Olen ollut naimisissa 32v ja kärsinyt koko avioliittomme ajan mieheni keräämistä tavara ja vaatekasoista, niitä on ympäri asuntoa, myös kesämökillä joka nurkassa. Joka ikinen viikonloppu tuskailen siivouksen kanssa kun mitään ei saa enää mahtumaan mihinkään kaappiin siististi. Olen yrittänyt keskustella asiasta, mutta hänestä se ei ole ongelma. Olen varmaan sata kertaa ehdottanut hänelle että lajittelisimme yhdessä tavarakasat, mitä hän oikeasti tarvitsee ja veisimme kaatopaikalle loput, mutta siitä on vain seurannut kaamea riita. Pelkään että jos tämä kasojen teko ei lopu niin asuntomme on kohta samassa kunnossa kuin siinä hamstraaja dokumentissä.
Noin parikertaa vuodessa hän purkaa kasat ja tekee "tärkeitä" löytöjä ja luoja mikä muisti hänellä onkaan, jos olen jotain salaa pistänyt roskiin, niin hän etsii sitä viikonkin yhtämittaa. Onpa erästä homeista turkishaalariaan etsinyt kohta 15 vuotta.
Rakkaus on pikkuhiljaa hiipunut tavarakasojen alle ja parhaillaan etsin itselleni omaa asuntoa. Kylään en ole voinut kutsua ketään ainakaan 10 vuoteen, koska häpeän noita joka nurkassa olevia kasoja.
Tuskaileeko ehkä joku muukin samanlaisen ongelman kanssa?
Noin parikertaa vuodessa hän purkaa kasat ja tekee "tärkeitä" löytöjä ja luoja mikä muisti hänellä onkaan, jos olen jotain salaa pistänyt roskiin, niin hän etsii sitä viikonkin yhtämittaa. Onpa erästä homeista turkishaalariaan etsinyt kohta 15 vuotta.
Rakkaus on pikkuhiljaa hiipunut tavarakasojen alle ja parhaillaan etsin itselleni omaa asuntoa. Kylään en ole voinut kutsua ketään ainakaan 10 vuoteen, koska häpeän noita joka nurkassa olevia kasoja.
Tuskaileeko ehkä joku muukin samanlaisen ongelman kanssa?
Vastaukset 7
Vanhimmat
No ei tuskaile!!
Lähetä se ukko lomalle jonnekin ja sillä aikaa poltat kaiken roinan pihalla tai hoidat kaatikselle.
Pyydä kotiintulopäivänään pari tuttua paikalle,ettei se käy sinuun käsiksi.Näin siitä päästään.Voihan olla että pääset koko ukosta,mutta onkohan sillä niin paljon väliäkään jos hän on tuollainen kakka-jooseppi?
Mitäs olet sen miehen kanssa. omaa tyhmyyttäsi.
Selkeä mielenterveyden ongelma. Kutsu kotiisi lääkäri ja mies hoitoon.
Ikävä ongelma jos sinulla on muuten hyvä mies.
jospa houkuttelisit hänet uuden harrastuksen pariin.. malaailet kivan kileikuvan isommasta jutusta josta tiedät hänen pitävän, olkoon se vaikka ulkomaanmatka tai moottorikelkka tai mitä tahansa josta tiedät hänen pitävän.
jos teillä on rahaa "rajattomasti" tämä ei toimi, mutta jollei ole, voitte mennä myymään yhdessä ylimääräiset roinat kirpparille tai vaikkapa huutonettiin, hamstraajatyyppi ei kyllä tuosta vaan suostu kantamaan "aarteitaan" kaatopaikalle.
Noita vaatekasoja en ymmärrä.. jättääkö hän omat likaiset vaatteensa ympäriinsä vai ostaako viikottain uusia vaatteita?
tosi ikävä ajatus että olet joutunut sulattamaan yhtä puolta miehessäsi ylli 30 vuotta, voi vaan toivoa että muut puolet kompensoivat sen hyvin.
Voi älä etsi vielä uutta kotia, olet ollut miehesi kanssa niin pitkään. "kaiken se kärsii" vai miten se oli, nyt reipastut sinä ja teet parhaasi päästäksesi irti tavarataivaasta, yli 30 vuotta on pitkä aika hyväksyä hiljaa toiselta hänen intohimonsa.. pitäisikö vielä miettiä saatko asiasi kuntoon irtautumalla noista röykkiöistä vai onko lopullinen ongelma muualla?
Miehelläni on harrastuksia, metsästys, koirat ja moottoripyörät, mutta kaikkea hän hankkii ylenmäärin, Moottoripyöriäkin on kaksi ja kolmatta hankkimassa. Mp-asuja ties kuinka monta, kypäriäkin on 6 yhdellä miehellä. Kun hän ostaa jotain uutta, vanhaa ei kuitenkaan hävitetä tai anneta pois. Viimeksi annoin salaa ylimääräisen tulostimen tyttäremme perheelle, meni muutama päivä kun hän huomasi sen kadonneen ja nosti kauhean metelin "kun hän olisi juuri sitä nimenomaan tarvinnut". Enpä tiedä hakeeko sen tyttäreltä takaisin.
Olen yrittänyt puhua hänelle, että tuo hamstraaminen ei ole tervettä ja olisi kiva jos koti voisi olla siisti ja avara, eikä jokapaikka täynnä tarpeetonta tavaraa. Mutta minä kuulema haluan vain riidellä "ei tavaroista ole mitään haittaa".
Kun omakohtaisesti asuu hamstraajan kanssa niin siinä on kyllä vitsit vähissä. Hyvä puoliso hän on minulle muuten ollut ja lapsillemme hyvä isä.
Ehkäpä hän herää ajattelemaan kun muutan pois. tai sitten ei.
Onpa yksi keino, pyydä häntä rakentamaan näille omille jutuilleen liiteri, jossa sitten voi leikkiä leikkikaluillaan, niin teki eräs tuttavani ja nyt heidän mökillään on "museo", eivät tavarat enää häiritse muita ja koti on koti.
Sitten näihin vaatekasoihin, jossa meillä roikuu vaatteita ympäriinsä, vien ne kaikki pyykkikoriin, joten sieltä löytää jos haluaa.
Kerrot että muuten hyvä mies, järjestä asiat niin, että hän saa tämän oman tilansa, jonka näyttää tarvitsevan, on varmasti onnellinen ja taasen perhe-elämänne rauhoituu tältä kiristävältä asialta. Turha muuten hyvästä puolisosta on eroon hakeutua moisen syyn takia. Hyviä kummppaneita ei juuri ole vanhemmalle jaossa. Ne on jo käytettyjä ja huonoiksi havaittuja, monta elämää elämää eläneitä luusereitä, häntäheikkejä ym. hyväksikäyttäjiä.
Voi olla vaikeaa saada enää uusille tavoille. Mun ukko on vähän samanlainen hamsteri.Vanhoja tietokoneen "torneja" oli varastossa 3kpl varalla, samoin epäkuntoisia telkkareita ym tekniikkaromua. Vaatteistaan se ei luovu - löytyy yli 15 vuotta kaapissa olleita aarteita, joita ei vain voi hävittää. Meillä tosin tila loppuu. Sain järjestä vaatteesi kappiin-käskyllä muutama vuosi sitten säkillisen muinaisia vaatteita pois. Oli siinä kyllä vääntöä kuukausia, mutta sitkeys palkittiin. Samoin tietokonetorneja ja telkkareita vietiin yksi autokuorma Sorttiin. Jos et jaksa - lähde.
Jos jaksat - puhu järkeä ja perustele miksi jokin on liikaa. Yritä aiemman vinkin mukaan yllyttää myymään ylimääräisiä pois. Ymmärrän kyllä tilanteesi ja väsymisesi. Pelkän hamsterioireilun perusteella en kyllä luovuttaisi.