Alla oli yksihuoltajien tulotasosta.
Mites toinen aina unohtuu...
etävanhempi maksaa elatustuet (tai yhteiskunta) ja etävanhempi esim. elää kelan päivärahoilla ja asumistuella. Niillä ei pitkälle pötkitä kun lapset tulee luokse 11 vrk/kk pitäis nekin pystyä elättämään. tarjota kolmelle muksulle samantasoiset asumistilat ja ruoat ym. matkakustannukset harrastuksiin autolla tai ilman.
Mites toinen aina unohtuu...
etävanhempi maksaa elatustuet (tai yhteiskunta) ja etävanhempi esim. elää kelan päivärahoilla ja asumistuella. Niillä ei pitkälle pötkitä kun lapset tulee luokse 11 vrk/kk pitäis nekin pystyä elättämään. tarjota kolmelle muksulle samantasoiset asumistilat ja ruoat ym. matkakustannukset harrastuksiin autolla tai ilman.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Käytännössä 50/50 asuminen ei onnistu pienituloisilla, ei vaikka molempi olisi töissäkin, mutta pienellä palkalla. Yhteiskunta maksaa lasten asumisesta vain yhdessä paikassa, eli siellä missä ovat kirjoilla, lähihuoltajansa luona.
Pitää hankkia lapsia sen verran kun kykenee elättämään.
Yhteiskunnanko ne tulisi verovaroilla elättää, kahteen osoitteeseen?
Lapsia hankkiessani kävin töissä mistä sain kunnon palkan samoin mieheni. Nyt olen työttömänä ja miehellä huonopalkkainen työ. Ei ne olosuhteet pysy vakiona vaikka kuten laskisi että lapsia pystyy tekemään ja niistä itse huolehtimaan.
Koulutus, koulutus, koulutus...
Aina töitä on jos haluaa vain tehdä.
Olosuhteet ja työpaikat muuttuu ja ihminen kehittyy, tai sitten jymähtää työttömyyskortistoon.
Kyllä, kouluttautunut olen , paljonkin. Ensin hankein kaksi eri ammattitutkintoa. Otin velkaa näitä varten. Myöhemmin olen käynyt kursseja, työkkärin, velalla en pysty enää opiskelemaan kun entisetkin velat vielä maksussa. Otapa selvää miten paljon on työttömiä, ei kaikille riitä työtä, se on totuus.
Ja totuus myös on etteivät kaikki ihmiset kykene tekemään kaikenlaista töitä, saattaa olla rajoittavia sairauksia.
Ihan just niin. Etänä olo on vielä kurjempaa kuin lähi. Maksat kaksi kämppää lapsille. Ei kiva.
Johan jutun pukkasit.
Maksat elatusapua LAPSILLE, et muuta.
Tapaamisiin 11 pvä/kk ei tarvitse 100 neliön luukkua.
Suotta valitat.. Olisit miettinyt lapsia tehdessäsi onko sinulla varaa kolmeen.
Itsellä on kaikissa elämän tilanteissa varaa elättää yksi lapsi ja sen mukaan olen elänyt. En sen mukaan, että teen lapsia yhteiskunnan elätettäväksi.
Pitäisi säätää laki, jossa tulorajojen mukaan saisi lapsen tekoluvan, kun vanhemmat ei osaa laskea elatuskustannuksia.
Niin makaat kuin petaat. Nauti nyt siitä.
Niin just lapsille. Asuu ex ja lapset yhteensä 4 henkeä. 100 neliöä. 100/ 4= 25 x 3= 75 neliötä. Tämän kustannukset jaetaan sitten elatuskyvyn mukaisesti. lasten elatuksentarve 649€ / kk x 3 = 1947 € no mun pitää maksaa reilu puolet 1124€ revi siitä. Epäonneksi tuloja on.
"Epäonneksi tuloja on. "
On se niin kamalaa, kun on tuloja. Etenkin monta tonnia kuukaudessa. Todella epäreilua, aivan uskomattoman epäreilua. SE ON VÄÄRIN!
:D :D. Miten ihmisiä voidaankin rangaista suurilla tuloilla?
Kyllä se niin vaan on, että hyvin helposti etävanhempi ajautuu taloudellisesti haasteelliseen tilanteeseen. Elämässä usein menot vaihtelee, tulee ylimääräistä menoa (pyykkikone hajoaa tms). Ydinperheessä onpi joustoa, eroperheessä taas elarit pyörii eurolleen joka kuukausi.
Just. Lähivanhemmallahan ei voi hajota pesukone, imuri tai tulla muitakaan yllättäviä menoja. Tai vaikka sairaus! Hyvät ihmiset, lähivanhempi osallistuu täsmälleen samassa suhteessa lasten elatukseen kuin etävanhempi. Joustoa ei ole senkään vertaa kuin etävanhemmalla. Lähihuoltaja ei pyöritä taloutta elareilla! Sitäpaitsi jos pesukone hajoaa yhden ihmisen taloudessa, niin haittaako se enemmän kuin esim. neljän hengen taloudessa?
en kyllä lapsia hankkiessani kuvitellut että eroan tai saan kaksoset : ) enkä sitä, että en saa nähdä heitä kuin sen 11 vrk/kk
Lapsillehan se on tylsempää kun ei ole omaa huonetta minun luona eikä tilaa. Mullehan riittäis vaikka yksiö jos asuisin itsekseni. En mä itseäni ajattele. En syö mitään enkä osta vaatteita tms. kaikki rahat mitä menee menee vanhoihin laskuihin ja välttämättömiin menoihin.
Haloo! Monella lapsella ei ole koskaan omaa huonetta. Hyvin monet vanhemmatkin lapset jakavat huoneensa, vaikka asuvat ydinperheessä. Näin etenkin pääkaupunkiseudulla.
11vrk/kk on kolmannes kuukaudesta. Se paljon eikä "kuin". Monet eivät tapaa lapsiaan juuri koskaan. Ehkä lapsen synttäreillä. Ja kun jotkut teinit menevät isänsä luokse jokatoinen viikonloppu, niin isä saattaa ollla pois koko viikonlopun.
Tunnen myös pari etäisää, jotka asuvat, toinen hyvin pienessä, yksiössä ja tapaavat lapsiaan silti. Teini-ikäiset saattavat jopa tuoda kaverinsa yökylään. Silloin tämä etäisä nukkuu eteisessä.
Tuossa mainitsemassani tapauksessa lapsilla ei juuri ole tylsää isänsä luona, koska pienet tilat takaavat sen, että kun jotain tehdään, niin tehdään se suurinpiirtein yhdessä. Tehdään ruokaa, pelataan, katsotaan tv:tä - kaikki samaa kanavaa. Monet kerrat isä on katsonut ohjelmaa, jota lapset eivät missään nimessä olisi itse valinneet ohjelmistoonsa. Silti jopa teinien ystävät ovat innostuneet siitä mitä isä katsoo, ja isä on saanut selvittää taustoja ja kertoa omista mielenkiinnon kohtaistaan lapsilleen/heidän ystäville. Teinit ovat olleet innoissaan kuuntelemisesta ja isä kertomisesta.
Ihanko puun takaa kaksoset ja ero tuli? Onko kaksoset peräti suvun ainoat?
Miksi et saa nähdä useammin? Etkö lasten äidin kanssa voi sopia, että tapaat lapsia heidän kotonaan?
Miksi ette erotessanne sopineet, että lapset asuu yhdessä kämpässä ja vanhemmat vaihtaa asuntoa vaikka vuoroviikoin?
Kaikkihan on sopimuksista kiinni, mikäli yhteishuoltajia olette?
onpa hieno mies kun nukkuu lattialla!
Mites kun mun ex maksaa mulle 100E/ 2 lasta. Ai niin mä oon mies. Onneksi lapset asuvat kuitenkin kanssani.
Ai niin mä oon mies, jolla ei ole aivoja. Jos etävanhemmalla ei ole elatuskykyä niin tyhjästä ei voi kiskoa. Sinä kun olet mies, joka ei osaa hakea kunnan maksamaa elatustukea Kelasta, joka täysimääräinen on 142,86 e/kk nuppia kohti.
Hittoako täällä valitat? Mikäli olet suostunut alempaan elatusapuun exältäsi, kuin mihin hänen tulonsa riittäisivät niin syytä itseäsi. Hullu saa olla mutta ei tyhmä!
Itse saan etävanhemmalta 68€/kk ja se on aivan hyvä summa.
Niin. Taisi nyt kolahtaa jonkun omaan tuntoon. Aika vähän on lähi-isiä.
Aika vähän on lähi-isiä, jotka saavat kunnon elatusavun. Jumalattomasti on naisia, jotka saavat yli 300€ . Kuitenkin etä pitää valmiudet yleensä yhtälailla. On pyörät pelit ja vehkeet ja huoneet ja lelut. Kaikki maksetaan tuplana.
Älkääkä käsittäkö väärin. Ihan sama mitä saan. Saan kuitenkin elää arkea lasteni kanssa. Hinta määrittelemätön.
Onneksi edes joskus näinkin päin.
Täytyisi sinun tietää miten elatusapu lapsille määräytyy. Eli vanhempien tulojen mukaan. Jos ja kun miehet useinmiten ansaitsevat enemmän kuin naiset, niin heidän taloudellinen vastuunsa lapsista on myös suurempi.
Jos jollain harvalla on varaa maksaa kaikki pelit ja vehkeet ym tuplasti, niin kysymys on erittäin varakkaasta etävanhemmasta. Sitten esimerkkinä etäiskäexäni, joka muutettuani toiseen asuntoon lasten kanssa myi myös mm. lasten pyörät. Eikä tietenkään ostanut mitään tilalle. Myi myös erossa kaiken irtaimen paitsi keittiön pöydät ja tuolit, jotka minä ja lapset saimme muuttoautoon, omien vaatteiden lisäksi.
Niin, ja elatusmaksuja kahdesta lapsesta exällä ei ollut mielestään varaa maksaa kuin korkeintaan 50e yhteensä. Meillä on samansuuruiset palkat - n2500e kk. Tämä asia meni oikeuteen.
Emme olisi tulleet mitenkään toimeen lasten kanssa taloudellisesti ilman sukulaisteni ja ystävien apua. Emmekä todella ole maailman ainoita, joille etäisä tekee kiusaa. Tämä kaikki murhe ja vaiva mitä lasten isästä on ollut, on kuitenkin vakuuttanut minut aivan täydellisesti siitä, että ero oli ehdottomasti paras ratkaisu. Ainoa asia, jota kadun oli luottamus exään. Viimeiseen asti ajattelin kaiken hoituvan edes kohtuullisen hyvin, mutta ex alitti kaiken ja syvältä.
Niin vähän on lähi-isiä, kun osa miehistä ei kykene lastenhoito-, ja kasvatus vastuuseen. Vähän on myös etä-äitejä, jotka olisivat suostuneet antaamaan lapset isän hoiviin, vaikka tämä tulisi paremmin lasten kanssa toimeen. Kulttuurissamme ei hyväksytä etä-äitejä, joka suostuu yhteishuoltajuuteen ja lasten asumiseen isällä.
Yhteishuoltajuus antaa valheellisen kuvan, jos vanhemmat ei oikeasti kykene sopimaan lapsen asioista ja elatuksesta. Aikuisten tulisi tiedostaa erotessaan, että lapset ei eroa kummastakaan vanhemmasta.
Elatusmaksujen määrän tappeluja en jaksa käsittää. Jatkuva polemiikki. Saan 68€/KK lapsen isältä, mutta voisin tuon summan lahjoittaa vaikka hyväntekeväisyyteen jos lapsen isä vaivautuisi säännöllisesti poikaansa tapaamaan ja olemaan kiinnostunut lapsensa kuulumisista.
Et sitten uskaltanut kertoa kaikille paljonko oikeus määräsi.
Minulla ex-alkoi oleen tyytymätön 175e lapsi/kk, jota olin maksanut. Sanoin etten maksa enempää vaan otan lapset luokseni vaikka 50%, jos hällä ei rahat riitä lasten luonapitoon. Ex vei asian oikeuteen. Oikeus totesi ettei minun tarvi maksaa mitään eli 0€. Lisäksi ex-velvoitettiin sakon uhalla päästämään lapset luokseni kaikkina 83 päivänä vuodessa. Mahtaa narsistia vituttaa :D
Tiedossa on määräytymisperusteet. Tiedossa on myös kuinka alas voidaan vajota. Sinun ex ja niin myös minun.
Meillä olisi pitänyt irroitella kaappien vetimet ja oven kahvat. Irtaimiston arvo meni asianajajille.
Ei ole helppoa ei. Erota.
Kyllä minun lapsilla on kahdet pyörät, kahdet leffat, vaatteet ja muut niin äidillään kuin kotonaankin. Joskus kysyin mitä haluaa mukaan, vastaus oli, ettei mitään hän hankkii mieleiset itse. Eikä tulot ole suuret.
Etähän, sinunkin. Maksaa osuutensa kämpästäsi. Lasten osuuden. Elatuskykyjen suhteessa. Hänellä on asunto, jossa on huone tai huoneet lapsille. Leluineen. Senkin hän maksaa kokonaan. Eli kyllä se etä vaan maksaa kämppää moneen kertaan. Niin minunkin ex. Hän tosin maksaa elatusta tosiaankin huimat 100 e.
No lastenhan on asuttava jossain molemmissa osoitteissa. Ero tiukentaa taloutta. Nippa nappa on olen minäkin selvinnyt. Onneksi vaatimaton eläminen on tuntunut ihan hyvältä. Toivottavasti lapset oppivat arvostamaan muutakin kuin materiaa. ei ole taulutelkkareita, et tule lehtiä, ei ole muotiastioita. Rakkautta ja yhdessäoloa sitäkin enemmän.
Ihanaa olla lähi-isä. Suosittelen. taistelkaa isät taistelkaa
No höpöhöpö. Kovin on ruusuiset kuvitelmat sinulla.
Exäni maksaa omasta asumisestaan niin paljon, että minun oli pakko oikeudessa ns. tulla vastaan. Sopia, että ex maksaa elatusmaksuja paljon vähemmän kuin hänellä olisi tulojen mukaan olisi maksukykyä. Hänen maksukykynsä menee omaan, tuloilleen liian kalliiseeen asuntoon. Hänen asumiskulunsa on suuremmat kuin minun ja lasten. Ts. minä ja lapset maksamme hänen asumisestaan. Lapset eivät myöskään ole koskaan isänsä luona, eikä ex ole sinne lapsille mitään hankkinutkaan, kuten ei lapsille muutenkaan. Minä maksoin kotimme joka ainoan huonekalun ja tarvikkeen, ml. lasten sängyt petivaatteineen, matot, valaisimet, pöydät, hyllyt jne.
Ruusuista ja ruusuista.
Ihan uteliaisuuttani. paljonko on alle minimin ja montako lasta sulla on.
Jos toinen ei lapsia luokseen ota on tilanne erilainen.
Tottakait ostat kotiisi lapsille kaiken sehän on selvä. Elarit kattavat lasten osuuden noista hankinnoista. Itse voit määritellä hankintojen hinnan. Exasi maksaa kokoajan samaa summaa.
Eksäsi on hankkinut kotiinsa myös kaiken tarvitsemansa ja maksanut ne.
Mulla on muutama kaveri, jotka pitävät lapsia luonaan todella paljon. maksavat elareiita luokkaa 330€/kk.
Lisää ruusuista kuvittelua "Eksäsi on hankkinut kotiinsa myös kaiken tarvitsemansa ja maksanut ne". Ei oikein tiedä itkeäkö vai nauraa...
Minulla on kolme lasta, joista yksi täysi-ikäinen lukiolainen. Hänet elätän täysin yksin.
Minun ja exän elatuskyky (2 alaikäistä lasta) on yhteensä molemmilta 490e (molempien palkat saman suuruiset). Jouduin joustamaan 200e/kk eli ex maksaa 290e/kk. Maksan siis 200e/kk lapsista enemmän kuin ex. Käytännössä vielä enemmän jo senkin takia, etteivät lapset ikinä ole isällään.
Ex ei ole hankkinut kotiinsa mitään itse. Kaiken tarvittavan varasti vanhasta kodistamme. Minulle ja lapsille ex hennoi luopua vanhasta kodistamme ainoastaan keittiön pöydästä ja tuoleista. 5h k sisustukseen kuului hyvin paljon enemmän. Myös kaikki kodinkoneet jouduin hankkimaan kahvinkeittimestä pesukoneeseen, tv:n jne
Rautalangasta väännettynä: Ex piti käytännössä yksin koko yhteisen kotimme irtaimen. Myi kaiken ml lasten huonekalut sänkyineen, ja tavarat (ja minun varastossa olleet tavarat) mitä ei itse tarvitse -lopuilla sisusti uuden liian kalliin asuntonsa. Yhteiset kodinkoneet (joista niistäkään ei ollut itse ostanut mitään) siirtyivät myös kaikki hänelle.
"Tottakait ostat kotiisi lapsille kaiken sehän on selvä"
Ostan vain sen mihin on varaa. Ei juuri mihinkään. Maksan exän asuntoa, jossa lapset eivät käy.Koska jouduin aloittamaan tyhjästä kodin sisustamisen, maksan myös velkaa siitä.
Exän mielestä kaikki omaisuus kuului hänelle ja minulle velat SEKÄ lasten elatus.
ex-ää: olen nainen.Ja exäni ei anna lapsia minulle enempää. En valittaisi muuten mutta en vaan tule tällä rahalla toimeen : (
ja ei ole todellakaan suvussa kaksosia eli ihan puun takaa tuli se iloinen yllätys.
Kun nyt menen töihin en saa edes asumistukea vaikka lapset asuvat sen 11 vrk minun luona kuten Ruotsissa. Lapsilla on kaksi kotia miksi toista kotia ei voida tukea?
Exälläni on vanhempien omistama kämppä ei hän siitä maksa kuin sähköt ainakin tällä hetkellä. Jos muuttavat uuden kanssa kimppaan onhan siinä sitten kaksi maksamassa muita tarvikkeita.
Mutta haluaisin vain samat oikeudet saada tukea lasteni elatukseen luonani. Olisi mukavaa saada olla useammin lasten kanssa. Kenenkään ei pitäisi joutua olla erossa lapsistaan / olla viikonloppuvanhempi.
Mitä ihmettä jorisette?
Kuinkakohan moni lähivanhempi elää päivärahoilla ja asumistuella hoitaen lapsia ja taloutta 30-31 vrk/kk:ssa aivan yksin? Autoa ei koskaan ollut. Ruuasta täytyy tinkiä, harrastuksiin ei ole varaa.
Asia on todellisuudessa kuitenkin niin, että etävanhempi pystyy luistamaan aivan kaikesta vastuusta lapsiinsa. Lähivanhempi ei koskaan. Siitä huolimatta saa kaiken ****** niskaansa, jos on nainen. Tasa-arvo on kaukana tässä(kin) asiassa. Yh-isillä on sädekehä päänsä päällä. Kaikki ylistävät kilvan miestä, joka osaa hoitaa lapsiaan sekä kotitaloutta. Yh-äitejä puolestaan halveksitaan samasta asiasta, vaikka he useinmiten ovat pakosta minimitoimeentulolla 24/7 lähihuoltajia. MITEN KUMMASSA tämä jää aina huomioimatta?
Tää on ihan oikeasti hirveätä! Katsoin ja laskin laskuja niin menee miinuksen puolelle! Apua! kuukaus ilman rahaa. Mulla ei ole varaa ruokkia lapsia saatikka itseäni!
Mä en ainakaan HALUA luistaa mistään etävanhempana! Ihan hirveätä et ihmisiä haukutaan sen mukaan onko ne saanut jonkun ÄLYTTÖMÄN etuliitteen.
Ei lähi ole sen parempi, tietty jos ns. etä ei oikeasti halua olla edes lasten kanssa niin sellaiset on ihan syvältä.
Nyt kun menen töihin ei tulotaso silti yhtään nouse / helpota tämä tilanne : (
Mieti millaista on olla lähihuoltaja ja budjetti miinuksella. Etenkin, kun lapset eivät koskaan ole etävanhemman luona. Ai joo, lähivanhemman pitääkin laskea laskunsa paremmin, niin hyvin, että käyttövaraa jää. Tosin millään satasella tai parillakaan ei montaa ihmistä elätetä.
Lähivanhemman on oltava "parempi", koska vastuu on hänellä. Siitä ei voi luistaa missään tapauksessa. Oikeastaan ihan pelkkää *****puhetta koko yhteishuoltajuus. Suurimmaksi osaksi se on vain paperilla. Näyttää hienolta, todellisuus on toinen.
Ennustajaeukko kirjoitti asiaa. Yh-miehet ovat yliarvostettuja ja yh-naiset aliarvostettuja. Kaikenlisäksi yh-miehistä suurimman osan huollettavat lapset ovat vanhempia, lähestulkoon aina vähintään 12-13-vuotiaita. On täydellisen eri asia huoltaa jatkuvasti alle kouluikäisiä lapsia kuin yli 10-vuotiaita. Puhumattakaan teini-ikäisistä. Teinit osaavat tehdä itsekin kaikenlaista eivätkä he tarvitse vanhemman jatkuvaa läsnäoloa.
Tiedän myös pari etäisää, jotka surutta marssittavat lapset (10-15v) takaisin äitinsä luo syömään. Kun isä maksaa elatusmaksut (molemmissa minimit), niin isät selittävät lapsilleen, ettei ole hänen velvollisuus tarjota ruokaa. Tästä johtuu, ettei lapset oikein isällään viihdy, enempää kuin tunti, pari jokatoinen viikko.
Jos exäni näkee jo varttuneempia lapsiaan, niin aina muistaa heille muistuttaa, ettei hän ole mistään vastuussa muuten, kaikkein vähiten taloudellisesti. Äitinsä hoitaa asiat (nekin jotka lapset kykenisivät hoitamaan jo itsekin) ja etenkin maksaa kaiken. Hän pitää maksamiaan minimielatusmaksuja aivan ruhtinaallisina. Lisäksi nettotuloni on 100e/kk korkeammat kuin hänen. Jos ja kun lasten isä saa päähänsä, että esim. jonkun kännykkä on liian vanha, niin hän sanoo "pyydä äidiltä uutta". Kerrankin laskin, että yhtenä kuukautena hän oli ehdottanut kaikille lapsille jotain "pyydä äidiltä uutta" yli 1000 e:n edestä. Onneksi lapsilla on sentään järki päässä. He tietävät taloudellisen tilanteemme ja ymmärtävät, että isänsä haluaa vain keljuilla minulle. Lapset pyrkivätkin välttelemään tätänykyä isäänsä. Tapaamisista tulee vain paha mieli.
Nämä maitsemani ovat kaikkein lievempiä tapauksia. Oikeasti etäisät häiriköivät joskus todenteolla. Eivät tapaa kun lupaavat. Jos tapaavat, kaikki ajat kusevat, tehdään kaikenlaista jäynää lasten kautta entiselle puolisolle. Kaikki kärsii. Joten olisi parempi kokonaan unohtaa lapset ja suoda heille edes rauha, ellei osaa muuta kuin kiusata ja panetella.
Jos etävanhempi on sellainen ettei tapaa lapsia niin sitten pitää hakea yksinhuoltajuutta eihän se tosiaan ole mitään yhteishuoltajuutta. Ei tuollaista voi tietenkään hyväksyä. Mutta jos toinen haluaa /haluaisi osallistua mutta taloudellisesti ei pysty saatikka sitten kun maksaa toiselle elarit ja oikeasti pitää lapsia itsellään enemmän kuin pari yötä kuussa niin sitten tämä nykyinen yhteishuoltajuus systeemi on syvältä ja se on todellakin vain paperialla!T.etä-äiti
Vaikkei etä tapaakaan lapsiaan koskaan, niin on kuitenkin ihan turha hakea yksinhuoltajuutta, koska aniharvoin se etähuoltajalle sopii. Yhteishuolto takaa paremmat kiusantekomahdollisuudet.
Yhteishuolto on syvältä, suuntaan tai toiseen.
Mä en nyt välitä lähteä tähän arvokeskusteluun lainkaan.
On lähivanhempana isä tai äiti.
Kiusanteko on asia erikseen sitä ei ole syytä harrastaa.
Jos isä tai äiti ei halua tai kykene olla lasten kanssa muuttuu tilanne aivan toiseksi.
Samaten jos lähi estää etää tapaamasta lapsia. Tai vaikeuttaa tapaamisia.
Ja kyllä suurin osa etä vanhemmista hankkii lapsille tavarat tuplaksi. Onhan lasten viihdyttävä myös sen etävanhemman luona.
Ihan tiedoksi minulla on 2 alle kouluikäistä lasta.
Nautin heidän kanssa olemisestaan suunnattomasti. Olen todella tyytyväinen, etten nostanut käsiä pystyyn sossun ja yleisen mielipiteen edessä. Enkä edes siinä vaiheessa kun Ex hyökkäsi ammattiani vastaan aiheyttaen pysyviä vaurioita työskentelymahdollisuuksiini.
Elämä lasten kanssa on ajoittain rankkaa ja omat menot jää toiseksi. Ei elämä kuitenkaan lasten kanssa niin rankkaa ole.
Minä lataan akut illalla sen jälkeen kun lapset ovat nukkumassa. Silloin en todellakaan siivoa tai tee ruokaa. Ne hoidetaan yhdessä lasten kanssa. Ruuanlaittoon kykenee osallistumaan jo 3 vuotias. sotkuahan siitä syntyy, mutta mitä sitten. Siivotaan pois. Yhdessä.
Anteeksi nyt vaan mutta esim tuulian tapauksessa ja muissakin kommenteissa missä ei "voida" mukamas hakea yksinhuoltajuutta..
Me exäni kanssa olemme käyneet käräjäoikeudessa sopimassa asiat
(mikä on tietenkin ihan älytöntä mun mielestä)... asiat, jotka olisimme voineet sopia lastenvalvojalla.
kyllä tuomari viime kädessä sitten päättää tavaroista ja muista jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen.
Me pääsimme sopimukseen mutta ihan turhaan mielestäni menimme oikeuteen asti.kyse oli vain muutamista kellonajoista ja siitä että olisin halunnut päivän lisää nähdä lapsiani.
Joskus siis minun tapauksessani lähivanhempi on niin pe....ke... vihainen, että ei ajattele aivoillaan vaan uuden naisensa aivoilla ja haluaa vain kiusata pelottelemalla, etten olisi lapsilleni mukamas hyvä äiti tällä hetkelläkään vaikka elämäni on muuttunut aivan ihanaksi sen jälkeen kun pääsin exästäni ja hänen suvustaan eroon.
Elatuksesta sen verran etten olisi exän äidin mukaan saanut viedä mitään tavaraa entisestä kodistamme...vein "lapsilta penkit perseen alta" suora lainaus häneltä. Hah, asuuhan lapset myös minun luona ja tavarat jaettiin tasan. Exälleni jäi talo johon mahtuu leikkimään ja kaikki tavallaan jäi ennelleen. Ihme valitusta...iso piha missä leikkiä tai rakentaa jopa uudelle perheelle lisää tilaa eikä tarvi ostaa asuntoa kun on suvun omistuksessa. Sai lapset itselleen yli puolet/kk. Omaa aikaakin on mahdollista saada kun on omat vanhemmat vielä elossa ja hoitamassa ja uuden naisystävän ja lisää lapsia sieltä ja kaikkea.
Välillä ihmettelen kuinka paljon vielä pitää saada...Oli ja on edelleen samassa työssä ei sairaslomalla kuten minä jne. Tasan ei mennyt onni mutta olen selvinnyt ja olen vahvempi ja hän ei enää minua pysty painamaan alas tai pompottamaan. Olen onnellinen juuri nyt ja rakasta lapsiani vaikka olen se etä-äiti.