Joskus näinkin päin...

.... tutustuin, ihastuin ja rakastuin afrikasta kotoisin olevaan mieheen.
Yhteen natsasi monella, ellei kaikilla tasoilla.
Hän oli tullut opiskelemaan Suomeen jo muutamia vuosia aikaisemmin, alkuun AMK:n ja sittemmin yliopistoon.
Minä jo odotin näitä kaikkia kauhukuvia, mitä täälläkin lietsotaan.
Ajattelin, että kyllä kait se kosinta kohta napsahtaa, että voi jäädä tänne pohjolan ihmemaahan.
Mutta ei. Hän palaa kotimaahansa. Haluaa oman alan töitä, luoda uraa, ei tehdä koko ikäänsä "black man's jobs" Suomessa, vaan hyödyntää saamaansa tietotaitoa, mutta monet kymmenet työnhakuyritykset Suomessa eivät vain tuottaneet tulosta. Eikä voisi kuvitellakaan jäävänsä minun elätettäväksi, vaikka tunteita on, ja paljon.
Jossakin vaiheessa kysyi, lähtisinkö minä hänen mukaansa hänen kotimaahansa, mutta sekään ei tällä hetkellä onnistu.
Eli erosimme. Ja ikävä ja tuska on välillä valtaisaa... Mutta niinhän tuo elo kulkee eteenpäin.

Kaikki eivät ole hyväksikäyttäjiä. Kaikki eivät halua jäädä keinoja kaihtamatta Suomeen.
8216
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

koti on siellä missä äiti. Äiti tuntee myös vastuun eikä anna räjähteitä lapsille, edes raketin muodossa.

Äänestä
  • että fiksu ihminen käyttää tietonsa ja taitonsa oikein ja palaa kyllä perheen luo. Kaikkialla muualla sitä on onneton.

    Äänestä

Mikset lähtenyt?

Äänestä

Hienoa, että edes joku täällä koulutettu palaa kotimaahansa.
EU:n ulkopuolisista maista kotoisin olevien maksuttomia korkeakouluopintoja puolustetaan usein sillä, että kysymyksessä on eräänlainen kehitysapu. Mutta jos henkilö jää opinnot suoritettuaan Suomeen, on kysymyksessä lähtömaan kannalta aivovuoto eikä suinkaan kehitysapu.

Äänestä

Mielenkiinnolla kysyisin, että mikä siinä sitten oli ettet pystynyt muuttamaan rakkautesi perässä? Tosi rakkaudessa kumpikin on valmis tekemään myönnytyksiä toisen puolesta! Ymmärrän poikaystävääsi, että hän lähti etsimään alansa työtä kotimaastaan, koska hän on tehnyt lujasti työtä tutkintoaan varten ja lähtenyt jopa ulkomaille syventämään opintojaan. Miksi hän ei löytänyt koulutustaan vastaavaa työtä Suomesta? Minulla on sellainen käsitys, että maailmankansalaiset, jotka ovat suorittaneet yliopistotutkinnon Suomessa revitään työmarkkinoille. Huippupaikoille ei Suomessa kuitenkaan pääse suoraan koulunpenkiltä edes hyvällä todistuksella, pitää kerätä näyttöä niistä hanttihommista. Miltä alalta hän valmistui?

Sinä olet nyt päästänyt kultakimpaleen käsistäsi. Nyt äkkiä varailemaan lentolippuja sulhosi perään. Myös me olemme vaimoni kanssa joutuneet tekemään myönnytyksiä työuran ja asuinmaan suhteen, emmekä ole katuneet valintojamme.

Äänestä
  • Maailmalla on kyyä arvostetumpiakin yliopistoja kuin Suomessa. Suomeen tulee paljon ulkomaalaisia opiskelemaan, koska ei ole lukukausimaksuja. Toki eurooppalainen tutkinto on arvostetumpi kuin joku, josta ei niin järjestäytyneestä maasta hankittu.

    Äänestä

  • Sä olet tehnyt suuria myönnytyksiä sen suhteen, että thaivaimosi saa jatkaa samaa vanhaa "uraansa" täällä Suomessa. Pääasia, että asiakaskunta säilyy ja sitä on riittävästi. ja tuskin siihen hommaan on tarvinnut jatko-opintoja. En tiedä ainakaan että sillä alalla olisi korkeakoulupaikkoja.

    Äänestä

Tämä varmasti on aika tavallinen tapaus monikulttuurisissa suhteissa, mutta ei niin kiinnostava esimerkiksi tällä palstalla, koska ei pääse mässäilemään ennakkoluuloilla ja jonkun etnisen ryhmän mollaamisella.

Toivottavsti tienne kohtaavat vielä.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


vanhanapiikana kirjoitti:

.... tutustuin, ihastuin ja rakastuin afrikasta kotoisin olevaan mieheen.
Yhteen natsasi monella, ellei kaikilla tasoilla.
Hän oli tullut opiskelemaan Suomeen jo muutamia vuosia aikaisemmin, alkuun AMK:n ja sittemmin yliopistoon.
Minä jo odotin näitä kaikkia kauhukuvia, mitä täälläkin lietsotaan.
Ajattelin, että kyllä kait se kosinta kohta napsahtaa, että voi jäädä tänne pohjolan ihmemaahan.
Mutta ei. Hän palaa kotimaahansa. Haluaa oman alan töitä, luoda uraa, ei tehdä koko ikäänsä "black man's jobs" Suomessa, vaan hyödyntää saamaansa tietotaitoa, mutta monet kymmenet työnhakuyritykset Suomessa eivät vain tuottaneet tulosta. Eikä voisi kuvitellakaan jäävänsä minun elätettäväksi, vaikka tunteita on, ja paljon.
Jossakin vaiheessa kysyi, lähtisinkö minä hänen mukaansa hänen kotimaahansa, mutta sekään ei tällä hetkellä onnistu.
Eli erosimme. Ja ikävä ja tuska on välillä valtaisaa... Mutta niinhän tuo elo kulkee eteenpäin.

Kaikki eivät ole hyväksikäyttäjiä. Kaikki eivät halua jäädä keinoja kaihtamatta Suomeen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu