1977

Ime moloa feikkiheikki. Kun olosuhteet on mitä on, niin silloin käyttäydytään sen mukaisesti. 90-luvulla kun ei ollut nettiä niin tuli oltua kavereitten kanssa paljon ja tehtyä kaikenlaista. Netti tekee ihmisistä epäsosiaalisia. Tällaiset sinkkuvollotuspalstat on ihan homon perseestä.

Itse olisin leikisti nukkunut pitkään, kuten tänäänkin. Sitten olisin ulkoiluttanut koirani, jonka olisin muutama vuosi sitten hankkinut lehti-ilmoituksen kautta. Olisin käynyt kaupassa ennen kuin se iltapäivällä menee kiinni (klo ??).

Jos tämän päiväinen tapahtuma, jossa kävin, olisi ollut olemassa jo tuolloin, niin olisin aamulla soittanut kahden kaverini lankapuhelimeen ja kysynyt nähdäänkö siellä. Olisimme sopineet tarkan kellonajan ja paikan milloin nähdään.

Tapahtuman jälkeen olisimme varmaan menneet jonkun luo kotiin kahville, en kyllä tiedä oliko 1977 tapana jäädä kaupungille istuskelemaan.

Sitten olisin tullut kotiin, ulkoillut koiran kanssa, katsonut televisiota (silloin minulla olisi varmaan ollut televisio ja sen kaikki kaksi, vai jo kolme kanavaa). Illan lopuksi lukenut jotain ja nyt olisin jo unessa.

Huomenna sunnuntaina nauttisin taas pitkään nukkumisesta mutta en todellakaan keksi mitä sen jälkeen olisin tehnyt.

"Taustaoletuksena on, että sosioekonominen asemasi ja parisuhdestatuksesi on sama kuin tällä hetkellä todellisuudessa."

Nukkuisin varmaan, ellen lukisi jotain kirjaa.

Surisin Elviksen kuolemaa.

Olin alle puolivuotias. Sosioekonominen asemani ja parisuhdestatukseni on pysynyt muuttumattomana.

Joisin siideriä.

Vetäisin käteen.

Koska olen elänyt silloin, en halua ajatella, mitä olisin tekemässä..En nyt tosin muista, että mitä oikeasti tein, mutta luultavasti juoksin pellolla tukka hulmuten tai jotain vastaavaa. Se olikin viimeinen kesä omakotitalossa, koska vuoden lopussa muutimme kerrostaloon ns. lähiöön. Oli siinäkin tosin metsää vieressä jossa sai seikkailla.

Itse asiassa elin silloin. Olin juuri mennyt tokaluokalle kouluun. En muista siitä ajasta kovin paljon.

Tässä ajatusleikissä olisin ihan mieluusti siinä asemassa missä isäni oli silloin. Niinkuin kai olenkin, yhtä asiaa lukuunottamatta.

Sosiaalinen status on suunnilleen sama eli ihan OK. Rahaa ja omaisuutta on elinkustannusindeksikin huomioiden enemmän, ehkä paljonkin enemmän kuin hänellä silloin, mutta ei kuitenkaan paljoa enempää verrattuna muihin. Yleinen elintaso kun on noussut paljon niistä ajoista.

Se iso ero on, että minulla ei ole perhettä. Luulen, että 1977 olisi 40 sinkkumies ollut aika harvinainen, varsinkin kun ei ole mikään puliukko.

Mitäkö tekisin? Nyt olen töissä, ehkä silloinkin olisin ollut. Todennäköisesti eri ammatissa ja taatusti erilaisilla työvälineillä ja erilaisessa työyhteisössä.

Mäkin elin jo silloin, koska oon syntynyt v. 1968. Olin siis 9 v silloin. Se, mitä muistan niistä ajoista on, että me kakarat ainakin leikimme paljon kaikenlaisia ulkoleikkejä kerrostalon pihalla. Leikittiin kirkkistä, mustaa miestä, pelattiin futista, tms. Vaikuttaa siltä, ettei nykyajan kersat leiki ulkona ollenkaan niin paljon, vaan pelaavat tietokonepelejä himassa. Klo19.00 mutsit ja faijat tulivat parvekkeille komentamaan kakarat sisään ja kohta koko piha tyhjeni. Siihen aikaan kersoilla oli tarkat kotiintulo- ja nukkumaanmenoajat. Sisällä syötiin iltapalaksi pari voileipää ja lasi maitoa. Pikaruoka ei ollut vielä lyönyt läpi. Sitten saatettiin katsoa vähän aikaa uudesta väritelkusta (siihen asti ollut mustavalkoinen telkku) vaikka jotain hupiohjelmaa. Esimerkiks Spede-showta. Klo 21.00 tulivat uutiset ja se oli yleinen nukkumaanmenoaika kersoilla. Mutsi tai faija komensi pesemään hampaat ja pakkaamaan koululaukut ja sitten pyjama päälle ja nukkumaan. Vanhemmat jäi vielä katsomaan telkkaria, kun pennut meni nukkumaan, mutta yleensä hekin meni nukkumaan viimeistään klo 23.00 eli silloin kun telkkarin ohjelmat loppui. 70-luvulla ei valvottu niin myöhään kuin nykyään. Monet kapakatkin käsittääkseni meni kiinni jo klo 23.00 eikä ne monesti sunnuntaisin olleet edes auki. Silloin telkussa oli vaan kaksi kanavaa, ainoa puhelin oli lankapuhelin, levyt olivat vinyylilevyjä ja kotitietokoneista ei ollut tietoakaan, mutta eipä sellaisia osattu kaivatakaan. Leluja ja muuta krääsää ei ollut niin paljon kuin nykyajan pennuilla, mutta oli meillä kumminkin enemmän leluja kuin vanhempiemme lapsuudessa oli. Hienoin lelu, mikä meillä kotona silloin oli, oli Stigan jääkiekkopeli. Omien muistikuvien mukaan lapsuus oli ihan kivaa aikaa. Mitään tietokonepelejä tai radio-ohjattuja autoja en osannut kaivata, kun en semmosista mitään tiennyt.

Ja sen vielä lisäisin tähän, että 70-luvulla semmonen termi kuin monikulttuurisuus oli ihan vieras juttu. Ulkomaalaisia oli Suomessa tosi vähän ja muslimeja ei juuri ollenkaan. Ne harvat ulkomaalaiset mitä Suomessa silloin oli, olivat joko naimisissa suomalaisen kanssa tai tilapäisesti täällä opiskelemassa. Katukuva Helsingissä oli tosi suomalainen ja vaan aniharvoin näkyi tummia ulkomaalaisia turisteja. Ainoa väriläiskä stadin katukuvassa oli mustalaiset, joita kaupungilla joskus liikkui. Eikä silloin olis tullut kuuloonkaan, että joku koulun joulujuhla olis peruutettu jonkun toisenuskosen takia. Sitähän olis naurettu. Joulujuhlaan kuulu ne joululaulut ja jouluevankeliumit ja muut eikä sitä kukaan kyseenalaistanut.