Älykkyystestien tulokset ja yleinen onnistuminen elämässä?
Eikö niiden pitäisi - ja jos ei korreloi niin mikä on syy tähän?
Eikö niiden pitäisi - ja jos ei korreloi niin mikä on syy tähän?
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Kyllä - ainakin länsimaissa. Mistä se kertoo - testistä vai yhteiskunnasta?
Älykäs ihminen voi esittää tuollaisen kysymyksen.
Viisas ihminen tietää, että ne eivät välttämättä korreloi.
Menestyminen elämässä riippuu niin monista muistakin tekijöistä.
Lisäksi: Mitä itse kukakin tarkoittaa sillä onnistumisella elämässä.
Mitä tarkoittaa et ne eivät välttämättä korreloi?
Plutokraattinen, byrokraattinen tai nepotistinen malli eivät piittaa älykkyydestä hevonvittuakaan.
Eikö? Harvemmin yhteiskunta on puhtaasti mitään noista ja nuokin mallit syntyvät jostakin. Toki voimme ajatuksissa kehitellä malleja, jotka ovat älyvapaita, mutta onko niitä olemassa - siis muualla kuin ajatuksissa?
tarkoitin yksittäistapauksia. Palstallakin on havaittavissa älykkyyttä, joka ei tavanomaisten mittareiden mukaan kuitenkaan ole menestynyt elämässä.
Jos puhutaan suurempien joukkojen mittaamisesta, niin todennäköisesti korreloivat.
Meidän ei tarvitse vakuuttaa muita siitä, että meidän ajatusmaailmamme on oikea. Meidän tarvitsee vakuuttaa siitä vain itsemme.
Yksittäistapauksesta ei voi laskea korrelaatiota.
termin sisältö ei siis ollut minulle selvä.
Tilastotiede tai matematiikka eivät ole alaani ja olen onnellinen siitä.
Yksittäistapaukset ja elävä elämä kiehtovat ihmismieltä, eivät tilastot.
Toki. Silti tilastollisille suureillekin on paikkansa - ja nekin kiehtovat ihmismieltä.
Mikä höpöjuttu tuo on, ettei yksittäistapauksesta voi laskea korrelaatiota? Sulle itselleshän termi näyttää olevan vieras.
Yksittäistapauksesta ei tietenkään voi laskea sitä, korreloivatko jotkin asiat yleisesti keskenään, mutta tietysti voidaan laskea se, korreloivatko ne siinä yksittäisessä tapauksessa.
Korrelaatio on täysin hyväksytty termi arkikielessäkin kuvaamaan asioiden keskinäistä suhdetta. Ei sitä ole patentoitu pelkästään tilastotieteen käyttöön.
Onko ihmisiä jotka eivät olisi ollut itselleen oikeassa ja huomatessaan ettei olekaan on omaksunut tajuamisen kautta maailmankuvansa jälleen täydelliseksi?
(On, mutta heitä sanotaan mielipiteettömiksi nössöiksi joka eivät uskalla ajatella itse (tai jos ei kykene ajattelemaan niin ainakin pitämään kiinni oppimistaan typeryyksistä ehdottomana totuutena))
siis varsin korkeasta älykkyysosamäärästäni huolimatta en ymmärrä, mitä haluat sanoa.
Yksittäistapauksessa kaikki asiat korreloivat aina täydellisesti. Tietysti kukin arkikielessä saa käyttää sanaa miten huvittaa. Kuten että, kermavaahto korreloi kivasti mansikoiden kanssa.
Kyllä korreloivat, mikäli orientoidumme siten, että elämä on älykkyystesti.
Kysymys on siis omasta kyvystämme muokata maailmankäsitystämme älykkyyttämme vastaavaksi.
Eivät korreloi ainakaan kovin paljoa. Viisaus ja elämässä onnistuminen korreloivat enemmän.
Syy miksi eivät korreloi on se, että älykkyys ei estä tekemästä virheitä tai kärsimästä erilaisista yksilölle hallitsemattomista satunnaistekijöistä.
Lisäksi pitäisi määritellä mikä on elämässä onnistumista. Hyvin subjektiivinen juttu.
Ei kohina estä korrelaatiota - tai sen mittaamista. Toki asettaa rajansa.
Kaiken avain on oman ajatusmaailmansa ulottaminen koko maailmaa koskevaksi.
Mikä sitten on elämässä onnistumista...
Tässähän on nyt älykkyystestien tulokset asetettu ingressiin ja jos älykkyystestin tulos on erinomainen, mikä meitä estää tekemästä siitä omaa, laajennettua, sovellustamme koskien koko elämämme.
Mielestäni näköalat ovat näillä lähtökohdin loistavat.
Pitäisi määritellä mitä on yleinen onnistuminen elämässä?
Korreloi positiivisesti sen vuoksi että älykkäämmällä on enemmän mahdollisuuksia. Ääripäittein osalta tilannetta mutkistaa varmasti se, että yhteiskunta kuitenkin toimii keskivertotapausten ehdoilla.
vanha viidakon sanonta: "tyhmää vituttaa"
Yleinen onnistuminen on kai sitä, että pääsee maaliin, vaikka kaatuu tuhannesti matkan varrella. Kuinka nopeasti sinne maaliin on päästävä; siitä ei kai tarvitse antaa muiden ihmisten päättää.
jonkun mielestä onnistuminen voi olla vaikkapa sitä, että maalia ei tarvitse edes asettaa
Minusta ihmisellä on hyvä olla päämäärä. Päämäärä itsessään luo toivoa ja uskoa silloin, kun ihmisellä itsellään on tunne, että niitä ei ole.
silloin on vapaa elämään.
Entä ajatukselliset kiinnekohdat? Niitäkö ei tarvita?
kun en oikein tajua sun 'ajatuksellisia kiinnekohtia'. Millaisia ajtuksellisia kiinnekohtia?
Eikö ajatuksilla yleensä ole jokin päämäärä?
Ei.
Kysymys sisältää kyllä kohdan jota ei voi yksiselittisesti määritellä eli tämä "yleinen onnistuminen elämässä". Tuo herättää kysymyksen että mitä se pitää sisällään? Liittyykö se rahaan tai menestykseen/statukseen tms. Tuokin voidaan määritellä monin eri tavoin.
Itse en pidä elämässään onnistuneena vaikkapa jotain narskukapitalistia joka on tuhonut ja tallonut ahneuksissaan kymmeniä/satoja/tuhansia muita ihmisiä ja tuhonnut Tellusta omin toimin tai välillisesti tavoitellessaan mammonaa.
Yksinkertaisimmillaan ihmisten, kuten muidenkin elukoiden, tehtävä on suvunjatkaminen. Voidaan siis määritellä onnistuneeksi jos on lisääntynyt.
Tuohan nyt ei nykyään päde enkä itse määrittelisi noin.
Itse pidän elämässään onnitunutta henkilöä sellaisena joka on onnellinen ja tyytyväinen eikä ole tehnyt pahaa/väärää muille sen saavuttaakseen. Tuohon ei tarvita rahaa.. eikä älykkyyttä. Tietysti älykäs voi olla onnistunut, kuten kaikenlaisia muitakin variaatioita mutta tae se ei ole. Tosi älykkäät voivat olla epäsosiaalisia, vihamielisiä jurmuja ja nököttää jossain erakkomökissä yksistään.
"Tyhmä" voikin olla todella onnellinen ja pitää elämäänsä onnistuneena.
Älykkyys on vain yksi mahdollisuus muiden joukossa joilla voidaan tavoitella onnistumista, ainakin omasta mielestään, mutta se ei yksinään riitä. Oma luonne ja vaikkapa puhdas tuuri vaikuttaa enemmän.
ihan selvästi. Poikien älykkyys on yhteensä 322 (kukin sai testistä 12-43 pistettä) ja hyvin ovat menestyneet.
Lisko sai itse suurimman luvun numeromäärältään, osamääräksi tuli päättymätön irrationaaliluku 3.3333333333333333333333333333333333333333333333333,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,
Mitä koulun matematiikkatunneilla nykyään opetetaan? Ei tuo ole irrationaaliku, vaan rationaaliluku 10 / 3. Liskonpoikien osamäärä voi hyvinkin olla irrationaalikuku, esim sama kuin multainen leikkaus.
Joku on varmaan jo tutkinutkin, miten esimerkiksi mensalaiset pärjäävät elämässään. Osa varmaankin pärjää hyvin ja osa on ihmissuhdekyvyttömiä, väärinymmärrettyjä neroja. Luulisin kuitenkin, että keskimäärin älykkyys edesauttaa elämässä pärjäämistä. Eikä sillä, etteikö joku Forrest Gump voisi elämässään pärjätä.