Umpisolmun aukaisu

Merkelin ei tässä tarvitse mitään empatiaa tunteakaan. Hän ajattalee ensisijaisesti Saksan etua. Lainojen kaatuminen saksalaispankkien niskaan ja finanssikriisiä seuraava syvä lama, joka kohtelisi erityisen kaltoin Saksan vientiteollisuutta, ei ole Merkelin toivomuslistalla edes joulupukille kirjoitettaessa.

Saksan ja Suomet edut ovat vienteollisuuden suhteen sekä luterilaisen kuri- ja järjestysmoraalin osalta yhtenevät. Saksa lukee Suomen muutoinkin sen leiriin kuuluvaksi eikä syyttä. Merkel ymmärtää, että Suomen hallituksen kaatuminen tarkoittaisi uusia vaaleja Suomessa, minkä seurauksena seuraava hallitus olisi Saksan silmissä täysin yhteistyökyvytön Timo Soinin johtama hallitus, jos nyt hallitusta vaalien jälkeenkään saataisiin kasattua, ellei Soini saa puolta kaikista äänistä.

Merkel ei hyväksi Suomen vakuusjärjestelyä siinä muodossa kuin Suomi ja Kreikka sopivat. Merkelin kanta muodostui sen jälkeen, kun eräät muut maat heräsivät vaatimaan samanlaista järjestelyä. Nyt pitää keksiä joku muu vakuus. Jos Kreikan valtio omistaa arvokkaita tauluja tai oliiviöljyn valmistuspatentteja, niin sentapaisia juttuja tässä kehitellään. Mukavinta voisi olla jos panisivat muutaman lomasaaren Suomelle pantiksi. Saisivat suomalaiset turisitit sitten matkustaa vakuuden lauetessa Suomen sisäisesti etelän aurinkoon ilman passia ja henkilötodistusta.

Mielipidepankki kirjoitti:

Merkelin ei tässä tarvitse mitään empatiaa tunteakaan. Hän ajattalee ensisijaisesti Saksan etua. Lainojen kaatuminen saksalaispankkien niskaan ja finanssikriisiä seuraava syvä lama, joka kohtelisi erityisen kaltoin Saksan vientiteollisuutta, ei ole Merkelin toivomuslistalla edes joulupukille kirjoitettaessa.

Saksan ja Suomet edut ovat vienteollisuuden suhteen sekä luterilaisen kuri- ja järjestysmoraalin osalta yhtenevät. Saksa lukee Suomen muutoinkin sen leiriin kuuluvaksi eikä syyttä. Merkel ymmärtää, että Suomen hallituksen kaatuminen tarkoittaisi uusia vaaleja Suomessa, minkä seurauksena seuraava hallitus olisi Saksan silmissä täysin yhteistyökyvytön Timo Soinin johtama hallitus, jos nyt hallitusta vaalien jälkeenkään saataisiin kasattua, ellei Soini saa puolta kaikista äänistä.

Merkel ei hyväksi Suomen vakuusjärjestelyä siinä muodossa kuin Suomi ja Kreikka sopivat. Merkelin kanta muodostui sen jälkeen, kun eräät muut maat heräsivät vaatimaan samanlaista järjestelyä. Nyt pitää keksiä joku muu vakuus. Jos Kreikan valtio omistaa arvokkaita tauluja tai oliiviöljyn valmistuspatentteja, niin sentapaisia juttuja tässä kehitellään. Mukavinta voisi olla jos panisivat muutaman lomasaaren Suomelle pantiksi. Saisivat suomalaiset turisitit sitten matkustaa vakuuden lauetessa Suomen sisäisesti etelän aurinkoon ilman passia ja henkilötodistusta.

Lue lisää

mikään maa anna maa-alueitaan lainan pantiksi vaikka olisi minkälainen hätä kädessä. Antaisiko Suomi pantiksi Suomenlinnan, jos joudutaan ottamaan lainaa Venäjältä? Kohta saattaa olla sellainen pakkotilanne kun Urpilainen suututtaa toimillaan kaikki läntisen Euroopan maat ja Yhdysvallat.

"Kantamme on ehdoton"....huh-huh, todella typerää....

Ei varmana... kirjoitti:

mikään maa anna maa-alueitaan lainan pantiksi vaikka olisi minkälainen hätä kädessä. Antaisiko Suomi pantiksi Suomenlinnan, jos joudutaan ottamaan lainaa Venäjältä? Kohta saattaa olla sellainen pakkotilanne kun Urpilainen suututtaa toimillaan kaikki läntisen Euroopan maat ja Yhdysvallat.

"Kantamme on ehdoton"....huh-huh, todella typerää....

Lue lisää

Jos Kreikka ei todellakaan suostu antamaan pantiksi Akropolis-kukkulaa, saariaan tai muuta kiinteää omaisuuttaan, sillä ei ole tarkoituskaan maksaa velkojaan takaisin. Jos taas Kreikassa ollaan vakavissaan lainojen takaisin maksun suhteen, tottakai maa antaa myös maa-alueita pantiksi.

Kreikka on vastustanut kulttuuriaarteidensa panttaamista uskoakseni enemmänkin tunnesyistä kuin strategisista syistä. Mutta juuri siksi, että ne ovat Kreikalle tunneperäisesti tärkeitä, ne ovat muille EU-maille hyvä panttauskohde, vaikka taloudellisesti sitä eivät olekaan. Kreikka on kunniansa tähden pakotettu ponnistelemaan pistämään taloutensa kuntoon.

Sääliä ei saa tuntea. Kyllä täällä Suomessakin pankit pakottavat yksityiset kansalaiset panttaamaan lainojensa vakuudeksi sellaista, joka on heille tunneperäisesti tärkeitä kuten sukutilojaan ja kesämökkejään.

Mielipidepankki kirjoitti:

Merkelin ei tässä tarvitse mitään empatiaa tunteakaan. Hän ajattalee ensisijaisesti Saksan etua. Lainojen kaatuminen saksalaispankkien niskaan ja finanssikriisiä seuraava syvä lama, joka kohtelisi erityisen kaltoin Saksan vientiteollisuutta, ei ole Merkelin toivomuslistalla edes joulupukille kirjoitettaessa.

Saksan ja Suomet edut ovat vienteollisuuden suhteen sekä luterilaisen kuri- ja järjestysmoraalin osalta yhtenevät. Saksa lukee Suomen muutoinkin sen leiriin kuuluvaksi eikä syyttä. Merkel ymmärtää, että Suomen hallituksen kaatuminen tarkoittaisi uusia vaaleja Suomessa, minkä seurauksena seuraava hallitus olisi Saksan silmissä täysin yhteistyökyvytön Timo Soinin johtama hallitus, jos nyt hallitusta vaalien jälkeenkään saataisiin kasattua, ellei Soini saa puolta kaikista äänistä.

Merkel ei hyväksi Suomen vakuusjärjestelyä siinä muodossa kuin Suomi ja Kreikka sopivat. Merkelin kanta muodostui sen jälkeen, kun eräät muut maat heräsivät vaatimaan samanlaista järjestelyä. Nyt pitää keksiä joku muu vakuus. Jos Kreikan valtio omistaa arvokkaita tauluja tai oliiviöljyn valmistuspatentteja, niin sentapaisia juttuja tässä kehitellään. Mukavinta voisi olla jos panisivat muutaman lomasaaren Suomelle pantiksi. Saisivat suomalaiset turisitit sitten matkustaa vakuuden lauetessa Suomen sisäisesti etelän aurinkoon ilman passia ja henkilötodistusta.

Lue lisää

Joo...Kreikkalaisyritysten osakkeita. Sellaisten yritysten jotka ovat laman jälkeen täysin arvottomia tai historiaa.

Mikä on sellainen omaisuus jonka arvo säilyy Kreikan myllerryksen aikana ja jolla on arvoa vielä myllerryksen jälkeenkin?

Ei sellaista taida olla.

Urpin pitäisi nyt tuon venkoilun tilalta sanoa suoraan että Suomi osallistuu tai ei osallistu. Turhaa tuota asiaa venyttää venkoilemalla tuolla popylismilla. Vakuuksilla ei ole missään tapauksessa mitään arvoa.

Tuskin aikoo romuttaa. Saksahan romuttaisi siinä lähinnä saksalaispankkien ja ranskalaispankkien vakavaraisuuden. Syyllisen nimeäminen ei siinä silloin paljon lämmitä.

Noin on. Saksan ja Suomen edut ovat samantyyppiset. Kumpikaan maa ei hyväksy eurobondeja. Vastustus tulee olemaan monessa maassa kova, koska tämä tarkoittaisi eurobondit tarkoittaisivat pitkää askelta liitovaltion suuntaan. Eurobondimallin suurimmat maksajat olisivat samoja kuin tukipaketeissakin ja niistä varsinkin Ranska.

Saksan malli on kurin ja järjestyksen malli. Tämä tarkoittaisi ongelmamaissa esim. hurjia palkanalennuksia, mikä taas johtanee siihen, että heikosti menestyvät maat irtaantuvat eurosta.

Kolmas mahdollisuus on setelipainokoneiden käynnistäminen USAn mallin mukaisesti. Jenkithän ilmeisesti tulevat jatkamaan likvipumpun käyttöä (Q3) ja päätöstä tästä odotellaan lähiviikkoina. Tästä seuraa inflaatio, mikä taas supistaa julkisia velkoja rahan arvon laskiessa. Tällainen malli ei käy Saksalle, koska se tarkoittaa hintavakaudesta luopumista, mikä on taas ollut Saksan talouspolitiikan ehdoton ydin. Saksa eroasi rahaliitosta, jos tähän mentäisiin. EKP ja Saksa joutuisvat silloin napit vastakkain.

Jokaisella mallilla on vastustajansa ja puoltajansa. Sekä Suomelle että Sakselle oman talouden kannalta kurin ja järjestyksen malli on tietysti paras, mutta ongelma tulee sitä kautta, että euroalue hajoaa ja lamaannuttaa sitä kautta talouden globaalisti.

Eurobondimalli on globaalin talouden näkökulmasta haitattomin, mutta se on epäedullinen sekä Saksalle, Ranskalle että Suomelle.

Mielipidepankki kirjoitti:

Noin on. Saksan ja Suomen edut ovat samantyyppiset. Kumpikaan maa ei hyväksy eurobondeja. Vastustus tulee olemaan monessa maassa kova, koska tämä tarkoittaisi eurobondit tarkoittaisivat pitkää askelta liitovaltion suuntaan. Eurobondimallin suurimmat maksajat olisivat samoja kuin tukipaketeissakin ja niistä varsinkin Ranska.

Saksan malli on kurin ja järjestyksen malli. Tämä tarkoittaisi ongelmamaissa esim. hurjia palkanalennuksia, mikä taas johtanee siihen, että heikosti menestyvät maat irtaantuvat eurosta.

Kolmas mahdollisuus on setelipainokoneiden käynnistäminen USAn mallin mukaisesti. Jenkithän ilmeisesti tulevat jatkamaan likvipumpun käyttöä (Q3) ja päätöstä tästä odotellaan lähiviikkoina. Tästä seuraa inflaatio, mikä taas supistaa julkisia velkoja rahan arvon laskiessa. Tällainen malli ei käy Saksalle, koska se tarkoittaa hintavakaudesta luopumista, mikä on taas ollut Saksan talouspolitiikan ehdoton ydin. Saksa eroasi rahaliitosta, jos tähän mentäisiin. EKP ja Saksa joutuisvat silloin napit vastakkain.

Jokaisella mallilla on vastustajansa ja puoltajansa. Sekä Suomelle että Sakselle oman talouden kannalta kurin ja järjestyksen malli on tietysti paras, mutta ongelma tulee sitä kautta, että euroalue hajoaa ja lamaannuttaa sitä kautta talouden globaalisti.

Eurobondimalli on globaalin talouden näkökulmasta haitattomin, mutta se on epäedullinen sekä Saksalle, Ranskalle että Suomelle.

Lue lisää

Eurobondimalli on Saksalle sisäpoliittisesti kaikkein vaikein ratkaisu. Eurobondeihin liittyy niin vahvasti kehitys kohti liittovaltiota, ettei Saksan perustuslaki siihen mahdollisuutta anna. Kyse ei siis ole pelkästään koroista, vaan tämä vakauttamismalli vaatisi varsin suuren päätäntävallan siirtämisen maan rajojen ulkopuolelle.

Saksalla on vaikeuksia saada hyväksyntä perustuslakituomioistuimelta jo ERVV.lle. Mikäli syyskuussa väliaikainen vakauttamissopimus katsotaan lainvastaiseksi (Saksassa), silloin on todella hankala tilanne. Finanssimarkkinat ennakoivat tätä jo nyt. Väliaikaisen vakauttamissopimuksen valuvikaa ei voi nyt enää korjata, jo aivan alusta asti olisi pankkien myös vastuut täytynyt huomioida.

Mikäli lainanantajien vastuut veloista olisi olleet kohtalaiset, silloin Suomi/Kreikka vyyhti olisi jäänyt syntymättä. Saksassa on nyt sellainen tilanne, että varsin vaikutusvaltaisella tasolla ei hyväksytä sitä, että valtiontakaamia lainoja ei ole hyväksytetty demokraattisesti. Suomen vaalit tulivat sikäli huonoon aikaan, täällä kun on pyritty pitämään kiinni siitä, mitä on vaalien alla sovittu. Saksan demokratiavaje on alleviivattu varsin vahvasti.

EVM on malli jonka pitäisi astua voimaan jo 2013 ja päätös tästä olisi pitänyt tehdä nyt kesäkuussa. Malli on nyt jäissä. On vaikea uskoa, että Saksan tai Suomen parlamentit tulevat sopimuksen hyväksymään, etenkin jos se tehdään asianmukaisesti perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Koska pysyvä vakauttamismalli ei toteudu, silloin väliaikaisenmallinkin aika on loppu.

Suomi voi siis huoletta vetää tiukkaa linjaa, koska sillä ei lopputuloksen kannalta juuri merkitystä ole. Mikäli pankkien vastuut lisääntyvät, silloin Kreikan avustamisella on toivoa ja luultavasti nimenomaan tämä on nyt käydyissä keskusteluissa ydinkysymys. Jos pankit tulevat mukaan, Suomi voi luontevasti ehdoistaan tinkiä, vakuudet tulisivat sitä kautta.

Mielipidepankki kirjoitti:

Noin on. Saksan ja Suomen edut ovat samantyyppiset. Kumpikaan maa ei hyväksy eurobondeja. Vastustus tulee olemaan monessa maassa kova, koska tämä tarkoittaisi eurobondit tarkoittaisivat pitkää askelta liitovaltion suuntaan. Eurobondimallin suurimmat maksajat olisivat samoja kuin tukipaketeissakin ja niistä varsinkin Ranska.

Saksan malli on kurin ja järjestyksen malli. Tämä tarkoittaisi ongelmamaissa esim. hurjia palkanalennuksia, mikä taas johtanee siihen, että heikosti menestyvät maat irtaantuvat eurosta.

Kolmas mahdollisuus on setelipainokoneiden käynnistäminen USAn mallin mukaisesti. Jenkithän ilmeisesti tulevat jatkamaan likvipumpun käyttöä (Q3) ja päätöstä tästä odotellaan lähiviikkoina. Tästä seuraa inflaatio, mikä taas supistaa julkisia velkoja rahan arvon laskiessa. Tällainen malli ei käy Saksalle, koska se tarkoittaa hintavakaudesta luopumista, mikä on taas ollut Saksan talouspolitiikan ehdoton ydin. Saksa eroasi rahaliitosta, jos tähän mentäisiin. EKP ja Saksa joutuisvat silloin napit vastakkain.

Jokaisella mallilla on vastustajansa ja puoltajansa. Sekä Suomelle että Sakselle oman talouden kannalta kurin ja järjestyksen malli on tietysti paras, mutta ongelma tulee sitä kautta, että euroalue hajoaa ja lamaannuttaa sitä kautta talouden globaalisti.

Eurobondimalli on globaalin talouden näkökulmasta haitattomin, mutta se on epäedullinen sekä Saksalle, Ranskalle että Suomelle.

Lue lisää

Suomen ja Saksan Eurobondien vastustus on progmaaattista. Suomi kuuluu niihin euromaihin joiden valtionlainojen korkotaso on alhaisimpia. Lähes tasoissa Saksan kanssa.

Yhteisten eurobondien korko olisi korkeampi, matemaattisesti voisi arvioida koron olevan jonkinlainen painotettu keskiarvo koko euroalueen korkotasosta. Niin Suomelle kuin Saksalle se merkitsisi selkeää koronnousua, monelle muulle maalle, Ranska mukaanlukien, korkotason madaltumista. Siinä yksikertaisesti se syy, miksi yhteisiä eurobondeja vastustetaan tai kannatetaan eri maissa. Liittovaltiokehitys on sitten poliitikkojen fraseologiaa jota käytetään tarpeen mukaan hämäämään MPP:n ja Niinpä Niin kaltaisia demaritolloja joita löytyy kaikista Euroopan maista

Selvä juttu kirjoitti:

Suomen ja Saksan Eurobondien vastustus on progmaaattista. Suomi kuuluu niihin euromaihin joiden valtionlainojen korkotaso on alhaisimpia. Lähes tasoissa Saksan kanssa.

Yhteisten eurobondien korko olisi korkeampi, matemaattisesti voisi arvioida koron olevan jonkinlainen painotettu keskiarvo koko euroalueen korkotasosta. Niin Suomelle kuin Saksalle se merkitsisi selkeää koronnousua, monelle muulle maalle, Ranska mukaanlukien, korkotason madaltumista. Siinä yksikertaisesti se syy, miksi yhteisiä eurobondeja vastustetaan tai kannatetaan eri maissa. Liittovaltiokehitys on sitten poliitikkojen fraseologiaa jota käytetään tarpeen mukaan hämäämään MPP:n ja Niinpä Niin kaltaisia demaritolloja joita löytyy kaikista Euroopan maista

Lue lisää

Heh, kertoisitko minulle yksinkertaisesti sen, kuinka olisi mahdollista vastata yhteisvastuullisesti veloista, jos valtioiden valvontaa ei kiristettäisi ja luotaisi tiukkoja pelisääntöjä kaikkien taloudenpidolle? Eurobondit tietäisivät sitä, että yhteisesti tulisi pelisäännöistä sopia ja sopimuksia olisi valvottava.

Korkotason nousu ei houkuttele tällä hetkellä Suomea, viime hallitushan velkaannutti maamme, korkomenojen kasvu olisi todella hankalaa tässä taloustilanteessa. Vakavampi riski olisi kuitenkin se, että sitoutuisimme jatkossakin huolehtimaan muiden maiden velkojen koroista.

Keskustalaisia ei tämä kehitys luonnollisesti huolestuta, valtionvelka ei ole sitä tehnyt koskaan. Hämmästyttävää on Vanhasen kanta eurobondeihin, mieshän on aivan varauksettomasti niiden kannalla. Keskuspuolueessa tilanne on tämä siis, Vanhanen on valmis mihin hullutuksiin tahansa, Kiviniemi vastustaa omaa hallituspolitiikkaansa nyt oppositiossa ollessaan, Väyrynen taas haluaisi irrottautua eurosta. Olisikin mielenkiintoista tietää, miten keskustalainen mielipiteensä ja puolueenkannatuksensa perustelee itselleen -arpomallako?

niinpa.niin kirjoitti:

Heh, kertoisitko minulle yksinkertaisesti sen, kuinka olisi mahdollista vastata yhteisvastuullisesti veloista, jos valtioiden valvontaa ei kiristettäisi ja luotaisi tiukkoja pelisääntöjä kaikkien taloudenpidolle? Eurobondit tietäisivät sitä, että yhteisesti tulisi pelisäännöistä sopia ja sopimuksia olisi valvottava.

Korkotason nousu ei houkuttele tällä hetkellä Suomea, viime hallitushan velkaannutti maamme, korkomenojen kasvu olisi todella hankalaa tässä taloustilanteessa. Vakavampi riski olisi kuitenkin se, että sitoutuisimme jatkossakin huolehtimaan muiden maiden velkojen koroista.

Keskustalaisia ei tämä kehitys luonnollisesti huolestuta, valtionvelka ei ole sitä tehnyt koskaan. Hämmästyttävää on Vanhasen kanta eurobondeihin, mieshän on aivan varauksettomasti niiden kannalla. Keskuspuolueessa tilanne on tämä siis, Vanhanen on valmis mihin hullutuksiin tahansa, Kiviniemi vastustaa omaa hallituspolitiikkaansa nyt oppositiossa ollessaan, Väyrynen taas haluaisi irrottautua eurosta. Olisikin mielenkiintoista tietää, miten keskustalainen mielipiteensä ja puolueenkannatuksensa perustelee itselleen -arpomallako?

Lue lisää

"Keskustalaisia ei tämä kehitys luonnollisesti huolestuta, valtionvelka ei ole sitä tehnyt koskaan."

Kepulaisilla maajusseilla ei ole näihin saakka ollut aihetta huoleen valtion velkaantumisesta, sillä vaikka se on kirpaissut muita, ei heitä, kun tukiaiset ovat juosseet tilille entiseen tapaan. Mutta nyt saatetaan olla sellaisen tilanteen edessä, että niitäkin joudutaan rassaamaan.

"Hämmästyttävää on Vanhasen kanta eurobondeihin, mieshän on aivan varauksettomasti niiden kannalla. Keskuspuolueessa tilanne on tämä siis, Vanhanen on valmis mihin hullutuksiin tahansa, Kiviniemi vastustaa omaa hallituspolitiikkaansa nyt oppositiossa ollessaan, Väyrynen taas haluaisi irrottautua eurosta".

Kepulaiset puolustavat puolueessaan aina olleita eri linjoja sanomalla, että heillä on katto korkealla ja seinät leveällä, sinne mahtuu monenlaisia mielipiteitä. Mutta kyllä tuo esille ottamasi puolueen nykytilanne on jo sellainen, että seinät ovat kaatuneet ja katto romahtanut kuten puolueen kannatuskin.

"Olisikin mielenkiintoista tietää, miten keskustalainen mielipiteensä ja puolueenkannatuksensa perustelee itselleen -arpomallako?"

Kun itsestään kertomansa perusteella täälläkin on niin monenlaisia taustoja ja nykyisyyksiään omaavia ja toisilleen vastakkaisia näkemyksiä esittäviä kepulaisia, olen usein ihmetellyt, miten he ovat päätyneet nimenomaan kepua kannattamaan. Jos ovat tehneet sen arpomalla, kuten vikuttaisi, niin huono arpaonni heillä on ollut.

Selvä juttu kirjoitti:

Suomen ja Saksan Eurobondien vastustus on progmaaattista. Suomi kuuluu niihin euromaihin joiden valtionlainojen korkotaso on alhaisimpia. Lähes tasoissa Saksan kanssa.

Yhteisten eurobondien korko olisi korkeampi, matemaattisesti voisi arvioida koron olevan jonkinlainen painotettu keskiarvo koko euroalueen korkotasosta. Niin Suomelle kuin Saksalle se merkitsisi selkeää koronnousua, monelle muulle maalle, Ranska mukaanlukien, korkotason madaltumista. Siinä yksikertaisesti se syy, miksi yhteisiä eurobondeja vastustetaan tai kannatetaan eri maissa. Liittovaltiokehitys on sitten poliitikkojen fraseologiaa jota käytetään tarpeen mukaan hämäämään MPP:n ja Niinpä Niin kaltaisia demaritolloja joita löytyy kaikista Euroopan maista

Lue lisää

Eurobondeissa ei ole kyse vain korosta. Eurobondit tarkoittavat velkojen yhteisvastuuta. Silloin niiden ehdot ovat tärkeitä. Ehdoissa voidaan asettaa esimerkiksi lainanottajamaan vastuu ensisijaiseksi. Kysymys on siitä, miten pitkälle tämä ensisijaisuus voidaan viedä eli kuinka paljon velkaisen valtion tulee esim. realisoida omaisuuttaan. Toinen ehto voi olla bondien liikkeellelaskun ehdot, esim. 60 % bkt:stä. Eurobondimalleja on monia eli ehdot pitää sopia yhteisesti. Ehtoja on vaikea sopia yhteisesti, ellei luoda mekanismia, joilla tällaisia sopimuksia syntyy kuin liukuhihnalta. Ei velkatarpeessa voida odotella vuosia, että maiden hallituksen pääsevät yksimielisyyteen ja parlamentit siunaavat tämän yksimielisyyden. Tällaisiin seikkoihin liittovaltiokehitys voi olla tarpeen.

niinpa.niin kirjoitti:

Heh, kertoisitko minulle yksinkertaisesti sen, kuinka olisi mahdollista vastata yhteisvastuullisesti veloista, jos valtioiden valvontaa ei kiristettäisi ja luotaisi tiukkoja pelisääntöjä kaikkien taloudenpidolle? Eurobondit tietäisivät sitä, että yhteisesti tulisi pelisäännöistä sopia ja sopimuksia olisi valvottava.

Korkotason nousu ei houkuttele tällä hetkellä Suomea, viime hallitushan velkaannutti maamme, korkomenojen kasvu olisi todella hankalaa tässä taloustilanteessa. Vakavampi riski olisi kuitenkin se, että sitoutuisimme jatkossakin huolehtimaan muiden maiden velkojen koroista.

Keskustalaisia ei tämä kehitys luonnollisesti huolestuta, valtionvelka ei ole sitä tehnyt koskaan. Hämmästyttävää on Vanhasen kanta eurobondeihin, mieshän on aivan varauksettomasti niiden kannalla. Keskuspuolueessa tilanne on tämä siis, Vanhanen on valmis mihin hullutuksiin tahansa, Kiviniemi vastustaa omaa hallituspolitiikkaansa nyt oppositiossa ollessaan, Väyrynen taas haluaisi irrottautua eurosta. Olisikin mielenkiintoista tietää, miten keskustalainen mielipiteensä ja puolueenkannatuksensa perustelee itselleen -arpomallako?

Lue lisää

Kepussa on tosiaan tähänkin asiaan kantoja laidasta laitaan. Tarpeen mukaan voidaan hihasta vetää aina joku niistä. Vanhanen ja Väyrynen sentään ovat jotenkin loogisia, mutta Kiviniemi on tosiaankin alkanut vastustamaan sitä politiikkaa mitä hallituksessa harjoitti.

Kauppalehdessä tuo SDP:n surkea johtaminen otsikoidaan "Rähmällään Pölhöpopulismin edessä"

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/plehti/juttu.jsp?direct=true&oid=2011/08/26/4358146

Jutta on aiemminkin kunnostautunut papukaijamiasesti toistamaan yhtä ja samaa ulkoaopettelemaansa, niin tässäkin asiassa. Aivan aluksi on saatava vakuudet... vaikka aivan aluksi olisi mietittävä mikä on järkevää politiikkaa ja mikä ei

Nyky-SDP:n populistisuudesta saimme näytön myös kesällä 2010, jolloin puolue ryhtyi persujen peesissä arvostelemaan Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tavalla, jolla se ei koskaan aiemmin ollut esiintynyt, eikä olisi koskaan uskonut esiintyvänkään.

Nuo puheet päättyivätkin demaripuolueessa loppusyksystä kuin seinään, kun Soini oli ensin laittanut oman puolueensa maahanmuuttokriittisimmät ehdokkaansa kuriin ja alkoi näyttää ilmeiseltä, ettei maahanmuuttopolitiikasta tulekaan keskeistä teemaa vaalikeskusteluihin, kuten vielä kesällä oli otaksuttu. Kesän 2010 maahanmuuttolinjauksiaan demarit eivät vaatineet kirjattavaksi hallitusohjelmaankaan. Norja Utöjan tapauksen jälkeen puolue näyttää suorastaan kääntyneen vanhalle linjalleen.

Luulenpa, että Lipposen presidenttiehdokkuuden myötä Kreikka-vakuudetkin SDP:ssä unohdetaan ja se palaa takaisin kiltiksi ja nöyräksi eurooppalaista yhteistyötä korostavaksi puolueeksi.

Ei Eurooppa Suomelle selkäänsä käännä, eihän se ole tehnyt sitä Kreikallekaan. Suomalaisilla on merkillinen tarve, heittäytyä kynnysmatoksi milloin minkäkin eteen. Mistä tämä kansallinen omanarvonpuute johtuu?

Mikäli olemme realistisia, niin nykyiseen tilanteeseen ei ole Urpiainen syyllinen. Mikäli syyllisiä etsitään, niin heitä ovat liiaksi velkaantuneet maat ja niitä luotottaneet pankit. Jo silloin kun ensimmäistä avustuspakettia solmittiin, olisi pitänyt pankkien vastuut ja velkaantuneiden maiden omavastuut huomioida. Sosiaalidemokraattien silloinen malli olisi pitänyt huomioida, näin tältä tilanteelta olisi vältytty.

Vanhanen ei ymmärtänyt sitä, ettei demokraattinen päätöksenteko ole sitä, että valtaeliitillä on oikeus tuhota kansallisvarantomme. Poliittinen vaikutusvalta Unionissa ei ole ostettavissa, ei ainakaan näin pienen kansantalouden toimesta.

Voimme olla ainakin siitä tyytyväisiä, ettei Vanhasen/Kiviniemen neuvottelema pysyvä vakauttamismalli onnistunut. Malli olisi siirtänyt erittäin ison osan kansallista päätäntävaltaa maan rajojen ulkopuolelle. Pysyvän vakauttamismalli olisi ollut vailla kansallista valvontaa.

Keskustapuolueen johtajilla on outo tapa siirtää valta ja vastuu maastamme toisille. Neuvostoliiton tilalle on nyt tullut Unioni ja sen päätöksissä ei kritisoitavaa puolueenjohdon mielestä ole, näin etenkin jos Vanhasta on uskominen. Olisikin mielenkiintoista tietää, miten konservatiivinen ja nationalistiseksikin mielletty puolue, voi näin epäjohdonmukaisesti toimia?

..meni hiljaiseksi? ..Nyt on viisainta räknätä munakarvat, toivottaa hyvää yötä ja mennä kirjan kanssa nukkumaan. :))))

Kapo-ukkokin.. kirjoitti:

..meni hiljaiseksi? ..Nyt on viisainta räknätä munakarvat, toivottaa hyvää yötä ja mennä kirjan kanssa nukkumaan. :))))

oikein kepulainen puheenvuoro. Sinänsä tyypillinen kyllä. Kun toiset ovat käyneet pitkään analyyttistä ja tasokasta keskusteelua EU-umpisolmusta, niin tuleepa mukaan peruskeppulikin. Ja heittää kehiin idioottimaisen möläyksen, jossa ei ole järjen hitustakaan. Tässä on kepun todellinen pitkäntähtäimen ongelma: pölvästi kannattajat, joiden prosentuaalinen osuus senkuin kasvaa.