Jos hänet hylkäämme niin, eikö silti kuitenkaan meitä kiinnosta miten hän pärjää ja pääseekö hän jaloilleen? Jos toinen ihminen on antanut sinulle rakkautta ja osan elämästänsä sinulle, niin voisitko huolehtia hänestä, silloin kun hänet jätät? Syyllisyyden tunne on hyväksi, se luo vastuullisuutta. Jos yhdessä eläminen käy mahdottomaksi, eikö voisi eroprosessia käydä yhdessä läpi? Miksi eroprosessi jää väliin? Eroprosessin läpikäyminen ei tarkoita, että sen jälkeen taas roikuttaisiin toimimattomassa suhteessa. Hylkääminen on julmaa.
Miksi emme voisi kantaa vastuuta toisesta ihmisestä?
minä_2011
0133
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.