yksin?

Laske rimaa

Kai sä aina avecin löydät?

Miesystävän löytäminen onkin sitten asia erikseen....

Hei, tässä todellinen, toisen pitkäaikaisen ja naispuoleisen sinkun vastaus.


Ensimmäinen neuvoni on, että lakkaa surkuttelemasta sitä, että olet ainoa sinkku ja kaikilla muilla on joku. Mitä enemmän pyörit niissä mietteissä, sitä synkemmäksi mielesi menee.

On totta kai kurjaa ja ikävää, että joutuu vastentahtoisesti olemaan yksin mutta ei pidä antaa pahan olon otaa itsestään yliotetta. Elämä ei ole aina ruusuilla tanssimista ja uuden parin löytäminen on tosi paljon sattumasta sekä onnesta kiinni. Aina ei natsaa vaikka parhaansa yrittää.

Toinen neuvoni on, että vaikene itse puhumasta sinkkuudesta tai parisuhteista muitten seurassa. On hämmentävää, kuinka vähän ihmiset oikeasti kehtaavat tai edes haluavat puhua sen ainokaisen sinkun sinkuudesta. Ja on hyvin helppoa kohteliaasti torjua omaa sinkkuutta koskevat kysymykset ja keskustelun aloitukset. Jos joku lähtee urkkimaan, että miksi olet vielä sinkku ja taidat olla aika kranttu, voit vaikka todeta A) Olet sinkku, terävästi havaittu, mutta haluaisit keskustella jostain muusta B) Olet sinkku ja olet parhaasi yrittänyt, mutta ketään sopivaa ei ole vain sattunut eteen. Ja sitten vaihdat nopeasti keskustelunaihetta kysymällä itse jotain esim. "Eikös kakku ollutkin hyvää?" ;)

Aika harva oikeasti välittää, että olet sinkku ja vielä harvempi oikeasti säälii sinua sinkkuuttesi takia. Pahin mörkö olet sinä itsellesi ja omat arvailusi muiden ajatuksista sinusta. Mene vaan juhliin, älä ajattele sinkkuuttasi tai muiden parisuhdeasioita, vaan nauti ihmisten seurasta ja hetkestä. Nauti siitä, että saat juuri näitten persoonien kanssa viettää hyvää aikaa.

Elämä menee lujaa ohi ja jokaisesta hetkestä pitää ottaa kiinni.

Lähde tyttöjen kanssa ottamaan parit siiderit! Siltä reissulta voi löytyä vaikka minkälainen mies! :)

Aloittajalle suosittelen alkoholismia tai lohdutusruuan ahmimista. Joko rankka lihominen tai ryyppääminen on luuserinaisen ainoa vaihtoehto.

Rumalla naisella ei tee mitään.

Jeps, tuttu tunne täälläkin. Lisäksi ne potentiaaliset mahdollisuudet löytää se mies siihen rinnalle tuntuvat vaan vähenevän, esim. baari-iltana suhteessa olevt lähtevät ennen puolta yötä kotiin jne. En sillä että baari olisi mitenkään erityisen hyvä paikka löytää mies rinnalle.
Mutta pahinta on kyllä tuo alakulo illanvietoissa/niiden jälkeen. Kun katselee toisten onnea toivoo vaan niin että itsekin saisi jo oman osansa siitä onnesta. Jos jollakin on konkreettisia neuvoja miten päästä eroon tuosta surumielisyydestä ja nauttia sinkkuajoista niin ne ois tervetulleita :) Kai sitä pitää vaan pitää ittensä niin helvetin kiireisenä ettei ehi ajatella sitä kuinka yksin on.

Eikö Suomessa ole jotain miljoona sinkkua? Kirjoitat kuin kyseessä olisi jokin äärimmäisen harvinainen sairaus.