Ketjuun ”rautatieaseman kuulutukset” oli Mal Canto kirjoittanut erään hevosjutun. Se toi mieleeni tapauksen, jota joku saattaa ehkä pitää huvittavana.
Näin piti käydä. Jossain koomisessa oopperassa tai laulunäytelmässä näyttämöllä oli oikea lehmä, jonka piti ammua. Miehen piti tämän jälkeen laulaa naiselle: ”lehmästä lähtee enemmän, mutta sinun on suloisempaa” (tarkoittaa tietysti ääntä). Näin siis piti käydä. Mutta ei käynyt.
Sen sijaan kävi näin. Lehmä ei ammunut. Se alkoi pudotella lantakasoja pitkin näyttämöä. Niitä tuli välillä harvakseltaan, välillä taajemmin. Esitys piti keskeyttää lavan siivoamisen ajaksi. Tämän jälkeen kapellimestari ilmoitti tahdin, josta jatketaan, eli siitä, mihin esitys oli keskeytynyt. Mies lauloi naiselle: ”lehmästä lähtee enemmän, mutta sinun on suloisempaa”. Yleisön oli jokseenkin mahdotonta istua arvokkaasti hiljaa tämän jälkeen.
Näin piti käydä. Jossain koomisessa oopperassa tai laulunäytelmässä näyttämöllä oli oikea lehmä, jonka piti ammua. Miehen piti tämän jälkeen laulaa naiselle: ”lehmästä lähtee enemmän, mutta sinun on suloisempaa” (tarkoittaa tietysti ääntä). Näin siis piti käydä. Mutta ei käynyt.
Sen sijaan kävi näin. Lehmä ei ammunut. Se alkoi pudotella lantakasoja pitkin näyttämöä. Niitä tuli välillä harvakseltaan, välillä taajemmin. Esitys piti keskeyttää lavan siivoamisen ajaksi. Tämän jälkeen kapellimestari ilmoitti tahdin, josta jatketaan, eli siitä, mihin esitys oli keskeytynyt. Mies lauloi naiselle: ”lehmästä lähtee enemmän, mutta sinun on suloisempaa”. Yleisön oli jokseenkin mahdotonta istua arvokkaasti hiljaa tämän jälkeen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Maaliskuun 20. päivänä 1890 syntyi Euroopassa kaksi poikalasta, joista kummastakin tuli aikansa eturivin oopperatähtiä. Tenoreita molemmat. Recanatissa Italiassa syntyneen kaverin tunnemme nimellä Beniamino Gigli; pohjoisemman Kööpenhaminan poika sai mainetta ja kunniaa nimellä Lauritz Melchior.
Eräässä Lohengrin-esityksessä (R. Wagner) joutsenritaria itseään esittävän Melchiorin oli määrä poistua kohtauksesta kulisseihin kuuluvalla isolla, liikuteltavalla joutsenella ratsastaen. Lohengrin-Lauritz oli kuitenkin niin syventynyt lauluunsa tai Elsaansa ja kulisseja liikutteleva väki niin hätäistä, että joutsen ehti poistua näyttämöltä eikä Melchior ehtinyt sen kyytiin. Tenorimme käänty yleisön puoleen ja kysyi kuuluvalla äänellä: "Anteeksi, osaisikohan kukaan kertoa minulle, milloin lähtee seuraava joutsen?"