Parhaillaan TV2:ssa ohjelma Isänmaan vangit ja siinä Niilo Ryti Ristonpoika sanoi, että Molotov matkusti -40 elokuussa Berliiniin ja ilmoitti, että Ribbentrop-sopimuksen osat on täytetty paitsi Suomen osalta. Siihen oli Hitler tokaissut, että Suomen valloitus ei nyt sitten enää käykään päinsä ja tämä pelasti Suomen tuolloisessa surkeassa tilanteessa.
Olisko lisätietoja?
Olisko lisätietoja?
Vastaukset 26
Vanhimmat
Tuli huonosti korostettua tuota varsinaista kysymystä.
Monen lähteen mukaan Molotov olisi ollut Berliinissä marraskuun 12-13. päivinä noilla lupakyselyillä. Nyt Niilo Ryti puhui elokuusta.
Olisiko siis H kahteen kertaan kieltänyt ryssää runnomasta Suomea vai olisiko NR vain muistanut kuukauden väärin?
Lukemani Marsalka Mannerheimin päiväkirjan mukaan NL olisi kysynyt ja Saksa olisi kieltänyt kolme kertaa miehittämästä Suomea:
1. Huhtikuussa, jolloin Saksa miehitti Norjan.
2. Elokuussa.
3. Marraskuussa Molotovin valtiovierailun yhteydessä.
En tiedä, miten kaksi ensimmäistä kertaa asia käsiteltiin, Molotov otti tunnetusti Suomen kysymyksen Hitlerin kanssa marraskuun vierailun aikana.
Niilo Ryti on muistanut kuukauden väärin tai sitten se sotkee kuukaudet juuri siksi, koska Saksa oli todennäköisesti diplomaattiteitse käsitelyt asian.
Toinen mahdollisuus saata olla YLE:n tarkoituksellinen yritys saada "haastatelun" avulla viedä uskottavuus tapaukselta.
Haastatelua varten tehdään yleensä oma käsikirjoitus, jonka yhteydessä faktat tarkistetaan.
Väliäkö sillä. Kumarsimme niin pahasti Yhdysvalloille Rauma-Repola asiassa että vieläkin kiehuu kun ajattelee koko tilannetta. Äärimmäistä anglo röyhkeyttä joka hermostutti Hitleriä.
Näin se meni, Molotov sanoi jo ennen talvisotaa Paasikivelle, että suurvallat ( saksa ja n-liitto ), eivät tule hyväksymään sitä, että Suomi jää tulevan sodan ulkopuolelle.
Talvisodan aikana tilanne muuttui, kun Britit puuhaili omaa avustuosastoa Suomen avuksi Ranskan tuella, Hitler halusi rauhoittaa pohjoiset alueet sotatoimilta, kunnes tilanne länsi-euroopassa on saatu päätökseen, siksi se yksinkertaisesti kielsi N-liittoa hyökkäämästä Suomeen enää uudestaan.
Myöhemmin Saksa sitten sitten valtasi Norjan ja Tanskan, jolloin Britit oli pelattu alueelta ulos, Saksan omat joukot oli myös Lapin alueella varmistamassa Saksan etuja alueella ja Suomi oli päätetty ottaa liittolaiseksi, tulevaa idän retkeä varten.
höperöijä.
"Hitler halusi rauhoittaa pohjoiset alueet sotatoimilta, kunnes tilanne länsi-euroopassa on saatu päätökseen, siksi se yksinkertaisesti kielsi N-liittoa hyökkäämästä Suomeen enää uudestaan.
Myöhemmin Saksa sitten sitten valtasi Norjan ja Tanskan, jolloin Britit oli pelattu alueelta ulos,"
Hiterl valtasi Norjan ja Tanskan keväällä-40 ja hoiteli länsi-Euroopan sen jälkeen.
Molotovin käydessä Moskovassa MARRASKUUSSA -40 Hitler halusi rauhoittaa Pohjolan operaatio Barbarossaa varten.
Siis noinhan minä totesinkin, vai onko luetun mmärtämisessä jotain ongelmaa ...
Britit oli tulossa apuun, mutta Hitler halusi rauhoittaa pohjoiset alueet sotatoimilta, eli ei missää nimessä halunnut Brittejä alueelle, tämän takia se miehittiu sitten myöhemmin Tanskan ja Norjan, silloin kun Suomi sotaa kävi, niin maat olivat vielä vapaina.
Eipä paljon lohduta! Sama saksalainen idioottihan ensin möi Suomen salaisella lisäpöytäkirjalla r y s s i l l e jo 1939 elokuussa!
Hitlerin ja Stalinin sopimus itäisen Euroopan jakamisesta vuonna 1939 aiheutti toisen maailmansodan alkamisen ja meidän osaltamme talvisodan. Niilo Rytin kertoma Hitlerin penseys vuonna 1940 liittolaisensa Neuvostoliiton suunnitelmiin toteuttaa lopulta myös Suomen osalta sovittu etupiirijako oli varmasti siinä vaiheessa jo valmistautumista seuraavan kesän sotaretkeen itään. Neuvostoliiton miehittämä Suomi ei sopinut tähän kuvaan.
Hitlerin täysin epäonnistuneet suunnitelmat, sopimukset ja sotaretket aiheuttivat Suomelle paitsi talvisodan myös jatkosodan. Tämä ei tarkoita, etteikö Neuvostoliiton aggressiivinen hyökkäyspolitiikka olisi ollut talvisodan keskeinen syy. Kesän 1940 tapahtumat osoittavat kuitenkin selkeästi sen, ettei Neuvostoliitto olisi koskaan hyökännyt Suomeen, ellei Saksa olisi sitä sallinut ja jopa tukenut. Loppuvuonna 1940 Neuvostoliitto ei hyökännyt , koska Saksa ei sitä halunnut.
Saksa onnistui huijaamaan Neuvostoliittoa tarjoamalla sille Suomea, osaa Puolasta ja Baltian maita. Suomea Saksa onnistui huijaamaan tarjoamalla sille talvisodassa menetettyjä alueita korkojen keralla takaisin ja esittäytymällä Suomelle vuoden kuluttua Suomen Neuvostoliitolle myymisestään Suomen pelastajana. Nämä Saksan huijaukset onnistuivat yllättävän hyvin. Sekä Neuvostoliiton, että Suomen osalta oli lähellä, etteivät nämä maat tuhoutuneet täydellisesti (Suomella tuho oli itse asiassa kahdesti lähellä, ensin Hitlerin järjestämässä talvisodassa ja sitten Hitlerin järjestämässä jatkosodassa.)
Juhani Kivi
29.8.2011 16:10
Ihailen tuota tiivistä sotien syiden spekulointia ja huomaan olevani myyty joka sanalle.
Kuka nimimerkin takana onkin niin ainakin minä kiitän ja kumarran syvään.
nyt haluasin itse kyllä saada parempaa tietoa tästä Hitlerin suomen myynnistä. koska mikään tähän astinen lukemami kirjallisuus ei tiedä tai ainakaan ole kertonut asiasta. ja miksi hitler olisi tehnyt näin.. tukenut neuvostoliiton hyökkäystä suomeen... nyt pitäisi olla vähän kättä pitempää väitteiden tueksi..
Hitler oli tuossa vaiheessa vielä vihreä ellei peräti naiivi.
Tuskin hän oli Suomemme maatamme edes ajatellut,hänen mielenkiintonsa kohteet olivat eteläisempiä,eivät häntä eskimot ja jääkarhut kiinnostaneet muuten kuin kuriositeetteinä.
Valtapolitiikan diplomin hän suoritti vasta myöhemmin työnsä ohella.
Iki-stallareille on tyypillistä se, että syy Stalinin sikailuista yritetään vierittää joko uhrille tai kolmannelle osapuolelle!? Se on falskia! Sopimukset on sopimuksia, mutta silti: TALVISODASSA SUOMEEN HYÖKKÄSI NEUVOSTOLIITTO eikä Saksa!
Suomi lähti itse mukaan Jatkosotaan kuultuaan Saksalta neukkujen miehityshaluista ja saadakseen Karjalan takaisin! Kesän 1944 suurhyökkäyksen TEKI NEUVOSTOLIITTO kun taas Saksa (omista syistään) antoi meille (lähes) ratkaisevaa torjunta-apua!
Hehe,Hitler teki Stalinille helpoksi perustella Neuvostoliiton massiivisen varustautumisohjelman.
Tuo onneton heppuhan julisti pitkäpiimäisessä pamfetissaan "Kamppailuni "
kääntävänsä teutonien ikuisen liikkeen länteen idän suuntaan.
Tuon lupauksensa Hitler,yllättävää kyllä, pitikin.
Onnetonta oli,että Suomemme maammekin lähti mukaan tuohon uhkayritykseen.
Rytin tiedetään lausuneen,että jos Suomea kohtaisi sellainen onni,että Saksa ryhtyisi sotaan Neuvostoliittoa vastaan,romahtaisi itäinen naapurimme hetkessä.
Sellainen euforia on tietenkin selitettävissä Saksan Puolassa,Hollannissa,Tanskassa,Norjassa,Belgiassa,Jugoslaviassa,Bulgariassa,Kreikassa ja Ranskassa saavuttaman menestyksen aiheuttamaksi.
Kuitenkin on merkillepantavaa,kuinka helposti ja nopeasti silloinen poliittinen eliittimme ohjasi valtiolaivamme GrossDeutzlandin vanaveteen.
Epäilemättä erinäisiä kannuja ennätettiin valaa niistä aineksista,joiden oletettiin kuin lähes itsestään putoavan käsiimme voiton jälkeen.
Niinpä paluu arkeen Kannaksen menetyksineen,invalideineen ja vahvemman oikeudella määritettyine sotakorvauksineen oli epäilemättä katkera pala niille,jotka olivat heittäytyneet valtapoliittiseen karuselliin henkselit paukkuen.
Suomemme maan nousu karusta maatalousvaltaisesta pohjoisesta kansakunnasta hyvinvointivaltioksi aina 1990-luvulle asti onkin hämmästyttävä ja esimerkillinen ilmiö.
Nykyään,kun maamme on kumarassa länteen ja kärsii kroonisesta taantumasta,köyhtyy köyhtymistään ja vaalii pienen bisneseliitin etuja,on hyvä muistaa että pakon edessä löytyy kansastamme piileviä voimavaroja jotka saattavat mahdollistaa sen uuden nousun kansakunnaksi kansojen joukkoon.
...Ja Rytiä aatu onnistui huijaamaan lupaamalla ettei korvaa Rytiä quislinghallituksella samalla kun parvilahdet operoivat SS-pataljoonan piirissä hämärähommiaan.
Väitteet siitä että Parvilahdesta ajateltiin Berliinissä tehdä Suomen diktaattori on Kansan Uutisten tuottamaa paskaa.
valehtelua taas. Miksi?
"Ja Rytiä aatu onnistui huijaamaan lupaamalla ettei korvaa Rytiä quislinghallituksella samalla kun parvilahdet operoivat SS-pataljoonan piirissä hämärähommiaan. "
Kenraali Heinrichs teki saksalaisille täysin selväksi, ettei mikään quisling-tyyppinen hallitus tule Suomessa kyseeseen.
Parvilahti oli pikkutekijä, jolla ei ollut mitään merkitystä missään.
Ettei vain Kustaa V:n homoilu pelastanut.
Miksi talvisota loppui? Osa 1/2
lauantai 13.03.2010
http://www.ilkka.fi/mielipide/kolumnit/miksi-talvisota-loppui-1.931124
http://www.ilkka.fi/polopoly_fs/1.386933.1304010850!/image/image.jpg_gen/derivatives/normalHorizontal/image.jpg
Äyräpään kirkon rauniot sopivat symboloimaan talvisodan loppua. Yritys ottaa vihollisen käsiin joutunut kirkonkukkula takaisin vastahyökkäyksellä aamulla 5.3. epäonnistui ja päättyi verilöylyyn, joka maksoi 44 nurmolaisen hengen.
Talvisota oli kestänyt 105 päivää, kun aseet maaliskuun 13. päivänä vaikenivat.
Stalin näki jo ensimmäisinä sotaviikkoina, että kuvitelma paraatimarssista Helsinkiin vapautusta odottavien työläisjoukkojen juhlittavaksi oli harhaa. Vastassa oli yllättävän yksimielinen kansa ja yllättävän taistelukykyinen ja -tahtoinen armeija.
Neuvostoliittoa huoletti mahdollisuus, että sodan pitkittyessä Suomi saisi apua Ruotsilta tai länsiliittoutuneilta ja se joutuisi mukaan maailmansotaan. Myötätuntoa Suomea kohtaan tunnettiin jopa liittolais-Saksan ystävämaissa, kuten Italiassa ja Unkarissa.
Tärkeintä oli päästä neuvottelemaan
Suomi tiesi tietenkin häviävänsä sodan. Rauha haluttiin mahdollisimman pian ja mahdollisimman pienin menetyksin.
Mutta se edellytti neuvottelukosketusta. Sitä ei ollut. Neuvostoliiton edustaja selitti Kansainliitossa, ettei sotaa ollut, puna-armeija oli vain Suomen kansanhallituksen pyynnöstä hävittämässä "Suomen entisten johtomiesten perustamaa mitä vaarallisinta sodan ahjoa".
Vastoinkäymiset saivat Stalinin tinkimään tavoitteesta. Kun Suomi otti Tukholman kautta yhteyttä, Kreml näytti vihreää.
Rauhanvälittäjäksi tarjoutunut Ruotsin ulkoministeri sai 29.1. Molotovilta sähkeen, jossa Neuvostoliitto ilmoitti, että se ei periaatteessa vastusta sopimuksen tekemistä Rytin ja Tannerin hallituksen kanssa.
Rauha, mutta millä hinnalla?
Alkoivat hektiset viikot. Presidentin, ministerien ja Mannerheimin kannat vaihtelivat rintamatilanteen ja diplomaattien viestien mukaan. Yhteydessä oltiin sekä viholliseen että potentiaalisiin auttajiin, virallisesti ja epävirallisesti.
Helmikuun alussa tilanne ei näyttänyt toivottomalta. Rintamilla meni tyydyttävästi, Ranska ja Englanti tarjosivat 6.2. virallisesti apujoukkoja. Venäläisten ennakkoehdot olivat kovemmat kuin mihin neuvottelut marraskuussa olivat katkenneet. Summan murruttua ne kovenivat vielä. 14.2. saatiin tietää vaadittavan paitsi Hankoa Pietari Suuren rajaa.
Suomella oli vaihtoehto: rauha sietämättömän raskain ehdoin tai avun pyyntö länsivalloilta ja taisteleminen, kunnes apujoukot-ehkä-ehtisivät perille. Se edellyttäisi Norjan ja Ruotsin sallivan niille kauttakulun.
Sodan ja rauhan miehet
Optimistit-tai uhmakkaat-kärjessä puolustusministeri Juho Niukkanen uskoivat rintamien kestävän kevääseen. Useimmat upseerit eivät, varsinkaan rintamaupseerit.
Tukholmassa neuvotellut Tanner joutui 28.2. kertomaan hallitukselle, ettei Ruotsi sallisi läpikulkua eikä Neuvostoliitto tinkisi Pietari Suuren rajasta. Kun ehdot kerrottiin eduskuntaryhmille, ne järkyttyivät. Rintamatilanteen vakavuutta ei ollut tiedetty.
Venäläiset vyöryivät Viipurin esikaupunkeihin ja alkoivat pureutua jäätyneen Viipurinlahden länsirannalle. Puolustajien joukot kuluivat nopeasti eikä reservejä ollut.
Länsivallat painostivat avunpyyntöön, Ruotsi ja yhä selväsanaisemmin myös Saksa nopeaan rauhaan. Neuvostoliitto ilmoitti, ettei suostuisi aselepoon ennen ennakkoehtojen hyväksymistä.
Hallitus taipui 6.3., neuvottelijat saapuivat Moskovaan 8.3. Kallio allekirjoitti 12.3. varhain aamulla sopimuksen vahvistaneen valtakirjan-kuuluisan "kuivukoon käteni" -lausuman kera.
Miksi Suomi suostui?
Hallitus ei ollut yksimielinen ja presidentti horjui loppuun saakka. Länsivaltain tarjous oli voimassa. Niukkanen ja jotkut sotilaat, kuten Airo, ovat väittäneet, että rintamien puolesta olisi voitu jatkaa. Uusin tutkimus on eri mieltä.
Juho Koivisto on kertonut, kuinka Kallio hetki ennen päätöstä pyysi hänet erilleen ja sanoi, ettei allekirjoittaisi jos Koivisto olisi samaa mieltä. Kurikkalainen ilmoitti, ettei enää ollut yhdestoista vaan kolmastoista hetki.
Niin oli. Sotilaallinen tilanne oli epätoivoinen.
Mutta oliko kyse vain siitä?
Heikki Ylikankaan mukaan rauhaan taivuttiin, koska natsijohtaja Hermann Göring oli 22.2. luvannut menetykset takaisin, kunhan Saksa olisi pian alkavassa sodassa kukistanut Neuvostoliiton. Tieto tästä Rytille ja Tannerille olisi ratkaissut näiden ja sitten hallituksen kannan.
Teoriaa ei ole juuri kannatettu enkä minäkään siihen usko. Tutustuin lähteisiin aika hyvin Kallion elämäkertaa tehdessäni, eikä missään tärkeimpien ratkaisijoiden - Ryti, Tanner, Kallio,.Paasikivi, Niukkanen, Mannerheim - papereista tai muistelmista löydy siihen pienintäkään viittausta. Varmasti löytyisi, jos se niin ratkaiseva olisi ollut.
Jatkuu...
Miksi talvisota loppui? Osa 2/2
lauantai 13.03.2010
http://www.ilkka.fi/mielipide/kolumnit/miksi-talvisota-loppui-1.931124
Talvisodan todellisuus ja harhat
Luin vastikään kolme uudehkoa kirjaa, jotka todistavat tilanteen toivottomuudesta talvisodan lopussa.
Lasse Laaksosen Todellisuus ja harhat (2005) kuvaa koko Kannaksen tilannetta, Heikki Tiilikaisen ja Ilmari Pusan Talvisodan jäinen loppunäytös (2006) taisteluita itäisen Suomenlahden saarissa ja.Paavo Saaren Nurmon eskadroonan vastaisku Äyräpäässä 5.3.1940 (2009) traagista vastaiskua Keski-Kannaksella.
Ylivoima oli kerta kaikkiaan liian musertava, jotta sitä olisi voitu kestää ilman aivan tolkuttomia uhrauksia.
Epäonnistunut vastaisku Äyräpään kirkonmäelle käydään Nurmoo-seuran vaikuttavassa julkaisussa läpi taistelijan tarkkuudella. Vika ei ollut taistelutahdossa, vaan kyvystä ja varsinkin voimasuhteista. Tulivalmistelu jäi ammuspulassa riittämättömäksi: luvatun 150 - 200 kranaatin sijasta saatiin 12 - 15. Vihollisella riitti sekä ampujia että ammuksia.
44 nuoresta nurmolaisesta tuli sankarivainajia, vain viikko ennen rauhantekoa. Sikäli turhaan, että puolustautuminen Vuosalmen tasalla oli enää utopiaa, kuten Laaksonen todistaa.
Myyttien murtumisen aika
Laaksosen väitöskirja kohahdutti, koska se osoitti paljolti myyteiksi sekä joukkojen uupumattoman taistelutahdon että johdon pätevyyden. Molemmissa oli puutteita, tietysti. Ihmisiähän talvisodan taistelijatkin olivat.
Tärkein rintamanosa, Viipurinlahti, oli aivan luhistumaisillaan ja johtosuhteet pahasti sekaisin. Noudatettu jäykkä puolustus oli ajanut joukot Kannaksella käytännössä loppuun.
Eikä ylin johtokaan pääse moitteitta. Päämaja ei ollut tilanteen tasalla, se puuttui "yltiöpäisen aktiivisesti johtoportaiden toimintaan" ja "kroonisessa hermostuneisuudessaan" perusti alituiseen uusia johtoportaita, vaikka vanhojenkaan hallitsemiseen ei kyetty.
Oli hyvä, että talvisota käytiin, mutta vielä parempi että se loppui-eikä päivääkään liian aikaisin.
KARI HOKKANEN
" Heikki Ylikankaan mukaan rauhaan taivuttiin, koska natsijohtaja Hermann Göring oli 22.2. luvannut menetykset takaisin, kunhan Saksa olisi pian alkavassa sodassa kukistanut Neuvostoliiton. "
Tässä Ylikankaan spekulatiivisessä olettamassa piilee myös syytös Suomen syyllisyyteen talvisotaan hyökkääjänä. Suomi oli suurvallan hyökkäyksen uhri, joka kävi puolustustaistelua olemassaolostaan. Rauhanteon pystyi määräämään hyökkääjä itselleen eli Stalin ja Neuvostoliitto. Neuvostoliitto aloitti ja lopetti sotimisensa Stalinin päätöksin. Suomella ja sen pätöksillä lopettaa talvisota ei todellakaan ollut mitään muuta kuin propaganda merkitystä koska Suomihan puolustautui viimeiseen saakka ja Stalin painoi päälle miljoona-armeijan voimin, siinä tilantessako olisi pitänyt Suomen antautua ja tehdä rauha. Tässä oli Suomen ainoa todellinen mahdollisuus rauhaan jota mahdollisuutta herraparatkoon emme käyttäneet.
Hitler on suuri sankari suomelle.
Saksa toki auttoi kesän 1944 suurhyökkäyksen torjunnassa pajon (ehkä ratkaisevasti?), mutta täytyy muistaa, että MIKSI se sen teki. Saksa halusi, että Suomi taistelee sen rinnalla ja jatkaa sotaa!
Suomi teki Saksalle "oharit"! Presidentti Ryti lupasi vastineena sotilaallisesta avusta, ettei hän tai hänen hallituksensa eroa sodasta.
Aikoinaan elokuussa 1944 Risto Ryti erosi, nimitettiin uusi hallitus ja Suomi EROSI SODASTA solmimalla rauhansopimuksen.
Hitler tästä tietenkin raivostui! Mannerheim lähetti Hitlerille kirjeen, jossa hän aivan järkevästi totesi, että Saksa saattaa hävitä sodan, mutta että se silti kansakiuntana säilyy ja jatkaa oloaan. Pienen Suomen (tuolloin 3,5 miljoonaa asukasta) kohdalla häviäminen on kohtalokasta ja näin pieni väkim''r' voidaan helposti siirtää aivan muualle!
Suomessa ei ollut 1939 n. 3,5 miljoonaa asukasta, vaan hieman alle 3,8 :) Mannerheim tosiaan kirjoitti että 80 miljoonainen Saksa säilyy. Ei voinut kuvitella että pankki-siionistit voivat tuhota Saksan myrkyttämällä kansan hedelmättömäksi ja tuomalla maahan miljoonia muslimeja, kuten nyt 70 vuotta myöhemmin on käynyt.
No olisi kannattanut Aatunkin vaan antautua Puna-armeijalle. Viron kansa voi vireästi, se kadonnut mihinkään Neuvostoliiton suojeluksessa eikä siellä ole muslimeitakaan.
"Parhaillaan TV2:ssa ohjelma Isänmaan vangit ja siinä Niilo Ryti Ristonpoika sanoi, että Molotov matkusti -40 elokuussa Berliiniin ja ilmoitti, että Ribbentrop-sopimuksen osat on täytetty paitsi Suomen osalta. Siihen oli Hitler tokaissut, että Suomen valloitus ei nyt sitten enää käykään päinsä ja tämä pelasti Suomen tuolloisessa surkeassa tilanteessa.
Olisko lisätietoja?"
Lähde: William L. Shirer: Kolmannen Valtakunnan nousu ja tuho II
Siinä kerrotaan kappaleessa Molotov Berliinissä 12.11.1940 seuraavaa:
Ratkaiseva välienselvittely oli siten vain lykätty, mutta ei estetty, ja seuraavana aamuna, kun Hitler ja Molotov jatkoivat neuvottelua, Neuvostoliiton ulkoasiainkansankomissaari oli aivan säälimätön. Ensinnäkin Suomen suhteen, jonka takia molemmat joutuivat pian katkeraan ja ivalliseen kiistaan. Molotov vaati, että Saksan oli vietävä joukkonsa pois Suomesta. Hitler kiisti, että "Suomi olisi saksalaisten joukkojen miehittämä". Joukot olivat vain matkalla Suomen kautta Norjaan. Mutta Hitler halusi tietää aikoiko Neuvostoliitto ryhtyä sotaan Suomea vastaan. Saksalaisten pöytäkirjan mukaan Molotov "vastasi tähän hiukan vältellen" eikä Hitler ollut siihen tyytyväinen.
"Mitään sotaa ei saa syttyä Itämeren piirissä", Hitler vaati. "Se rasittaisi raskaasti Saksan ja Neuvostoliiton suhteita", hän uhkasi lisäten hetkistä myöhemmin vielä uhkauksen painoa sanomalla, että sellainen voisi aiheuttaa "arvaamattomia seurauksia". Mitä muuta Neuvostoliitto sitten Suomesta halusi? Hitler tiedusteli ja hänen vieraansa vastasi Neuvostoliiton haluavan "saman mittakaavan järjestelyt kuin Bessarabiassa" -joka tarkoitti ehdotonta Venäjään liittämistä. Hitlerin vastavaikutus on mahtanut saattaa jopa tämän häiriintymättömän neuvostoliittolaisenkin levottomaksi, sillä tämä kiiruhti kysymään Johtajan "mielipidettä siitä asiasta".
Diktaattori vastasi vuorostaan hiukan vältellen sanoen vain "ettei Suomea vastaan saanut käydä sotaa, koska sellainen selkkaus voisi johtaa kauaskantoisiin seurauksiin".
"Tämä asenne on tuonut uuden tekijän tähän neuvotteluun", Molotov jyräytti vastaan.
Keskustelu oli käynyt niin kiihtyneeksi, että Ribbentrop, joka siihen mennessä oli varmaan käynyt hyvin pelokkaaksi, keskeytti sanoakseen saksalaisen pöytäkirjan mukaan, että "ei ollut mitään syytä tehdä Suomen asiasta kiistakysymystä. Kenties oli tapahtunut vain väärinkäsitys".
"Lukemani Marsalka Mannerheimin päiväkirjan mukaan NL olisi kysynyt ja Saksa olisi kieltänyt kolme kertaa miehittämästä Suomea:
1. Huhtikuussa, jolloin Saksa miehitti Norjan.
2. Elokuussa.
3. Marraskuussa Molotovin valtiovierailun yhteydessä."
Olet ainoa, jolla on ollut tilaisuus lukea Mannerheimin päiväkirja.
Miten voisin saada sen lainaksi. Ainoa kappale kun on sinulla.