä. Mulla on edelleen yhtenä mahdollisuutenapelkkä mastopeksiakin, saisin pienet mutta asiallisen muotoiset rinnat.

P-a m: onnea tulevan mummouden johdosta! Mulla 8 raskausviikko eli ihan alussa ollaan. Mun esikoinen on jo teini...

Heips, luulen että just toi implantti liiveissä juttu johti mulla siihen, että se 375 kun oli siinä sovitusliivissä ja näytti kauhean isolta tötteröltä niin tuntui että se on kestämättömän iso. Mutta kuten jossain toisessa viestissä kirjoitin pitää valita isompi kuin se mikä liivissä näyttää hyvältä.
Minä mietin siellä klinikalla että mahtaakohan AS huomauttaa mulle perseläskeistä, että onkohan rouva poistanut peilin vaatehuoneesta, täällä olis nimittäin vähän töitä rasvaimuletkulle :). Mutta eipä tuo vielä kommentoinut. Menisin kyllä jos olisi varaa. Mulla on harvinaisen huonot geenit takapuolen suhteen, en ole kovinkaan ylipainoinen BMI on 23 ja liikun lähes päivittäin ainakin jonkin verran, nuorempana olen liikkunut tosi paljon- juossut uinut pyöräillyt käynyt salilla ja silti mun takapuoli roikkuu, on aina roikkunut ja siinä on selluliittiä. Siihen ei oikeasti auta muu kuin kauneuskirurgia jos sen haluaa pois.Tietysti auttaisi todella tiukka karppiruokavalio ja 4-5 kertaa viikossa juoksua ja salia, mutta en jaksa enää lähteä siihen rääkkiin kun on muutakin ajankulua, varsinkin tulossa. Olen kerran tehnyt sen, mutta kun loukkasin polveni, niin puolen vuoden jälkeen peba oli samanlainen kuin ennen. Joten olkoon perseläskit sukkahousuissa, onneksi on muotoilevia sukkiksia ja mies ei ole sellainen täydellisen takapuolen vaatija.

Tuo on muuten jännä juttu, että miten sama "kauneusvirhe" aiheuttaa eri ihmisissä erilaisia tuntemuksia. Mun kaa klinikalla oli nainen jolle tehtiin vatsankiristys ja vatsan ja kylkien rasvaimu. Se oli häirinnyt häntä tosi paljon. Pieni ja hoikahko nainen ja iso reppu. Oli sen rinnatkin lerput, mutta ne ei sitä haitannut. Ja joku varmaan olisi mun tilalla teettänyt ennemmin sen rasvaimun kuin rinnat, mulle taas oli tärkeämpää saada ne rinnat kuntoon. Mutta aikas monelle on rinnat kuitenkin sellainen akilleenkantapää jotka halutaan kuosiin, koska ne liittyy meidän seksuaalisuuteen ja seksuaaliseen identiteettiin niin vahvasti. Löllykän vatsankin kanssa pärjää, kun se monellekin on sellainen normaali asia synnytyksen jälkeen ja se ei vaan ole niin tärkeä. Mullakin on pieni pömppis ja ei se mua haittaa. Mutta jokainen katselee itseään kokonaisuutena ja miettii sitä mitä se peilikuva näyttää just mun silmiin. Meikä on nyt edestä kuin enkeli ja takaa kuin mankeli :) .

Meillä on vielä n.7 viikoa lapsenlapseen. Toivottavasti eriparin vauvanalku pysyy siellä pesässään. Itselläni oli tää viimeinen raskaus v.-95 kaksosraskaus, toinen alkioista tuli kesken viikolla 9 ja toinen jäi!

Ot taas, mut tosta reisi/perseläskeistä... jos sellasista olis huomautettu, niin siitä olisin vetänyt herneen nenääni ja kunnolla! Mahan kommentointi nyt vielä jotenkin meni, mutta musta se olis ollut suorastaan loukkaus, jos itseäni melkein puolet vanhempi mies olis sanallakaan kehdannut kommentoida takapuoltani. Tulee mieleen ne ajat jostain lukiosta, kun teinipojat istu käytävällä pahvilaput kädessä ja aina kun tyttö meni ohi, niin sieltä nousi "pisteet", mitä kukakin antoi tisseistä ja peffasta.

En ny mee takuuseen, mutta olen melkein varma, että kirurgit on sentään tajunneet tämän: Sillä ei sais tyytyväisiä asiakkaita jos lähtis arvostelemaan naisten pyllyjä!

Olin jo autuaallisesti ehtinyt unohtaa, miten epämiellyttävää selällään nukkuminen on :( Heräilin yöllä ja olis tehnyt mieli kääntää kylkeä. Tukiliivitkin tuntuu taas "ahdistavilta", kun ei saa edes yöllä olla vapaana. Miten tän kuukauden sais meneen nopeesti???

"Tulee mieleen ne ajat jostain lukiosta, kun teinipojat istu käytävällä pahvilaput kädessä ja aina kun tyttö meni ohi, niin sieltä nousi "pisteet", mitä kukakin antoi tisseistä ja peffasta."

Muistan kans tota sheebaa! Pärstä-tissit-perä... ja niistä pisteitä julkisesti huusivat koko koulun kuullen pihalla. Onneks ei ollu lappuja.

Kiitos kun jaoit kokemuksesi "kohta viisi vuotta". Mä kans toivon, että nää arvet jäis jotenkin piiloon ja vaalenis nätisti. Edelliset arvethan hädin tuskin oli piilossa rinnanaluspoimussa, kun ne rinnat ei laskeutuneetkaan vaan jäi sinne ylös möllöttämään. Omat tissit siinä vaan riippui vähän edessä peittämässä...

Mä mietin, että oli kyllä tosi hyvä, kun käyttivät tuolla klinikalla niitä dreenejä. Nyt ei ole mustelmia juuri nimeksikään. Viimeksi oli rintakehä kauttaaltaan (ja etenkin kyljet) ihan karmean näköset ja varmaan osittain sen pakkautuneen veren takia jälkikäteen niin kipeätkin. Nyt mä selviän jo pelkällä Buranalla! Jee!!! Vielä kun toi perhanan kieli paranis, niin pääsis syömään/puhumaan kunnolla. Tällä hetkellä täytyy tyytyä jugurttiin, mehuun ja kahviin.

Ja varmaan "terrorisoin" tätä palstaa täällä kirjoituksillani, kun en pysty kunnolla puhumaan... johonkinhan se sanainen arkku pitää tyhjentää ;D Sorry etukäteen!

Mielenkiintoista lukea teidän juttuja! Olen jääny koukkuun tähän palstalle kun pitää saada tietää sun ex-lauta kokemuksia ja ajatuksia..:)

Olisi kiva tietää mitä sulle esim. vuoden päästä kuuluu, että oletko sopeutunut uusiin tisseihin. Itse en loppujen lopuksi halunnutkaan silareita ja otin ne sitten pois. Tietenkin toivon että sulle ei käy niin. Että tissit tuo iloa elämään eikä tarvi enää murehtia niitä.

Kiva että ex-laudalla on leikkaus mennyt hyvin ja toipuminen käynnissä! :) Toi kieli-homma vaan on melkosen omituisen kuulosta, mutta kait sekin on sitten mahdollista. Tulee vaan heti ittelle mieleen kaiken maailman kauhukuvia että jos oliskin vaan purrut ja purrut sitä kieltä niin kauan että,,,, Huh,, oon tainnu vähän liikaa tuijottaa kauhutuotannon kukkasia. :D

Kävin hankkimassa uudet liivit ja jestas sentään miten voi yleisolemus muuttua!! Tukevat liivit on vaan näköjään tässäkin hommassa niin in!! Ja tulin siis ostaneeksi ne triumhin extreme N:t ja toiset samantyyppiset, merkkiä en muista, mutta todella tukevia ovat molemmat. Toisaalta vähän liiankin hyvät,,, tänään alkoi seinät ahdistaa ja lähdin vähän kävelylle, varmuudeksi otin pienen ämpärin mukaan jos näkyy sieniä,,,, Lopputulos oli se, että tein vajaan 10km lenkin pitkin metsiä ja keräsin ämpärillisen sieniä,,,, ja nyt se muuten tuntuu tisseissä!!!! Tyhmästä päästä kärsii,,, jne,,, :/


Aika epämielyttävän kuulosta että kirurgi on kommentoinut potilaan kroppaa ja tuputtanut uutta toimenpidettä potilaan itse kysymättä tai pyytämättä. :( Ei kyllä kuuluisi mennä niin. Itellä olis kyllä varmaan muutama melkosen kärkäs mielipide tullut vastaavassa tilanteessa. Joku raja sentään tässäkin bisneksen teossa, olkoonkin vaan kuinka kovin kilpailtu ala tahansa!

Kaikki asiat ja ajatukset tulee nyt näköjään samaan viestiin, minuakin kiinnostaa miksi poistattanut poistatti silarinsa ja ... Mitä sinulta on jouduttu korjailemaan ja mistä on johtunut?? Sillä kyselen kun tuntuu että minulla on se maailman huonoin tuuri, ja jos jotain mahdollista tai mahdotonta voi tapahtua niin se tapahtuu minulle,,, ja kun tähän asti on kaikki mennyt tissien kanssa hyvin, niin odottelen vaan kokoajan jotain negatiivista,,, (pessimisti kun ei koskaan pety)

Hei. Minultakin poistettu imetyksen jälkeen kapseloitumisen takia implantit. Ja nyt harkinnassa vielä kuitenkin uusien laitot. Olen myös innokkaasti seuraillut keskustelua :)
Itseäni mietityttää vielä implanttien laitossa mm. se että kuinka usein olisi hyvä otattaa mammografiat/ultrat--ja tekeekö usea säteilymäärä kuinka hyvää, koska itse olen vielä alle 30 ja suht nuorena täytyisi otattaa useita kertoja. Ja vielä mammografiaan liittyen mietityttää mahdollinen rintasyöpä asia- eli heikentääkö implantit paljonki kykyä tunnistaa rinnoista kaikenmaailman patit, pahimmillaan kasvaimet? Eli mietityttääkö muita tämmöiset? Onko eroa sitten laittaako lihaksen päälle-alle..
Pienten lasten äitinä- äityden jälkeen ajattelin että rintojen koko ja ulkonäkö ei olisi enää niin tärkeää, tai että terveys jne tärkeämpää, ja kuvittelin että en haluaisi mitn ylimääräistä kehooni. Mutta kyllä se silti yhtälailla kuitenkin on vielä yhtälailla tärkeä asia.

gugug: on eroa kuvantamisen kannalta. Täysin päällä huonontaa näkymää eniten, osittain alla parempi näkyvyys ja kokonaan alla paras näkyvyys kudoksiin.

Kuitenkin ultran sanotaan olevan parempi tutkimismenetelmä kuin mammografian. Ultrassa voi käydä koska vaan, sillä on harmitonta kudoksille!

Poisto on tosi yksinkertainen operaatio puudutuksessa jos ei ole kapselia. Itse operaatio kesti 20min ja sitten sama aika lepohuoneessa ihmettelemässä kun on kevyt olo:) Kädet oli heti ihan käyttökunnossa eikä mitään nostorajoituksia. Haavateippejä kannattaa pitää kauan, jos pitää liivejä niin ne kuitenkin painaa arpia. 290cc lihaksen alla oli imetetyissä tisseissä. Ennen imetyksiä kaunis ab, sitten aa... ja silareilla c. Poiston jälkeen näytti tosiaan tyhjältä ilmapallolta:) ei kärpäslätkiltä kun ei ole massaa edes niin paljon. Parissa kuukaudessa jo ihan ok.

Laitoin alunperinkin hätikoidysti ne, en ajatellut loppuun asti että mitä se eläminen niillä sitten on. Lähtökohta oli niin mitätön että tissit huomaa kyllä feikeiksi. Tai mistä sen tietää kuka huomaa mutta itse mietti koko ajan että kuka huomaa. Tuli friikki olo kun olen kuitenkin suht.koht tavis niin en halunnut olla "se silarimamma". Lopuksi välttelin rintojen korostamista ja se vaikeutti vaatteiden ostamistakin... No tätä voisin jatkaa loputtomiin miltä se tuntui... Eli ei ollu mun juttu. Parempi näin.

Hei!

Itse mietin noita samoja asioita jonkin verran ennen augmentaatiopäätöstäni. Suvussani on nimenomaa rintasyöpää.... Kävin pari vuotta ennen ensimmäistä augmentaatiota pienen (hyvänlaatuiseksi osoittautuneen) patin takia mammografiassa ja ultraäänessä, eli olin silloin 28-v. Normaalit mammografiaseulonnat taidetaan aloittaa asuinpaikasta riippuen 40-45v iässä? Korjatkaa jos olen ihan väärässä.

Kummassakaan suomalaisessa klinikassa, joissa kävin augmentaatioissa, ei edellytetty (eikä edes suositeltu ikäni takia) mammografiaa ennen augmentaatiota. Perusteena se, että implantti ei varsinaisesti ole tekemisissä rintarauhasen kanssa, vaan tulee joko kokonaan lihaksen alle, tai osittain. Vaikka implantti laitettaisiin lihaksen päällekin, sitä ei laiteta rintarauhaskudoksen "sekaan", vaan rauhaskudos jätetään päälle ja taitava kirurgi ei sitä mene räpelöimään (tämän takia myös esim. imettämisen pitäisi onnistua vaikka olisikin rintaimplantit).

Koska olet noin nuori, uskoisin että rintarauhasen ultraäänitutkimus voisi olla hyvä ennen leikkausta (jos siis haluat tehdä jotakin mielesi rauhoittamiseksi...) Tietysti toiset klinikat vaativat ne mammografiat, nuoriltakin potilailta, ja silloin ei kai ole muita vaihtoehtoja.

Implanttirinnan mammografia on helpoin suorittaa, jos implantti on kokonaan lihaksen alla, jolloin oma rinta periaatteessa ainakin voitaisiin saada puristettua sinne röntgenlevyjen väliin, survomatta liikaa itse implanttia. Huonompi näkyvyys saadaan kun implantti laitetaan lihaksen päälle, tai osittain alle. Tällöin myös täytyy olla varovaisempi mammografialevyjen puristusastetta valitessa, koska implantin kapseli voi repeytyä mammografian seurauksena.

Ultraäänitutkimus voidaan tehdä normaalisti, mutta ei siinäkään samalla tavalla näkyvyyttä saada, kuin luomurinnassa... Kuvan tulkinta voi olla radiologille vaikeaa.

Itse olen ajatellut siten, että aloitan n. 40v tienoilla käymään rintojen uä-tutkimuksissa (josko 10 vuodessa olis laitteetkin kehittyneet parempaan suuntaan ja näkyvyysongelma ratkaistu?) ja lisäksi menen niihin mammografia-joukkoseulontoihin, jotka taitaa olla viiden vuoden välein siitä kun alkavat.

USA:ssa suositellaan silikoni-implanttien omistajille säännöllisin väliajoin rintojen magneettikuvausta, jotta selviäisi onko kapseli edelleen ehjä. MRI yksityissektorilla omakustanteisesti on kallista, enkä tiedä miten suomalaiset plastiikkakirurgit edes suhtautuvat tämänkaltaisten tissi-juttujen MRI-kuvantamisiin. (Ja tehdäänkö niitä missään) Mutta MRI:hän ei ole sinänsä säteilyvaarallista syöpäriskiä ajatellen. Voisko sillä nähdä myös mahdolliset pahanlaatuiset patit... hyvä kysymys. Taidanpa kysäistä AS:n mielipidettä asiasta, kun menen kuukauden päästä ekaan kontrolliin.

Omista rinnoistani sen verran, että ovat kyllä ihan eri planeetalta ton kovuusasteensa suhteen (lihaksen alla vs. osittain alla). Sillon kun olivat alla, niin rinnat tuntu kovilta palloilta viikkotolkulla. Nyt rintojen alaosa on pehmeä :O vaikka on viel turvonneetkin. Ja leikkauksesta tulee kolme päivää!

Mulla tuli tulehdusta, sen perään kapselia, implantti pyörii, eli todellakin kaikki mitä sattuu vain harvoille ihmisille. Tissittömänäkään ei haluisi olla, mutta on kyllä tullut useampaan otteeseen mieleen, ettei ollut vaivan arvoista. Ja korjausten korjaukset voi olla lopputulokseltaan aika surkeita, kuten poistokin, joten ei tiedä kumpi on huonompi vaihtoehto..joten Equador, älä huoli, minun tuuria tuskin on kellään, olen aina se harva, jolle kaikki tapahtuu..

Hei, miettinyt olen minäkin. Onneksi suvussa ei ole rintasyöpiä, mutta tietysti sitä miettii kuitenkin. Mulla ikäkin jo laittaa miettimään nimittäin viimeistään 6 vuoden kuluttua olen vv-iässä ja jos vv-oireet ovat hankalat, niinkuin äidilläni olivat niin aion ottaa estrogeenilääkityksen, en ala kärsimään huonoista yöunista ja masennuksesta kun niille voi tehdä jotain. Sitten jos päädyn hormonikorvaushoitoon, niin silloin aion ehdottomasti käydä kerran vuodessa ultrassa ja väh parin vuoden välein MRI:ssä. Voishan sen lähetteen MRI: iin kerjätä joltain lääkäriltä niin se ei maksais itselle kuin jotain 250-300€. Jos ne alkaa kirjoittaan. ku olis tuo vv-lääkityskin. Mutta joo, ens vuonna pitää jo varmaan jossain tutkimuksessa käydä kun täytän 45v.

Tuota poistoasiaa olen myös miettinyt siten että jos implantit kapseloituvat esim sen jälkeen kun ovat olleet 10 vuotta niin otatan ne pois enkä laita uusia, jos kapseloituvat takuuaikana niin yhden kerran korjautan ja jos sitten uusii niin pois vaan. En ala niiden kanssa taikinoimaan kovin paljon jos tuntuu että ei onnistu, kun ikää on ja palkanmaksu ei ole niistä kiinni (tark kun ei ole alastonmalli tms). Toki haluaisin ne pitää vielä kuuskymppisenäkin, ja harmittaisi hirveäsi jos pitäisi palata entiseen t-pussi -malliin mutta eihän ne maailman tärkeimmät ole. Pitää sitten vain rintsikoita päällä. Naiset ovat selvinneet koko rinnan/rintojen poistostakin niin miksei me sitten selvittäisi implanttien poistosta (mikä kyllä rinnattomalla tuntuu rinnanpoistolta).

Toivottavasti kuitenkin kaikki menee hyvin, kaikilla meillä uusilla nyt, on nämä kuitenkin niin ihanat, ettei näistä hevillä luovu :)

Oli siis hyvä, Ex-lauta, että valitsit kuitenkin sen 375cc:n, kuten kirjoititkin;

"Kokoasiaa vielä kommentoin, vaikka näin korvaan kuulostaa, että implanttikoossa on iso ero 225cc--->375cc, niin etenkin liivit päällä ei näkymä ulospäin ole kovin radikaalisti erilainen. Toki hiukan eroa huomaa, mutta en missään nimessä väittäisi näitä miksikään Pamela-hinkeiksi"

Tätä koitin myös sanoa, että esim, yksi 100cc:tä ei vielä rintojen kokoa muuta juuri mihinkään suuntaan, toisin kuin yleisesti luullaan. Taisi joku muukin tuolla ketjun alussa samansuuntaista mainita. Harmi, että joku sen täällä tulkitsi siten, että olen "usuttamassa" ottamaan "tuutin täydeltä" täytettä, koska itselläni on isohkot implantit.
Toivottavasti nyt paranet pian ja uskon ,että suurin turvotuskin laskee nopsemmin, kun sinulle oli ne treenit laitettu. Olisipa kyllä todella mukavaa nähdä sitten myöhemmin vielä näiden uusien rintojen kuva. Pistä nyt ainakin sille ekalle kirurgillesi kuvat ekoilla ja nyt uusilla implanteilla :)

Vielä hiukan OT. Oikeasti, kyllä huvittaa välillä, kun lukee, että kirurgi on antanut asiakkaan valita kahdesta koosta, vaikka 280-300cc. Nuohan ovat täysin samankokoiset, eli kirurgi on siis jo päättänyt tulevan koon ja asiakkaalle jää näennäinen valta valita, mistä maksaa :D Harvemmin Suomessa näkee epäluonnollisia rintoja, siksi että ovat liian isot, vaan pikemminkin liian pienet implantit paljastavat rinnat kyllä heti silikoneiksi. Muutenkin tuntuu oudolta, vaikka täällä suomessa on pilvinpimein erikokoisia, pituisia ja painoisia naisia, niin lähes kaikille laitetaan se totuttu noin 300cc:tä. Miksei vaikka Ruotsissa ole tälläinen käytäntö, eikö siellä osata tehdä tyylikkäitä ja hyvänmaun mukaisia rintoja?

Eriparitissille: Arvailusi Jukka Kostiaisesta ei tällä kertaa osunut oikeaan! Alkukirjaimet oli nimittäin PK. Totuus on, että rintani olivat sudet ekan leikkauksen jälkeen ja kirurgin olisi pitänyt osata työnsä. Mutta silti tällaisena (kilttinä) suomalaisena en haluaisi julkisesti osoittaa ketään sormellani. En ole tän mun kirurgini nimeä nähnyt mainittavan näillä palstoilla kertaakaan, en siis tiedä onko hän ollenkaan suosittu esteettisen plastiikkakirurgian piireissä. Se miksi valitsin hänet, johtui a) siitä että klinikalla oli meneillään rintaimplanttikampanja (=leikkaus hieman alennettuun hintaan, sillä hetkellä osasin verrata vain Nordströmiin ja Siluettiin) b) kun soitin klinikalle ja pyysin suosituksia eri plastiikkakirurgeista, niin puhelimessa ollut hoitaja suositteli kahta eri lääkäriä (ehkä tilanne olikin se, että vain kahdella oli enää vapaita aikoja, mene ja tiedä... mutta kehui molempia pidetyiksi ja että ovat tehneet paljon em. toimenpiteitä) CV:n perusteella sitten valitsin tämän, jolle menin.

Se mitä kirurgi mulle jälkitarkastuksessa sanoi, puhuu puolestaan: tekee pääasiassa töitä julkisella sektorilla ja on vain harvakseltaan klinikalla tavattavissa (käski mieluumin ottaa yhteyttä julkisen sektorin sähköpostiinsa, jos arpien kanssa tulee jatkossa ongelmia, koska klinikalta ei meinaa tavoittaa). Ja julkisellahan ei tehdä augmentaatioita, eli vaikka siellä tissejä oliskin leikannut, niin ne on sitten TRAM:eja ja muita...

Kaikille jotka harkitsee augmentaatiota, niin tässä asioita joiden pitäis saada hälytyskellot soimaan:

-kirurgi työskentelee päivätyönään julkisella sektorilla ja tekee vain "keikkaa" yksityispuolella
-kirurgi ei osaa heti "näppituntumalla" sanoa, rinnat nähtyään, minkä kokoluokan implantti potilaalle sopisi. (Tietysti ensin kuultuaan, mikä on potilaan toive lopputuloksen suhteen) Jos hän alkaa mittailla ja käännellä ja väännellä, minkä jälkeen kaivaa taulukon esiin ja vasta sitten toteaa, mikä implanttikoko on hyvä---->ei kuulosta lupaavalta.
-Jos kirurgi ehdottaa melkein tilanteessa kuin tilanteessa alle 250cc implanttia. (Vain äärimmäisen harva suomalaisnainen on rintakehältään niin kapea, ettei pienemmällä implantilla tulisi kiitorataa).
-Jos olet imettänyt/rinta roikkuu, kysy osaako kirurgi laittaa implantin osittain lihaksen alle. Jos ei osaa tai vieläpä jos suosittelee laittamaan kokonaan alle ----> ei kuulosta hyvältä!
-Pyydä kirurgia näyttämään omien potilaidensa ennen-jälkeen kuvia. Jos tällaisia ei löydy näytettäviksi, kertoo jotain...
-Plussaa on, jos kirurgi on vielä erikseen erikoistunut esteettiseen plastiikkakirurgiaan (on jäsenenä esim. ISAPS:ssa)
-Ja edelleen jankutan: jos vähänkään jää sellanen olo, että kirurgin ajatukset epäilyttää, käy hakemassa toisen tissikirurgin mielipide! Parempi kaksi konsua, kuin kaksi leikkausta!!

Jos joku haluaa saada kirurgini nimen, voipi udella sähköpostitse [email protected] Mutta jos noita em. varoituksia seuraa, niin välttää kyllä päätymästä tälle mut ekaks leikanneelle kirurgille.

Juupajoopalle: kiitos, koitan toipua... ja olen itsekin tyytyväinen tähän isompaan implanttikoon. Kyllä näistä hyvät tulee. Täytyy nyt vain odottaa, että haavat paranee ja turvotukset lähtee, ehkä joulun aikaan voisinkin jo lähettää kuvat ekalle kirurgille. ;) Kommentoidakseni muuten vielä noita pieniä implanttikokoja: kun menin Asko Salmelle, ja kerroin mitä oli tehty ja millaiset implantit laitettu ekassa paikassa, hän totesi hieman sarkastisesti: "kuulostaa suomalaiselta työltä!"

Ensiksi hurjasti onnea eriparitissille ja pam:lle! Itsellä kanssa vähän haikea olo, että tässäkö tämä meidän perhe sitten on. Kyllä hyvin vahvasti ollaan näin päätetty, mutta onhan tässä muutama vuos vielä aikaa muuttaa mieltä, tai saattaahan noita "ylläreitäkin" tulla... Onneksi eriparitissi, tulit kuitenkin raskaaksi nyt, ajatella jos vaikka leikkauksen jälkeen huomaisi olevansa raskaana. Itse olen salaa toivonut, että jos on vielä tullakseen, niin tulis sitten ennen ettei jälkeen... Ellei tietysti tosissaan tässä ala vielä kuumettamaan!! ;) No, jokatapauksessa aivan ihanaa aikaa sulla, toivottavasti raskaus etenee sulla hyvin loppuun asti!! Tissit kerkee laittaa kyllä myöhemminkin ja sulla onkin sitten koko loppuelämä aikaa nauttia niistä. Itse muuten tein juuri niin kuten ex-lauta sulle ehdottikin: imetyksen jälkeen pidin vain täytettä liiveissä, ettei sitten asia olisi niin ilmiselvä muille...

Asiasta kolmanteen... täytyy kyllä sanoa, että musta on kyllä kummallista kun suomalaisia kirurgeja pidetään melko yleisesti niin hyvinä/parhaina, ettei "uskalleta" mennä rajan toiselle puolelle. Mä en kaiken lukemani perustella uskaltaisi mennä Suomeen veitsen alle. Tosin, jos kirurgi tekisi päivätyönään juurikin pelkästään plastiikka-/rintaleikkauksia niin sitten olisi asia erikseen, mutta mulle ei varmasti olisi sellaiseen kirurgiin varaa. Menen Troostille, luulen että Suomessa ei ole yhtäkään lääkäriä joka olisi leikannut niin paljon rintoja kuin hän on -siis päivittäin! Toiset pitää sitä arveluttavana, vain koska se on Virossa. No itse olen nähnyt ainakin yhdet "normaalit" kauniit hänen tekemänsä rinnat livenä ja muitakin kuvista. Enkä siis tarkoita näitä suosittelijoita maisatorppia ym, joiden rinnat ovat omasta mielestäni melkeinpä jo rumat, kun täytettä laitetaan liikaa. Nämä tietysti johtuu asiakkaan omista toiveista, mitä sitä sitten jokainen lähtee hakemaan...

Hienoa ex-lauta, että kaikki lopputulos vihdoin näyttää siltä miltä pitää!! On sulla ja perheelläsi varmasti ollut rankkaa, toivotaan että enää ei tule mitään ongelmia asian suhteen ja toipuminen sujuu hyvin. Itsellä leikkaus alkaa jo vähän jännäämään, Troostin kanssa sitten vielä katsotaan tuota kokoa asiaa. Täytyy painottaa ainakin sitä että implantti tulisi olla sitten tarpeeksi leveä, tuota kiitorataa on tässä alkanut (jostain syystä!) lukiessa pelkäämään... Mutta, kuten sanoin, luotan kyllä Troostin ammattitaitoon. Tilanne voi kuitenkin vielä muuttua siitä mitä konsultaatiossa ollaan käyty läpi, vaikka pariin otteeseen siellä olenkin käynyt ja aina samaan lopputulokseen päädytty...

Hei, ex-lauta tai muut asiasta tietävät.. Kirjoitit (ex-lauta), että hälytyskellojen tulisi soida, jos kirurgi ehdottaa implanttia kokonaan lihaksen alle laitettavaksi.. Mikä siinä on siis lopputuloksen tai muun kannalta niin huonoa tms.? Laittoikos Asko sulle osittain lihaksen alle, jos oikein muistan? Minulla on se samankokoinen (Natrelle 375cc FF) kuin sulla ja kävin Askolla siis 15.9. Minulle Asko sanoi, että ehdottomasti lihaksen alle. Luotan toki hänen mielipiteeseensä, mutta osui tuosta tuo silmään ja jäin miettimään, et onks se jotenkin huono meneltelmä..

Toipumisia sinulle :) ja kiva, jos ehdit vastailla jossain välissä.

Hei "mä vaan"! Ei lihaksen alle kokonaan ole missään nimessä huono menetelmä, päin vastoin se voi olla tosi toimiva esim. niille joilla on pienet, suht napakat rinnat ja vähän rasvaa. Mutta yhdistelmänä ROIKKUVA tissi ja implantti kokonaan lihaksen alla voi johtaa nk. double bouble ilmiöön. Eli implantti on lihaksen alla (sijoittuu väkisin hiukan ylemmäs, kuin jos laitettais osittain lihaksen alle, tai lihaksen päälle) omana kakkunaan ja se oma tissi vielä riippuu siinä jatkeena. Implantti ei täytä kunnolla tyhjiä nahkoja ja nännit sojottaa alaviistoon (mun kuvat ketjun puolivälissä tästä hyvänä esimerkkinä). Tätä siis tarkoitin!

Asko Salmi on varmasti osannut arvioida, mikä tekniikka sun tisseilles parhaiten sopii, joten älä hermoile! :)

Mä vaan: Kokonaan alla huonoja puolia on että rinnastsa tulee väkisinkin liian kiinteä päälläolevan lihaksen takia, sekä rintojen jääminen aika korkealle. A:ta isommat tissit ei luonnollisesti istu niin ylhäällä. Mä olen saanut sen käsityksen, että myös napakka-pikkutissisille tavataan nykyään laittamaan osittain alle, imetettyihin se on ihan must. Kysypä AS:lta, miksi ajatteli sulle laitta kokonaan alle?

Ex-lauta, tohtisitko kuvia laittaa uusista tisseistäsi?

Mä olin eilen uimassa ja näin siellä silikonirintaisen naisen. Ne oli hyvintehdyt, kaikinpuolin kauniit ja sopusuhtaiset, mutta kyllä niistä vaan kuitenkin sen huomasi ettei ne aidot ole. Ei ne samalla tavalla laskeudu kuin luomu, vaan on ns. liian ryhdikkäät ja täydelliset. Ja kun se hieroi itseensä kosteusvoidetta niin näki ettei ne liikukaan kuin aidot. Vaikea selittää. Pisti vaan miettimään että kun itse niin paljon urheilen ja käyn yleisissä suihku- aj pukuhuoneissa, niin mahdankohan kuinka paljon sitten miettiä huomaavatko muut? Kai se täytyy sitten niin asennoitua, että jos ne implantit laittaa niin pitää olla valmis sitten ne ylpeydellä kantamaankin, ettei tule sellaiseksi piileksijäksi.

Tohon oli muuten aloitettu jo kolmas ketju, jatketaanko siitä?

Nyt pitää mennä oksentamaan....