Miksi pitäisi hankkia lapsi?

ei koskaan isäksi

Olen 29-vuotias, viitisen vuotta parisuhteessa elänyt mies. Puolisoni on viime aikoina puhunut lapsen yrittämisestä, mikä on nostanut karvani pystyyn.

En nimittäin ole koskaan edes harkinnut lapsen hankkimista.

Mielestäni ylikansoittunut maailma ei tarvitse yhtään ihmistä lisää. En tarvitse lasta kohottamaan egoani tai pitämään minusta huolta, kun olen vanha. Olen jo murrosikäisenä päättänyt, että päätän päiväni itse, jos sairastun dementiaan tai päädyn tilaan, jossa en kykene itsestäni huolehtimaan. Lapsi veisi mahdollisuuden elää omaa elämääni. Lapseen syntyisi velvoite, joka kestäisi eliniän.

Miten ihmeessä te muut palstalaiset olette päätyneet isiksi? Onko muilla ollut tällaisia ajatuksia? Itse eroan ennemmin ja elän yksin loppuelämäni, kuin hankin lapsen. Menisin vankilaan mieluummin.

363

4692

Vastaukset

  • EI NIIN

    • Nyt susta ehkä tuntuu tuolta, mutta never say never.

      Mulle vauvakuume tuli yli kolmekympisenä, sitä ennen ei mitään. Tuli tunne, että en kuitenkaan halua elää ilman lasta, se tavallaan kuuluu elämään. Mulle tuli tunne, että haluan että meidän suku jatkuu, joku elää siinä rinnalla, saa seurata ihmisen(lapsen) kehitystä. Osittain takaraivossa oli myös se tietty "normaaliuden" hakeminen. Tosiasia on kuitenkin se, että valtaosa ihmisistä hankkii lapsia.

      Tää aika on salakavalaa, koska kolmekymppiseen asti elää kavereiden täyttämää "akttivista" elämää. Mulla on kuitenkin kokemusta siitä, että kaverit saattaa kaikota muutamassa vuodessa: perustamaan perhettä! Sen jälkee ei itseltäkään tunnu olevan mieltä jatkaa bailaamista tai ultralajeja. Hakee tavallaan jotakin itselleen läheisempää.

      Olen nyt siinä tavanomaisessa putkessa, jossa mennään lasten elämän mukaan, pähkäillään kunnallista päivähoitoa ja yritetään ehtiä kotiin ennen ruoka-aikaa. Elämä on tosi mukavaa.

      Lopuksi sanon kuitenkin; älä missään nimessä hanki lasta, jos et sitä ITSE halua. Päätöksen teet sinä, ei kukaan muu.


    • öörspoöö kirjoitti:

      Nyt susta ehkä tuntuu tuolta, mutta never say never.

      Mulle vauvakuume tuli yli kolmekympisenä, sitä ennen ei mitään. Tuli tunne, että en kuitenkaan halua elää ilman lasta, se tavallaan kuuluu elämään. Mulle tuli tunne, että haluan että meidän suku jatkuu, joku elää siinä rinnalla, saa seurata ihmisen(lapsen) kehitystä. Osittain takaraivossa oli myös se tietty "normaaliuden" hakeminen. Tosiasia on kuitenkin se, että valtaosa ihmisistä hankkii lapsia.

      Tää aika on salakavalaa, koska kolmekymppiseen asti elää kavereiden täyttämää "akttivista" elämää. Mulla on kuitenkin kokemusta siitä, että kaverit saattaa kaikota muutamassa vuodessa: perustamaan perhettä! Sen jälkee ei itseltäkään tunnu olevan mieltä jatkaa bailaamista tai ultralajeja. Hakee tavallaan jotakin itselleen läheisempää.

      Olen nyt siinä tavanomaisessa putkessa, jossa mennään lasten elämän mukaan, pähkäillään kunnallista päivähoitoa ja yritetään ehtiä kotiin ennen ruoka-aikaa. Elämä on tosi mukavaa.

      Lopuksi sanon kuitenkin; älä missään nimessä hanki lasta, jos et sitä ITSE halua. Päätöksen teet sinä, ei kukaan muu.

      No jos tuotan -älä missään nimessä hanki lasta, jos et sitä ITSE halua. Päätöksen teet sinä, ei kukaan muu"- noudattaa, niin 90% raskauksista jäisi alkamatta. Miehethän siis tekevät lapsia ihan yhtä statussyihin perustuen kuin naisetkin. -Kuka nyt haluaa oikeasti jotain pahalle haisvaa paskavaippaa huutamaan yökausiksi ja palloksi jalkaan? Ennemmin lähtee reissuun pidemmäksi aikaa ja nauttii elämästä, niin ei naisystäväkään mene rumaksi synnytyksissä.

      Perhehelvetti on oikeasti helvettiä ja kenenkään ei kannattaisi tehdä lapsia tähän sairaaseen maailmaan. Oikeesti. Miettikää aivoillanne älkääkä apinoiko muita!


    • heihalooo 34v kirjoitti:

      No jos tuotan -älä missään nimessä hanki lasta, jos et sitä ITSE halua. Päätöksen teet sinä, ei kukaan muu"- noudattaa, niin 90% raskauksista jäisi alkamatta. Miehethän siis tekevät lapsia ihan yhtä statussyihin perustuen kuin naisetkin. -Kuka nyt haluaa oikeasti jotain pahalle haisvaa paskavaippaa huutamaan yökausiksi ja palloksi jalkaan? Ennemmin lähtee reissuun pidemmäksi aikaa ja nauttii elämästä, niin ei naisystäväkään mene rumaksi synnytyksissä.

      Perhehelvetti on oikeasti helvettiä ja kenenkään ei kannattaisi tehdä lapsia tähän sairaaseen maailmaan. Oikeesti. Miettikää aivoillanne älkääkä apinoiko muita!

      Ei siihen lapsenhankitaan PERIMMILTÄÄN ole muuta syytä kuin biologia. On biologisesti normaalia että haluaa jatkaa sukuaan. Eläimiähän mekin vain olemme...


    • Järkyttävää tekstiä tu ap:n vuodatus, mutta ehkä lapsen kannalta parempi, ettei ole tuollaista isää.

      En minäkään hankkinut lasta egon kohotukseksi . Miten se edes kohottais kenenkään egoa ?
      Lapsi on oma itsenäinen itsensä.


    • kaikkea sitä näkee.. kirjoitti:

      Järkyttävää tekstiä tu ap:n vuodatus, mutta ehkä lapsen kannalta parempi, ettei ole tuollaista isää.

      En minäkään hankkinut lasta egon kohotukseksi . Miten se edes kohottais kenenkään egoa ?
      Lapsi on oma itsenäinen itsensä.

      on se luojan kiitos ettei mulla ole taasen sinun kaltaistasi isää.. et halua edes ymmärtää ap:n näkökulmaa asiaan vaan olet sitä mieltä et kaikkien pitää hankkia lapsia.. huhhuh.. onneksi oma rakas isäni on suvaitsevainen ja on ymmärtänyt tilanteen etten koskaan hanki lapsia.. vaan nuo aivan ihanat karvaset lapset saavat sen asian hoitaa.. :)


    • niinhr892 kirjoitti:

      Ei siihen lapsenhankitaan PERIMMILTÄÄN ole muuta syytä kuin biologia. On biologisesti normaalia että haluaa jatkaa sukuaan. Eläimiähän mekin vain olemme...

      Kun aloitit suhteen puolisosi kanssa, juttelitteko jo silloin lapsista tai tahallisesta lapsettomana pysymisestä? Jos puolisosi on vasta hiljattain alkanut miettiä lapsia, älä silti heti tyrmää häntä.

      1. Jos rakastat häntä ja arvostat itseäsi ihmisenä, todennäköisesti tulisit pitämään myös teidän lapsestanne.

      2. Kerro puolisollesi, mikä lapsen hankkimisessa sinua askarruttaa.

      3. Rakkauden takia on tehtävä väistämättä kompromisseja. Aina tulee erimielisyyksiä, ennemmin tai myöhemmin.

      4. Mielipiteesi on hieman itsekäs. Tietenkään et jää kakkoseksi puolisollesi, vaikka perheeseen tulisi kolmas osapuoli.


    • niinhr892 kirjoitti:

      Ei siihen lapsenhankitaan PERIMMILTÄÄN ole muuta syytä kuin biologia. On biologisesti normaalia että haluaa jatkaa sukuaan. Eläimiähän mekin vain olemme...

      On myöskin biologisesti normaalia, että haluaa nauttia elämästä, eikä elää minkään paskavaipan ehdoilla statussyistä? EiKÖ?
      Voi olla hyvä vastuullinen ihminen ilman sitä, että menee massan mukana, EIKÖ?
      Onnettomia ihmisiä nämä perheelliset yleensä.


    • kaikkea sitä näkee.. kirjoitti:

      Järkyttävää tekstiä tu ap:n vuodatus, mutta ehkä lapsen kannalta parempi, ettei ole tuollaista isää.

      En minäkään hankkinut lasta egon kohotukseksi . Miten se edes kohottais kenenkään egoa ?
      Lapsi on oma itsenäinen itsensä.

      Niin tai harvahan myöntää hankkineensa lapsia kun muutkin;)
      Kyse nimenomaan egon kohotuksesta, statuksesta...


    • öörspoöö kirjoitti:

      Nyt susta ehkä tuntuu tuolta, mutta never say never.

      Mulle vauvakuume tuli yli kolmekympisenä, sitä ennen ei mitään. Tuli tunne, että en kuitenkaan halua elää ilman lasta, se tavallaan kuuluu elämään. Mulle tuli tunne, että haluan että meidän suku jatkuu, joku elää siinä rinnalla, saa seurata ihmisen(lapsen) kehitystä. Osittain takaraivossa oli myös se tietty "normaaliuden" hakeminen. Tosiasia on kuitenkin se, että valtaosa ihmisistä hankkii lapsia.

      Tää aika on salakavalaa, koska kolmekymppiseen asti elää kavereiden täyttämää "akttivista" elämää. Mulla on kuitenkin kokemusta siitä, että kaverit saattaa kaikota muutamassa vuodessa: perustamaan perhettä! Sen jälkee ei itseltäkään tunnu olevan mieltä jatkaa bailaamista tai ultralajeja. Hakee tavallaan jotakin itselleen läheisempää.

      Olen nyt siinä tavanomaisessa putkessa, jossa mennään lasten elämän mukaan, pähkäillään kunnallista päivähoitoa ja yritetään ehtiä kotiin ennen ruoka-aikaa. Elämä on tosi mukavaa.

      Lopuksi sanon kuitenkin; älä missään nimessä hanki lasta, jos et sitä ITSE halua. Päätöksen teet sinä, ei kukaan muu.

      Hmm,kukapa niitä pyhäkoulujakaan pitäisi ja rahoittaisi ellei maailmassa olisi lapsia,huokasi Hilja emäntä ja jatkoi hijallensa kehtonsa keinutusta pirttinsä nurkassa.


    • kaikkea sitä näkee.. kirjoitti:

      Järkyttävää tekstiä tu ap:n vuodatus, mutta ehkä lapsen kannalta parempi, ettei ole tuollaista isää.

      En minäkään hankkinut lasta egon kohotukseksi . Miten se edes kohottais kenenkään egoa ?
      Lapsi on oma itsenäinen itsensä.

      sinun tekstistä paistaa läpi että olet puhtaasti nykyajan curlingvanhempi. Lapsesi on varmaan pilalle hemmoteltu ärsyttävä kakara. Varmaan kysytte kaikessa lapsen mielipidettäkin. Hyi! Nykyajan vapaa kasvatus se vasta on järkyttävää.

      Kaikilla on oikeus päättää omasta elämästään, kuten siitä hankkiiko lapsia vai ei ja jos joskus mieli muuttuu niin se tuskin tekee huonoksi vanhemmaksi, jos lasta ei aiemmin halunnut.


    • aaaaha kirjoitti:

      sinun tekstistä paistaa läpi että olet puhtaasti nykyajan curlingvanhempi. Lapsesi on varmaan pilalle hemmoteltu ärsyttävä kakara. Varmaan kysytte kaikessa lapsen mielipidettäkin. Hyi! Nykyajan vapaa kasvatus se vasta on järkyttävää.

      Kaikilla on oikeus päättää omasta elämästään, kuten siitä hankkiiko lapsia vai ei ja jos joskus mieli muuttuu niin se tuskin tekee huonoksi vanhemmaksi, jos lasta ei aiemmin halunnut.

      tuo siis "kaikkea sitä näkee":lle tarkoitettu tuo edellinen.


    • heihalooo 34v kirjoitti:

      On myöskin biologisesti normaalia, että haluaa nauttia elämästä, eikä elää minkään paskavaipan ehdoilla statussyistä? EiKÖ?
      Voi olla hyvä vastuullinen ihminen ilman sitä, että menee massan mukana, EIKÖ?
      Onnettomia ihmisiä nämä perheelliset yleensä.

      elätkö oikeesti jossain vaaleanpunasessa pumpulissa missä syödään vain vaahtokarkkeja ja pussaillaan.kasva aikuiseksi. ei tollasen kannata tehdä tosiaankaan lapsia.ihme et sul on muija ees?? ei kauaa ainakaan..tolla menolla. onhan sil tosin sinussa lasta aivan riittämiin.
      taidat olla kuitenkin pikkasen kade kun suurin osa rakastaa perhe -sanaa, mennä kotiin perheen luo.saada omistaa oma perhe. jos tosiaan luulet että "biletys loppuu" ja alkaa harmaa arki niin hukassa olet poika pahimman kerran .


    • tuskin koet.. kirjoitti:

      elätkö oikeesti jossain vaaleanpunasessa pumpulissa missä syödään vain vaahtokarkkeja ja pussaillaan.kasva aikuiseksi. ei tollasen kannata tehdä tosiaankaan lapsia.ihme et sul on muija ees?? ei kauaa ainakaan..tolla menolla. onhan sil tosin sinussa lasta aivan riittämiin.
      taidat olla kuitenkin pikkasen kade kun suurin osa rakastaa perhe -sanaa, mennä kotiin perheen luo.saada omistaa oma perhe. jos tosiaan luulet että "biletys loppuu" ja alkaa harmaa arki niin hukassa olet poika pahimman kerran .

      Olisi lohdullisempaa lukea lapsiperheiden puolustajien viestejä jos niistä näkyisi että on edes peruskoulun verran viitsitty opetella oikeinkirjoitusta. Myönnän että saattaa kirjoitusvirheitä lipsahtaa sekaan itsellänikin (saa korjata) eikä tämä asia ole omassa prioriteettilistassanikaan ensimmäisenä. Mutta mitäs kun se oma koululainen tulee kysymään apua läksyjen kanssa? "Kato netistä?"


    • niinhr892 kirjoitti:

      Ei siihen lapsenhankitaan PERIMMILTÄÄN ole muuta syytä kuin biologia. On biologisesti normaalia että haluaa jatkaa sukuaan. Eläimiähän mekin vain olemme...

      niin ja urokset parittelee monia naaraita. Näin siis täytyy meidän miestenkin tehdä.


    • Omistat ihmisiä? kirjoitti:

      Olisi lohdullisempaa lukea lapsiperheiden puolustajien viestejä jos niistä näkyisi että on edes peruskoulun verran viitsitty opetella oikeinkirjoitusta. Myönnän että saattaa kirjoitusvirheitä lipsahtaa sekaan itsellänikin (saa korjata) eikä tämä asia ole omassa prioriteettilistassanikaan ensimmäisenä. Mutta mitäs kun se oma koululainen tulee kysymään apua läksyjen kanssa? "Kato netistä?"

      Miksi ihmeessä sitten peräänkuulutat lapsia omaavien aikuisten kirjoitustaitoja, jos et itsekään oikeinkirjoitusta hallitse? Sinähän tunnet itsesi jo muutenkin niin pajon paremmaksi. Jotenkin saattaisi kuvitella, ettet lainkaan alentuisi kommentoimaan tällaisella palstalla, jossa isät kertovat elämästään. Eihän se liity mitenkään sinuun, jos et itse edes ole isä.


    • kkkkkkj kirjoitti:

      niin ja urokset parittelee monia naaraita. Näin siis täytyy meidän miestenkin tehdä.

      Öööö...sinä olet kai kuitenkin ihminen, vai?


    • Ihmisiäkö omistat? kirjoitti:

      Miksi ihmeessä sitten peräänkuulutat lapsia omaavien aikuisten kirjoitustaitoja, jos et itsekään oikeinkirjoitusta hallitse? Sinähän tunnet itsesi jo muutenkin niin pajon paremmaksi. Jotenkin saattaisi kuvitella, ettet lainkaan alentuisi kommentoimaan tällaisella palstalla, jossa isät kertovat elämästään. Eihän se liity mitenkään sinuun, jos et itse edes ole isä.

      Viestini alussa vastasin jo tuohon kysymykseen eli jotta heidän viestejään olisi lohdullisempaa lukea. Hallitsen kyllä oikeinkirjoituksen, mutta pieniä virheitä varmasti joskus lähes jokaiselle sattuu jollei ole äidinkielenopettaja tms. ammatiltaan. En siis ole hakemassa jokaisen pilkun paikkaa jotta tuntisin itseni muita paremmaksi. Tarkoitin tuolla lähinnä sitä ettei tekstissä huudettaisi, käytettäisi liikaa esim. huuto- ja kysymysmerkkejä, ja että sanojen välillä olisi välilyöntejä. Tällöin viestejä olisi mukavampaa lukea ja niistä saattaisi välittyä vakuuttavampi sanoma lukijalle.


    • niinhr892 kirjoitti:

      Ei siihen lapsenhankitaan PERIMMILTÄÄN ole muuta syytä kuin biologia. On biologisesti normaalia että haluaa jatkaa sukuaan. Eläimiähän mekin vain olemme...

      Ihminen on IHMINEN. Eläimet ovat asia erikseen.


    • heihalooo 34v kirjoitti:

      No jos tuotan -älä missään nimessä hanki lasta, jos et sitä ITSE halua. Päätöksen teet sinä, ei kukaan muu"- noudattaa, niin 90% raskauksista jäisi alkamatta. Miehethän siis tekevät lapsia ihan yhtä statussyihin perustuen kuin naisetkin. -Kuka nyt haluaa oikeasti jotain pahalle haisvaa paskavaippaa huutamaan yökausiksi ja palloksi jalkaan? Ennemmin lähtee reissuun pidemmäksi aikaa ja nauttii elämästä, niin ei naisystäväkään mene rumaksi synnytyksissä.

      Perhehelvetti on oikeasti helvettiä ja kenenkään ei kannattaisi tehdä lapsia tähän sairaaseen maailmaan. Oikeesti. Miettikää aivoillanne älkääkä apinoiko muita!

      Mä oon ainakin aina ollut sitä mieltä, että se hommaako joku lapsia vai ei on jokaisen oma asia. Mulle on ihan yks hailee onko mun naapureilla, työkavereilla, sukulaisilla tai kavereilla lapsia. Miten se mun elämää muuttas tai mua kiinnostas? Toiset on taas sellasia, joita kovasti kiinnostaa muiden lisääntymiset. Kyllä meiltäkin jatkuvasti kyseltiin lapsista ja jos olisin tehnyt niitä vaan muiden mieliksi niin oisin hommannut niitä kyllä jo 10 vuotta sitten. Nyt ollaan monen mielestä liian iäkkäitä vanhemmaksi, ei aateltu siinäkään muiden mielipiteitä. Ja perskale tehtiin vaan yks muksu, eikä kahta kuten kuulus?

      Mä en kyllä oo ees tajunnut, että lapset jotenkin nostaa statusta? Ihan uteliaisuudesta kysyisin, että miten? Ehkä naisilla avioliitto nostaa ja miksei miehilläkin. Ikävää, jos joku pitää lastaa pahalle haisevalle paskavaipalle joka on pallo jalassa. Itse rakastan lastani ihan älyttömästi.


    • kaikkea sitä näkee.. kirjoitti:

      Järkyttävää tekstiä tu ap:n vuodatus, mutta ehkä lapsen kannalta parempi, ettei ole tuollaista isää.

      En minäkään hankkinut lasta egon kohotukseksi . Miten se edes kohottais kenenkään egoa ?
      Lapsi on oma itsenäinen itsensä.

      Egoo voi nostaa vaikka se, että jos lapsi menestyy jossain urheilukilpailussa, koulussa, työssään tai on joku malli. Yks työkaveri hehkuttaa jatkuvasti, jos hänen lapsensa menestyy jossain urheilulajissa tai voitti jonkun hymypalkinnon tai ihan mitä vaan. Oma isänikin kilpaili veljensä kanssa kumman muksut pärjää paremmin urheilussa. Tämän takia kai sitä lapsia painostetaan harrastaan jotain mitä eivät halua?

      Tuskin se vaan egoa nostaa, että on saanut aikaan lapsen, lapsiahan nyt syntyy vaikka minkälaisille tapauksille. Lapsen kasvattaminen on vaikeampi juttu.


    • kaikkea sitä näkee.. kirjoitti:

      Järkyttävää tekstiä tu ap:n vuodatus, mutta ehkä lapsen kannalta parempi, ettei ole tuollaista isää.

      En minäkään hankkinut lasta egon kohotukseksi . Miten se edes kohottais kenenkään egoa ?
      Lapsi on oma itsenäinen itsensä.

      Vuodatus? Hän ilmoitti vain faktaa siitä, että ei halua lasta. Hänen näkemyksensä maapallosta on täysin oikein. Maapallon kannalta lapsen tekeminen on hyvin huono asia ja katsoo miten huonosti ihminen suhtautuu luontoon, niin siinä on toinen negatiivinen vaikutus.

      Ketään kiinnosta miksi joku tekee lapsen, mutta monia voi kiinnostaa miksi jätetään tekemättä?

      " mutta ehkä lapsen kannalta parempi, ettei ole tuollaista isää." Tältähän se näyttäisi.


  • No eroappa siitä sitten, puoliskollasi vaikeaa kun kello tikittää hurjaa vauhtia ettekä ole samalla aaltopituudella tulevaisuuden suhteen.

    • Joo samaa mieltä. Its up to you haluatko SINÄ lapsia, en usko että sun niitä kannattaisi hankkia jos et kerran halua - mitä siitäkin tulisi.. Mutta päästä nyt puolisosi vapaaksi.

      Itse olen lisääntynyt ja sen verran eläintä minussa on , että se tuntuu "normaalilta" elämäntavalta.

      Menet kyllä aika pitkälle tuossa "tulevaisuus" pohdinnassasi. Ei ne minun/meidän lapset ole tänne vanhustenhoitajiksi tehty, saattaahan siinä niinkin käydä että sairaus tulee, mutta kyllä perheelämä ja lastenkasvatus on paljon enemmän ja paljon muuta. Kaikelta "pahalta" ei lapsiaan pysty varjelemaan mutta elämään kuuluu monenlaista.

      Jos sitten dementoituneena toteutat suunnitelmasi niin muista olla huolellinen ettei jää vihannesta hoidettavaksi.


    • perheellinen kirjoitti:

      Joo samaa mieltä. Its up to you haluatko SINÄ lapsia, en usko että sun niitä kannattaisi hankkia jos et kerran halua - mitä siitäkin tulisi.. Mutta päästä nyt puolisosi vapaaksi.

      Itse olen lisääntynyt ja sen verran eläintä minussa on , että se tuntuu "normaalilta" elämäntavalta.

      Menet kyllä aika pitkälle tuossa "tulevaisuus" pohdinnassasi. Ei ne minun/meidän lapset ole tänne vanhustenhoitajiksi tehty, saattaahan siinä niinkin käydä että sairaus tulee, mutta kyllä perheelämä ja lastenkasvatus on paljon enemmän ja paljon muuta. Kaikelta "pahalta" ei lapsiaan pysty varjelemaan mutta elämään kuuluu monenlaista.

      Jos sitten dementoituneena toteutat suunnitelmasi niin muista olla huolellinen ettei jää vihannesta hoidettavaksi.

      "Mutta päästä nyt puolisosi vapaaksi." (?!?)

      Olen huomannut, että tällaisessa keskustelussa usein kehotetaan päästämään puoliso pälkähästä. Miksi?! Eikö puoliso osaa itse päättää, lähteäkö suhteesta vai ei. Ihan kuin lasta haluamaton pitäsi vankina toista ihmistä. Mikä on lasta haluavan vastuu omasta elämästään? Syyttääkö hän loppuelämänsä puolisoaan siitä, että tämä ei halunnut lasta... ?

      Huomaa, että on arka aihe monelle tämä - kimpaannutaan heti, kun joku kertoo ettei halua lasta.


    • Kerro vaimolle, muuta neuvoa en anna. On tosi törkeää antaa hänelle mitään toivita lapsen hankkimisesta tuolla asenteellasi. Voisin kuvitella sen katkeruuden määrää, joka minulla olisi, jos odottaisin 40 vuotiaaksi ja sitten mieheni uskaltaisi sanoa, että ei ikinä lapsia! Anna vaimollesi mahdollisuus hankkia lapsia, se on normaalia elämää. Jää sinä pelastamaan maailmaa.


    • perheellinen kirjoitti:

      Joo samaa mieltä. Its up to you haluatko SINÄ lapsia, en usko että sun niitä kannattaisi hankkia jos et kerran halua - mitä siitäkin tulisi.. Mutta päästä nyt puolisosi vapaaksi.

      Itse olen lisääntynyt ja sen verran eläintä minussa on , että se tuntuu "normaalilta" elämäntavalta.

      Menet kyllä aika pitkälle tuossa "tulevaisuus" pohdinnassasi. Ei ne minun/meidän lapset ole tänne vanhustenhoitajiksi tehty, saattaahan siinä niinkin käydä että sairaus tulee, mutta kyllä perheelämä ja lastenkasvatus on paljon enemmän ja paljon muuta. Kaikelta "pahalta" ei lapsiaan pysty varjelemaan mutta elämään kuuluu monenlaista.

      Jos sitten dementoituneena toteutat suunnitelmasi niin muista olla huolellinen ettei jää vihannesta hoidettavaksi.

      Itseasiassa ne meidän lapset ovat syntyneet veronmaksajiksi, pyöräksi yhteiskunnan koneistoon. Sitähän Matti Vanhanen toitotti silloin 2000-luvun alussa, olisko ollut 2004, että: "tarvitsemme suomeen veronmaksajia maksamaan eläkkeet ja valtionmenot".
      Kohta alkoi teeveessä pyöriä perheaiheisia propagandaohjelmia: Masu pystyssä jne. Ja kadulla näkyi, kun entistä rumemmat yksilöt kävelivät käsi kädessä parina hymyillen ja vaimolla oli maha pystyssä, kun Matti Vanhasen miina osui kohdalleen. Nyt on sitten erottu ja kaikki menikin päin perberiä. Mutta niin moni ehti mennä tässä buumissa laittamaan kätensä paskaan ja elää nyt onnettomana sinkkuna mielenterveysongelmien ja alkoholisminsa kanssa -mutta saatiinko me niitä veronmaksajia vai verorahoilla eläjiä sitten? Kohta se nähdään onko linnat täynnä vai tyhjänä näistä meidän lapsista -pelkään pahinta.


    • Puoliso pälkähästä!? kirjoitti:

      "Mutta päästä nyt puolisosi vapaaksi." (?!?)

      Olen huomannut, että tällaisessa keskustelussa usein kehotetaan päästämään puoliso pälkähästä. Miksi?! Eikö puoliso osaa itse päättää, lähteäkö suhteesta vai ei. Ihan kuin lasta haluamaton pitäsi vankina toista ihmistä. Mikä on lasta haluavan vastuu omasta elämästään? Syyttääkö hän loppuelämänsä puolisoaan siitä, että tämä ei halunnut lasta... ?

      Huomaa, että on arka aihe monelle tämä - kimpaannutaan heti, kun joku kertoo ettei halua lasta.

      "kimpaannutaan heti, kun joku kertoo, ettei halua lasta." Tuo kommentti oli hyvä, ja toi mieleeni tuttavani saaman palautteen. Hän oli laittanut treffipalstan profiiliinsa tiedon, että ei halua lapsia. No, oli mennyt vähän aikaa, niin johan oli saanut joltakin vastaajalta haukut siitä. Eikö se ole jokaisen oma asia, että haluaako lapsia, vai ei. Sitä pitäisi kunnioittaa myös sinkku-markkinoilla, eikä alkaa haukkumaan tuntemattomia ihmisiä. Kun sen tietää jo profiilia lukiessa, niin on parempi siirtyä seuraavaan profiiliin, jos profiili/ ihminen sen takana aiheuttaa vastenmielisiä tunteita.


    • JeppeLinkola kirjoitti:

      Kerro vaimolle, muuta neuvoa en anna. On tosi törkeää antaa hänelle mitään toivita lapsen hankkimisesta tuolla asenteellasi. Voisin kuvitella sen katkeruuden määrää, joka minulla olisi, jos odottaisin 40 vuotiaaksi ja sitten mieheni uskaltaisi sanoa, että ei ikinä lapsia! Anna vaimollesi mahdollisuus hankkia lapsia, se on normaalia elämää. Jää sinä pelastamaan maailmaa.

      "Anna vaimollesi mahdollisuus hankkia lapsia, se on normaalia elämää."

      Lapsettomien elämä ei ole normaalia elämää?

      Joillekin on itsestään selvää haluta tulla vanhemmaksi, jotkut eivät näe itseään siinä roolissa ja sellaisessa elämässä.
      Itse rakastan lapsia, ja niiden kanssa touhuamista mutta en voisi kuvitella että meillä olisi omia lapsia. Sisarusten omat riittää.

      Nainen vm. 1976


    • Risti olalla kirjoitti:

      Itseasiassa ne meidän lapset ovat syntyneet veronmaksajiksi, pyöräksi yhteiskunnan koneistoon. Sitähän Matti Vanhanen toitotti silloin 2000-luvun alussa, olisko ollut 2004, että: "tarvitsemme suomeen veronmaksajia maksamaan eläkkeet ja valtionmenot".
      Kohta alkoi teeveessä pyöriä perheaiheisia propagandaohjelmia: Masu pystyssä jne. Ja kadulla näkyi, kun entistä rumemmat yksilöt kävelivät käsi kädessä parina hymyillen ja vaimolla oli maha pystyssä, kun Matti Vanhasen miina osui kohdalleen. Nyt on sitten erottu ja kaikki menikin päin perberiä. Mutta niin moni ehti mennä tässä buumissa laittamaan kätensä paskaan ja elää nyt onnettomana sinkkuna mielenterveysongelmien ja alkoholisminsa kanssa -mutta saatiinko me niitä veronmaksajia vai verorahoilla eläjiä sitten? Kohta se nähdään onko linnat täynnä vai tyhjänä näistä meidän lapsista -pelkään pahinta.

      "kun entistä rumemmat yksilöt kävelivät käsi kädessä parina hymyillen ja vaimolla oli maha pystyssä"

      viittaatko etteivät "rumat" ihmiset saisi hommata jälkikasvua? kuka sitten määrittelee rumuuden ja kauneuden sekä luvan lisääntyä? ihmettelen vain..


    • normaali lapseton? kirjoitti:

      "Anna vaimollesi mahdollisuus hankkia lapsia, se on normaalia elämää."

      Lapsettomien elämä ei ole normaalia elämää?

      Joillekin on itsestään selvää haluta tulla vanhemmaksi, jotkut eivät näe itseään siinä roolissa ja sellaisessa elämässä.
      Itse rakastan lapsia, ja niiden kanssa touhuamista mutta en voisi kuvitella että meillä olisi omia lapsia. Sisarusten omat riittää.

      Nainen vm. 1976

      Noin miekin ajattelin viime heinäkuuhun asti, että ei ikinä lapsia. Sitten vaan yks päivä biologinen kello pärähti soimaan ja mieli muuttui sillä sekunnilla. Minusta on vaikea ajatella itseäni äitinä, mutta en voi olla hankkimattakaan (lue: yrittää saada) lasta. En halua ottaa sitä riskiä, että myöhemmin kaduttaa jos en ees yritä. Pelkään tosin etten siitä sitten tykkääkään ja sehän olis kauheaa jos äiti ei rakasta lastaan, mutta uskon ja toivon että rakkaus kehittyy sen 9 kk aikana. Näin ainakin mieheni minulle kovasti vakuuttaa.=)


    • JeppeLinkola kirjoitti:

      Kerro vaimolle, muuta neuvoa en anna. On tosi törkeää antaa hänelle mitään toivita lapsen hankkimisesta tuolla asenteellasi. Voisin kuvitella sen katkeruuden määrää, joka minulla olisi, jos odottaisin 40 vuotiaaksi ja sitten mieheni uskaltaisi sanoa, että ei ikinä lapsia! Anna vaimollesi mahdollisuus hankkia lapsia, se on normaalia elämää. Jää sinä pelastamaan maailmaa.

      "Anna vaimollesi mahdollisuus hankkia lapsia, se on normaalia elämää."

      SE on NORMAALIA elämää??!

      --just joo : DDDDD.... siksihän lapsia tehdään, vai : DD...??


    • normaali lapseton? kirjoitti:

      "Anna vaimollesi mahdollisuus hankkia lapsia, se on normaalia elämää."

      Lapsettomien elämä ei ole normaalia elämää?

      Joillekin on itsestään selvää haluta tulla vanhemmaksi, jotkut eivät näe itseään siinä roolissa ja sellaisessa elämässä.
      Itse rakastan lapsia, ja niiden kanssa touhuamista mutta en voisi kuvitella että meillä olisi omia lapsia. Sisarusten omat riittää.

      Nainen vm. 1976

      Miksi pitää aina vetää hirveän dramaattiset johtopäätökset vastakkaisen mielipiteen edustajasta? Sanoiko tuo edellinen kirjoittaja muka, että lapsettomien elämä ei olisi normaalia elämää? Mietihän nyt itsekin?

      Kun joku sanoi tuosta, että tulee kuohuntaa kun joku mainitsee ettei halua lapsia. Ihan yhtälailla tulee kuohuntaa nykypäivänä, kun joku sanoo halunneensa lapsia (ja vieläpä ilman sitä "status-kysymystä").


    • normaali lapseton? kirjoitti:

      "Anna vaimollesi mahdollisuus hankkia lapsia, se on normaalia elämää."

      Lapsettomien elämä ei ole normaalia elämää?

      Joillekin on itsestään selvää haluta tulla vanhemmaksi, jotkut eivät näe itseään siinä roolissa ja sellaisessa elämässä.
      Itse rakastan lapsia, ja niiden kanssa touhuamista mutta en voisi kuvitella että meillä olisi omia lapsia. Sisarusten omat riittää.

      Nainen vm. 1976

      kirjoittiko edellinen että lapsettoman elämä EI olisi normaalia??hä?? hän kirjoitti "annan elää normaalia elämää" lapsen teko on NORMAALIA! APINA


    • Risti olalla kirjoitti:

      Itseasiassa ne meidän lapset ovat syntyneet veronmaksajiksi, pyöräksi yhteiskunnan koneistoon. Sitähän Matti Vanhanen toitotti silloin 2000-luvun alussa, olisko ollut 2004, että: "tarvitsemme suomeen veronmaksajia maksamaan eläkkeet ja valtionmenot".
      Kohta alkoi teeveessä pyöriä perheaiheisia propagandaohjelmia: Masu pystyssä jne. Ja kadulla näkyi, kun entistä rumemmat yksilöt kävelivät käsi kädessä parina hymyillen ja vaimolla oli maha pystyssä, kun Matti Vanhasen miina osui kohdalleen. Nyt on sitten erottu ja kaikki menikin päin perberiä. Mutta niin moni ehti mennä tässä buumissa laittamaan kätensä paskaan ja elää nyt onnettomana sinkkuna mielenterveysongelmien ja alkoholisminsa kanssa -mutta saatiinko me niitä veronmaksajia vai verorahoilla eläjiä sitten? Kohta se nähdään onko linnat täynnä vai tyhjänä näistä meidän lapsista -pelkään pahinta.

      :D :D repesin!!!


  • tietääkö puolisosi tuon mitä mieltä olet? että mieluummin vankilaan menisit? kannattas kertoo hänelle niin hän voi etsiä miehen rinnalleen jonka kanssa voi perustaa perheen..

  • "Olen jo murrosikäisenä päättänyt, että päätän päiväni itse, jos sairastun dementiaan "

    Paitsi että dementikkona et muista mitä olet päättänyt.

    • paitsi että dementikko muistaa lapsuus ja nuoruuden elämän suhteellisen hyvin.. jopa tarkemmin kuin yksikään meistä terveistä..
      se että tulee dementia ei tarkoita sitä ettei muistaisi yhtään mitään..


    • tiesitkö tätä?? kirjoitti:

      paitsi että dementikko muistaa lapsuus ja nuoruuden elämän suhteellisen hyvin.. jopa tarkemmin kuin yksikään meistä terveistä..
      se että tulee dementia ei tarkoita sitä ettei muistaisi yhtään mitään..

      Mutta muistaako dementikko sitä, että hän on dementikko (ts. hänen pitäisi tehdä nuoruuden päätöksensä mukaisesti)?


    • tiesitkö tätä?? kirjoitti:

      paitsi että dementikko muistaa lapsuus ja nuoruuden elämän suhteellisen hyvin.. jopa tarkemmin kuin yksikään meistä terveistä..
      se että tulee dementia ei tarkoita sitä ettei muistaisi yhtään mitään..

      Se ei silti takaa, että muistaisit juuri tuon muiston/päätöksesi nuoruudestasi. Ja saatatpa olla sitten vanhempana jopa eri mieltä (enkä nyt väitä ettetkö voisi pysyä kannassasi) tuosta asiasta.


    • tiesitkö tätä?? kirjoitti:

      paitsi että dementikko muistaa lapsuus ja nuoruuden elämän suhteellisen hyvin.. jopa tarkemmin kuin yksikään meistä terveistä..
      se että tulee dementia ei tarkoita sitä ettei muistaisi yhtään mitään..

      Ei, mutta dementikko ei välttämättä ymmärrä sairastavansa dementiaa.


  • Fiksua puhetta kaveri. Juuri tuo egon kototus on näillä joillakin raasuilla syy miksi lapsia tehdään ja tietenkin se, että sillä saa hyvin sen mamman naulittua itseensä.

    Siis olet harvinaisen fiksu henkilö nykymaailmassa, jossa ihmiset tekevät kuin muu massa, eli apinoidaan toisia ajattelematta asiaa omilla aivoilla ja yksilöllisesti.
    Lapsia tekee juuri se porukka joka tekee aina kuten muut, siis nämä jotka; vaihtavat autoa, ostavat talon, uuden ajettavan ruohnleikkurin, valittavat samoista asoista jne jne, KUN MUUTKIN.
    Sitten on meitä kenellä on se onni ja omat mielipiteet, oma arvomaailma, mutta me emme onnellamme muille rehvastele, koska ei ole tarve näyttää muille, kun itellekin on vielä nöytöt antamatta:)

    Sinun pitää vain tehdä sellainen homma nyt, että sanot emännällesi millä ehdoilla jatkatte yhdessä ja mikä teille tekee eron. Tai sitten sovitte siitä lapsesta niin, että saat vuoden tai pari aikaa sulatella asiaa, jos mielesi muuttuu. -On nimittäin aika törkeää toista kohtaan se, että sinä et halua lapsia ja siksi ei toinenkaan saa -toiselle pitää antaa mahdollisuus ja valinta, vaikka se kova valinta onkin. Ihan siis molempien sukupuolten tulee toiselle ilmaista jos ei halua lapsia, koska kyse on suvunjatkamisvietistä, joka on luonnollinen asia jossakin elämänvaiheessa melkein kaikilla.

    - Vaikutat kyllä sen verran ajattelevalta tyypiltä, että mietihän asiaa vielä ja tee sitten päätöksesi. Sun kaltaisias ajattelijoita tarvitaan maailmaan lisää! :)

    • Vai lapset egon kohottajia ja statussymboleita... Enpä ole tuota osannut ajatellakaan, lasten teko kun on yksi ihmisen alkeellisimmista perusvieteistä. Jo ennen murrosikää tiesin kyllä, miten ammatinavalinnan kanssa menettelen, mutta lasten tekemisistä ei ollut kuin korkeintaan puberteettinen näkemys. Olen täysin varma, ettei kannata yrittääkään väittää murrosiässä tienneensä, mitä lasten suhteen tulee elämässään haluamaan. Hyvin ikävää vain joskus yli nelikymppisenä havaita tehneensä väärän päätöksen. Tatskankin voi vielä vaivalloisesti poistattaa, mutta lapsia ei jälkijättöisesti saa, eikä pidä yrittääkään.


    • jopa alkueläimet kirjoitti:

      Vai lapset egon kohottajia ja statussymboleita... Enpä ole tuota osannut ajatellakaan, lasten teko kun on yksi ihmisen alkeellisimmista perusvieteistä. Jo ennen murrosikää tiesin kyllä, miten ammatinavalinnan kanssa menettelen, mutta lasten tekemisistä ei ollut kuin korkeintaan puberteettinen näkemys. Olen täysin varma, ettei kannata yrittääkään väittää murrosiässä tienneensä, mitä lasten suhteen tulee elämässään haluamaan. Hyvin ikävää vain joskus yli nelikymppisenä havaita tehneensä väärän päätöksen. Tatskankin voi vielä vaivalloisesti poistattaa, mutta lapsia ei jälkijättöisesti saa, eikä pidä yrittääkään.

      Entä jos on hankkinut lapsen/lapsia ja sitten katuukin päätöstään... Tulee ero, työttömyys, sairaus yms. ongelmia jonka seurauksena toteaa että lapsilla on surkea elämä eikä voi heitä auttaa? Ja kyllä tiedän että elämässä ei voi kaikkea etukäteen murehtia ja ennustaa. Olen myös kuullut että "koskaan en ole katunut" ja "en vaihtaisi mihinkään" vanhempien suusta. No, voiko niitä enää palauttaa tai vaihtaa? Enkä siis todellakaan inhoa lapsia, paljon olen muiden jälkeläisiä ollut hoitamassa.


    • jopa alkueläimet kirjoitti:

      Vai lapset egon kohottajia ja statussymboleita... Enpä ole tuota osannut ajatellakaan, lasten teko kun on yksi ihmisen alkeellisimmista perusvieteistä. Jo ennen murrosikää tiesin kyllä, miten ammatinavalinnan kanssa menettelen, mutta lasten tekemisistä ei ollut kuin korkeintaan puberteettinen näkemys. Olen täysin varma, ettei kannata yrittääkään väittää murrosiässä tienneensä, mitä lasten suhteen tulee elämässään haluamaan. Hyvin ikävää vain joskus yli nelikymppisenä havaita tehneensä väärän päätöksen. Tatskankin voi vielä vaivalloisesti poistattaa, mutta lapsia ei jälkijättöisesti saa, eikä pidä yrittääkään.

      Siis varmaan tarkoitettiin että se lapsen saaminen on hienompi juttu kuin sen pitäminen ja siitä oikeasti huolehtiminen. Itse olen kans ihmetellyt niitä ihmisiä kun kakskymppisenä alko leikkiä kotia. Vuokra asuntoa piti vaihdella, ostettiin käppä täyteen hamstereita ja kissoja. Sitten tuli viel vauva ja täyty ostaa omistus asunto vaikka ei ollut rahaa pitää autoakaan. Kaikki eläimet piti kans tappaa kun tuli lapsi ja myöhemmin huomasin et ne oli ottaneet kultasen noutajan. Eli kaikki "normaalin perheen" tunnukset piti saada mahdollisimman nopeasti. Tuli väistämättä sellanen olo et se tehtiin vain sen takia että toiset sais heistä joteenkin onnistuneen kuvan.


    • jopa alkueläimet kirjoitti:

      Vai lapset egon kohottajia ja statussymboleita... Enpä ole tuota osannut ajatellakaan, lasten teko kun on yksi ihmisen alkeellisimmista perusvieteistä. Jo ennen murrosikää tiesin kyllä, miten ammatinavalinnan kanssa menettelen, mutta lasten tekemisistä ei ollut kuin korkeintaan puberteettinen näkemys. Olen täysin varma, ettei kannata yrittääkään väittää murrosiässä tienneensä, mitä lasten suhteen tulee elämässään haluamaan. Hyvin ikävää vain joskus yli nelikymppisenä havaita tehneensä väärän päätöksen. Tatskankin voi vielä vaivalloisesti poistattaa, mutta lapsia ei jälkijättöisesti saa, eikä pidä yrittääkään.

      Nykymaailma on muuttunut ja täällä ei eletä enää kivikauden tapaan alkeellisesti.
      Oletko ajatellut asiaa? Maailma on täynnä ja elämä on erilaista. Kivikaudella ei eletty kellokaulassa ja käyty töissä, vaan elettiin kuin elukat metsässä ja siksi tehtiin lapsiakin. Yksinkertainen fakta tajuttavaksi niille, joilla on omaa aivotoiminta!


    • Taisi tässä tulla jo melkoista egonpönkitystä tai ainakin yrittämää ap:lle. :D


    • joo munki mielestä sillä sitoo vaan itteensä akan. samaa aattelee kaikki muutkin eläväiset. akvaariokalat ihan presiis samalla linjalla. mietis esim hamsteria?? panee vaan penikat alulle,ja latnamoro! ja ei kuule riipu parisuhteessa. se vaan kun sattuu olemaan NORMAALIA se LISÄÄNTYMINEN. NORMAALIA! en tajua mist tälläsiä ihmisiä löytyy jotka keksii jotain ihme tarinoita "miks välttää maailman luonnollisin asia/tarve,eli lisääntyminen". se tässä meillä Suurimmalla osalla on toive ja haave. normaalimpaa se on kuin olla ilman jälkikasvua. mutta siihenhän tää maailma menee,että ihmiset vaan luulee olevansa niin täydellisiä ettei enää kannata yrittää lisää tehdä "ylikansoittamaan " maailma..hahahahahhha


    • Musta tuntuu, että ne vasta rehvastelee, jotka ei mene massan mukana. Ja pitää itseään parempina ja fiksumpina kuin muita apinoivat omia aivojaan käyttämättömät lapsia hommaavat tapaukset. Väitätkö, että kukaan ei oikeasti halua lapsia vaan hankkivat siksi, että kun muutkin hankkii? "Lapsia tekee juuri se porukka joka tekee aina kuten muut". Vain ne, joilla ei ole lapsia osaa ajatella omilla aivoillaan ja tekee omat ratkaisunsa?

      Voihan sitä joku jättää lapset hommaamattakin vaan kun joku täällä palstalla kehotti jolloin tekee taas niin kuin muut...? Näyttäs olevan fiksumpi kuin muut ja kohottas sillä tavalla egoansa.

      Annetaan ihmisten tehdä tai olla tekemättä niitä lapsia ilman arvostelua kumpaakaan suuntaan? Mikä sopii toiselle ei ehkä sovi toiselle.


  • Juuri näin......ei tuollaisilla ajatuksilla varutetun miehen kuulu lisääntyäkkään.

    • Halusin lisääntyä koska avovaimonikin halusi. Nyt hän ei ole enää niin kiinnostava naisena ja elämme lähinnä kahdelle lapsellemme. No, vaimo on onnellinen ainakin.


    • Naisesta Mamma kirjoitti:

      Halusin lisääntyä koska avovaimonikin halusi. Nyt hän ei ole enää niin kiinnostava naisena ja elämme lähinnä kahdelle lapsellemme. No, vaimo on onnellinen ainakin.

      mieheni halusi pleikkarin. hölmö ostin joululahjaksi..nyt ei ole enää miestä.peli illat jätkiekans vei sen. saan siitä hyvästä vauvan jos kerkeis viel laittaa alulle. nooh,kuha joku noist kävis kisan välis makkaris.. ovistesti helottaa jo hoo-hetkestä...


  • Olisipa sinunkin isäsi aikoinaan ajatellut noin, niin eipä olisi sulla tuollaisia huolia!

    • Koittakaa nyt kestää sitä kritiikkiäkin ja miettikää olisiko siinä perää? "Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa" -tehtyä ei saa tekemättömäksi.


    • itsekin isä olen kirjoitti:

      Koittakaa nyt kestää sitä kritiikkiäkin ja miettikää olisiko siinä perää? "Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa" -tehtyä ei saa tekemättömäksi.

      Fiksu kommentti sinulta, etenkin, kun olet itse jo isä.

      Koettakaa tosiaan te perheellisetkin joskus suhtautua toisten mielipiteisiin mielipiteinä. Miettikää oikeasti, mitä joku yrittää sanoa.

      On yhtä normaalia olla haluamatta lasta kuin haluta lasta. Monet ajattelevat ihmiset eivät halua lasta. Kyse on myös tunteista, vaikka täällä monet eivät sitä ymmärrä. Lapsen hankinta ei yksinkertaisesti kiinosta, koska oma elämä on jo riittävän mielenkiintoista - mitä pahaa on siinä, että tuntee näin?

      Se, että joku sanoo tekevänsä enemmin itsarin kuin kärsii täällä vanhuuden vaivoista on sekin ihan kelpo mielipide. Vanhuus on monelle kaikea muuta kuin helppoa, ja uskon, että vaikka moni ei sitä ääneen sano, niin pois lähteminen olisi joskus parempaa kuin sairaalan sängyssä kituminen tuskissaan - vai mitä olette mieltä te perheelliset? Onko elämä teille kovin pyhä?


  • Olen oikeastaan äiti. :D Saan kai silti kommentoida?
    Minulla nousevat karvat pystyyn just tosta ajattelusta!
    Millainen tulevaisuus on kansalla, jos kaikki pohtisivat, "miksi "hankkia" (uh, HANKKIA"!!!!) lapsi?" Olen ylpeä siitä, että olen synnyttänyt LAPSIA. Tiedän, että ainakin HE maksavat tulevaisuudessa VEROJA yhteiskunnalle. Ja HE hoitavat minua, jos esim. vanhus´tenhoito loppuu Suomessa kokonaan. Tai meitä hoitaa robotit tai thai-tytöt.

    Olet todella itsekäs. Harmittaako sua, että isäsi halusi isäksi kun sai sinut???
    Huh, jos tuollaisia ihmisiä alkaa olla suurin osa ihmiskunnasta!!!

    • Mitä itsekästä siinä on, jos joku ei halua lapsia? Jokainen saa tuosta asiasta päättää itse ja se on hyvä se.


    • samat aatteet kirjoitti:

      Mitä itsekästä siinä on, jos joku ei halua lapsia? Jokainen saa tuosta asiasta päättää itse ja se on hyvä se.

      No jos katsoo nykymaailman menoa niin oikeassa on. Ollaan tuhon tiellä ja ihmiset elää kuin mitään ei olisi tapahtumassa. En itsekkään enää "hankkisi" lapsia tähän maailmaan kun minulle on selvinnyt hulluus millä edetään kohti
      tuhoa....


    • Niinpä. Lastenhankkimisen tärkein prioriteetti onkin, että he maksavat veroja yhteiskunnalle. Olen aloittajan kanssa yhtä mieltä siitä, että on itsekästä hankkia lapsia, kun maapallo voi pahoin tämän torakkamaisen lajin, jota ihmiseksikin kutsutaan, lisääntyessä kuin kanit, ja jyrsien luonnonvaroja surutta tavoitellen vain mahdollisimman suurta tukkua rahaa. Itse en halua lapsia tällaiseen maailmaan.


    • LOL : DDDD.... "Olet todella itsekäs." : DDDDD... juuri kun on päässyt luettelemasta mihin kaikkeen OMAAN HYÖTYYNSÄ lapsia itse tekee : DDDD...


    • Mistä ne maksaa veroja yhteiskunnalle? Haloo,pahvi..herää. Se ipanalauma on työttömänä muiden joukossa, eikä sille mahda mitään.
      Kyllä sen yhden penskan voi jokainen pyöräyttää, joku jopa kaksikin mutta kyllä se on itsekästä tehdä niitä puolen tusinaa vain siksi että sattuu haluamaan. Miksi suomalaisia pitäisi olla nykyistä enemmän? Miljoona vähemmänkin riittäisi hyvin.....


    • Siis totta kai pitää ihmisen ajatella tätä suurta valintaa, isyyttä tai äitiyttä, henkilökohtaisella tasolla.
      Parempi kai se on kuin tehdä lapsia ja sitten ei nauti heistä?
      Pitäisikö kaikkien sietä ihan vain kun muutkin ja se on joku kansalaisvelvollisuus siinä missä sekin, että ihmiset tulee käydä töissä kitumassa ja maksaa veroja?

      Miettikää nyt oikeasti. kai ihmisellä saa olla aivot ja kyky ajatella niillä?

      Tässä juuri näkee miten tyhmiä apina suomalainen on.
      Kun itse tekee virheen, perustaa perheen kun muutkin, siis statukseksi, niin sitten ei voi myöntää sitä virhettä. Äly hoi!

      Ennemmin jokainen makaa aurinkotrannalla kuin pyörii oravanpyörässä ja elättää statussyistä hankittua vaippaan paskojaa. kakista ei ole isäksi ja äitiksi, mutta miksi siltti kaikki alkaa siihen? Mielestäni 90% suomalaisten raskauksista saisi jättää tapahtumatta, kun meillä on oikeasti heikot geenit!


    • voihan hlwtti kirjoitti:

      Siis totta kai pitää ihmisen ajatella tätä suurta valintaa, isyyttä tai äitiyttä, henkilökohtaisella tasolla.
      Parempi kai se on kuin tehdä lapsia ja sitten ei nauti heistä?
      Pitäisikö kaikkien sietä ihan vain kun muutkin ja se on joku kansalaisvelvollisuus siinä missä sekin, että ihmiset tulee käydä töissä kitumassa ja maksaa veroja?

      Miettikää nyt oikeasti. kai ihmisellä saa olla aivot ja kyky ajatella niillä?

      Tässä juuri näkee miten tyhmiä apina suomalainen on.
      Kun itse tekee virheen, perustaa perheen kun muutkin, siis statukseksi, niin sitten ei voi myöntää sitä virhettä. Äly hoi!

      Ennemmin jokainen makaa aurinkotrannalla kuin pyörii oravanpyörässä ja elättää statussyistä hankittua vaippaan paskojaa. kakista ei ole isäksi ja äitiksi, mutta miksi siltti kaikki alkaa siihen? Mielestäni 90% suomalaisten raskauksista saisi jättää tapahtumatta, kun meillä on oikeasti heikot geenit!

      Heh. Nyt seuraavaksi varmaan joku haukkuu inut paskaksi ja sanoo, että minun ei kannata lapsia tehdä. Minun kaltaiseni ajattelijan samaten kuin ap:n kuuluisi tehdä lapsia, koska meillä on omat mielipiteet emmekä kulje massan mukana.

      Jättäkää oikeesti hei ne lapset tekemättä. Geeninne eivät ole sen arvoisia että kannattaa jatkaa. Samalla saatte paremman elämän. Ei tarvitse tehdä lapsia kun muillakin, tajuatteko?

      Kun te c-luokka lopetatte lapsenteon, niin voipa olla, että paremmat ihmiset alkavat tehdä lapsia, koska se ei ole mikään MASSAN tapa toimia.

      -Olen ehdottomasti laadun kannalla!


    • Mielestäni ei ole itsekästä olla haluamatta lapsia. Tai sitten yhtä itsekästä on hankkia niitä. Eihän kukaan hanki lapsia ajatellakseen lähinnä lasten parasta. Kyllä se on se "itsekäs" aikuisen oma halu, joka johtaa lisääntymään.

      Olen 40-vuotias nainen, kouluttautunut, onnellinen, herttainen enkä suinkaan inhoa lapsia. Mutta pidän rauhallisesta elämästä, jossa en joudu koko ajan olemaan "saatavilla" kuten varsinkin äidit joutuvat. Oma lapsi on maailman rakkain asia, olisi luonnonvastaista olla rakastamatta omaa lastaan. Mutta siltikään en ole lapsia halunnut enkä kadu asiaa. Halusin vain sanoa, että tasapainoinen ihminen voi olla erittäin onnellinen ilman lapsiakin.


    • Tuotanoinniinkuin... Eikös tuo nimenomaan ole itsekkyyden huippu, että hankkii lapsia vain itseään varten? Sanoit juuri, että olet ylpeä siitä, että olet synnyttänyt lapsia, omat lapsesi hoitavat sinut sitten vanhana, maksavat veroja jne. Lapset siis tulevat vain palvelijaksi sinulle ja muille? Miksei kukaan kysy mitä ne LAPSET sitten haluavat? Ehkä he eivät haluakaan vanhempiaan ja yhteiskunnan oravanpyörää omaksi taakakseen. Monelle lapselle olisi ollut parempi vaihtoehto olla syntymättä. Arvostan suuresti ihmisiä, jotka ajattelevat ensin millaiseen maailmaan lapsensa synnyttäisivät ja vasta sitten tekevät päätöksensä. Luonnonvarat ovat kovilla jo nyt. Lapsenne saattavat joutua näkemään ja kokemaan maailman, jossa ei riitä vesi, ei ruoka. Aloittajalla on mielestäni hyvinkin terve ja kunnioitettava näkemys. Millainen tulevaisuus on kansalla, jossa kaikki lisääntyvät kuin kanit?


    • Miten monet ihmiset eivät ymmärrä tätä hankkia-sanaa tässä yhteydessä? Jos ihminen yrittää tahallisesti lisääntyä, niin hankkimistahan se silloin on.

      Ja toisekseen veloja itsekkäiksi ja joskus myös lapsellisiksi väittävät voisivat perustella tuon väitteen.


    • Sinähän se itsekäs tässä olet "lapseni hoitavat minua kun olen vanha, ja maksaa eläkettäni".
      Kaikke em ajattelutavan omistavat ovat itsekäitä, vaikka eivät halua myöntää.


    • Mistä sinä voit varmuudella tietää, että lapsesi ovat tulevia veronmaksajia? Entä jos lapsesi ovatkin tulevia mielenterveyspotilaita? Tai vammautuvat pysyvästi, kun 15-vuotiaana lähtevät samanikäisen, kännissä olevan kaverin kyytiin, joka on varastanut äitinsä auton avaimet? Mistä sinä voit tietää haluavatko he hoitaa sinua, kun olet vanha? Mitä vikaa thai-tytöissä on?

      Itse taidat olla itsekäs, kun olet synnyttänyt lapsia, että sinulla olisi oma tulevaisuus turvattuna. Mistä voit tietää, halusivatko lapsesi ylipäätään syntyä tähän maailmaan?


    • samat aatteet kirjoitti:

      Mitä itsekästä siinä on, jos joku ei halua lapsia? Jokainen saa tuosta asiasta päättää itse ja se on hyvä se.

      aivan.

      ja lapsettomathan vasta veroja maksavatkin eivätkä saa monenlaisia tukia. Mutta ai niin, eihän tätä puolta saa sanoa kun Suomessa on vain yksi perheeellisten totuus.

      mutta ap, olet vielä nuori joten ei se ole kovin kiireinen asia, kuulostele eri vahtoehtoja vaimosi kanssa.


    • Lapseton Nainen 40 v kirjoitti:

      Mielestäni ei ole itsekästä olla haluamatta lapsia. Tai sitten yhtä itsekästä on hankkia niitä. Eihän kukaan hanki lapsia ajatellakseen lähinnä lasten parasta. Kyllä se on se "itsekäs" aikuisen oma halu, joka johtaa lisääntymään.

      Olen 40-vuotias nainen, kouluttautunut, onnellinen, herttainen enkä suinkaan inhoa lapsia. Mutta pidän rauhallisesta elämästä, jossa en joudu koko ajan olemaan "saatavilla" kuten varsinkin äidit joutuvat. Oma lapsi on maailman rakkain asia, olisi luonnonvastaista olla rakastamatta omaa lastaan. Mutta siltikään en ole lapsia halunnut enkä kadu asiaa. Halusin vain sanoa, että tasapainoinen ihminen voi olla erittäin onnellinen ilman lapsiakin.

      Hyvin ajateltu ja kirjoitettu.


    • mitä ylpeilemistä siinä on että olet synnyttänyt lapsia? Wau, oletpa ainutkertainen tapaus koko maailmassa!! Teitpäs oikean hienon urotyön, johon kukaan muu ei pysty!! Mistä sinä edes vielä tiedät, tulevatko lapsesi maksamaan veroja tulevaisuudessa? Voivat ihan hyvin päätyä sossupummeiksi, sillä et sinä eikä kukaan muukaan osaa ennustaa tulevaisuutta. He eivät välttämättä edes halua hoitaa sinua kun olet vanhus, et voi laskea sen varaan. Monet ovat tehneet lapsia nimenomaan sen takia että olisi joku hoitaja myöhemmin, mutta nyt kun katselee niin kyllä vanhukset vaan jätetään joihinkin muihin nurkkiin kuolemaan.

      Mitä itsekästä siinä on, että EI halua lapsia? Oletko koskaan miettinyt, että olet ITSE itsekäs, koska olet hankkinut lapsia? Maapallo todellakin alkaa olla aika täynnä eikä täällä kohta enää riitä luonnonvaratkaan moisen ihmismassan elättämiseksi. Lisäksi yhteiskunta maksaa sinunkin äitiyslomasi.


    • lapsellinen28 kirjoitti:

      aivan.

      ja lapsettomathan vasta veroja maksavatkin eivätkä saa monenlaisia tukia. Mutta ai niin, eihän tätä puolta saa sanoa kun Suomessa on vain yksi perheeellisten totuus.

      mutta ap, olet vielä nuori joten ei se ole kovin kiireinen asia, kuulostele eri vahtoehtoja vaimosi kanssa.

      luetteleppas rehellisesti kaikki verot joita maksaa lapseton ja lapsellinen. kirjoitappas ne tänne. sitten haluisin jos joku tietää alkoholistien,narkkarien ynnä kaiken maailman yhteiskunnan pohjasakan kulut ja viulut joita joka ikinen maksaa. kertokaa nää,verrataan sakilla mihin menee kaik veromiljuunat ja aletaan ihan kunnon sota!!


    • siilisimo kirjoitti:

      Mistä ne maksaa veroja yhteiskunnalle? Haloo,pahvi..herää. Se ipanalauma on työttömänä muiden joukossa, eikä sille mahda mitään.
      Kyllä sen yhden penskan voi jokainen pyöräyttää, joku jopa kaksikin mutta kyllä se on itsekästä tehdä niitä puolen tusinaa vain siksi että sattuu haluamaan. Miksi suomalaisia pitäisi olla nykyistä enemmän? Miljoona vähemmänkin riittäisi hyvin.....

      oletko sinä eka joka kuletetaan pallien poistoon??jostainhan se on alettava!


    • voihan hlwtti kirjoitti:

      Siis totta kai pitää ihmisen ajatella tätä suurta valintaa, isyyttä tai äitiyttä, henkilökohtaisella tasolla.
      Parempi kai se on kuin tehdä lapsia ja sitten ei nauti heistä?
      Pitäisikö kaikkien sietä ihan vain kun muutkin ja se on joku kansalaisvelvollisuus siinä missä sekin, että ihmiset tulee käydä töissä kitumassa ja maksaa veroja?

      Miettikää nyt oikeasti. kai ihmisellä saa olla aivot ja kyky ajatella niillä?

      Tässä juuri näkee miten tyhmiä apina suomalainen on.
      Kun itse tekee virheen, perustaa perheen kun muutkin, siis statukseksi, niin sitten ei voi myöntää sitä virhettä. Äly hoi!

      Ennemmin jokainen makaa aurinkotrannalla kuin pyörii oravanpyörässä ja elättää statussyistä hankittua vaippaan paskojaa. kakista ei ole isäksi ja äitiksi, mutta miksi siltti kaikki alkaa siihen? Mielestäni 90% suomalaisten raskauksista saisi jättää tapahtumatta, kun meillä on oikeasti heikot geenit!

      olet oikeassa.. "kakista ei ole isäksi tai äidiksi".. se tästä viel puuttuis et nekin lisääntyis


    • Lapseton Nainen 40 v kirjoitti:

      Mielestäni ei ole itsekästä olla haluamatta lapsia. Tai sitten yhtä itsekästä on hankkia niitä. Eihän kukaan hanki lapsia ajatellakseen lähinnä lasten parasta. Kyllä se on se "itsekäs" aikuisen oma halu, joka johtaa lisääntymään.

      Olen 40-vuotias nainen, kouluttautunut, onnellinen, herttainen enkä suinkaan inhoa lapsia. Mutta pidän rauhallisesta elämästä, jossa en joudu koko ajan olemaan "saatavilla" kuten varsinkin äidit joutuvat. Oma lapsi on maailman rakkain asia, olisi luonnonvastaista olla rakastamatta omaa lastaan. Mutta siltikään en ole lapsia halunnut enkä kadu asiaa. Halusin vain sanoa, että tasapainoinen ihminen voi olla erittäin onnellinen ilman lapsiakin.

      Sinun ajatuksesi ovat aika lähellä omiani. Olen 39-vuotias mies, ja minulla on 14-vuotias tyttö. En olisi halunnut lasta vielä niin nuorena, mutta silloinen tyttöystävä kertoi minulle raskaudesta liianmyöhään. Tarkoituksellako? En tiedä.

      Aikaa kului... Tyttö syntyi. Kiintymys lapseen kasvoi jo odotus aikana. Tyttö oli alle vuoden ikäinen, kun ex halusi erota. Ero oli minulle raskas erityisesti tytön takia. Äitinsä teki kaiken mahdollisen estääkseen minua tapaamasta tyttöä.

      Yhdessä välissä oli kuukausien jakso, kun en nähnyt tyttöä, enkä tiennyt missä hän oli. Yritin selvittääkin sitä, mutta voimat loppuivat kesken. Se oli minulle raskasta aikaa. Jopa niin raskasta, että muutamaan otteeseen minulla oli 2-3 vuorokauden täysin unettomia jaksoja. Silloin elämä oli jo hämärän rajamailla, koska en ollut syönyt mitään, enkä juonut mitään, enkä siis nukkunutkaan. Harkitsin jopa itsemurhaa. Jonkin vuoden kuluttua alkoi mennä paremmin. No, selvähän se on, että lapsi vieraantuu, kun ei näe isää pitkään aikaan. Meni kauan aikaa, ennen kuin taas tutustuttiin.

      Vuosia meni kohtalaisen hyvin, mutta noin 5-10 vuotta sitten syys-lokakuussa jokin laukaisi masennuksen, joka oli aluksi vain lievää. Mutta paheni vain vuosi vuodelta. Muutama talvi sitten oli toisen kerran niin rankka, että harkitsin itsemurhaa.

      Pahimmasta päästyäni aloin miettimään, että mistä tämä on saanut alkunsa, ja päädyin tähän rankkaan eroon. Silloin päätin, että jos joskus vielä päädyn suhteeseen, niin lapsia en halua, jos eron sattuessa elämä on näin raskasta. Ilmeisesti masennukseni sai alkunsa silloin 5-10 vuotta sitten. Tämä "Ei enää lapsia" ajatus on voimassa yhä.

      Haluan tällä sanoa sen, että jos yhtään arveluttaa, että onko valmis perustamaan perheen, niin siirtäkään sitä perheen hankintaa. Säästytte monelta murheelta.

      Itseltäni pimitettiin lapsen tulo ratkaisevassa vaiheessa.

      Tässä on minun kertomukseni, ja ajatus siitä, että mihin huonosti harkittu perheen perustaminen voi johtaa. Tässä oli vain osa siitä mitä minä olen kokenut. Pidän kyllä lapsista, ja viihdyn niiden kanssa. Mutta en halua enää omia lapsia. Olen saanut sen johdosta haukutkin.

      Jos haluan seurata lasten touhuja, niin menen siskoni perheen luo, jolla on 10-, ja 6-vuotiaat lapset, ja kaksi koiraa. Siellä minut otetaan ilolla vastaa. Usein kysyvät jäämään yöksi. He ymmärtävät, jos en halua jäädä. Vähän kyllä yrittävät käännyttää. Mutta, jos lapset kysyvät jäämään, niin heille harvoin voi sanoa ei.


    • Useammankin olisi syytä pohtia haluavatko oikeasti lapsia. Kaikki ei ole onnellisia äitejä ja isiä. Mun mielestä on ihan oikein jättää lapset hommaamatta, jos ei niitä halua. Onpahan vähemmän mm. omaa lastaan inhoavia vanhempia. Vai pitäskö jokaisen kynnelle kykenevän tehdä lapsi velvollisuudesta ja vaikka antaa adoptoitavaksi, jos ei itse halua kasvattaa? Tai lahjottaa siittiöitään ja munasolujaan?

      Moni vanhempikin on ihan itsekkäistä syistä hommannut niitä lapsia eikä vaan jostain velvollisuudesta yhteiskuntaa kohtaan.


    • mietippähei kirjoitti:

      Mistä sinä voit varmuudella tietää, että lapsesi ovat tulevia veronmaksajia? Entä jos lapsesi ovatkin tulevia mielenterveyspotilaita? Tai vammautuvat pysyvästi, kun 15-vuotiaana lähtevät samanikäisen, kännissä olevan kaverin kyytiin, joka on varastanut äitinsä auton avaimet? Mistä sinä voit tietää haluavatko he hoitaa sinua, kun olet vanha? Mitä vikaa thai-tytöissä on?

      Itse taidat olla itsekäs, kun olet synnyttänyt lapsia, että sinulla olisi oma tulevaisuus turvattuna. Mistä voit tietää, halusivatko lapsesi ylipäätään syntyä tähän maailmaan?

      harvemmin sitä taidetaan siihen munanpäähän huudella että "hei siittiöt, haluatteko syntyä lapsiksi" :D :D

      onpas dramaattista ja tunnepitoista keskustelua...


  • Ne lisääntyvät joiden ei pitäisi lisääntyä. Pelkkien ajattelevien pitäsisi lisääntyä, muuten koko maapallo hukkuun ihmispaskaan. Ja ne ketkä eivät tajua mitä tarkoitan heidän ei kannata lisääntyä.

    • Siis uskomatonta mutta totta, mutta meitä ajattelijoita on näköjään..Oletko nainen? - jos olet, niin meidän kannattaisi yhtyä;)


    • Herätit ajatuksen! Putkahti viestisi myötä mieleen tämä globalisoituminen ja se, että tuskin suomalaiset ovat ainoita jotka lisääntyvät... Ennemminkin käy niin, että suomalaiset ja länsimaalaiset ihmiset jäävät kohta jalkoihin... Liekö pienoinen Suomenmaamme saattanut maailmaamme yksin kestokykynsä äärirajoille?


    • Putkahti ajatus... kirjoitti:

      Herätit ajatuksen! Putkahti viestisi myötä mieleen tämä globalisoituminen ja se, että tuskin suomalaiset ovat ainoita jotka lisääntyvät... Ennemminkin käy niin, että suomalaiset ja länsimaalaiset ihmiset jäävät kohta jalkoihin... Liekö pienoinen Suomenmaamme saattanut maailmaamme yksin kestokykynsä äärirajoille?

      Faktahan on se, että meidän länsimaalaisten, sivistyneiden, tulee olla esimerkkinä näille muille maille. Ne sikiää aina meitä enemmän! Emme voi ajatella, että tehdään me lapsia, kun ylikansoittuminen on muualla -ei se niin mene. Meidän tulee olla esimerkkeinä!


    • heihalooo 34v kirjoitti:

      Faktahan on se, että meidän länsimaalaisten, sivistyneiden, tulee olla esimerkkinä näille muille maille. Ne sikiää aina meitä enemmän! Emme voi ajatella, että tehdään me lapsia, kun ylikansoittuminen on muualla -ei se niin mene. Meidän tulee olla esimerkkeinä!

      Liekö seuraavat esimerkkiämme? Liekö edes tietävät olemassaolostamme?


    • heihalooo 34v kirjoitti:

      Faktahan on se, että meidän länsimaalaisten, sivistyneiden, tulee olla esimerkkinä näille muille maille. Ne sikiää aina meitä enemmän! Emme voi ajatella, että tehdään me lapsia, kun ylikansoittuminen on muualla -ei se niin mene. Meidän tulee olla esimerkkeinä!

      Niinkuin olemme näyttäneet esimerkkiä kulutushysteriasta, materialistisuudesta, luontoa kunnioittaneiden alkuperäiskansojen ajamisesta pois kulta- yms. mammonakaivosten ja öljyesiintymien edestä, toisten ihmisten orjuuttamisesta, toisten ihmisten kidutus- ja tappovälineiden keksimisestä, ahneudesta jne. vain murto-osan hienoista länsimaalaisista esimerkeistä luetellakseni.

      En haikaile kivikaudelle, mutta ihmiset voisivat puolin ja toisin ottaa oppia monenlaisilta kulttuureilta. En myöskään kaipaa aikaan, jolloin jopa lapsuuden leikkikaverit tappoivat toisiaan aatteen vuoksi, vaikka olisivat tunteneet nämä kuin omat taskunsa. Ei ole luultavasti olemassa yhtä hyvää ja oikeaa tapaa elää, joka sopisi jokaiseen maailmankolkkaan.

      En tiedä, löytävätkö ihmiset koskaa ns. rauhanomaista rinnakkaiseloa toistensa kanssa... Ehkä sitten, kun geeniteknologia osaa poistaa kaikilta sekä aikuisilta että syntymättömiltä lapsilta kaikki väkivaltaisuutta, itsekkyyttä, aggressioita yms. aiheuttavat geenit??? Toisaalta, jos ihmisestä tulee liian "lepsu", miten hän maailmassa selviytyy petoeläinten, ruuan hankinnan yms. suhteen. Voi kun meitä ihmisraukkoja on kirottu tällä kyvyllä ajatella asioita (liikaakin). Miltähän tuntuisi olla vaikkapa torakka tai sinivalas? Meni taas... Huh, ehkä paras padota ajatusvirta tähän.

      Ja sitten takaisin asiaan eli ALOITTAJALLE: Omalla kohdallasi päätöksesi lasten hankkimisesta tai saamisesta on henkilökohtainen valintasi, mutta et ikävä kyllä voi tehdä valintaa toisen puolesta. Joten KESKUSTELKAA asiasta, kuten jo monet muutkin ovat ehdottaneet. Etsikää kompromissi tai yrittäkään etsiä tahoillanne enemmän samanlaiset elämänarvot omaava kumppani. (Tiedän ei ole helppoa, ihmisten välillä on monenlaisia siteitä.)

      Naisella ei ikävä kyllä ole mahdollisuutta miettiä bilogisista tosiasioista johtuen esimerkiksi perheen perustamista niin pitkään kuin miehillä. Yrittäkää tehdä ratkaisu YHDESSÄ, mitä tahansa teettekin. Onnea matkaan!


  • Olen kyllä kanssa ns. väärää sukupuolta keltä ootat vastauksia, mut siis äly hoi älä jätä, oisko ollut fiksuu kertoo naiselles jo suhteen alussa ettet koskaan haluu lapsii, tuo voi ja varmasti tulee olemaan erittäin kova kolaus naisellesi ja vain sen takia et oot itsekäs mies! Minä haluan äidiksi, rakkaani isäksi, moni ystäväni on jo isä ja siitä tavattoman onnellisia, eikä niitä lapsia tehä vaan tekemisen vuoks vaan aidosta rakkaudesta toiseen ja lapsiin! Kasva aikuseks hyvä mies! Ja häpeä!! Kamalaa kirjoittelua!

    • eikö sullakaan hipolla ole muuta tekemistä kuin täällä isien palstalla jauhaa pskaa? Tää on hei miehille tarkoitettu ja sulla ei varmaankaan ole munaa siellä jalkojesi välissä, vaikka ehkä haluaisitkin?

      Virittele edes straponi sinne kikuliksi, niin voit eläytyä mieheksi...huhhuh mitä akkoja!


    • ???mitä ihmettä?? kirjoitti:

      eikö sullakaan hipolla ole muuta tekemistä kuin täällä isien palstalla jauhaa pskaa? Tää on hei miehille tarkoitettu ja sulla ei varmaankaan ole munaa siellä jalkojesi välissä, vaikka ehkä haluaisitkin?

      Virittele edes straponi sinne kikuliksi, niin voit eläytyä mieheksi...huhhuh mitä akkoja!

      elähän ny.. onhan tuolla "vauvamasu 1988" naikkosella aina välillä ainaki ollu muna jalkojen välissä tuskin muuten ois koskaan edes saanu lapsia..
      ikävää kyllä että noin typerästi ajatteleva nainen on lisääntynyt...

      itse olen nainen (joo en kuulu palstalle mut en voinu olla kommentoimattakaan) ja todellakin olen aivan samaa mieltä ap:n kanssa!!!!! kun aloitin suhteen nykyisen kihlattuni kanssa niin hän sanoi heti suhteemme alussa ettei halua lapsia.. olihan se kolaus suuri.. en kiistä vaikka olen aina ollut itsekin sillä kannalla etten lapsia halua koskaan.. (joo ja nyt olen sit paska jonka ei pidäkää koskaa saaha lapsia buu-fucking-huu!!!!)

      pakko vaan sanoa että olen vihdoin löytänyt miehen joka on kanssani samoilla linjoilla asian suhteen.. eikä tee kuten aikasemmat et pakottavat hankkimaan lapsia.. onneksi silloin tajusin pitää pääni enkä tehnyt elämäni pahinta virhettä...
      nyt perheessämme on minun ja mieheni lisäksi kaksi rakasta kissaa jotka ovat meidän karvaisia lapsiamme.. :) helppoja hoitaa ja ovat vähään tyytyväisiä.. :) ja rakkautta saavat osakseen enemmän ku moni jaksaa edes uskoakaan!! :)


    • Vauvamasu88, tosiaan kamalaa kirjoittelua sinulla!

      Get a life!

      eli elämä ei ole sitä, että kaikkien pitäisi olla samaa mieltä. ap mietti asiaa, et sinä voi lähteä mollaamaan häntä kommenteillasi. Alammeko mollaamaan sinua?

      entä jos miehesi olisi vaihtanut mielipidettä yhdessäolon aikana, olisitko lempannut pois?


  • Olen 18 vuotias naisenalku ja kaippa saan kertoa tarinani.

    Isäni on sanonut minulle, että halusi minut vain pönkittämään omaa sairasta itsetuntoaan. Sai kyllä pettyä minuun pahasti, kun rupesin saamaan koulussa vain seiskoja. Että se siitä.

    Minusta lasten hankkiminen egon pönkittämiseksi on sairasta! Haluan kyllä itsekin perheen (tai en nyt vielä tiedä), ihan vaan siksi, että olisi joku, jota hoivata tosissaan jua rakastaa vilpittömästi (koirakin ajaa saman asian, tiedän kyllä).

    Siis, paras vaihtoehto olisi kertoa muijallesi, miten asiat ovat. Et halua lapsia jua se siitä! Tee se pian. Hän saattaa olla jo raskaana :D

    • Ja toinen...eikö teillä ämmillä saatna ole mitään rotia nykyisin? se teidän penikkamaha ei oikeuta teitä mihinkään etuiluun ja etuoikeuksiin, tajuutteko? NYT HELWTTIIN TÄÄLTÄ JA VÄHÄN ÄKKIÄ!!


    • ???mitä ihmettä?? kirjoitti:

      Ja toinen...eikö teillä ämmillä saatna ole mitään rotia nykyisin? se teidän penikkamaha ei oikeuta teitä mihinkään etuiluun ja etuoikeuksiin, tajuutteko? NYT HELWTTIIN TÄÄLTÄ JA VÄHÄN ÄKKIÄ!!

      Tuskin kyse siitä on, että luulisivat etuoikeutetuiksi itseään ainakaan yhtään sen enempää kuin miehetkään. Tuntuvat nimittäin hyvin ahkerasti hekin tunkevan naisten keskustelupalstoille.


  • Ei, kaikkien ei todellakaan tarvitse tehdä lapsia.
    Toiset tekevät niitä niin vääristä syistä,esim ettei tarvitse mennä töihin tai muuta vastaavaa. Sitten lapsia pukataan kolmekin perättäin ja sitten niille huudetaan ja niitä pahoinpidellään kun hermo ei kestäkkän niiden kasvukipuja!

    Mutta minusta sinun olisi kuulunut keskustella tämä asia ennen vihille menoa puolisosi kanssa, jos kerran olet ollut tätä mieltä aina!

    • Se on nähty niin monta kertaa, että justiinsa nämä laiskat akat, joilla ei ole sosiaalista elämää ja jotka eivät pärjää kenenkään kanssa, tekee lapsia, jotta ei tarvitse mennä töihin. Aina joka lapsen jälkeen on se "työkokeilu" ja kohta ollaan saikulla ja taas on kakara tulossa. Ja joku mikkihiiri niitä niille siittää.


    • nähty on kirjoitti:

      Se on nähty niin monta kertaa, että justiinsa nämä laiskat akat, joilla ei ole sosiaalista elämää ja jotka eivät pärjää kenenkään kanssa, tekee lapsia, jotta ei tarvitse mennä töihin. Aina joka lapsen jälkeen on se "työkokeilu" ja kohta ollaan saikulla ja taas on kakara tulossa. Ja joku mikkihiiri niitä niille siittää.

      niin, ja jotta löytyisi joku joka rakastaisi ainakin muutaman ensimmäisen vuoden vain minua
      ja tarvitsisi minua.

      Pelottavan moni pygää lapsia tästä syystä....


    • rakasta minua kirjoitti:

      niin, ja jotta löytyisi joku joka rakastaisi ainakin muutaman ensimmäisen vuoden vain minua
      ja tarvitsisi minua.

      Pelottavan moni pygää lapsia tästä syystä....

      Tuntuu, että tällä palstalla ollaan sitä mieltä, ettei olisi olemassa yhtään ainoaa syytä, joka oikeuttaisi hankkimaan lapsen? Mitä sen lapsen hankinnan pitäisi sitten olla? Jotain hyväntekeväisyyttäkö? Maksimaalinen epäitsekkyyden osoitus?

      Mun mielestä jos esim. hankkii lapsia "vanhuuden turvaksi" niin se on ihan yksi pätevä syy, kunhan se EI ole ainut syy, vaan yksi monista. Ei tosin pidä odottaa, että esim. tuommoinen juttu toteutuu (aina voi vaikka mennä välit poikki jne.).


    • rakasta minua kirjoitti:

      niin, ja jotta löytyisi joku joka rakastaisi ainakin muutaman ensimmäisen vuoden vain minua
      ja tarvitsisi minua.

      Pelottavan moni pygää lapsia tästä syystä....

      Hui kauheeta, pelottavan moni TOSIAAN TUNTUU HANKKIVAN LAPSEN SIKSI ETTÄ SAISI PERHEEN!!!

      Oletko miettinyt sitä kautta asiaa että ehkä on olemassa sellaisia muitakin asioita jotka vaikuttavat, ei pitäisi lokeroida tiettyjä ihmisryhmiä noin hanakasti. Esim. on paljon matalakoulutettuja nuoria, jotka saavat lapset nuorena. Ehkä ovat parisuhteessa vuosia, lapsia syntyy ja työ- ja urakehitys tyrehtyy. Yhtä paljon on myös varmaan matalakouluttettuja lapsettomia sinkkuja, jotka toivovat pienestä palkastaan huolimatta että tapaavat jonkun kivan miehen ja saavat perustaa perheen. Ei pitäisi aina olla miettimässä rahaa ja rahaa, syytellä köyhiä. Aina siihen joku syy on. Miesvalinnatkin voi olla huonoja, minkäs teet jos äijä lähtee kävelemään, kyllähän se masentaa. Pääasia että yrittää ja tekee parhansa. Et myöskään voi tietää onko tällainen matalasti koulutettu neljän lapsen äiti hyvä vai huono äiti tai miten menestyneitä hänen lapsistaan tulee. Osa on sattumaa.


  • Olisit jo alkutaipaleella sanonut...YHTÄÄN LASTA EN TEE !

  • Kyllä taas huomaa että täällä pyörii kirjoittelemassa kaikki ne jotka vetävät herneen nokkaan ihan joka asiasta..
    Onko se kauhean vaikea muiden ihmisten ymmärtää että kaikki EIVÄT VÄLTTÄMÄTTÄ HALUA LAPSIA. Oho, oliko muka ihan uusi tieto?

    Haluaisin myös ihan vaan tietää että mitähän itsekästä sellaisessa ajattelutavassa on? Tai kuten joku sanoi, "ei tuollaisilla ajatuksilla varutetun miehen kuulu lisääntyäkkään.". Jaa miksi ei? Harmittaako kun joku ajatteleekin eri tavalla kuin valtaosa kansasta?
    Eiköhän se ole ihan jokaisen oma asia että HANKKIIKO (kyllä, ne jotka eivät lapsia halua käyttävät tuota sanaa. Ja ehkä jopa muutkin.) lapsia vai ei, ja mitä tekisi mieluummin kuin hommaisi kersoja. Itse kannatan myös ajatusta ettei turhan päiten pidä lapsia maailmaan saattaa jos ei kerran oikeasti niitä halua, maailma on muutenkin ylikansoitettu ja menossa koko ajan huonompaan suuntaan. Myös lapsi kärsii siitä jos vanhemmat eivät oikeasti välitä.

    Ja ei, tämä ei tarkoita että ne jotka eivät halua lapsia hankkia olisivat kaikki jotain lastenvihaajia tms. Itse ainakin pidän lapsista, olen ollut päiväkodissa työharjoittelussa useamman kuukauden ja toiminut lähisukulaisten lapsille lapsenvahtina noin 12-vuotiaasta lähtien, mutta en silti halua omia lapsia. Omat syyni ovat ehkä hieman itsekkäämmät, koska en vain halua olla sidottuna toiseen ihmiseen 18-vuoden ajaksi (ja mahdollisesti ehkä pidempäänkin) vaan haluan olla vapaa kulkemaan ilman minkäänlaista "taakkaa". Myös mieheni ajattelee näin, tosin hän ei lapsista taasen muutenkaan hirveästi pidä. En näe mitään syytä miksi muiden ihmisten pitäisi tästä vetää palkokasvi nokkaansa, niinkuin useat tekevät kun joku ilmoittaa että ei halua lapsia, vaan ollaan mieluummin iloisia siitä että kaikilla on oikeus omiin valintoihinsa ja mielipiteisiinsä!

    • Ja vielä ap:lle: kerro oikeasti sille naisellesi mikä ajatusmaailmasi on. Totta on, että naisilla on rajallisesti aikaa mitä tulee lasten hankkimiseen, joten mitä pikemmin toimit sitä enemmän aikaa muijakaverillasi on päättää mitä tekee ja lähteekö hakemaan uutta miestä isäksi lapsilleen. Nyt on kyse kuitenkin jo muidenkin elämästä, ei siis vain sinun, joten kannattaa olla vaan rehellinen.


    • "Onko se kauhean vaikea muiden ihmisten ymmärtää että kaikki EIVÄT VÄLTTÄMÄTTÄ HALUA LAPSIA. Oho, oliko muka ihan uusi tieto?
      Haluaisin myös ihan vaan tietää että mitähän itsekästä sellaisessa ajattelutavassa on? Tai kuten joku sanoi, "ei tuollaisilla ajatuksilla varutetun miehen kuulu lisääntyäkkään.". Jaa miksi ei? Harmittaako kun joku ajatteleekin eri tavalla kuin valtaosa kansasta? "

      Niin miksikö henkilön joka ei halua lapsia ei tulisi lapsia hankkia?
      No juuri siksi ettei hän lapsia halua.
      Mikä tuossa on niin vaikeaa ymmärtää?


    • Mies1966 kirjoitti:

      "Onko se kauhean vaikea muiden ihmisten ymmärtää että kaikki EIVÄT VÄLTTÄMÄTTÄ HALUA LAPSIA. Oho, oliko muka ihan uusi tieto?
      Haluaisin myös ihan vaan tietää että mitähän itsekästä sellaisessa ajattelutavassa on? Tai kuten joku sanoi, "ei tuollaisilla ajatuksilla varutetun miehen kuulu lisääntyäkkään.". Jaa miksi ei? Harmittaako kun joku ajatteleekin eri tavalla kuin valtaosa kansasta? "

      Niin miksikö henkilön joka ei halua lapsia ei tulisi lapsia hankkia?
      No juuri siksi ettei hän lapsia halua.
      Mikä tuossa on niin vaikeaa ymmärtää?

      Huoh, pitää sitten alkaa näsäviisastelemaan. :) Hyvä on, ehkä ilmaisin itseni huonosti. Pointti oli, että se joka sanoi "ei tuollaisilla ajatuksilla varutetun miehen kuulu lisääntyäkkään" tarkoitti todennäköisesti, että aloittaja on hänen mielestään idiootti (tai ainakin uskottelee itselleen ajattelevansa ap:stä näin) eikä sellaisten pitäisi hänen mielestään lisääntyä -> häntä todellisuudessa harmittaa kun joku ajattelee kuten aloittaja.
      Tietenkään lapsia ei kuulu hankkia jos niitä ei oikeasti halua.
      Ja olen melko varma että ymmärsit oikeasti mitä tarkoitin, on vaan kiva viilata pilkkua tai muuta vastaavaa. :)


    • Mahtavaa kommenttia taad..Kiitos ja olen oikeasti iloinen että kaikki eivät olekkaan tyhmiä:)
      Mahtavaa!

      siis paskasakkihan sikiää, se on silminnähtävää ja käsin kosketeltavaa ja siksi taso laskee ja sitä kautta fiksujen motivaatio lapsentekoon.


    • -jellona- kirjoitti:

      Ja vielä ap:lle: kerro oikeasti sille naisellesi mikä ajatusmaailmasi on. Totta on, että naisilla on rajallisesti aikaa mitä tulee lasten hankkimiseen, joten mitä pikemmin toimit sitä enemmän aikaa muijakaverillasi on päättää mitä tekee ja lähteekö hakemaan uutta miestä isäksi lapsilleen. Nyt on kyse kuitenkin jo muidenkin elämästä, ei siis vain sinun, joten kannattaa olla vaan rehellinen.

      Olen täsmälleen samaa mieltä.

      Miksi nämä äitylit ja isukit vetävät aina herneen nenäänsä jos joku toinen ihminen ei halua lapsia.? Mitä vittua se edes heille kuuluu?

      Vai säädetäänkö laki, että jokaisen on pakko hankkia vähintään kaksi lasta?

      Tulee tunne, että näiden "Onnellisten äitien" maailma romahtaa jos joku uskaltaakin sanoa ääneen sen, että ei halua hankkia lapsia. Ajatella jos joku voikin olla onnellinen tekemällä toisin kuin nämä vanhemmuusfasistit. Kauheaa! Kyllä se täytyy kieltää.

      Jos äiteys tai isyys olisi niin valtavan kivaa, niin eikö reaktion pitäisi olla sääli suuttumuksen sijaan. Keisarilla ei olekaan vaatteita?

      Joten jatkakaa te vain sitä pakonomaiselta näyttävää perhe-elämäänne ja vääntäkää suunpieliä ylöspäin. Meitä ei kiinnosta.


    • -jellona- kirjoitti:

      Ja vielä ap:lle: kerro oikeasti sille naisellesi mikä ajatusmaailmasi on. Totta on, että naisilla on rajallisesti aikaa mitä tulee lasten hankkimiseen, joten mitä pikemmin toimit sitä enemmän aikaa muijakaverillasi on päättää mitä tekee ja lähteekö hakemaan uutta miestä isäksi lapsilleen. Nyt on kyse kuitenkin jo muidenkin elämästä, ei siis vain sinun, joten kannattaa olla vaan rehellinen.

      Olen kyllä -jellonan- kanssa samaa mieltä. Kiteytit hyvin minun ajatukseni.
      En minäkään tahdo lapsia ja kumppanini ajattelee samalla tavalla.
      Onneksi löydettiin toisemme kumppanin kanssa.
      Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä ja jotkut täällä voisivat miettiä miten tuoda julki mielipiteensä.
      Onneksi Suomi on vapaa maa siltä osin, että saa tehdä omia valintoja loukkaamatta ketään.
      Ihminenhän elää omista lähtökohdistaan omaa elämäänsä ja siihen ei välttämättä tarvita lasta/lapsia nykypäivänä.
      Olen itsekin ollut sitä mieltä murrosikäisestä lähtien etten hanki lapsia ja se on pitänyt paikkansa tänne asti ja tulevaisuudessa.
      Muistakaa ihmiset, että elämä on valintoja täynnä.


    • Ei lapsia koskaan kirjoitti:

      Olen täsmälleen samaa mieltä.

      Miksi nämä äitylit ja isukit vetävät aina herneen nenäänsä jos joku toinen ihminen ei halua lapsia.? Mitä vittua se edes heille kuuluu?

      Vai säädetäänkö laki, että jokaisen on pakko hankkia vähintään kaksi lasta?

      Tulee tunne, että näiden "Onnellisten äitien" maailma romahtaa jos joku uskaltaakin sanoa ääneen sen, että ei halua hankkia lapsia. Ajatella jos joku voikin olla onnellinen tekemällä toisin kuin nämä vanhemmuusfasistit. Kauheaa! Kyllä se täytyy kieltää.

      Jos äiteys tai isyys olisi niin valtavan kivaa, niin eikö reaktion pitäisi olla sääli suuttumuksen sijaan. Keisarilla ei olekaan vaatteita?

      Joten jatkakaa te vain sitä pakonomaiselta näyttävää perhe-elämäänne ja vääntäkää suunpieliä ylöspäin. Meitä ei kiinnosta.

      Nähdäkseni tuossa suuttumisessa on kysymys siitä, että _oikeasti_ suuri osa vanhemmista hankkii lapsia pönkittääkseen sosiaalista statustaan ja / tai egoaan.
      Tämä pönkitys onnistuu toki niin pitkään, kun ne joilla lapsia ei ole ovat kateellisia (eli lapsettomat ovat "alemmassa asemassa") lapsia hankkineihin / saaneisiin nähden.

      Mikäli lapseton ei oikeasti haluakaan lapsia, lapseton ei yh't äkkiä olekaan samankaltaisessa alemmassa asemassa lapsellisiin nähden. Tämä uhkaa siis lapsellisten (kuvittelemaa korkeampaa) sosiaalista asemaa / egoa ja vaatii puolustautumista. Tämän vuoksi lapsettomien haukkuminen itsekkäiksi / vastuuttomiksi / miksilie on aivan tyypillistä toimintaa lapsellisilta.


    • Joopaz. kirjoitti:

      Nähdäkseni tuossa suuttumisessa on kysymys siitä, että _oikeasti_ suuri osa vanhemmista hankkii lapsia pönkittääkseen sosiaalista statustaan ja / tai egoaan.
      Tämä pönkitys onnistuu toki niin pitkään, kun ne joilla lapsia ei ole ovat kateellisia (eli lapsettomat ovat "alemmassa asemassa") lapsia hankkineihin / saaneisiin nähden.

      Mikäli lapseton ei oikeasti haluakaan lapsia, lapseton ei yh't äkkiä olekaan samankaltaisessa alemmassa asemassa lapsellisiin nähden. Tämä uhkaa siis lapsellisten (kuvittelemaa korkeampaa) sosiaalista asemaa / egoa ja vaatii puolustautumista. Tämän vuoksi lapsettomien haukkuminen itsekkäiksi / vastuuttomiksi / miksilie on aivan tyypillistä toimintaa lapsellisilta.

      mutta mitä todellakin tulee lasten hankintaan ni välillä tuntuu et yhteiskunta vaatii jokaista hankkimaan sen 2,4 lasta talouteen että saat kaikki mahdolliset avut itsellesi...
      otetaampa esimerkkiä elävästä elämästä.. tehtaassa on töissä samalla koneella kaksi miestä toisella uravaimo, talo-, auto-, mökkivelat niskassa lapsia 3, hän on poissa lasten takia vuodessa pari kk yhteensä töistä joka maksaa tehtaalle koska joutuvat maksamaan sairausajan palkan tälle isälle ja ottamaan sijaisen tilalle.
      kun taas toinen mies hänellä on tyttöystävä asuvat yhdessä tekevät pienempiä ostoksia jotta rahaa riittäisi elämiseen vaikeina aikoina ja tämä mies ei ole töistä pois kuin ehkä viikon kaksi sairastumisten takia jos niinkään paljoa.. kumpi saa lamatilanteessa potkut??? lapseton mies!!!! miksi?? koska lapsiperheellisiä pitää hyysätä ja höösätä koska ovathan he paljon parempia ihmisiä ku niillä on lapsia ja elävät velkavankeudessa, kun taas ahkera mies joka tekee työnsä hyvin..
      miksi?? kysyn vain..


    • Joopaz. kirjoitti:

      Nähdäkseni tuossa suuttumisessa on kysymys siitä, että _oikeasti_ suuri osa vanhemmista hankkii lapsia pönkittääkseen sosiaalista statustaan ja / tai egoaan.
      Tämä pönkitys onnistuu toki niin pitkään, kun ne joilla lapsia ei ole ovat kateellisia (eli lapsettomat ovat "alemmassa asemassa") lapsia hankkineihin / saaneisiin nähden.

      Mikäli lapseton ei oikeasti haluakaan lapsia, lapseton ei yh't äkkiä olekaan samankaltaisessa alemmassa asemassa lapsellisiin nähden. Tämä uhkaa siis lapsellisten (kuvittelemaa korkeampaa) sosiaalista asemaa / egoa ja vaatii puolustautumista. Tämän vuoksi lapsettomien haukkuminen itsekkäiksi / vastuuttomiksi / miksilie on aivan tyypillistä toimintaa lapsellisilta.

      Minusta tuntuu, että täällä on lähinnä kommentoimassa sen luontoisia vanhempia, jotka eivät voi ymmärtää sitä toista näkökantaa. Itseänikin ihmetyttää nämä äitien voimakkaat reaktiot.
      Minä olin aikoinani päättänyt olla lisääntymättä, kunnes minulle tapahtui vahinkoraskaus. Kyllä VAHINKO ja se oli elämäni ihanin vahinko. Nyt osa varmasti ajattelee, että en ole kelpo äiti, koska lapsi ei ole tekemällä tehty, mutta ajatelkoot.
      Tällä hetkellä minulla on kolme maailman ihaninta lasta ja lisääkin haluaisin, mutta uskon, että tähän se jää ja nautitaan näistä. Itsellänikin on jo nuoresta asti huolestuttanut tämä suunta mihin maailma on menossa, mutta kun tässä on vastassa biologia ja järki, niin minkäs teet. Kolme kertaa biologia voitti ja luulen ja toivon, että näillä mennään. Ymmärrän todellakin, jos kaikki ei halua tähän palloon lapsia tehdä. Kyllä minun täytyy rehellisyyden nimissä sanoa, että kyllä se lapsien HALUAMINEN on vähintään yhtä itsekästä, kun OLLA HALUAMATTA niitä.
      Omat lapseni pyrin kasvattamaan mahdollisimman tietoisiksi nykymaailman tilasta ja toivon, että he olisivat tulevaisuudessa vastavoima kaikelle saastalle, mitä ihminen on aikaansaanut. Helppoa ei tule tulevaisuuden lapsilla olemaan.


    • Bibibi kirjoitti:

      Minusta tuntuu, että täällä on lähinnä kommentoimassa sen luontoisia vanhempia, jotka eivät voi ymmärtää sitä toista näkökantaa. Itseänikin ihmetyttää nämä äitien voimakkaat reaktiot.
      Minä olin aikoinani päättänyt olla lisääntymättä, kunnes minulle tapahtui vahinkoraskaus. Kyllä VAHINKO ja se oli elämäni ihanin vahinko. Nyt osa varmasti ajattelee, että en ole kelpo äiti, koska lapsi ei ole tekemällä tehty, mutta ajatelkoot.
      Tällä hetkellä minulla on kolme maailman ihaninta lasta ja lisääkin haluaisin, mutta uskon, että tähän se jää ja nautitaan näistä. Itsellänikin on jo nuoresta asti huolestuttanut tämä suunta mihin maailma on menossa, mutta kun tässä on vastassa biologia ja järki, niin minkäs teet. Kolme kertaa biologia voitti ja luulen ja toivon, että näillä mennään. Ymmärrän todellakin, jos kaikki ei halua tähän palloon lapsia tehdä. Kyllä minun täytyy rehellisyyden nimissä sanoa, että kyllä se lapsien HALUAMINEN on vähintään yhtä itsekästä, kun OLLA HALUAMATTA niitä.
      Omat lapseni pyrin kasvattamaan mahdollisimman tietoisiksi nykymaailman tilasta ja toivon, että he olisivat tulevaisuudessa vastavoima kaikelle saastalle, mitä ihminen on aikaansaanut. Helppoa ei tule tulevaisuuden lapsilla olemaan.

      Ihan nopeasti ohi aiheen... Hyvät vanhemmat, älkää ostako sitä krääsää lapsillenne. Ei ne sitä tarvitse. Tehkää voikkuleivät reppuun ja menkää lähimetsään retkelle. Yhteinen aika on arvokkainta mitä voitte lapsilenne antaa.


    • Ei lapsia koskaan kirjoitti:

      Olen täsmälleen samaa mieltä.

      Miksi nämä äitylit ja isukit vetävät aina herneen nenäänsä jos joku toinen ihminen ei halua lapsia.? Mitä vittua se edes heille kuuluu?

      Vai säädetäänkö laki, että jokaisen on pakko hankkia vähintään kaksi lasta?

      Tulee tunne, että näiden "Onnellisten äitien" maailma romahtaa jos joku uskaltaakin sanoa ääneen sen, että ei halua hankkia lapsia. Ajatella jos joku voikin olla onnellinen tekemällä toisin kuin nämä vanhemmuusfasistit. Kauheaa! Kyllä se täytyy kieltää.

      Jos äiteys tai isyys olisi niin valtavan kivaa, niin eikö reaktion pitäisi olla sääli suuttumuksen sijaan. Keisarilla ei olekaan vaatteita?

      Joten jatkakaa te vain sitä pakonomaiselta näyttävää perhe-elämäänne ja vääntäkää suunpieliä ylöspäin. Meitä ei kiinnosta.

      ...pitäisikö siis meidän jotka eivät halua lapsia alkaa aivan samalla tavalla vetää herne nenään ja tivata "miksi ihmeessä te hankitte lapsen?"..? Aivan sama asia.

      Niin, tekisi monasti mieli sanoa noin, mutta en halua alentua heidän tasolleen. Käyttäytyköön lapsellisesti ketkä käyttäytyvät, itse voi olla se fiksumpi eikä ryhdy sellaiseen.


    • Ap:n ei kannata hankkia lapsia, koska ei välittäisi niistä paskaakaan.


  • Kannattaa erota heti, ilmoitat vain, että ei sinusta ole isäksi. Hyvä, kun joku myöntää tuollaisen noin suoraan. Meilläkin oli kaikkien aikojen kriisi, kun eka lapsi syntyi. Meinaan vaan, että vanhemmuus vaatii epäitsekkyyttä, jota aloittajalla ei ole ollenkaan. Rohkeasti kerrot asiasta, vaimosi saa tilaisuuden uuden miehen löytämiseksi ja saada vielä lapsenkin, mikä on todellakin maailman napa, kun hän syntyy! Kaikki ihmiset eivät siedä lapsia, vaativaa elämäähän se on. Meillä on saatu toinenkin lapsi, joka on nyt viisi vuotta. Miestäni ihan hävettää hänen sen esikoisen syntymän jälkeiset vuodet, kulki vain kavereiden kanssa ja itse olin aina kotona pienen kanssa. Onneksi tämän pahempaa ei tapahtunut, mutta henkinen yhteys oli aivan poikki hänen kanssaan.

    • Tuossapa se.....ensin tehdää penska itsekkäistä syistä ja sitten pitäisikin yllättäen heittäytyä epäitsekkääksi.


    • Joo et oo kati ainut. Ihme ettet ole yh.


  • Ihan oikeassa olet kun et tee lasta, jos noin mietit. Silloin kun haluaa lapsen, niin se kyllä tuntuu sielussa asti voimakkaana haluna. Silloin lapsista myös iloitsee kaikkine valvomisineen ja muine huolineen päivineen. Tee sydämesi mukaan ja etsi samoin ajatteleva kumppani.

    • Niin mutta, jospa ap:n nainen on hänen kanssaan siksi, kun rakastaa ap;tä. kaikki eivät ole jonkun kanssa siksi, että tuo tekee kanssani lapsia. Liian oni kyllä ottaa sen liian tutun ja turvallisen ihan sillä perusteella, että tuo tekee lapsia.Ohan se elämä yhtä perzettä silloin, mutta vertaistukea kyllä löytyy heille, kunhan myöntävät vain erheensä.

      On niin pakjon paskoja parisuhteita, jotka ulkoisesti naamioidaan hyviksi!


  • Kaikilla meillä on mahdollisuus valita tehdäkö lapsia vai ei - ei ole oikeata ja väärää valintaa tässä mielessä, joten turhaan arvostelette.

    Lapsien hankkiminen lisää veronmaksajia-mielellä on toisaalta aika lapsellinen ajatus. Samaten kuin ajatus että "lapseni hoitavat minua kuolinvuoteelle saakka". Mistä tiedät ettei lapsesi aikuistuttuaan ja sinun sairastuttuasi potki sinua yksityiseen vanhainkotiin "hoitoon" ja lähettää joulukortin kerran vuoteen- tämä näin karrikoituna esimerkkinä.

    Mielestäni alkuperäisellä kysymyksen esittäjällä on tässä kohtaa ainoastaan velvollisuus kertoa puolisolleen mielipiteensä lapsien hankkimisesta - rehellisesti. Näin nainen saa itse valita jatkaako lapsetonta elämää sinun kanssa vai hankkiako mies jonka kanssa perustaa lapsiperhe.

    • Minä ainakin kasvatan lapseni niin huomaavaisiksi ja hyväkäytöksisiksi, että lähettävät minulle vanhainkotiin joulukortin KAKSI kertaa vuodessa! Kyllä on muut mammat kateellisia sitte ni.


  • Voi poika parka ! Ensinnäkin lapsia ei tehdä - ne saadaan ...saadaan.!! Kukaan ei tee lasta siksi että saisi vanhuuden turvan. Ja egoa voi paljon helpommin nostaa muilla keinoin. Ole rauhassa ilman lapsia mutta vaimosi täytyy kyllä nopsaan saada tietää mielipiteesi että hän voi sitten tehdä omat johtopäätöksensä elämässään.

    JA VARMUUDELLA VOIN SANOA että et tiedä mistä jäät paitsi jos et lapsia saa. Onneksi lapsettomat eivät tiedä sitä rikkauden määrää mitä lapset tuovat tullessaan sillä silloin lapsettomuus (joillekin se on iso ongelma) olisi vielä sietämättömämpi taakka.

    "Lapsi veisi mahdollisuuden elää omaa elämääni. Lapseen syntyisi velvoite, joka kestäisi eliniän." ...Noin minäkin joskus luulin ja ajattelin kun sivusta seurasin sisarusteni, lapsiperheitten elämää. MUTTA kaikki muuttuu kun sen oman saa. Elämälle tulee ihan uusi merkitys, eikä oman elämän mahdollisuus mihinkään häviä. Päivastoin!

    Juttelin kerran erään eläkkeellä olevan proffan kanssa joka puolisonsa kanssa oli yhdessä päättänyt että he hankkivat vain yhden lapsen koska halusivat panostaa molemmat uraansa. He saivat sen yhden lapsen ja hän sanoi että heidän elämänsä suurin virhe oli se että eivät hankkineet useampaa lasta.

    Mutta oma päätös jokaisella - älä hanki lapsia jos siltä tuntuu, ei ole pakko MUTTA saatta olla että kadut sitä joskus kun on jo myöhäista.

    • Minä ainakin olen tehnyt lapseni. Sinulle ne ovat ehkä tulleet sähköpostissa.

      Ja tietenkin olen tehnyt ne myös vanhuudenturvakseni, en vain kuluttamaan, elämään minä-minä maailmassa ja ajattelemaan omaa napaansa.


    • Sekä vastineeksi edelliseen viestiin, että aloittajalle:

      Hienoa, kun joku ajattelee myös asiallisesti ja positiivisesti. Itsekin olen monesti ihmetellyt esimerkiksi sitä, miksi lapset ovat monelle niin suuri "taakka" ja että oma elämä loppuu lapsiin. Omalla kohdallani vasta lapset (2 lasta) kunnolla näyttivät sen, mitä voi olla aito, kaikennielevä ja pyyteetön rakkaus toista ihmistä kohtaan. Lapset tuovat elämään sisältöä ja jatkuvuutta.

      Ja oma lapsi on TODELLA ihan eri asia, kuin muiden lapset, vaikka heistäkin aidosti välittäisi. Omaan lapseen syntyy ihan erilainen side, olit sitten äiti tai isä. Tietysti lasten kasvattaminen tuo mukanaan myös suuren vastuun, ja tämä voi olla todella pelottavaa. Minä, kaikkea muuta kuin täydellinen ihminen, olen vastuussa täysin avuttoman pienen ihmisen elämästä. Omalla kohdallani tämä meinasi olla se seikka, miksi en aluksi uskaltanut vanhemmuuta edes ajatella - ei siis niinkään "oman elämän loppuminen" tai muut seikat.

      Ehkä joillekin lapset ja perheen perustaminen ovat myös asennoitumis- ja arvostuskysymyksiä. Joistakin asioista joutuu tottakai luopumaan perheen perustamisen yhteydessä, mutta ei pidä unohtaa, että samalla saa myös tilalle jotain todella mahtavaa. Ei ihminen oikeasti tarvitse esimerkiksi niin paljon rahaa tai tavaraa vaan mielestäni enemmän toisia ihmisiä ja oikeaa elämän tuntua, elämää kaikkine vuoristoradan mutkineen. Ja lapsi "pyörii nurkissa" useimmiten murto-osan ihmisen koko elämästä.

      Lapsi myös kasvaa koko ajan, hän ei (ikävä kyllä) ole ikuisesti lapsi. Ja vaikka usein sanotaan, että aikuinen kasvattaa lasta, mielestäni myös lapsi kasvattaa aikuista. Lapsi voi olla myös yksi läheisimmistä ihmisistä koko elämäsi aikana, jos kaikki menee hyvin.

      Tottakai tulevaisuus pelottaa ja ahdistaa, kun ihmiskunta on saattanut itsensä ja kotiplaneettansa kestokyvyn aika huonoon jamaan. Olen joskus kuullut sanottavan, että maa tarjoaa ihmisille kylliksi tyydyttääkseen hänen tarpeensa, mutta ei ihmisen ahneutta. (Vapaasti mukaillen, lähdettä en ikävä kyllä muista.)

      Tietysti jokaisen ihmisen omaa päätöstä asiasta täytyy kunnioittaa, mutta päätöstä ei missään tapauksessa saa tehdä yksin esimerkiksi puolison puolesta. Varsinkin, kun miehillä on se ylellisyys mitä naisilla ei ole - eli enemmän aikaa mahdollisuuteen saada lapsia.

      En voi ketään neuvoa, mutta voin vain kannustaa keskustelemaan ja miettimään eri vaihtoehtoja YHDESSÄ puolisosi kanssa. Siitä on hyvä lähteä liikkeelle. Jos olet todella sitä mieltä, ettet todella lapsia halua, täytyy päätöstäsi kunnioittaa. Mutta sitä ei voi tehdä yksin, toisen toiveiden kustannuksella.

      Uskon myös, että sinusta saattaisi tulla hyvä isä, koska asiaa vaivaudut noinkin paljon pohtimaan ja perustelemaan. Monesti ne, jotka eniten huolehtivat asioista, myös huolehtivat parhaiten lapsistaan. Olen nimittäin ikäväkseni nähnyt niitä päinvastaisiakin esimerkkejä, joissa millään ei ole mitään väliä; ei kodin kunnolla, ei yhteiskunnallisilla asioilla, ei toisilla ihmisillä, ei maapallon tilalla - eikä sillä, miten niitä lapsia "putkahtelee" ja miten heitä sitten kohdellaan. Tietyntyyppisille ihmisille lapsia ikävä kyllä näyttää putkahtelevan helpommin kuin niille, jotka taas lapsia todella kipeästi haluaisivat.

      Toivon sinulle ja puolisollesi rakentavia keskusteluhetkiä ja mitä tahansa päätättekin, onnea tällä elämän ei aina niin sileällä, mutta ainakin mielenkiintoisella polulla!!!


    • "Mutta oma päätös jokaisella - älä hanki lapsia jos siltä tuntuu, ei ole pakko MUTTA saatta olla että kadut sitä joskus kun on jo myöhäista. "

      Miehelle ei ole koskaan liian myöhäistä jos vain löytää hedelmällisessä iässä olevan naisen rinnalleen. Muistutetaan jälleen kerran siitä tosiasiasta, että mies on hedelmällinen koko elämänsä ajan. Toki joku vakava onnettomuus tai vakava sairaus saattaa viedä hedelmällisyyden, mutta muuten mies on hedelmällinen koko elämänsä ajan.


    • LAPSIA, EI KIITOS!

      Kaikki eivät ole samasta puusta veistettyjä, kaikkia ei kaduta vaikka kuinka joku muu katuisi tai sanoisi, että "kyllä sinuakin kaduttaisi jos tietäisit mitä menetät". Minulle riittää, että olen onnellinen ja luulen, että rakastan ihmisiä enemmänkin kuin ihmiset keskimäärin. Ja olen suvaitsevaisempi erilaisia valintoja kohtaan.Ehkä olen sellainen maailmoja syleilevä luonnonlapsi, joka antaa kaikkien kukkien kukkia :)


    • tosiasiat tietoon kirjoitti:

      "Mutta oma päätös jokaisella - älä hanki lapsia jos siltä tuntuu, ei ole pakko MUTTA saatta olla että kadut sitä joskus kun on jo myöhäista. "

      Miehelle ei ole koskaan liian myöhäistä jos vain löytää hedelmällisessä iässä olevan naisen rinnalleen. Muistutetaan jälleen kerran siitä tosiasiasta, että mies on hedelmällinen koko elämänsä ajan. Toki joku vakava onnettomuus tai vakava sairaus saattaa viedä hedelmällisyyden, mutta muuten mies on hedelmällinen koko elämänsä ajan.

      Minun isäni oli 53 v minut saadessaan ja sanon suoraan, että aivan liian vanha. Itsekkäät miehet vain lykkäävät lapsentekoa eivätkä mieti miten jaksavat lasta hoitaa kun ovat jo vanhoja. En kertonut koskaan isälleni, että toivoin hänen olevan paljon nuorempi, en kehdannut. Ja nyt hän onkin jo kuollut, rakas äitini elää.


    • Yhtä lailla voivat lapsen hankkineet katua, että tuli ne mukulat pullautettua. Tekopyhää mielestäni alkaa Voi poika paruttelemaan. Joutuuhan sitä nimittäin katumaan palavasti niin monia muitakin asioita, että kannattaneeko tuo säälittely.


    • teot ratkaisevat kirjoitti:

      Minä ainakin olen tehnyt lapseni. Sinulle ne ovat ehkä tulleet sähköpostissa.

      Ja tietenkin olen tehnyt ne myös vanhuudenturvakseni, en vain kuluttamaan, elämään minä-minä maailmassa ja ajattelemaan omaa napaansa.

      Minä en ainakaan aio hoitaa vanhempiani jos ovat sairaana ja esim. vaipoissa. Vaikka minutkin yritettiin opettaa muista huolta kantaviksi. Olen fiksu ja empaattinen, mutta koska en ole pyytänyt syntymään tänne, on kohtuullista, että pidän huolen lähinnä itsestäni (ja kumppanistani).

      Kyllä olette hölmöjä jos luulette, että lapset hoitavat teitä vanhuksina!!!


    • DI 35 kirjoitti:

      Minä en ainakaan aio hoitaa vanhempiani jos ovat sairaana ja esim. vaipoissa. Vaikka minutkin yritettiin opettaa muista huolta kantaviksi. Olen fiksu ja empaattinen, mutta koska en ole pyytänyt syntymään tänne, on kohtuullista, että pidän huolen lähinnä itsestäni (ja kumppanistani).

      Kyllä olette hölmöjä jos luulette, että lapset hoitavat teitä vanhuksina!!!

      Nimen omaan liian moni lapsi joutuu syntymään tähän maailmaan ja myöhemmin saattavat ajatella että voi kun ei olisi tarvinut. Itse on tullut ajateltua muutaman kerran niinkin....Mutta silti. Lapsi ei voi itse päättää mihin perheeseen syntyy, siksi vastuun ja valinnan kuuluisikin olla nimen omaan vanhemmilla. Lapsia tulisi hankkia vain ne jotka heitä oikeasti haluavat ja rakastavat. Tässä maailmassa on liikaa niitä jotka hakkaavat ja huutavat lapsilleen, tai jotka lapsen syntymän jälkeen eivät enää rakastakaan puolisoaan ja elävät pallo jalassa juuri sen lapsen takia kun ei voikkaan enää lähteä.

      AJATELKAA ETUKÄTEEN ENNENKUIN TEETTE! Sillä pääsee jo pitkälle.


    • Vanhan miehen lapsi kirjoitti:

      Minun isäni oli 53 v minut saadessaan ja sanon suoraan, että aivan liian vanha. Itsekkäät miehet vain lykkäävät lapsentekoa eivätkä mieti miten jaksavat lasta hoitaa kun ovat jo vanhoja. En kertonut koskaan isälleni, että toivoin hänen olevan paljon nuorempi, en kehdannut. Ja nyt hän onkin jo kuollut, rakas äitini elää.

      Siispä isäsi ei ollut sinulle rakas? Muista nyt kuitenkin, että Sinä voit yksilönä olla olemassa vain, koska isäsi siittiösolu yhdistyi rakkaan äitisi munasoluun. Jos isäsi tilalla olisi ollut kuka tahansa muu mies, niin sinua ei olisi olemassa, joku toinen ehkä kylläkin. Ole siis edes hiukkasen kiitollinen myös isällesi, vaikka olikin vanha silloin kun tuollaisen tekaisi. Ehkä olisi ollut parempi käyttää kortsua juuri sinä päivänä, kun sait alkusi.


    • En minäkään halua... kirjoitti:

      Nimen omaan liian moni lapsi joutuu syntymään tähän maailmaan ja myöhemmin saattavat ajatella että voi kun ei olisi tarvinut. Itse on tullut ajateltua muutaman kerran niinkin....Mutta silti. Lapsi ei voi itse päättää mihin perheeseen syntyy, siksi vastuun ja valinnan kuuluisikin olla nimen omaan vanhemmilla. Lapsia tulisi hankkia vain ne jotka heitä oikeasti haluavat ja rakastavat. Tässä maailmassa on liikaa niitä jotka hakkaavat ja huutavat lapsilleen, tai jotka lapsen syntymän jälkeen eivät enää rakastakaan puolisoaan ja elävät pallo jalassa juuri sen lapsen takia kun ei voikkaan enää lähteä.

      AJATELKAA ETUKÄTEEN ENNENKUIN TEETTE! Sillä pääsee jo pitkälle.

      Mistä voi tietää, haluaako lapsia niiden kaikissa ikävuosissa ennen kuin on kokeillut. Ei mistään!


    • DI 35 kirjoitti:

      Minä en ainakaan aio hoitaa vanhempiani jos ovat sairaana ja esim. vaipoissa. Vaikka minutkin yritettiin opettaa muista huolta kantaviksi. Olen fiksu ja empaattinen, mutta koska en ole pyytänyt syntymään tänne, on kohtuullista, että pidän huolen lähinnä itsestäni (ja kumppanistani).

      Kyllä olette hölmöjä jos luulette, että lapset hoitavat teitä vanhuksina!!!

      Kukaan meistä ole pyytänyt syntyä tänne ja siitä huolimatta olemme kaikki jollain tavalla vastuussa toisistamme. Jätätkö auttamatta pulassa olevaa lähimmäistä siksi, ettet itse saanut päättää, synnytkö tänne.

      Minun lapseni ei ehkä hoida minua kun olen vanhus, mutta tiedän että hän tekee sen jos se on mahdollista. Aina ei ole.

      Ja ps. fiksuudestasi DI 35 ei ole tällä palstalla ainakaan ollut mitään näyttöä.


  • Kylläpäs tämä herättää tunteita - niinkuin aina, kun tähän herhiläispesään sohaistaan :) Miksi kaikkien tosiaan tulisi haluta lapsia?

    Usein ne, kenellä lapsia on, nousevat barrikadeille ja lähtevät raivolla puolustamaan sitä, että lapsien tuottaminen tähän maailmaan on ainoa oikea tapa. Joustoa hei fanaattiset perinteisten lisääntymisarvojen kannattajat!

    Myönnän, ettei minua olisi ellei vanhempani olisi lapsia halunneet (vaihtoehtona he pitivät koiran hankkimista), mutta ei se sitä tarkoita, että minun pitäisi lisääntyä. Keneltä se on pois ettei esimerkiksi minulla tai keskustelun aloittaneella ole lapsia? Tai ettemme sellaisia halua. Toki on reilua tuoda tämä tärkeä asia parisuhteessa esiin mahdollisimman pian, ettei tule pettymyksiä matkan varrella. Mutta lasten teko vain toista osapuolta miellyttääkseen on pahinta, mitä voisin ajatella.

    Minulle on ok, että muilla on lapsia. Toivottavasti muillekin on ok, ettei se kuulu omalta osaltani to do -listalle. Tekeekö se minusta tai keskustelun aloittaneesta jotenkin muita huonompia? Kenellä on oikeus arvostella - niilläkö, kenellä on lapsia?

    Ja keskustelun aloittaja: Olen täysin samaa mieltä kanssasi, vankilaan mieluummin kuin oma lapsi. Eikä tämän lauseen nyt tulisi ketään loukata!

    Ja nimimerkki Onnellinen äiti: Eihän kukaan ei ole ottamassa sinulta äitiyden kirkkainta kruunua pois - luonnollisesti ihminen kuuluu eläinten kanssa samaan kategoriaan ja lisääntyminen ei meidän muutamien poikkeusten vuoksi lopu. Miten niin ihminen, joka ei halua vanhemmaksi on itsekäs?? Kenenkäs vuoksi sinun lapset on hankittu - halusitko itse vai ilmoittiko lapsi, että haluaa syntyä? Vai yhteiskuntapolitiikkako sinut velvoitti lapsen hankintaan?

    Mutta se koira älähtänee, johon kalikka kapsahtaa :)

    Vähän suvaitsevaisuutta ihmiset :)

    Kirjoittaja: Nainen 30v.

    • Niin se on vähän myöhäistä katua ja vaikea myöntää virheensä kun vahinko on tapahunut.
      Tämä 30v nainen puhuu taas asiaa. Toivon että sinä lisäännyt, koska vaikutat ajattelevalta ihmiseltä sinäkin.


  • voihan hän olla uusi marilyn tai picasso tai eiistein , eka ihminen marsissa jne... Ja sitten on mukavaa ja rahaa
    jakaa ilo ympäri maailman

  • Lapsia tehdään siksi, että niitä halutaan. Itse olen ollut hulluna vauvoihin itsekin lapsena ollessani, mutta onneksi en tehnyt sitä yh-äidin uraa, jota nuorena suunnittelin. Lapsia tulisi tehdä sen verran mitä jaksaa itse hoitaa tai sitten jättää ne tekemättä kokonaan. Lapsiin on sitouduttava noin 20 vuodeksi. Sen jälkeen ns. velvoitetta ei ole, mutta koska rakastan näitä lapsiani, haluan olla heihin yhteydesä ja kiitän Luojaa kahdesta pojantyttärestä. Heitä hoidan silloin kun minulle sopii ja haluan. Ilmeisesti suhteen alussa on jäänyt lastenteosta keskuteleminen, jos vaimo ehdottelee sitä ja mies ei halua lasta tähän maalmaan. IMinä olen myös tehnyt sellaisen päätöksen etten jää omaisille kiviriipaksi, jos sairastun niin etten pysty itsestäni huolta pitämään. Päätös tuli äitini kuoleman jälkeen työskenteltyäni sairaalan pitkäaikaisosastolla, missä iltavuorossa yhdellä hoitajalla oli 11 sänkyyn hoidettavaa.. Minä hoitaisin heitä hyvin jos siihen olisi aikaa. Itselleni sitä kohtaloa en halua.

    • Luojalla ei ole mitään tekemistä kahden pojantyttäresi kanssa. Biologia sen asian hoiti, kaikki vähäänkään terveet lisääntyvät lajista riippumatta.


  • Miksi tuota nyt tarvitsee selitellä kenellekään, jos ei halua lasta niin ei halua ja PISTE! Maailmassa on kuule tilaa vielä runsaasti kaikille. Joka puolella on oikeasti paljon tilaa kaikille, tuota paskaa nyt vain on ajettu ihmisten pääkoppiin niin kauan kuin muistan että täältä nyt muka alkais tila loppua ihmisiltä. Sitäpaitsi maailma on myös täynnä ihmisiä jotka eivät lapsia halua, joten eiköhän sieltä sinulle sopiva kumppani löydy.

    • Ei se että tila loppuu vaan kun tällä pallolla on lapsia jo joista kukaan ei osaa pitää huolta. Tämä on itsekästä sanoa mutta mitä jos pidettäisi niistä huolta jotka ovat täällä jo, niin tänne ei tartteis syntyä syyllisyys niskassa.


    • Itseasiassa maailmassa ei ole tilaa. Tämä on ylikansoitettu jo nyt! Tajjatteko te tätä asiaa ja luetteko te mitään artikkeleita, seuraatteko mediaa jne. vai elättekö te vain pää omassa ahterissanne?


    • ikävä kyllä itse ainakin olen joutunut monestikin selittelemään sitä miksi en halua lapsia ja joka kerta olen kuullut aivan samat kommentit "kyllä sulla vielä se mieli muuttuu" "kyllä säkin niitä haluat sit ku löydät sen oikean vierellesi" "et sä voi noin sanoa lapset on elämän elinehto" ja blaa blaa..
      jos en hankkiudu koskaan kihlatulleni raskaaksi niin mistä tiedän silloin et haluanko lasta ja rakastanko sitä?? tiedän sen siitä etten halua niitä ja se on mun ihan oma henkilökohtainen valintani.. piste.. vaan ei se kaikille tunnu menevän sinne järkeen kuitenkaan..
      monesti olen saanut kuulla et kyllä sä ymmärrät mua sit ku sullaki on omia lapsia.. mut ku en halua niitä niin en ymmärrä miksi lasten tekoa pitää tuputtaa kuin jehovat tuputtavat uskoaan..!!!!


  • Kannattaa ehdottomasti kertoa kumppanille, jos ei halua lasta. On väärin "pimittää" se tieto kumppaniltasi. Itse aikoinani seurusteluvaiheessa keskustelin silloisen poikakaverini ja nykyisen mieheni kanssa lapsista. Molemmat meistä halusi lapsia. Jos poikakaverini olisi kertonut, ettei halua lapsia lainkaan, niin luulenpa, etten olisi mennyt naimisiin hänen kanssaan. Nyt meillä on neljä lasta, ja kaikki toivottuja. Egoa en ole ollut nostamassa lapsillani. Sitä kun tuli se "vauvakuume", eikä sille mahtanut mitään. Enää ei ole "vauvakuumetta" lainkaan.

    Lapsiperheen elämä on toisinaan raskasta, mutta onhan elämä raskasta ilman lapsiakin. Ystävissäni on sinkkuja, eikä elämä ole heillä aina niin ruusuista, vaikka saavat tehdä oman päänsä mukaan mitä haluavat. Jokaisella riittää huolia ja murheita, olkoon lapsia tai ei. Elämä ei ole tasapaksua taivaltamista, vaan ylä- ja alamäkiäkin riittää.

    • No minun elämäni ei ainakaan ole erityisen raskasta, noloa sanoa. Mutta jos olisi lapsia, elämä olisi HUOMATTAVASTI raskaampaa. Kyllähän sen kaikki tietävät ja siksi meille vapaaehtoisesti lapsettomille ollaankin usein kateellisia ;)


  • Monet hankii lapsia koska muutkin hankivat. Onhan se typerää tehdä asioita sen takia koska muutkin tekevät mutta käsittääkseni naiset yleensä tykkää lapsista ja vauvoista ja ovat jopa hulluna niihin ja sen takia haluavat hankkia niitä. Korjatkaa naiset jos oon väärässä

    • "naiset yleensä tykkää lapsista ja vauvoista ja ovat jopa hulluna niihin ja sen takia haluavat hankkia niitä. Korjatkaa naiset jos oon väärässä "

      Olet väärässä.


    • yksi nainen kirjoitti:

      "naiset yleensä tykkää lapsista ja vauvoista ja ovat jopa hulluna niihin ja sen takia haluavat hankkia niitä. Korjatkaa naiset jos oon väärässä "

      Olet väärässä.

      todellakin olet väärässä!!


    • ...aika moni nainen on ainakin tällä palstalla ilmoittanut ettei lapsia halua.


    • "Sompulle."

      En tykkää lapsista ,vihaan niitä. Olen nainen.


  • Ap ei tosiaan tarvi lasta, kypsymätön. Koira vaatii yhtä paljon luonnolta. Mut se ei koiran vika, vaan koiratehtailu kenneleiden.

  • jos kerta tiesit jo teininä, et viittinyt sitten aikasemmin mainita? D:

    • Teininähän tunnetusti jo tietääkin, että mitä koko loppuelämältä haluaa?


    • huh huh kirjoitti:

      Teininähän tunnetusti jo tietääkin, että mitä koko loppuelämältä haluaa?

      no näin aloittaja väittää. nähtävästi on kanta pysynyt, kun vielä kolmekymppisenäkin samaa mieltä?
      kyl mun mielestä seurustelusuhteen alussa käydään senhetkiset ajatukset tulevaisuudesta läpi.


  • Hei ottakaapa homioon että kaikille ei ole suotu sitä että lapsia tulee , tehdään, saadaan ,ajatellaan että tehdään lapsi!!! Ei kaikki saa vaikka HALUAAKIN !! nämä kaksi asiaa pitää erottaa toisistaan todellakin,, tiedän kuinka syvältä sydämestä riipaisee kun lasta EI SAADA vaikka se haluttaisiinkin.
    Ketjun aloittajalle; sinulle kunnia kun et halua lasta ja et sitä ole *tehnyt* sen vuoksi että kun yhessä ollaan niin se PITÄÄ tehdä,, järkevästi ajattelet asiaa.

    • Siis: jotkut todellakin tekevät niitä lapsia. Päättävät että haluavat 5 lasta ja tekevät kuusi. Niin se menee. Sitten on niitä, joilta tuo ei jostain syystä onnistu ja heidän tapauksessaan ei tietenkään voi sanoa, että he tekisivät lapsia.

      Se, että sanoista pääsee tekoihin, on tietenkin kiitollisuuden paikka, mutta ei nyt viitsis aina tästä lapsia ei tehdä - niitä saadaan -jutusta vääntää.


  • Erittäin selvä juttu.Sinä et halua,eikä sinun pidäkkään alkaa lapsenteko puuhiin.Eikä sitä edes kannata täällä kysellä.Itse ja vain sinä itse teet sen päätksen.Älkää muutkaan vaivautuko vastaamaan tällaiseen,kun kaveri menis vaikka vankilaankin ennemmin:) kuin lapsen saisi.

  • Minkä takia vauhkoonnutte siitä jos joku ei oikeasti HALUA tulla KOSKAAN isäksi tai äidiksi? Eikös se ole jokaisen oma päätös? ja fiksu semmoinen onkin.

    Itselleni on ollut aina päivänselvää etten tule koskaan haluamaan lapsia.
    Silti olen onnellisesti naimisissa miehen kanssa joka ajattelee asiasta juuri samalla lailla.

    Mieletön tunne kun tiedän, että saamme elää koko loppu elämämme yhdessä, OMILLA ehdoillamme.

    Jatkuvasti kuulee valituksia perheellisiltä ihmisiltä kun ollaan "masentuneita, ei ole aikaa enään itslleen saati miehelleen, kaikki menee lasten ehdoilla"
    Sitten kuvitellaan että mies jaksaa odottaa 20 -vuotta kunnes poikaset lentää pesästä ja vaimolla on taas aikaa!
    Siinä vaiheessa mies on JO menetetty ja moni on oman onnensa nojassa niitten poikastensa kanssa.

    On aika ristiriitaista, että koko aika sairastuu naisia (ja miehiä) synnytyksen jälkeiseen masennukseen, vaikka sitä lasta on niin kovasti koko aika haluttu??
    Itse sairastuisin siihen ihan takuulla, mutta en olekkaan koskaan halunnut niitä lapsia!

    Vanhainkodit on jo täynnä vanhuksia joita ei omaiset käy katsomassa vaikka niitä onkin.

    • Olen todella iloinen teidän puolestanne, että olette tehneet yhteisen ratkaisun. Teillä vain on se ylellinen tilanne, että KUMPIKAAN ei halua lapsia, toisin kuin aloittajan tapauksessa. Olisiko jompikumpi teistä valmis luopumaan omasta tahdostaan näinkin suuressa asiassa puolison tahdon vuoksi? Olisiko jompikumpi jonkun todella suuren asian (ei siis sohvan värin tai kaapin paikan takia) vuoksi valmis luopumaan myös puolisostaan?

      Ja toiseksi, jos perheessä vallitsee edes jonkinlainen tasapaino, MIES ei vain ODOTTELE sitä 20 vuotta, että pääsee olemaan taas vaimon kanssa kahden, kun "riippakivet" ovat jaloista pois, vaan iloitse perheestään PERHEEN JÄSENENÄ ja OSALLISTUU - jopa todella innoissaan - sekä perheen arkeen että juhlaan. Perhe-elämä on myös kompromisseja - kuten oletan myös kahden aikuisen ihmisen parisuhteen olevan.

      Annetaan kaikkien kukkien kukkia ja ihmisten tehdä ainutkertaisen elämänsä suhteen omat päätöksensä - ainakin niiden, joilla siihen on edes tosiasiassa mahdollisuus (kaikille ei ole). Parisuhteessa päätökset kuitenkin tulisi tehdä käsittääkseni YHDESSÄ, kuten teillä onnellisesti onkin.

      Elämä ei ole mustavalkoista; ONNEKSI!!!


    • Totta kai perheelliset vauhkoontuvat kun ovat kateellisia lapsettomille. Nyt on pallo jalassa ja elämä eletty.


    • Tilanteesihan on sitten hyvä, olet löytänyt kumppanin, jonka kanssa olette samoilla linjoilla asioiden suhteen.

      Mikä tässä sitten on ongelmana ?

      Ystävättäreni elämä oli ennen samantapaista, hän eli itselleen ja miehelleen, vaikuttivat onnellisilta, tosin näistä asioista ei puhuttu kuin, että he eivät halunneet lasta, sitä he painottivat usein. . Joskus vaan tuntui, että jotain ei ollut kuten sanottiin. Hän täyttää nyt 50 piakkoin. Hänen miehensä löysi ns nuoremman noin viisi vuotta sitten. Tuli ero. Kamalinta lienee se, että mies kai sittenkin tajusi haluavansa lapsen, ei vaan voinut enää tehdä sitä ystävättäreni kanssa. Voi, että se meni pieleen. Naisen biologia ei salli tuollaisia, miehellä on nyt vauva 33-vuotiaan naisen kanssa. Se onni hänelle suotakoon, mutta, mutta...
      Kaikille niille, jotka uhoavat kovasti, että eivät halua lasta ja puolustelevat oikeuksiaan olla haluamatta: miksi siitä pitää nostaa meteli.. sitä vain ihmettelen. Sitten nuorille muistutuksena tällaiselta 51-vuotiaalta naiselta, että elämää on vielä 40 ikävuoden jälkeenkin, sitä on vielä hyvässä tapauksessa 40 vuotta tai enemmänkin. Jos tulee yllätyksenä, voin kertoa, että mieli muuttuu monessakin asiassa, ja se miten se muuttuu, voi olla itsellekin yllätys. Omat halutkin muuttuu, asenteet ja mieliteot.
      Kannattaa miettiä.. eikä tämä ole mitään sen kummempaa kritiikkiä lapsettomuutta vastaan tai sen puolesta. Onpahan vaan toteamus elämän monimuotoisuudesta ja siitä kuinka sitä huomaa itsekin muuttuvan ja muuttuneen. Mutta monen asian kohdalla pakkia ei ole..


  • Kukaan ei varmasti "tee" lapsia siksi että saataisiin uusia veronmaksajia.
    Vanhuuden turvakin on hyvin epävarmaa, ei kukaan voi tosissaan sitäkään ajatella. Mistä sen tietää onko lapsi sinusta kiinnostunut kun olet vanhus, saattaapa asua toisella puolella maailmaa niinkuin nykyään monesti tehdään tai hän voi olla sairas tai kuolla tai välinpitämätön. MITEN ON, HOIVAATTEKO ITSE OMIA VANHEMPIANNE KUINKA PALJON?

    Suomen vanhainkodit ja vuodeosastot on täynnä yksinäisiä vanhuksia ja veikkaan että suuri osa heistä ei todellakaan ole lapsettomia..

  • 1) Jos et halua lapsia, se on täysin oma valintasi ja siihen sinulla on oikeus.

    2) Jos puolisosi haluaa lapsia, siitä pitää keskustella. Jos et koskaan ikinä milloinkaan halua lapsia, sano se rehellisesti ja suoraselkäisesti vaimollesi. Näistä asioista KESKUSTELLAAN puolison kanssa eikä itketä nettipalstoilla. Aina kun alle 40-vuotiaat muuttavat yhteen, on hyvä varmistua, että elämänarvot ovat tärkeimmissä asioissa samat. Jos toinen haluaa lapsen ehdottomasti ja toinen ei mistään hinnasta, siinä ei voi tehdä kompromissia ilman, että jompi kumpi katkeroituu syvästi. Ero on ainoa vaihtoehto.

    3) Jotta et joudu vahingossa huijatuksi raskauteen (esim. vaimo teeskentelee syövänsä pillereitä), niin varaa samantien aika urologille ja pyydä vasektomiaa. Jatkossa kun lisäksi käytät kondomia, niin aika ihme pitää tapahtua, jos saat naisen paksuksi tuplaehkäisyllä

    4) Suvaitsevaisuus on aina valttia. Vaikket itse haluaisi lasta, se tekee elämästä mielekkäämpää, jos edes suvaitsee sen, että jonkun toisen ihmisen näkemys asiaan voi olla erilainen.

    5) Suomessakin on paljon VELA-naisia eli vapaaehtoisesti lapsettomia. Koska suurin osa naisista kuitenkin haluaa lapsia, niin suosittelen etsimään erosi jälkeen uutta puolisoa netin kautta. Kun kerrot heti ekassa lauseessasi etsiväsi lapsetonta naista, joka ei halua lasta, niin pois karsiutuu epätoivottu aines.

  • Ja hyvä muistaa, että kaikistahan ei välttämättä tule hyviä veronmaksajia. Joistainhan tulee vain verorahojen kuluttajia ja yhteiskunnan elättejä...

    • "Ja hyvä muistaa, että kaikistahan ei välttämättä tule hyviä veronmaksajia. Joistainhan tulee vain verorahojen kuluttajia ja yhteiskunnan elättejä... "

      - Kyllä, juuri näin, kun geenithän tuppaavat siirtymään;)


  • Itsekkään en halua lapsia, vaikka nainen olenkin ja minulle se pitäisi vissiin olla joku kirjoittamaton sääntö että niitä muksuja olisi pakko haluta. Sitä ihmiset eivät tunnu ymmärtävän vaan väittävät, että "kyllä se sinullakin muutaman vuoden päästä kello alkaa tikittää". Kyllä minä itse itseni sen verran hyvin tunnen etten niitä mukuloita aio HANKKIA.

    Jos kumppani ei hyväksy sitä ettei toinen halua lapsia, niin sitten on parempi lähteä kävelemään ja etsiä toinen samanlailla ajatteleva. Tai olla yksin, en minä sitäkään vaihtoehtoa pois sulje, onhan siinäkin puolensa. :)

  • Olen samaa mieltä.
    Lapsia ei tulisi tehdä vain velvoitteesta ja että "kuuluu" tehdä -höpöhöpö.
    Kenenkään velvollisuus ei ole huolehtia aikuisista ihmisistä. Todella typerää ja itsekästä ajatella että lapset hoitavat sitten minua kun olen vanha ja teempä lapsia sen vuoksi. Lapsien niskaan kaadetaan heti taakka "meidän elämä ja tarpeet ensin sitten sinun elämä"
    Minä huolehdin tietyissä rajoissa vanhemmistani aikanaan, mutta en luovu omasta elämästäni, työstäni tai vapaudestani en muuta heidän vuoksi muualle enkä ole ympärivuorokautinen hoitaja.

    Enkä myöskään tee lapsia, en halua, en vanhuuden varalle, en yhteiskunnan painostuksesta enkä minkään/kenenkään muunkaan vuoksi toiveesta/painostuksesta.

  • johan se evoluutiokin suorastaan määrää että jotkut ovat kykenemättömiä sukuaan jatkamaan. sellaisille nuo ajatukset ovat ihan normaaleita. ei tarvitsekaan lisää niin ajattelevia ihmisiä sillä evoluutio takaa lajin säilymisen (ja "halun" siihen) ja epäkelpot karsitaan pois jo ajatuksen tasolla.

    • No minä en ole kykenemätön jatkamaan sukua olenhan jo ollutkin raskaana (ja tehnyt keskeytyksen). Lisäksi olen huolehtivainen ja lämmin ihminen, suvaitsevainen ja kaiketi älykäs. Pitkälle kouluttautunut. Sekä hoikka, pitkähkö ja anteeksi -varsin edustavan näköinen myös. Minulle on sanottu usein, että geenini ovat kaikin puolin hyvät. Olen myös terve.

      Voi siis olla erittäinkin ajattelevainen ja sovelias ihminen vanhemmaksi, vaikka ei omaa lasta haluaisikaan.


  • Niin miksei kaikilla ole hienoa Mersua. Tai kaikkien tulisi asua
    omakotitalossa, koska se on ainoa oikea tapa.
    Raivostuttavinta on just toi tyyli, että sä oot b-luokan kansalainen, ellet
    ole perheellinen. Vitüttaa kuunnella joidenkin "paremmuus", kun ovat
    perheellisiä. Tiedän erään perheen, jossa ollaan korviaan myöten
    asuntoveloissa ja jatkuvasti riidellään.
    Itse olen vapaa tulemaan ja menemään ilman mitään
    tilivelvollisuutta kellekään. Olen siis b-luokkaa, jonka päälle
    voi syljeksiä ;-)

    • ....vai olisiko tuo ajattelutapa vaan omien korviesi välissä? Omaan ystäväpiiriini kuuluu sinkkuja, avopareja, aviopareja, lapsettomia, YH-äitejä ja -isiä sekä eräs homoparikin. Ainakin täällä pääkaupunkiseudulla meidän piireissä ollaan jo tähän ikään mennessä nähty vaikka minkälaista tapaa olla ja elää.

      Eräs ystäväni on kaunis, varakas, lapseton, seurustelee jos huvittaa, on välillä sinkkuna, reissaa ympäri maailmaa (asuu esim. tällä hetkellä työn vuoksi Suomen ulkopuolella) ja on nähnyt ja kokenut vaikka mitä. Hänen elämänsä on niin hohdokasta ja upeaa, että en kadehdi sitä häneltä millään tavoin. Silti vaikka hänen elämänsä on kaikilla olemassa olevilla mittareilla parempaa kuin minun (ansaitsee paremmin, on reissannut enemmän, hänellä ollut komeampia seurustelukumppaneita jne), niin silti jokainen meistä tekee omat valintamme. Itse olen valinnut lapset ja omistusasumisen. En halveksi muita valintojensa takia, joten älä sinäkään tee niin.


  • Miksikö lapsia tehdään?

    -Nuorempana vietti, kiima, intohimo veti naimaan. Saattoi tulla raskaaksi.
    -Kuvassa mukana hellyys, kodin-/pesänrakennusvietti-> halu lisääntyä.
    -Rakkaus pursusi yli, halusi yhtyä ja antaa miehelle lahjan. Ihan totta.
    - Lista olisi loputon, mutta meissä vaan elää osassa ihmisiä kokonaisvaltainen skaala tunteita viettien avittamana. Ei kovin nuorena punnita vastuita, mutta nekin käyvät puntarissa. Enemmän taitaa meillä naisilla olla päällä se perheenperustamisajatus oitis kun kiinteältä alkaa suhteessa tuntua. Ei siinä sen ihmeempää.

    Kaltaisiasi ajattelijoita on silti paljon. Nykyaikana enemmän. Miksi siinä on mitään kummallista. Joku puhuu egosta, joku maailman liikakansoittumisesta, joku taas ei siedä lapsia.
    Joku noudattaa saunanuunin sytyttämisessä suositusta sytyttää kasa ylhäältä päin palamisen täydellistämiseksi ja maailman saatuttamisen ehkäisemiseksi. Jossain maata kulotetaan miljoonahehtaareittain, jossain syttyy valtaisat tuhopalot.
    Jossain joku tulee raskaaksi raiskauksen uhrina, jossain joku ei jaksakaan lapsikatrastaan.

    Sinun valintasi on sinut pelastava. Miksi ihmeessä potkisit tutkainta vastaan.
    Ihan oikeasti selviät monelta häslingiltä ja kasvatukseen ja kasvuun( niin lapsen kuin perheenä kasvuunkin) liittyvältä vastuulta. Kyllä maailmassa lapsia silti riittää niin kauan kuin meitä äiti-maita on oleva.

    Uskon sukupuolettomaan hamaan tulevaisuuteen, niin kamalaa kuin se mielikuvissa onkin. Saasteet ja kaikki vaikuttanee. Mutta ehkä siinä jotain hyvääkin: saamme ihan itsemme kanssa pähkäillä ilman kumppanirajoitusta, laittautuako raskaaksi vaiko eikö.

    Enivei: jos suhteenne on kiinteä ja rakkautenne perustuu myös tahtoon rakastaa, säilykööt liittonne arjen kulmakyssäreistä huolimatta.

    Mielenkiintoinen aloitus sinulta. Hyvää jatkoa sinulle!

  • Minua surettaa puolsetasi kun olet päättänyt niin, vaikka minuakin pelottaa tulla vanhaksi liikuntakyvyttömäksi dementikoksi. Mutta lapsen hankkiminen on luonnollinen jatke parisuhteelle - biologinen määrite jota ei tule kiistäminen. Sun kannattaisi kertoa tunteistasi parillesi, koska hän haluaa jatkoa suvulleen, haluaa nähdä mitä pienokaisesta kasvaa ja on kehittymässä, haluaa rakastaa tulla rakastetuksi, haluaa nähdä lapselapsia.
    Lapsen saaminen on uusi vaihe itsensä määrittelyssä, joudut uudestaan pohtimaan paikkaasi tässä maailmassa. Mä itse usein kysyn itseltäni olisinko hyvä isä lapsilleni, mitä mä saisin aikaan. Minua pelottaa, mutta ei niin paljon etten hankkisi lasta jonain päivänä. Siinä on haaste jota johon mä vastaan myönteisesti.
    Toivottavasti teet oikean päätöksen!

    • Minulla on hyvä tuttavani joka on tehnyt abortin sen takia että sen poikaystävä jyrkästi kieltänyt lapsen saamista. Älä tee samaa virhettä, anna hänen päättää omasta kehosta ja sisällään kasvavasta lapsesta, vaikka se olisi sinunkin se on hänen päätös.


  • Kummallinen hinku aina lisääntyä? Miksi pitää vielä lisääntyä, kun kaikki on hyvin näin, mulla ainakin. Ei tarvitse enää mitään "uutta sähellystä". Mukava elää ihanan ihmisen kanssa kaksin.

    Ympäristön, vanhempien painostuksestako? (eikö lapsen lapsia jo kuulu?)

  • Hm... minusta taas se on yksi elämän idea ja pieni velvollisuuskin, että lapsia hankitaan. Siksihän me täällä olemme ja siksi on mies ja nainen, lisääntymistä. Lapsen saaminen on varmasti hienoin asia, mitä maailmassa on. Näin uskoisin. Itselläni ei lapsia ole mutta haluan kyllä heti, kun elämäntilanne sallii. Ja kuka sinut perii, jos ei ole lapsia? Kyllä minua ainakin kiinnostaa omaisuuden siirtyminen oikeisin käsiin...

    • Tässä yhteiskunnassa ei ole enää minkäänlaista velvollisuutta lisääntyä, kun se ei kerran vaikuta ihmisrodun säilymiseen. Kolmannen maailmansodan tai vastaavan jälkeen voisi olla asian laita toinen.


  • Jokainenhan voi päättää haluaako tehdä lapsia.Toiset onnistuvat ,toiset eivät.
    Mutta ENNEN avo/avioliittoa kannattaisi puhua tuollaiset asiat selväksi kumppaninsa kanssa.
    Valitettavasti dementikkona et enää itse muista tekemääsi lupausta päättää päiväsi ja jos sairastut/loukkaannut etteivät kätesi/pääsi enää toimi, silloinkin lupauksesi on aika mahdotonta toteuttaa. Ainoa asia jolloin voit toteuttaa toiveesi on silloin JOS sairastut kuolemaan johtavaan sairauteen. Tosin nykyään on lääketiede koko ajan kehittymässä parempaan suuntaan. JOSPA silloin sinulla kävisi mielessä, entä jos selviäisinkin. Olet niin nuori vielä, että ajatusmaailmasi saattaa muuttua. Toivotan teille molemmille hyvää elämänjatkoa ,mitä sitten suhteessanne tapahtuukaan. Omasta mielestäni :
    Lapset ovat rikkaus, eivät taakka.

  • Hyvä mies eroa siitä naisesta, naisen tahto tulla äidiksi on niin kova, että jossei se niitä lapsia saa, niin siitä tulee katkera akka.

    • Olen nainen ja tahtoni tulla äidiksi ei ole koskaan ollut kova. Ja se on vaan hiipunut. Enemmän olen nähnyt äippiä, jotka ovat katkeria -ei omaa aikaa, aina joku roikkuu helmassa, ei rahaa tai aikaa omille harrastuksille, vartalo ei kenties enää yhtä hehkeä, mies ei enää ihaile ulkonäköä jne jne. On liikaa äiti, ei enää se entinen ihana nainen, joka ennen oli. Kyllä minun täytyy sanoa, että minun ainakin on vaikea olla katkera kun on mahdollisuus tehdä mitä huvittaa -myös taloudellisesti. Ja vielä 45-vuotiaanakin mm vartaloni on erittäin hyvä.


  • Eiköhän lapsia yritetä/tehdä/saada siitä itsekkäästä syystä, että niitä halutaan. Jos lasten hankintaa aletaan järjellä miettimään, niin tuskin kukaan haluaisi tähän maailmaan lasta saattaa. Itse olen 30-vuotias nainen ja vielä 5-6 vuotta sitten halusin kovasti omaa lasta ja kärsin pahasta vauvakuumeesta. Opintojen ja parisuhdeongelmien vuoksi kuitenkin ajattelin, että aika ei ole se paras mahdollinen. Nyt olen onnellinen ettei edes yritetty saada lasta, vaikka molemmat olisi halunneet, sillä tuli ero. Biologinen kello tikittää, vauvakuumetta ei ole. Tiedän että pystyn elämään onnellisena vaikka lasta en saisi. Olen parisuhteessa ja rakastan kumppaniani ja tiedän, että meillä voisi olla hyvä elämä ihan kahdestaankin. Oma perhe olisi kuitenkin ihana asia, ainut joka pystyy ja jota pystyy ehdoitta rakastamaan on oma lapsi. Ja olisi ihanaa jos ympärillä olisi vilinää ja vilskettä, sitä rakkautta ja lämpöä. Mutta kuitenkin itse olen kahden vaiheilla ja olen päättänyt toistaiseksi asian antaa olla ja jos on liian myöhäistä kohdallani niin sitten on tarkoitettu niin.
    Ei kannata ajatella, että lapset tehtäisiin vanhuuden päiviä varten. Olen hoitoalalla töissä ja paljon on yksinäisiä vanhuksia joilla on paljon lapsia, mutta eipä heitä juuri omaisensa vointi/kotona pärjääminen kiinnosta. Omista sisaruksistanikin tiedän ettei heitä tule kiinnostamaan vanhempiemme hoito, vaikka perheessä kaikilla läheiset välit onkin. Eikä niistä lapsista kaikista ole tulevaisuudessa veronmaksajiksi. Toivottavasti kaikki ovat pitäneet huolen, että eläkkeelle jäädessä ei ole taloudellisia huolia, eikä luoteta näihin eläkejärjestelyihin tulevaisuudessa liikaa!
    Jos tiedät ettet lasta halua niin kerro tuntemuksistasi avoimesti kumppanillesi. Asia ratkeaa suuntaan tai toiseen varmasti silloin. Meillä kun on vain tämä yksi elämä, joten kannattaa elää se niin että itsellä on hyvä olla.

  • Jos et itse lasta halua, niin sinulla ei ole mitään syytä lasta hankkia.
    Kukaan muu kuin sinä ei jää lastasi kaipaamaan.

  • Huh huh... Tästä kyl huomaa et miehet on idiootteja! Olis kannattanu suhteen alussa kertoa tyttöystävälles ettet halua lapsia, niin hän olis voinu ettiä miehen joka niitä haluaa. Olet ollut erittäin itsekäs etkä ole ajatellut toistas osapuolta ollenkaan! Miehet...

  • Ymmärrän täysin.Olen ihan samaa mieltä,noin ajattelen itsekin. Ja olen nainen.. 26.En ole ajatellutkaan lasten hankkimista,en ikinä. En näe mitään järkevää syytä hankkia.Tiedän kyllä ikäisiäni miehiäkin jotka haluavata lapsia ja puhuvat siitä,naisista puhumattakaan...mulla on varmaan joku biologinen kello rikki tai jotain mutta ei kiinnosta hankkia lapsia..no,en ole kyllä parisuhteessa tällä hetkellä mutta jos se päivä koittaa joskus niin olen melko varma etten halua lapsia...ainakaan moneen moneen vuoteen.jotain hyvin radikaalia pitää tapahtua että muutan mielen..

    suoraan sanoen,en voi sietää lapsia..ei ole ikinä ollut vauvakuumetta,enkä ole ikinä halunnut lapsia....onneks on ihmisiä jotka ovat samoilla linjoilla,on ehkä vielä mahdollisuus löytää kumppani..:)

    kaikki samanikäiset tuttavat ja kaverit ovat niin vauvakuumessa ja ihmettelevät minua.olen outo niiden mielestä.naiseksi...mutta,kaikkia ei ole luotu hankkimaan lapsia.ei kiitos!!!!

    • "mulla on varmaan joku biologinen kello rikki tai jotain mutta ei kiinnosta hankkia lapsia"

      Heh, sama täällä :) minulla ei ole koskaan tähän mennessä ollut vauvakuumetta, mutta onhan täsä toki vielä aikaa että sellainen tulee. Lasken jo suorastaan päiviä siihen, milloin voin mennä sterilisaatioon! Kokisin itselleni lapsen saamisen olevan elämäni suurin virhe. Tosin itsellä on hieman hengellistäkin puolta tässä takana, eli koitan päästä eroon maallisen elämän kahleista. Tuntuu, että minun tulisi elää tämä elämä etsien jonkinlaista valaistusta ja osoittaa, etten enää ole maallisen elämän ja fyysisen ruumiini orja. Toki syödä ja ulostaa täytyy jos hengissä haluaa pysyä, mutta seksi pitäisi ainakin jättää pois: silloinpa ei sterilisaatiotakaan enää tarvitsisi. Samoin maallisesta omaisuudesta voisi luopua.

      Katsotaan, ´valaistunko´ tämän elämäni aikana vai en. Jokainen ihminen tekee omat valintansa ja olisi yleinen hyvä, jos erilaisuutta suvaitsettaisiin.


    • annastiina123b kirjoitti:

      "mulla on varmaan joku biologinen kello rikki tai jotain mutta ei kiinnosta hankkia lapsia"

      Heh, sama täällä :) minulla ei ole koskaan tähän mennessä ollut vauvakuumetta, mutta onhan täsä toki vielä aikaa että sellainen tulee. Lasken jo suorastaan päiviä siihen, milloin voin mennä sterilisaatioon! Kokisin itselleni lapsen saamisen olevan elämäni suurin virhe. Tosin itsellä on hieman hengellistäkin puolta tässä takana, eli koitan päästä eroon maallisen elämän kahleista. Tuntuu, että minun tulisi elää tämä elämä etsien jonkinlaista valaistusta ja osoittaa, etten enää ole maallisen elämän ja fyysisen ruumiini orja. Toki syödä ja ulostaa täytyy jos hengissä haluaa pysyä, mutta seksi pitäisi ainakin jättää pois: silloinpa ei sterilisaatiotakaan enää tarvitsisi. Samoin maallisesta omaisuudesta voisi luopua.

      Katsotaan, ´valaistunko´ tämän elämäni aikana vai en. Jokainen ihminen tekee omat valintansa ja olisi yleinen hyvä, jos erilaisuutta suvaitsettaisiin.

      hehhe.kiva kuulla että joku on samaa mieltä.:) juu,ei koskaan ole ollut vauvakuumetta,enemmänkin toisinpäin.. Joo,sama. Haluaisin niin sterilisaation,mutta kun pitää vielä odottaa..tiedän mitän tarkoitat,niin mullakin.Se ois tosi suuri virhe multa hankkia lapsi.

      Itse en vaan ole kiinnostunut lasten hankkimisesta,tähän maailmaanko pitäis lisää ihmisiä hankkia??ei ei...

      niinpä.ois hyvä jos erilaisuutta suvaitsettaisiin,eikä aina tarvitsisi selitellä..ja kuunnella "koska aiot hankkia lapsia?" ja "ootko ajatellu hankkia lapsia?" ja kaikkea muuta....


  • toivottavasti kerroit näistä ajatuksistasi avovaimollesi jo suhteenne alussa ja hän oli tuolloin kanssasi samalla aaltopituudella... täysin törkeää jos jätit niin suuren asian kertomatta ja hän tuhlasi viisi vuotta elämästään...

  • Minulla hyvä naiseni puhui ympäri ja en ole sitä katunut koskaan vaikka en miehenä lapsia olisi koskaan tarvinnut. AInoa haittapuoli lapsissa on se vastuu ja että onnistuu kasvattamaan yhteikuntakelpoisen henkilön ja niin edelleen. Rahaa palaa mutta olemme jo voiton puolella kun lapsi toisella lukiossa ja kohta täysi-ikäinen ja kun ylioppilaaksi pääsee niin pisetään kunnon juhlat.

  • Minä en aikoinani (olen nainen) halunnut lapsia ex-mieheni kanssa. Ajattelin, että en koskaan tee lapsia. Haluan matkustaa ja olla ilman velvoitteita. Mies jätti minut sitten toisen takia, joka lapsia hänen kanssaan halusi.

    Nyt minulla on kolme lasta miehen kanssa, johon syvästi rakastuin. Tiesin haluavani hänestä lasteni isän heti kun hänet tapasi ja olemme olleet yhdessä kymmenen vuotta. Jokin kai takaraivossa sanoi, että tulee vielä se sopivampi mies, sielunkumppani ja aito rakkaus.

    Joskus sitä haluaa saada lapsia jollekin tietylle ihmisille, jota syvästi rakastaa. Niin paljon, että haluaa hänen geeniensä jatkuvan. Mutta tässä maailmassa, jossa parisuhteetkin rakennetaan aineellisuuden varaan, ei tätä usein ymmärretä. En minäkään ennen, kunnes se salama iski kirkkaalta taivaalta.

  • Todennäköisesti teet maailmalle palveluksen, kun et hommaa jälkikasvua. Kiitos siitä.

    • Aika moni tekisi palveluksen siinä, etenkin sinä. Mutta sinähän hankit, kun muutkin -tyhmä!


  • Miksi täälä on näin paljon itsekkäitä ihmisiä?! Lapsia tehdään, että joku hoitaa kun on vanha ym paskaa?! Lapsia SAADAAN kun RAKASTETAAN TOISIA! Se on maailman LUONNOLLISIN asia. Se kun ei halua lapsia jonkun kanssa, kuulostaa tosi TOSI itsekkäältä.
    Kun nyt jo täälä on näin pahasti kieroutuneita ihmisiä niin entäs sitten kun tämä nykyinen (minä,minä) nuoriso/lapset vanhenee? Tuskin kukaan saa lapsia, koska haluavat elää OMAA ELÄMÄÄ. Omaa elämää se on silti vaikka siinä lapsia olisikin. Kuka haluaa elää yksin, rampata ravintolassa etsimässä lapsettomia naisia ym kun jo pitäisi asettua aloilleen. Ei elämää ole tarkoitettu elää noin itsekkäästi. Lapset eivät ole mikään este elämälle vaan, suloinen lisä rakkaudelle.
    Kasvakaa aikuisiksi ihmiset ja ottakaa vastuu asioista!

    • Lapsia haluamaton nimenomaan ottaa vastuun - itsestään. Etkö sinä näin yksinkertaista asiaa kykene ymmärtämään?

      Vouhkaat lapsen teosta, koska SINÄ haluat. Ei maailma sinun ehdoillasi toimi, oletko tullut ajatelleeksi?


    • "Ei elämää ole tarkoitettu elää noin itsekkäästi."

      Ihmistä ei ole loppujen lopuksi tarkoitettu yhtään mihinkään.


    • "Lapsia SAADAAN kun RAKASTETAAN TOISIA!"

      bilsan tunnilla kerrottiin kyllä ihan toisenlainen tapa jolla lapsia saadaan...


  • Onpa huvittava ketju.

    Ensin aloittaja KYSYY: "Miksi pitäisi hankkia lapsia? Miten te muut olette päätyneet isiksi?"

    Ja sitten kun isät ja äipät rientävät vastaamaan, miksi he hankkivat lapsia ja miten päätyivät isikis ja äipiksi, alkaa tavaton parku, että

    "Miksi meitä lapsettomia aina morkataan?"

    ja sitten todistellaan, että miksi vanhemmiksi päätyneiden syyt tehdä lapsia olivat mahdottoman väärät, itsekkäät ja typerät.

    Lopulta ketju on täynnä vapaaehtoisesti lapsettomien tekstejä, joissa taputellaan kaveria selkään.

    :D

    Voi Luoja, kun olette fiksuja kaikki.

    • Ohan se nyt fiksua kyseenalaistaa asioita. Enin osa tekee lapsia egosyihin perustuen -kun muillakin ja en halua erottua massasta..Eikö? -sinäkin!

      Minusta on mahtava nähdä ihmisiä joilla on älliä ja kykyä sanoa melipiteensä sen sijaan, että apinoi muita, kuten te MASSA teette!


    • Lähinnä täällä näkee sen omahyväisen sokeuden, jolla perheen perustaneet puolustavat (raivokkaasti) valintaansa. Tulee kysymys, että jos perheellisyys on noin mukavaa, niin miksi aloitusviesti herättää niin paljon aggressioita perheellsissä? Koko valinnan perusteleminen on jo sinänsä aika outo asia. Eikö riitä, jos sanoo: Koska haluan lapsia/Koska en halua lapsia. Tunteeseenhan asia perustuu kaikilla, halusi tai ei.


  • Pitää lähteä töihin kohta, joten en viitsinyt lukea koko ketjua. Hyvin lyhyt kuvaus oikeasta elämästä.

    Aikoinaan tyttöystäväni halusi lapsen. En oikein lämmennyt ajatukselle, mutta en täysin ehdottomasti vastaankaan ollut. Kuitenkin tyttöystäväni tuli raskaaksi vuosien vieriessä ja epäselväksi jäi avittiko tyttöystävni tilannetta.

    Sattuikin niin, ettei lapsemme ollutkaan aivan terve. Se ilmeni kun lapsi oli vuoden ikäinen. Jouduin voimakkaan henkisen painon alle, koska lapsi kuormitti meitä kumpaakin HYVIN PALJON. Monet tuttavammekaan tai jopa vanhempamme eivät ymmärtäneet kuinka poikki oikeasti olimme. Vähitellen muu kuin kotona oleminen alkoi kiinnostamaan ja tuli tehtyä irtiottoja maailmalla juostessa. Lopulta tilanne kävi niin sietämättömäksi, että ainoa vaihtoehto oli vain ero. Yritimme vielä asumiserolla pelastaa tilannetta, koska olin niin henkisesti poikki, mutta ei auttanut. Oli todella raskasta erota rakkaasta tyttöystävästäni kun oma lapsi toimi kiilana. Se oli valtava ristiriita.

    Kun miehenä tein selväksi tuleville tyttöystäväehdokkaille etten halua enään lisää lapsia ja olen harkinnut vakavasti laittavani putket poikki, niin eipä ollutkaan kysyntää deitti markkinoilla. Arvioin että n. 95% naisista haluaa JOSKUS oman lapsen ja ehdoton ei on myrkkyä.

    Oman lapsen saaminen naisille on yhtä tärkeää kuin miehelle saada seksiä vakavassa parisuhteessa. Vastaavasti miehiä ei kiinnosta naiset, jotka ilmoittaa deittailun alussa, että seksiä ei sitten tarvitse ollenkaan harrastaa vaan ain pelkkää kumppanuutta olisi tarjolla. Toki poikkeuksiakin on, mutta ovat harvassa.

    Kauan sain deittailla ja tyytyä myös fuckbody suhteisiin, jotka tuntuivat paljon katkeavan lähinnä naisen puolelta kun ei pelkkä tapailu sitten kuitenkaan riittänyt. Aluksi ajattelin vain tavanneeni vääriä ihmisiä, mutta myöhemmin tulin siihen tulokseen, että naiset janoavat kuitenkin sisimmässään oikeaa suhdetta VAIKKA rehellisesti kerroin omasta vakaamuksestani jo alusta pitäen. Ehkä moni ajatteli salaisesti käännyttävän pääni tai naisen oma pää ei kestänyt kevyttä tapailua, vaikka niin aluksi luulikin.
    Olin välillä aika down koska tunsin itseni aivan friikiksi oman "ei enään lapsia"

    Viimein lykästi monien yritysten jälkeen, vaikka alku tapaaminen ei vaikuttanut minusta lupaavalta. Nykyään olen onnellisesti parisuhteessa naisen kanssa joka ei halua lapsia. Hänelläkin on oma "traumansa", jonka takia kokee pienet lapset taakaksi. Nautimme kumpikin aikuiselämästä. Moneen kertaan ollaan puhuttu, että jos jompikumpi haluaisikin lapsia niin ero tulee. On siis tehty puolin ja toisin "avioehto" selväksi jo alusta pitäen...

    http://www.youtube.com/watch?v=d_wXsEfC6vI

    • Totta, että kukaan ulkopuolinen ei tajua erilaisuuden vievän voimat vanhemmilta. Se repii, joskus eroon saakka, joskus nivoo lujemmin yhteen kuin mikään muu.

      Hyvä, että teille löytyi ratkaisu, joka ehkä ajassa hoivaa teidät voimiinne.
      Mielenkiintoista silti: jäikö lapsi äidilleen?


    • Minä olen nainen, jota kiinnostaa enemmän vakava, pitkäaikainen ja eroottinenkin parisuhde ihanan miehen kanssa kuin vauvan hankkiminen. Eli kyllä meitäkin helmiä löytyy!


  • Täällä on myös yksi tällainen naisenalku, joka ei ole koskaan haaveillut lapsista. Antaa niiden hankkia, ketkä niitä haluaa. Oma näkemys on, että meitä on täällä jo ihan tarpeeksi muutenkin. :D

    • Et todellakaan ole yksin mielipiteesi kanssa.


  • Mulla on ihan erilainen kokemus / erilaisia kokemuksia. KAKS akkaa "petti" ja eikö kun järki seisoo weijarin kans samaan aikaan sen tuhannen pierusa, nin iskäksi ne sano. Hattu-potuttanu on ja ruokot vei pankrottiin. Toisesta syytettiin ja toinen narkkari. Ne ne vasta oikeita "vanhuudenturvakkeita" on. Yhteiskunnan eltit! Ja sit joskus, kun aika jättää kyniivät kaiken, mitä jäi kynittävästä jäljelle.

  • Ikinä ei ole vauvakuumetta ollut, enkä aijo lapsia tähän "hulluun" maailmaan saattaa vaikka voisinkin saada..sekään kun ei ole aina niin varmaa.
    Itse en vain yksinkertaisesti halua lapsia.

  • Ei sitä tarvitse täällä itkeä. Kaikkia vain ei ole luotu isiksi. Olet oikeassa ettei niitä pidä hankkia jos ei ole halua. Turha siinä on silloin saarnata auvoisesta perhe elämästä.
    Onnea silti. Itse olen perheellinen ja onnellinen mutta mitä siitä. Se on miunun valinta.

  • Älkää nyt sekoittako tai sitten sanon minäkin että lasten teko se vasta onkin itsekästä. "Minä minä ja minulle lisää mun hormoniklooneja"
    Vai tahdokso lapsen siksi että olet rakastunut ja haluaat kasvattaa ihmislapsen?

    -toiset ei halua tehdä lapsia koska ovat niin epäitsekkäitä= täällähän on jo liikaa ihmisiä, maapallo kärsii jo muutenkin.
    -toiset ei halua tehdä lapsia koska haluavat nauttia elämästään ilman laspia, vain oman rakkaansa kanssa.
    -toiset eivät halua tehdä lapsia koska eivät jaksa, kaikkien ei ole pakko jaksaa.
    -toiset eivät halua tehdä lapsia vaan adoptoida koska maailmassa on jo lapsia jotka tarvitsevat hyvän kodin.
    -toiset eivät halua tehdä lapsia koska heidät on niin hakattu, ettei niiden traumojen takia sen vaan onnistu.
    -lisääntyminen ei ole mikään velvollisuus vaan oikeus ja siihen pitäisi olla lupakirja koulutus.

    Lopettakaa toi haukkuminen. Jokaisella on oikeus päättää lisääntyykö vai ei. Tää ei ole mikään Intia.

    Jokainen joka väittää tekevänsä lapset vain veronmaksajiksi saisi miettiä omaa itsekkyyttään...huh huh

  • Hmmm lapsi...Olen 40 mies ja olen jossain mielessä keskutelun aloittajan kanssa samaa mieltä tai olin ainakin hyvin pitkään vielä kun olin alta 30 ja hyvin pitkälle yli 30 vuotiaaksi.

    Nyt toki keski-ikäisenä Olen osittain toista mieltä tai sanotaanko että olen suvaitsevamppi ajatusta kohtaan. Teette nyt mitä hyvänsä niin päätös on kokonaan teidän! Siitä ei voi syyttää kumpaakaan oli päätös kumpi hyvänsä, mielestäni asialla ei kuitenkaan saisi olla kiire ja sillä toista kiristäminen ei sitten ole mistään kotoisin!!

    Pohdinnan paikka ja ajan kuluminen olisi minun mielestä nyt paikallaan ja muistakaapa vielä että sekään ei ole perustelu että joillain toisella on jo 2 lasta tai niilläkään ei ole ja ne on jo noin ja noin vanhoja tms...

    Se että on ehdotettu että hivaa siippa mäkeen kun tuommoisia horisee ei myöskään ole mielestäni vaihtoehto sikäli häntä rakastat?

    Noh toivotaan että oli sikäli päätös mikä hyvänsä niin teette sen YHDESSÄ vilipittömässä YHTEISYMMÄRYKSESSÄ ! :

  • Ohhoijaa. Siis ihan oikeasti. tuntuu että kaikki täällä ymmärtävät toisensa väärin. Ne kenellä lapsia on ovat yrittäneet selittää miksi aloittaja EI voi kieltää NAISELTANSA lapsen saamista. Ja ne taas jotka lapsia eivät halua luulevat että kaikki lapsen saaneet tuomitsevat heidät. Itselläni on lapsia. En tuomitse lapsettomia: kaikki eivät saa, toiset eivät niitä halua ja olen sen AINA ymmäränyt!! Siksi en koskaan utele esim. vauvauutisia! Mutta kun puolisolla ON kova lapsen kaipuu niin voin sanoa, että siitä ei pääse kuin yrittämällä saada sen lapsen. siitä ei pääse yli. Kaipuu vain kasvaa. aloittajan siis tulisi sanoa rehellisesti ja tarpeeksi painokkaasti ettei lasta halua. piste. anna naisesi sitten päättää onko valmis jatkamaan ilman lasta kanssasi vai viekö vauvan kaipuu voiton.

  • Mitäs sanotte kun kerron olevani pian 25 vuotias neitokainen ja ajatukseni omista lapsista joskus saa omat ihokarvani pystyyn! Ei kiitos, mieluiten olen ikuinen sinkku ja etenen urallani huipulle :) Minulla on ollut jo riittävästi kestämistä(!) isosiskon kakaralaumassa joista yhden kummitäti olen ja se riittää mainiosti minulle... Kuten kyseisen lapsen ristiäisissä joku mainitsi että mukava lainata mutta kun tulee "vikaa" voi aina palauttaa äidille.. En tiedä mistä itselleni on tullut inho omasta äitiydestä mutta kyllä minun pätee ettei koskaan ikinä milloinkaan!!!

  • Olen monesti miettinyt, kuinka yksinäiseltä tuntuisi joulut saman miehen kainalossa monen kymmenen vuoden päästä. Olisi vaan hiljaista, ei kuuluisi lasten naurua ja ei olisi syytä tehdä jouluruokia saati piilotella paketteja.. Ainoa asia mikä pelottaa on se että entä jos sitten siinä hiljaisuudessa katuisinkin valintojani. Mille tuntuisi kun ei voisi jakaa iloaan menestyksestään elämässä, ei voisi tuoda iloa omilleen. Mentäsiin mökille niin kuin aina ennenkin muttei meidän rannassa uisi ketään ja ei olisi ketään takapenkillä rallattamassa lastenlauluja. Ainoat kuvat olisi vain minusta ja miehestäni, meidän matkoiltamme ja lomiltamme, muttei yhtään kuvaa lapsestamme. Kun tulisi aika jomman kumman luopua elämästään, ei olisi kellään muistoja meistä ja meidän elämästämme maan päällä.

    • Et siis pysty tekemään yhdelle ihmiselle jouluruokaa?

      Luuletko, että tulevat sukupolvet, jotka elävät esim. vuonna 2100 muistavat sinua - ihan riippumatta siitä oletko hankkinut lapsen vai et.

      Ihmiset elävät omaa elämäänsä. Jatkavat sukua jos jatkavat. Kuvitelma siitä, että täällä tulevat sukupolvet muistelevat meitä hartaudella on täysin oman päämme harhaa, koska olemme kaikki egoisteja. Ihminen on.


    • Tuohon hiljaisuuteen vastaan että olen jo kokenut tuon "vuosikymmenien hiljaisuuden. Lapset ovat olleet jo liki parikymmentä vuotta maailmalla, ja tässä sitä vaan kahdestaan tapellaan; sitä kuitenkin tapahtuu yllättävän paljon! On värikästä ja ääntä! Ja välillä saa matkustella ilman pienten mukuloiden riesaa! (On jo jotain omaakin elämää.)


    • Kuulostaa ihan siltä kuin haluaisit palata omaan lapsuuteesi. Saitko vanhemmiltasi riittäävästi hoivaa?

      Ota huomioon, että lapsesi ovat omia yksilöitään ja he eivät välttämättä halua viettää jouluja niin kuin sinä haluat heidän viettävän ja uida mökillä. Heillä on omat tavoitteensa ja omat mieltymyksensä.

      Et kai hanki lapsia jotta he toimisivat näyttelijöinä kun lavastat oman lapsuutesi uudelleen?


    • No hanki sitten kersa niin ei tarvitse murehtia. Mutta varoitus: jos se kersaelämä ei osoittaudukaan unelmiesi veroiseksi, lasta et voi palauttaa.


  • Mä oon niitä harvoja jotka ymmärsi tekstin sanasta sanaan ja olen myös 29v mies. mua ei henkilökohtaisesti kiinnosta eläkepäivät ja hyvä on ettei ole ylimääräisiä lähtöäni suremassa. this is my life - and i live it like lion to the end! sitte ku täytän 70 ,ni lupaan vetää kaikella omaisuudellani steroideja ja huumeita. mitä oikeesti väliä on siinä kohtaa? me kaikki kuolemme , siitä pitää nauttia parhaaksi katsomallaan tavalla!

  • oletko keskustellut kumppanisi kanssa kyseisestä asiasta? itse olen sitä mieltä, että pitäisi ottaa moinen puheeksi kumppanin kanssa.
    ja kohtaan "miksi pitäisi hankkia lapsia?". sehän on ihan luonnollista meillä eläinkunnassa (synnymme, kasvamme, lisäännymme ja kuolemme). toki on immeisiä jotka eivät halua lapsia joka suotakoon heille. :) itselläni ei satu tosin olemaan lapsia vaikka lapsista pidänkin ja niiden kanssa toimeen tulenkin. :)

  • Minä en ole egoisti.. Muistan perheen ja suvun historian tarkasti ja se ei ole merkityksetöntä kellekkään perheessäni. Vuosien päästä asioilla on tapana haalistua ja menettää hohtoaan (esim.joulu ja muut juhlat) ja siinä vaiheessa voi olla aika tyhjää ilman pehettä. Ihmiset on todella kylmiä ja kovia nykyään. joskus ajattelin että se on vain pintaa mutta nykyään tuntuu että me hyväsydämmiset, lämpimät ja normaalit ihmiset olemme vähemmistö kaikenmaailman egoistejen ja psykopaattien keskellä..

  • Miksi sää tänne isien juttuihin raapustelet juttujas kun et kerran ole isä etkä sellaiseksi halua. Keskustele lapsettomien kanssa.

  • Tavallaan aloittaja on oikeassa; miksi pitäisi hankkia lapsia, kun kansaa on jo ennestään liikaa! Olemme eläimen kehittynein muoto omasta näkökulmastamme tarkasteltuna. Mutta olemme tuossa lapsenhankintavimmassa unohtaneet että älyllämme olemme estäneet "luonnonvalinnan". Uusia ihmisiä tehdään keinotekoisesti, jos ei muuten ota onnistuakseen, epäkelvot luonnonvalinnan kannalta pidätään väkisin hengissä, vanhuutta ollaan samalla periaatteella jatkettu "sairaalloisen" pitkään ikään! Olisi hyvä, jos vain ne jotka haluavat saisivat lapsia, ja annettaisiin luonnonvalinnan jalostaa perimää. Tästä luonnonmukaisuudesta seuraisi se, että muutaman sadan vuoden kuluttua maailman väkiluku olisi pudonnut noin neljännekseen, monet muut lajit olisivat elpyneet, ja kasvikunta kukoistaisi. Saastuminen ja kaikenlainen tärvääminen olisi poudonnut kymmenesosaan nykyisestä, ehkä vielä rajummin. Tämä on ainut mahdollisuus ihmiskunnalle. EI ENÄÄ VÄESTÖN LISÄÄNTYMISTÄ! Jäisi aikaa jopa elää mielekästä elämää............

    • Oli ihan pakko ottaa kantaa tähän viestiin sosiaalityön näkökulmasta, vaikka tämä ei varsinaisesti aloittajan viestiin liity. Tuon esiin yhden hieman kärjistetyn näkökulman ainakin länsimaiseen "luonnonvalintaan", että juuri ajattelevat ja lapsilleen hyvää elämää haluavat ihmiset monesti tekevät ensin uraa, keräävät omaisuutta, rakentavat kodin jne. jotta lapsella/lapsilla olisi mahdollisimman hyvä olla. Mutta tässä vaiheessa lapsia voi olla jo biologian näkökulmasta ja iän puolesta hankalampi saada.

      Toinen ääripää on se, että millään ei ole mitään väliä. Ei kodilla, puhtaudella, turvallisuudella, työllä, toisten kohtelulla, yhteiskunnalla tai maailman tilanteella. Ja tälläisille ihmisille sitten syntyy lapsia kuin "sieniä sateella" ja heidän geeninsä ja elämäntapansa siirtyvät eteenpäin.

      Me täällä Suomessa katsomme yleensä maailmaa omasta länsimaalaisesta näkökulmastamme, vaikka kulttuurimme ei todellakaan ole se ainoa maailmassa. Asiaa ei voi mielestäni länsimaistuneessa ja "sivistyneessä" yhteiskunnassa katsoa kovin mustavalkoisesti ja pelkästään luonnonvalintaan pohjautuvana. Jossain luonnon ehdoilla elävässä maassa tai kehitysmaaksi kutsumassamme maassa ehkä, mutta ei täällä "sivistyneen" ja "viisaan" kansakuntamme keskuudessa. Paljon pitäisi muuttua ja "hyvinvointi"valtioiden ihmisten tulisi olla valmiita myös luopumaan asioista.

      Olisi todella ihanteellista, jos voisimme vaikuttaa koko ihmiskuntaan ja kaikkiin kulttuureihin omilla ajatuksillamme. Viestissäsi kun oli myös totuuden siementä mukana. Olen itsekin luonnonmukaisemman elämän kannattaja ja kulutushysterian ja aineellisen ahneuden vastustaja. Mutta ihminen on ihminen (sekoitus eläinten viettejä ja inhimillistä "viisautta" ja "älyä") ja meitä on niin monenlaisia hiljaisista ja tyytyväisistä isorikkaisiin, vallanhimoisiin ja ahneisiin.

      ALOITTAJALLE: KESKUSTELKAA, KESKUSTELKAA JA KESKUSTELKAA. Jos et itse lapsia halua, kunnioitan päätöstäsi. Mutta et mielestäni voi päättää sitä toisen ihmisen puolesta. Hyvää jatkoa sinulle ja kumppanillesi, mihin tahansa polkunne teidät johtaa.


  • Kyllä naisesi tuon jossain vaiheessa huomaa jos et asiasta puhu ja pistää sinut vaihtoon.

    Toivon kyllä itse päätyväni vielä joskus isäksi ja näkeväni oman lapseni kasvavan. Se on sitä isän rakkautta, jota eivät kaikki ymmärrä.

  • itellä sama! ei kiinnosta lapset ei sitten yhtään, itseni mielestä ne pilaavat vain parisuhteen eikä vanhemmilla ole aikaa toisilleen todellakaan niin paljon kuin lapsettomilla on. olen erittäin romantiikan tavoitteinen ja haluan elää mieheni kanssa elämäni ilman mitään ylimääräistä taakkaa ja matkustella ja ties vaikka mitä josta perheelliset vain uneksivat.. siinä ei ole yhtään mitään pahaa jos ei halua lasta, ei kaikkien todellakaan tarvi :)

  • Maailma on kova paikka, ja kovemmaksi vielä muuttuu. Jokainen on pian oman onnensa nojassa. Näissä olosuhteissa on aika moraalitonta panna vahinko kiertämään. Ja vaikka onnistuisikin menestymään, viimeistään kuolinvuoteella huomaa tulleensa kusetetuksi, ja että kaikki maine ja kunnia on ollut vain harhaa.

    • Niin se mumminikin tuumas kahden sodan nähneenä, kolmen pienokaisen kanssa leskeksi jääneenä, ja sen jälkeen kahdeksan muksu saaneena ja kovan elämän koulun käyneenä, että mitään et mukaasi saa... Vain muistot jäävät. Ei se maallinen mammona oikeasti mitään merkkaa. Harmi vaan, että pitää se elämän polku silti alusta loppuun jotenkin taivaltaa, jos on niin onnekas, että on tänne elämän ihmemaahan saapunut - asuipa sitten tavaran tai viidakon keskellä, yltäkylläisyydessä juoksevan veden äärellä tai kymmenen kilometrin päässä lähimmästä rapaisesta kaivosta.


  • Ei sitten minkään takia tähän sairaaseen maailmaan kärsimään.

  • Olet 2-luokan kansalainen, ellet lapsia hommaa.
    T : 5 lapsen äiti ja niin shaaatanan ylpeä heistä

    • Niin no, sinä vasta ö-luokan kansalainen oletkin.. Kanin lailla lisääntyvät ihmiset ovat maapallon suurin mätäpaise.


  • Samaa mieltä aloittajan kanssa. Miksi hankkia lisää roskaväkeä tähän paskaan maailmaan, kun edellisetkin pitäisi tappaa?

  • Olen 100% samaa mieltä aloittajan kanssa. Maailmassa on jo liikaa porukkaa ja maailma muuttuu paskempaan suuntaa joka päivä. En tämmöiseen paikkaan halua lasta tehdä.

  • uu se on kyllä aivan järkyttävää että täysi ikäinen ei saa päättää ruumiistaan vapaasti. minä sain sterilisaation 24v kun muutamaa vuotta aiemmin mieleeni tuli että voisikohan sen saada mielisairauden perusteella.lukuisten psykologin ja lääkäri käyntien jälkeen sen lopulta sain. sillä perusteella että sairauteni vakavasti rajoittaa kykyäni hoitta lapsia. mutta jonkinlainen viha jäi tätä yhteiskuntaa kohtaan kun en saanut sitä normaalisti yksityiselläkään.olin kuulemma ainoa kyseisen psykologin vastaan otolla hänen 30 vuotisen uran aikana joka oli tälläisen pyynnön hänelle esittänyt. nyt olen 35 ja elämä on hymyillyt sen nuoruuteni rankan taistelun jälkeen t.mies

    • Voisitko kertoa vähän tarkemmin kuinka ja miten? Itseäni kiinnostaisi vasektomia, mutta ikäni puolesta ei onnistu (22), ja itselläni on ahdistushäiriö ja masennus. Voisikohan näillä saada revittyä vasektomian?


  • KAIKKI EI HALUA LAPSIA. Siis kuinka vaikeata sen tajuaminen voi olla? Itse en ikinä halua, koska lapsista on vaan riesaa, sotkua ja ne pilaa vartalon.
    Suomessa lapseen kuluu yli 100 000e ennenkuin se on täysi-ikäinen. MIeluummin tuonkin summan käytän itseeni kuin johonkin kiittämättömään kakaraan.
    Ketjun aloittajalle: olisi kannattanut keskustella asiasta ennekuin homma meni vakavammaksi, mutta fiksu mies olet
    kun itse osaat ajatella etkä tee kuten ääliöt ja laumasielut.

    • Ne tekevät/saavat lapsia, jotka niitä haluavat. Itse en halua eikä mieli ole muuttunut, vaikka monet sitä ovat matkan varrella minulle toitottaneet. Ikää on jo 35 vuotta ja mitä enemmän tulee ikää, sitä vähemmän haluan lapsen.

      Puolisoni kanssa keskustelimme asian selväksi jo kauan ennen naimisiinmenoa eli molemmille on aina ollut selvää, että me emme lisäänny. Jos puolisoni muuttaisi mielensä ja välttämättä haluaisikin lapsen, minun kanssani hän ei sitä kuitenkaan koskaan tule saamaan, joten ero on ainoa vaihtoehto siinä tapauksessa.

      Jokainen tekee omat valintansa, lapsiperheet ovat valinneet lapset ja elävät niiden valintojen kanssa. Nekin valinnat saattavat joskus kaduttaa, eli turhaa sekin puhe, jota usein lapsettomille syydetään, eli "tulet vielä katumaan". Elämässä voi katua moniakin asioita eikä elämä siltikään ole huonoa.


    • JOS VAIKKA KASVATTAISITTE NE KAKARAT KUNNOLLA NIIN BIISTÄ EU TULISI KIITTÄMÄTTLMIÄ LHAVIA LAISKUREITA. Turha laitaa lasten kiittämättömyyyttä laiskuutta yms ssellausta geidän kontolleen, TE heidät kasvatitte päin persettä!


  • Niin suomalaista; jos ei halua lapsia, sitä pitää selittää muka ihan tuntemattomille ihmisille, JOKAINEN PÄÄTTÄKÖÖT ITSE MITÄ ELÄMÄLLÄÄN TEKEE! Sama juttu alkoholin kanssa; jos et juo, ihmiset odottavat selitystä, ja yleensä hyväksyttävät syyt ovat olen autolla/olen raskaana/olen alkoholisti... Ap:lle ja muille, musta on hienoa että ajattelette onko lisääntyjän elämä teitä varten eikä perse edellä puuhu että eka tehdään muksut ja sitten kadutaan; valitettavasti sitäkin näkee ja ne seuraukset. Jokainen elää just niin kun tykkää, kunhan ei satuteta toisia eikä rikota lakia -kärjistetysti. Jos se jollekin on ongelma niin voi voi. Mä kutsuisin ap:tä tässä asiassa kypsäksi. Toki puolisolle ois viimeistään nyt hyvä sanoa omista fiiliksistä, ei johdeta ketään ainakaan harhaan.
    Ja miksi muuten se on niin että jos toinen haluaa lapsia ja toinen ei, niin niitä lapsia vaan usein tulee ja se joka ei niitä halua joutuu vaan asian kanssa sitten tavalla tai toisella elämään ja luopuu siis tavallaan omasta halusta..miksi juuri sen pitää luopua joka ei halua lapsia...miksi se ei voi luopua joka haluaa?? Jos nyt jomman kumman on pakko luopua siis. Reiluinta ois että tällaisissa isoissa asioissa oltaisiin rehellisiä.

  • Ehkä teiän ois kannattanu puhua asiasta jo tapailu aikana. Luulenpa, että naisesi tulee tuntemaan itsensä harhaanjohdetuksi ja petetyksi. Tyyliin, että on tuhlannut vuosiaan sinun kanssa, joka et halua samoja asioita. Päästähän nyt nainen vapaaksi ja anna sen löytää ja saada se mitä hän haluaa, eli suhtees jossa lapsi on mahdollinen. jää sä viettämään vapaata lapsetonta elämää, kun näin haluat.

  • Lapsettomuus on jokaisen oma valinta niinkuin isyys tai äitiys. Ikävä kyllä ns. vauvakuume voi viedä terveen järkevän ajattelun mennessään ja ennenkuin sitä huomaakaan, on jo lapsi tulossa. On siis hyvin tärkeää miettiä vanhemmuus tai vapaaehtoinen lapsettomuus yhdessä. On myös muistettava ettei lasta noin vain hankita niinkuin jotakin tavaraa kaupasta (nuken kylläkin voi ostaa, heh). Lapsi tuo mukanaan suuren vastuun joka on kannettava. Haastetta siitä ei varmasti puutu. Mielestäni sukulaisten painostuksia ei kannata kuunnella vaan pysyä omassa päätöksessään. Perheen tuki sitä vastoin on tärkeä. Ellei yhteisymmärrykseen päästä, kannattaa asiasta keskustella lähipiiriin kanssa ja kääntyä vaikka ammattilaistenkin puoleen. Ellei mikään auta, niin ero kai sitten on varteenotettava vaihtoehto.

    Mainittakoon että olen itse lapseton 31-vuotias poikamies eikä minulla ainakaan toistaiseksi ole haluja perheelllistyä. Kai siinä on taustalla ne tavalliset syyt kuten itsenäisyyden halu (ja itsekkyys), vastuun pelko/aristelu, sitoutumisen pelko, keskittyminen työhön ja harrastuksiin ja ylipäätään uusien asioden kokeminen elämässä. Ongelmista voi kyllä päästä eroonkin ennen pitkää. En tiedä olenko valmis isäksi koskaan mutta kai sen sitten näkee. En ole vaivautunut ottamaan selvää voinko saada lasta vai olenko steriili. Enkä ole ollut kymmeneen vuoteen vakituisessa suhteessa mutta käyn kyllä naisissa ja katson mitä elämä tuo eteen. Päivä kerrallaan siis.

  • Taitaa aloittaja olla trolli, aivan samanlainen ketju oli tuolla toisessa osiossa mutta vastataan nyt kuitenkin asiallisesti.

    Nimittäin, uskomatonta, että tästä asiasta jotkut onnistuvat kehittämään riidan. Oikeassa elämässä en ole moista vastakkaiasettelua koskaan havainnut. Kyllä argumentin molempien osapuolten pitää ymmärtää pari asiaa. Nimittäin lapsia hankkimattomat varmasti käsittävät, että on yhteiskunnallisesti välttämätöntä, että jotkut ihmiset lapsia hankkii. Kuitenkin, lapsia hankkineiden tulee käsittää, että kaikista ihmisistä ei vaan ole vanhemmiksi syystä tai toisesta ja joidenkin ihmisten kohdalla on suorastaan välttämätöntä, että he eivät lisäänny. Jotkut ihmiset taas eivät ikinä koe minkäänlaista halua lisääntyä ja olen varma, että tuokin on luonnon säätelemä asia; luonnossa mikään ei ole sattumaa.

    Lapsia hankkikoot ne ketkä lapsia haluavat ja pystyvät niistä huolehtimaan ja ne ketkä eivät halua tai pysty niin parempi jättää väliin, asia ei muille kuulu eikä kenellekään tarvitse olla tilivelvollinen.

    Paitsi tietenkin mahdolisen kumppanin kanssa tällaisesta asiasta on hyvä olla yhteisymmärrys suuntaan tai toiseen mahdollisimman nopeasti.

  • Suosittelisin menemään katkaisemaan siemenjohtimet, koska muuten niitä "vahinkoja" voi sattua. Minusta on todella häikäilemätöntä ja vastuuntunnotonta naisilta kun jotkut hankkiutuvat raskaaksi kysymättä miehen mielipidettä niin suuresta elämän mittaisesta tehtävästä kuin vanhemmuus ja odottavat ja vaativat heitä siitä vastuuseen. Teillä näköjään asiat puhutaan vastuuntuntoisesti ennakkoon eikä jälkikäteen. Kunnioitan mieli pidettäsi ja itse kadun että tein kaksi lasta, kun olo on niin helvetin riittämätön heidän kanssaan kun mies ei osallistunut kodin ja lasten hoitoon vaikka hän niitä lopulta halusi-ero siitä tuli lopulta ja lienee neljä enemmän tai vähemmän onnetonta ihmistä lopputuloksena

  • Enpä ole minäkään koskaan halunnut lapsia, olen itse 24-vuotias nainen. En yksinkertaisesti pidä hirveästi lapsista, paitsi ystävieni ja sisaruksieni lapset ovat minulle tietysti tärkeitä. En ole koskaan halunnut olla äiti enkä koe mitään tunteita nostattavia kokemuksia nähdessäni suloisia(??) lapsia kadulla, kaupassa, telkkarissa tms. Sen sijaan saan helposti kyyneleet silmiini nähdessäni esimerkiksi koiranpennun tai Avaran luonnon sokean gepardin.

    Jos sinusta tuntuu, ettet halua hankkia lapsia, niin älä hyvä mies ryhdy siihen vain miellyttääksesi puolisoasi. Mikää ei voi olla huonompi syy, koska lapsi tuo mukanaan niin suuren vastuun ja elinikäisen sitoutumisen. Enkä oikein ymmärrä tuota joidenkin ihmisten asennetta, ettäkun kaverit ja muut ympärillä hankkivat lapsia, niin sitten minäkin etten jää ihan yksin. Miksi et voisi elää onnellisena kahdestaan kumppanisi kanssa? Onko lapsi todella sellainen asia, että ilman sitä elämällä ei ole tarkoitusta tai "tekemistä"?

    Lapset eivät ole minua varten, eläimet ja mies sen sijaan ovat! Ja kun joillakin tuntuu niin olevan ongelma sen asian kanssa etteivät kaikki ihmiset halua lapsia, niin oikeasti eläkää sitä omaa elämäänne ihan rauhassa ja lopettakaa muille vikiseminen. Ei ole meidän ongelmanne, jos olette itse tehneet jo kyseisen kersa-virheen ja ny ottaa hieman päästä*... :)

    *and please, read the sarcasm, don't take it so fucking seriously.

  • Olen 23 nainen enkä minäkään ole koskaan tuntenut kovin pakottavaa halua saada lapsia. Varmaan johtuu siitä, ettei lähisuvussani niitä taaperoita paljon näkynyt ja nykyisetkin ovat niin kaukana ettei niihin ole voinut tottua.

    Sitten minulla on ongelma synnyttämisajatuksen kanssa. Ehkä hieman epäterve, mutta minusta ajatus synnyttämisestä on niin järkyttävän hirveä, etten siihen ikimaailmassa ilman hyviä perusteita lähde. Se on kuin keilapallon tunkemista tyhjään ilmapalloon.

    Jos et halua lapsia, et halua. Älä ryhdy siihen, sillä loppupelissä lapsi kärsii. Ellei käy sitten niin kuin siinä elokuvassa "9 kuukautta", missä Hugh Grant koki karmaisevaa muutosvastarintaa ja lopulta sitä sitten niin rakastuttiin uuteen vauvaan. ...Mutta sehän on vain leffa, ei verrattavissa tosielämään. :P

  • Tällaista ei voi mennä missään yhteydessä sanomaan, EI KOSKAAN. Mutta jos nyt saisin päättää uudestaan, en hankkisi lapsia. Ovat he tärkeitä ja rakkaita, mutta silti. Vaimoani rakastan yli kaiken.

    • Näin on. Tämä on suuri TABU. Minulla on yksi lapsi, mutta aika vilkas poika, jonka kanssa menee hermot, vaikka rakas onkin. Olemme mieheni kanssa vähän uupuneita joskus ja kaipaamme molemmat vanhoja hyviä rauhaisia aikoja. Mutta näin ei saisi sanoa.


  • Lapsia tehdään/saadaan jotta elämä jatkuu.

    Ilman jälkeläisiä laji kuolee sukupuuttoon!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

    • No mitäs helkkarin väliä sillä on?



    • Ei hätää, kyllä maailma on nyt ja vielä tulevaisuudessakin pullollaan ihmisiä jotka niitä lapsia tänne pyöräyttävät, tarkoituksella tai vahingossa... sitä ei mikään muuta. Ja vaikka pyöräyttäisivät vähemmänkin niin ei luultavasti tuntuisi missään. EIHÄN? O.o


  • Törkee salata asia muijaltaan, asiat pitää sanoa niinkun ne on!!!!! Oma tarinani: Olen 42vuotias nainen enkä koskaan ole halunnut lapsia,se vaan on kylmä totuus. vai olisiko pitänyt hankkia? lapsiparat olisivat kasvaneet rakkaudettomassa kodissa. niinkuin minäkin, vanhempani eivät minua halunneet, sain sen kuulla monikertoihin. Ajattelin, että en lasta hanki tänne maailmaan kärsimään. Tapasin 3v sitten ihanan miehen, hänellä on kolme lasta hoidettavanaan koska lasten oma äiti ei pysty alkoholiongelmansa vuoksi, että jouduimpa äidiksi kuitenkin, mutta olen sopeutunut hyvin ja meillä on lasten kanssa erittäin hyvät välit. Mutta olisi varmaan tämänkin äidin pitänyt miettiä pikkasen lapsiaan kuinka he kärsivät oman äidin juomisesta ja välinpitämättömyydestä. Hän lähti 200kilometrin päähän ja meni naimisiin afrikkalaisen kanssa, että tämmösiä äitejä,,,,,joo-o.

  • Olen 30-vuotias nainen, olen naimisissa, meillä on loistava parisuhde joka on kestänyt talonrakentamiset, oman yrityksen pyörittämisen ja nyt on kaikki hyvin- on uudet autot, lainaa maksettu jne. Mutta. Mieheni ei oikein innostu lapsista. Olen itsekin ollut pitkään sitä mieltä, että en halua lasta tähän pahaan maailmaan, niin paljon on pahoja asioita ettei lasta voi niiltä millään suojella ja en tiedä kestäisikö parisuhteemme sitä jos lapsi olisi sairas sillä mieheni ei ole mitenkään empatiakykyinen ihminen.

    sitten tapasin miehen josta tiesin heti, että tämän miehen kanssa haluaisin lapsen. Tunne tuli niin vahvana etten voi ymmärtää mistä se tulee kun oman miehen kanssa kaikki on "hyvin".

    en pysty olemaan ajattelematta miksi ajattelen tätä toista ja miksi kuvittelen että juuri hänen lapsensa haluaisin enkä oman miehen kanssa. Mitään ei ole tapahtunut, eikä tapahdu-
    mutta onko tämä jotain alitajuntaa että olen kuitenkin väärän miehen kanssa vaikka kaikki on todella hyvin?

    • Olen kuullut tähän niinkin ihmeellisen selityksen kuin HAJU! Vaikka me emme sitä nykyään tiedosta, toinen ihminen voi ihan oikeasti haista sellaiselle, että se herättää meissä erilaisia " viettejä" kuin toinen. Eli vaikka toisen kanssa on tietoisella päätöksellä tai millä perusteella/mittarilla nyt tahansa "kaikki hyvin", voi joku täysin alkukantainen vaisto (joita me "sivistyneet" ihmiset emme aina noteeraa) kuten hajuaistiin perustuva vietti nostaa ihmeellisesti päätään. Hyvääkin on niin monenlaista - aineellista, henkistä jne. Elämä on sitten taiteilua näiden "älyllä" valittujen ja viettien ohjaamien asioiden välillä.


    • Niinpä.. never say never...

      Sulle kävin sitten kuten niin monelle, luultavasti useimmille :) Tulee kohdalle se oikea ja jostain sisältä tulee halua saada lapsi. Mitä se sitten lieneekin. Mutta melkoinen yllätys se on itsellekin.
      Minullekin kävi niin. oli ollut helluja, mutta sitten vaan tuli yksi, jonka kanssa kaikki oli selvää. Tehtiin lapsi, hieno juttu. Vuodet vierivät, omaisuus kasvoi, velat vähenivät, tuli erimielisyyttä ja vieraitakin. Mutta asiat sovittiin ja taas se iski, halu saada lapsi. Nuorin on jo 18, elämäni parhaimpia "haluja". Nyt kaduttaa hiukan, miksi niitä tuli vain kaksi, tällä päällä pysytyisin rakastamaan useampaa.
      Nuorempana nämä asiat eivät olleet niin selviä. Olen rakastanut kahta lasta, hoitanut ja huolehtinut. Arvokkaimmat asiat elämässä, lapset minulle ja miehelleni kuulemma myös. Arvokas asia on myös puoliso ja meidän perheemme. Nyt on hyvä aika elämässä, hyvä työpaikka, ystäviä, harrastus. lapset ja kuulemma toinen poikani on löytänyt naisen, jonka kanssa aikoo perustaa perheen. Sekin tuli yhtäkkiä, takana hänelläkin seurusteluja, joissa kasvettiin erilleen, hommattiin vain koiria. Koiratkin kyllä ihania, ei siinä mitään :)

      Elämä on avoin ja sattumaa yleensä, kannattaa olla avoin elämälle. Jättää siltoja ehjiksi :)

      Onnea valitsemallesi tielle, sinähän sydämessäsi tiedät mikä se oikea tie on.. :)


  • Miksi tähän viheliäiseen maailmaan pitäisi tuoda vain lisää kärsimystä?

    Onko olemassa syntynyttä joka ei kuole?

  • Ihanaa,että olet rehellinen mies!Kerro puolisollesi tämä sama asia ja miettikää yhdessä,jatkatteko yhteiseloanne vai haluaako hän etsiä miehen,joka lapsia ja perheen haluaa.mikään ei estä teitä jäämästä ystäviksi,vaikka eroaisittekin.Ihanaa lukea miehestä,joka uskaltaa sanoa mitä ajattelee!
    ps.Älä kuitenkaan anna toiveita yhteisestä lapsesta,se olisi väärin.Ole rehellinen ja ota vastaan mitä elämä tuo!Hyvää jatkoa ja onnea elämään!

  • Tässäpä oikein älyn ja epäitsekkyyden osoitus:

    "Olen ylpeä siitä, että olen synnyttänyt LAPSIA. -- --Ja HE hoitavat minua, jos esim. vanhus´tenhoito loppuu Suomessa kokonaan. Tai meitä hoitaa robotit tai thai-tytöt.

    Olet todella itsekäs. Harmittaako sua, että isäsi halusi isäksi kun sai sinut???"

    Jepsistä. Epäitsekkyyttä parhaimmillaan tehdä lapsia itseään hoitamaan.

    Ja jos ko. kirjoittaja ei olisi syntynyt, niin tuskin hän sitä surisi. Tiedäthän, jos ei synny niin eipä sitä paljon olemattomana sure.

    Kiva kun nämä "Kiihkolisääntyjät" puhuvat itse itsensä pussiin ja tekevät itsestään tampionä säästyymuilta sekin vaiva. :D

    • Tarkoitus oli toki sanoa:

      Kiva kun nämä "Kiihkolisääntyjät" puhuvat itse itsensä pussiin ja tekevät itsestään tampion. Säästyy muilta sekin vaiva. :D


  • Kuulin radiosta hauskan lauseen naisen suusta."se on helvetillinen homma synnnyttää lisää vittuuntuneita olioita tähän maailmaan"

    Oma kantani on juuri tuo.

    Eläkää lyhyt syntinen elämänne niin kuin tahdotte.

  • Yksinkertaisesti...
    Toiset ei saa lasta vaikka haluaisi ja toiset ei halua vaikka saisi.
    Se on jokaisen henkilökohtainen asia haluaako vai ei. Itse olen oikeastaan lapsesta asti mieltänyt olevani isä jonain päivänä ja siksi olen onnekas kun minulla on nyt aikuisella iällä lapsia.
    Tunnen monta ihmistä jotka eivät halua omia lapsia. Kukin omista syistään. Ei minulla ole siihen mitää sanottavaa, ihmeteltävää, saatikka moitittivaa.
    Jos on sitä mieltä ettei halua lasta niin ei siihen missään nimessä kannata ryhtyä senkään takia että puolisi haluaa. Aloittajalle hyvää sanottavaa siitä että olisit valmis ennemmin antamaan puolisosi etsiä elämäänsä sellainen ihminen joka haluaa elämältä samoja asioita kuin hän, ennemmin kuin ryhtyisit isäksi vastahakoisesti.

    Montaa mielipidettä mahtuu siihenkin väliin että toisille yksi lapsi on aivan riittävästi. Joillekin 4 meinaa että saisi vielä lisääkin tulla.

    Onhan se toki mahdollista että jonain päivänä mieli muuttuu kun useimmilla kavereillakin on jo lapsia, mutta se onkin sen ajan asia. Jos ei muutu niin sitten ei. Joitakin lapsettomia ihmisiä asia kaduttaa eläke iässä toisia ei.

    Toiset haluaa, toiset ei ja kummassakaan ei sen enempää väärää tai oikeaa.

  • Ite kyl ihan vankilaan menis mut oon ihan samaa mieltä! Maailmassa on muutenkin tarpeeks muksuja jotka ovat ilman vanhempia, huolenpitoa ja ruokaa. Kun kerran heistä ei voida pitää huolta niin miksi hakisi lisää. Mielestäni ei saa hankia yhtä lasta enempää per naama. Sekin on oikeastaan paljon tällä hetkellä kun miettii että juuri nyt syntyneet kuolee vasta joku 70v päästä. Ahtaaks tulee tää pallo mis asutaan.

  • toinen puhuu lapsen saamisen yrittämisestä, ja toinen lapsen hankkimisesta. Mistä meinasit että lapsia hankitaan, k-kaupastako?

  • Ei tarvitse hankkia lapsia jos ei halua. Puoliso löytää varmaan jonkun lisääntymishaluisen kumppanin. Varmaankin älysit mainita asiasta jo silloin viisi vuotta sitten kun aloittelitte parisuhdetta.

  • Kerro ihmeessä tuo heti puolisollesi! Miksettte ole alusta asti keskustelleet näin tärkeää asiaa selväksi? Vaimosi biologinen kello tikittää. Hän haluaa lapsen ja varmaankin myös eroaa mieluummin, ellei sitä saa kanssasi. Hän haluaa erota heti!

  • Tuollaiset asiat pitää keskustella läpi heti parisuhteen alussa! Naisella on nykymaailmassa käytännössä vain muutama vuosi aikaa tehdä lapset, kun ensin pitää opiskellakin. 30-vuotias on jo vanha ensisynnyttäjä, vaurioiden riski kasvaa sekä lapsella että äidillä!

    Sinun on ehdottomasti keskusteltava asiasta vakavasti puolisosi kanssa. Älä kaunistele asiaa, vaan kerrot mitä todella ajattelet!

    Monelle naiselle lapsen saaminen on paljon yksittäistä miestä tärkeämpi. Sitten vielä ihmetellään, että miksi naiset tekevät isättömiä lapsia!

  • lapset on vaan niin perseestä..itsekkäitä ärsyttäviä vaativia avuttomia pikku paskiaisia joille pitäisi lyödä vaan jeesusteippi turvan eteen!

  • Surullisinta on se, että lasten "hankkiminen" ei ole edes yksityisasia, vaikka sen pitäisi. Kaikilla tuntuu olevan oikeus udella, että "koskas te teette lapsia" tai "ettekö te niitä lapsia meinaa tehdä". Ikäänkuin se tosiaankin olisi joku kansalaisvelvollisuus. Kertoo juuri tästä ihmisten apinoimisesta. Kaikkien pitäisi tehdä vähintään ne kaksi lasta, ostaa farmariauto, omakotitalo ja koira. Jo häissä aletaan heittää ilmaan näitä kommentteja perheenlisäyksestä... SAIRASTA JA ÄLLÖTTÄVÄÄ!!! :( Pahimmalta tämä tuntuu varmasti niistä, jotka on sen oman kokemuksen kautta joutuneet kokemaan, ettei lapsia tehdä vaan saadaan. Ihmisestä todellakin tehdään tässä yhteiskunnassa huono ja epäkelpo ihminen, jos sillä ei ole lapsia. Syylläkään ei tunnu olevan mitään merkitystä, koska KAIKKIEN pitäisi tästä kansalaisuusvelvoitteesta selviytyä!

    HERÄTKÄÄ siis lapselliset ja miettikää ennenkuin päästätte noita typeryyksiä suustanne!

    • esimerkkinä naapurin vanha ukko, täysin tuntematon "terve" -tuttu aivan yllättäen kevyen jutustelun lomassa töksäytti, että "koskas teille niitä lapsia tulee". Olis tehnyt mieli vastata ikävästi, mutta totesin vain, että "ei kai kaikkien tarvi niitä lapsia tähän maailmaan tehdä", johon naapurin ukko vastasi, että "kyllähän se nyt pitää ne omat jälkeläiset hankkia"... voi ziisus!!! Voi tätä ihmisten ymmärtämättömyyttä... surulliseksi tulee! :(


  • En käsitä miksi jotkut nostavat suuren älämölön siitä, ettei joku muu halua lapsia. Se kai lienee kuitenkin jokaisen oma valinta. Jos lapsen saaminen ei tunnu luontevalta ajatukselta, ei sitä lasta kannata yrittää. Lapseen on kuitenkin sidottu melkeinpä ainakin sen ensimmäiset 20 elinvuotta. Eikä ole myöskään lapsen etu syntyä perheeseen, jossa häntä ei olisi oikeasti edes haluttu.

  • On vapaa maa,täällä voi tehdä lapsen,tai olla tekemättä. Minä valitsin lapsettomuuden ja olen ollut päätökseeni erittäin tyytyväinen.

    • Juuri niin! Minusta on todella mahtavaa, kun meillä on ihan oikeasti valinnan mahdollisuus, kun kaikkialla maailmassa sitä ei todellakaan ole. Ollaan onnellisia valinnanvapaudesta!!! [Mutta yritetään olla valitsematta toisen puolesta :-)]


  • Olen 33-vuotias mies ja pikkuhiljaa alkaa tuntua siltä, että haluaisin lapsen. Vaimoni (30-v) ei vain ole asialle lämmennyt..

    Pitäisköhän meidän pistää akat vaihtoon keskenämme? :-)

  • Eroa vaan, jos sulla ei ole luonnollista suvun jatkamisen viettia!
    Ei se egosta johdu jos mies haluaa lapsia.
    Katsos elo maapallolla jatkuu kun saamme jatkumoa lasten kautta.
    Elakkeesi maksajia tarvitaan, ja niita tulee vaan suvun jatkumisella.
    Menehan viela kasvamaan, ennenkuin olet 40 v.uskon viela mielesi muuttuvan
    luonnonmukaiseksi!
    Ajatuksesi ovat viela 13 vuotiaan tasolla.
    \

  • Mä en ainakaan aio koskaan hankkia ainuttakaan lasta ja oon niin shaatanan ylpee siitä. Hankkikoot ö-luokan kansalaiset minunkin puolestani niitä lapsia.

  • Niin hankkikoon kakaroita kun ei osaa pitää haarojaan kiinni. Paljon onnellisempi olisin jos minuakaan ei olisi olemassa. Tai en olisi ainakaan onneton.

  • lapsiviha vallannut palstan.. Tiedättekö te sitä että itsekin olette jokaine omaan napaansa tuijottava aikuinen? ollut huutava, itkevä ja raivostuttava kakara.
    voi olla otta vapaan kasvatuksen kulta-aikana näitä aikuisena itsekkäästi ajattelevia syntyikin. on myös kiistaton tosiasia että huono äiti-/isäsuhde tekee "juurettomia" aikuisia. Mutta siinä olen samaa mieltä että lapsia ei tehdä vaan saadaan! He ovat meille elämän parasta lahjaa jota ei mikään maallinen mammona voi korvata ja lapsissa on tulevaisuus. Mutta HUOLEHTIKAA EHKÄISYSTÄ ETTEI MAAILMAAN SYNNY KÄRSIVIÄ LAPSIA!!!

    • Kyse ei ole todellakaan lapsivihasta. Miten määrittelet asioita, joita ihmiset eivät halua,niin vihaksi? :D
      Jos ihminen ei halua kissaa tai koiraa, niin tarkottaako se että se vihaa niitä tai muuten vain elää "väärällä tavalla" elämää Sinun mielestäsi. EI ole yhtä ja oikeaa tapaa elää onnellista ja itsensänäköistä elämää. kaikki ei tänne kakaroita halua ja meillä on vaan yksi elämä jonka ihmiset haluavat elää tavallanne. Kaikille Lapsi ei ole mikään maailman keskipiste, johon tähdätään. Vaan elämässä on muutakin. Joillekkin lemmikit, matkustelu yms voi olla se juttu, mitä haluaa toteuttaa elämässään ja uhrata siihen.

      Millä tavalla aikuinen on itsekäs, jos ei halua lapsia? Mikä siitä tekee itsekkään? Eikö ennemminkin ole itsekästä tehdä lapsia yhteiskunnan verorahoille, paskan miehen kanssa, köyhiin olosuhteisiin, perheväkivallan keskelle? huom: 10% suomen lapsista on lastensuojelun asiakkaana, mikä on erittäin huolestuttava merkki perheiden tilanteesta nykypäivänä. Kyllä se lapsen tekeminen on varsin itsekästä touhua. Ja vielä itsekkäämpää on vaatia jokaista siihen touhuun ja yrittää tuputtaa kaikille sen olevan normaali ja paras tapa elää elämää.

      Monet vanhemmat kuvittelevat heidän kakaroidensa olevan niin suloisia julkisilla paikoilla muidenkin ihmisten mielestä ja vaativat erikoiskohtelua ja ymmärrystä, vaikka itse kulkevat kärryjen kanssa nokkapystyssä ku maailmanomistajat ja kuin olisivat ainoat sankarit maanpäällä. Onneksi sellaiset tunnistaa kaukaa, eikä moni ihminen edes halua olla tekemisissä sellaisten oman ja lapsen ja navan tuijottajien kanssa. Ei se lapsen teko mikää ihmeellinen asia ole, suurinosahan täällä niitä tekee joten ennemmin ihmiset ihastelevat leijonanpentuja korkeasaaressa tai eläimiä ylipäätään kun viattomampia ovat ku itsekkäät ja maailman navaksi itseään luulevat penikat ja niiden äidit.


    • Itse kuulun tähän outoon lajiin, jota useimmat ihmiset katsovat silmät kierossa. Minä rakastan lapsiani yli kaiken ja teemme melkein kaiken yhdessä silti jokaisen omaa yksilöllistä tilaa, kasvua ja aikaa unohtamatta.

      Olen luopunut vuorotyöstä, jotta saan olla lasteni kanssa päivisin niin kauan kuin he vielä kanssani haluavat aikaa viettää. Haluan olla kotona koulupäivän jälkeen ja kysellä kuulumiset. Haluan osallistua harrastuksiin ja viettää oikeasti aikaa lasteni kanssa. Sitten kun he ilmasevat tarvitsevansa omaa tilaa, annan sitä heille.

      Olen myös tiedostanut sen, että lapset ovat vain "lainassa" perheessämme. Kaverit tulevat yhä tärkeämmiksi. Ja sitten joskus lapset aloittavat oman elämänsä ja minä jään "rannalle ruikuttamaan". Toivon vain, että olen pystynyt rakastamaan heitä tarpeeksi ja olen kyennyt antamaan hyvät eväät elämän polulle.

      Tulen oman terveyteni salliessa olemaan kuolemaani asti lasteni saatavilla ja he tietävät sen. Olen sanonut, että kotiin saa aina tulla, vaikka elämä miten kolhisi. Ja mikä oudointa, vaikka olemme taloudellisesti köyhiä, minä olen oikeasti onnellinen ja rakastan elämää kaikista vaikeuksista, riidoista ja vastoinkäymisistäkin huolimatta.

      Enkö olekin aika outo ihminen!!!


  • Olen itse 29-vuotiaana nainen,mutta olin ollut vauvakuumessa 18-vuotiaana jo vaikka tietenkin ensin opiskelut ohi ja ei onnistunut myöhemmäksi.Siksi elämäni on jo mennyt hukassa.Siis minulla ei ole juuri lapsia ja ei oikea miestä ollutkaan.Minulta vauvakuume on kadonnut vaan pidän lapsista ei muuta.En enää tiedä tuleeko minulta lapsia sekä perheen 5-10 vuotta päästä.En voinut sille mitään jos en saa miehen kanssa sekä hankkia lapsia..Elämää jatkuu.Sanon tässä,että jos et oikeastaan halunnut ikinä hankkia lastaa niin älä sitten.Jos et hankkia koskaan lastaa ja puolisosi kyllä eli ei se onnistumaan kanssasi yhdessä.Jos puolisosi haluaa oikeasti lastaa niin puolisosi itse päättää lähteekö tai ei.Ehkä viihdyt hyvin elämääsi "vapaammin"?Ehkä et halua sitoutua lapsen kanssa elämään ja ajattelet sinulta viedä aikaa paljon.

  • No se on jokaisen ihmisen oma valinta kun ovat menneet rääkyvän itsekkään kakaran hankkimaan. Olisivat jättäneet tekemättä niin ei tarvitse sitten myöhemmin katua minkälaisen kusipään maailmaan tekivät.

  • mies työntää jäykän peniksensä naisen emättimeen ja saa siemensyöksyn

  • Joo o. On se kummallista miksi tällaisesta voidaan saada näin kauhea haloo. Minusta se, että kertoisit naisellesi, ettet halua lapsia, eikä se ole hänestä johtuvaa vaan että se on täysin sinun oma päätöksesi ja antaisit hänen mennä jos tämä todella niitä haluaa, olisi täysin epäitsekästä. Se että pidät tiedon itselläsi ja annat toisen ymmärtää muuta on taas itsekästä. Jokaisella on oikeus päättää tällaisesta asiasta, onhan se täysin sitova juttu. Itse haluan joskus lapsia, mutta minusta se on oikein, ettet niitä hanki jos et tosissaan halua :) Mutta vaimokkeelle tulee antaa vaihtoehto muuhun.

  • ONKO VANHEMMISSASI VIKAA ? ------------ --------------- ------------------------- VAI OLETKO HEIDÄN TAAKKA ? ------------------------------- ----------------------- SIKSIKÖ ET LAPSIA HALUA. ?--------

    • Pienet alkukirjaimet on keksitty. Taitaa olla itsellesi jotenkin uhkaava aihe, kun pitää "huutaa". Perusteita hankkia lapsia tai olla hankkimatta lapsia on kumpiakin paljon. Eiköhän sallita molemmat koulukunnat. Vaikka mielelläni kyllä rajoittaisin, niin moni on kelvoton vanhemmaksi.


  • olen nainen 59v. ja koskaan ,ei koskaan käynyt mielessäni hankkia lapsia, enkä ole katunut päivääkään. Ei vaikka kaverit hankkivatkin, osa sen takia kun muillakin on... ja sitten oli se oma elämä yhtä helvettiä joko ''pakkoliiton'' kautta sopimattoman puolison kanssa tai yh-äitinä. EI KIITOS. Jo lapsena itse ollessani kuulosti pikkulasten kitinä ihan kamalalta ja poistui paikalta toiseen suuntaan, kun taas jotkut lapset meni katsomaan kiljumisen aiheuttajaa.Nykyäänkin kun katselen vaikka naapureitten touhuja lastensa kanssa niin väkisin tulee se mielikuva että toivoisivat jälkikasvunsa niin pitkälle kuin pippuri kasvaa, ehkä ovat niitä jotka ovat lapsensa hankkineet sentakia kun muillakin on.

    • Samaa mieltä! Ennätin vastata aluperäisen kirjottajan viestiin, ennenkuin huomasin viestisi. Hyvä että meitä lapsettomuuteen tyytyväisiä naisia on muitakin. Itse olisin ollut liian herkkä äidiksi, lapsi tarvitsee tulevaisuuden tai ainakin illuusion tulevaisuudesta. En olisi pystynyt sitä antamaan. Ja sama juttu lasten huudon ja itkun kanssa. Verenpaineeni nousee, hermostun.

      Moni vanhempi on sen oloinen, että on tehnyt kersansa vasten tahtoaan. Tosin on myönnettävä, että näkee myös tasapainoisia ja ihania suhteita. Vaikkapa metrossa istuessa joku äiti jaksaa työpäivänsä jälkeen seurustella päivähoidosta palaavan kersansa kanssa, ja se on aika suloista katsottavaa. Mutta useammin näkee muuta.

      Ikävintä on katsoa, kun hyvin käyttäytyvää lasta moititaan ja kielletään jatkuvasti. Olen nähnyt näitä useampia tapauksia. Ei sitä, ei tätä, koko ajan. Lopulta lapsi oppii olevansa paha ja tekevänsä kaiken väärin. Ja alkaa sitten käyttäytyä karsealla tai jopa vaarallisella tavalla, muuttuu odotusen mukaiseksi. Pitäisi varmaan uskaltaa puuttua näihin tapauksiin, vaikka saakin näiden vanhempien vihan päällensä. "Anteeksi, miksi moititte ja kiellätte lastenne jatkuvasti, hänhän on viehättävä ja käyttäytyy nätisti?"

      Asia erikseen ovat päihde- tai mielenterveysongelmaiset vanhmmat, joita oma lapsi yrittää hyssytellä ja hoivata. Nämä lapset ovat liian kilttejä, liian varhaiskypsiä. Mutta miten heidänä traumansa ilmenee myöhemmin?

      Vanhemmuus on vaativaa ja lisääntymisen pitäisi olla luvanvaraista. Se olisi vain oikeudenmukaista.


  • Mullakin on meinannu aina hajota pää samantien kun kuulen vauvan itkua. En silti sano että vanhemmissani olis vikaa kun en lapsia halua. Oon varmaan vaan syntyny tällaseks.

    • Lapsen itkun on jopa tutkittu olevan yksi maailman ärsyttävimmistä äänistä. Yksi selitys on se, että näin saadaan aikuinen reagoimaan siihen mahdollisimman nopeasti, että lapselle muodostuisi tunne, että hänen pahaan oloonsa reagoidaan ja hänestä välitetään - siis luonnon tapa ohjata aikuisia hoitamaan jälkeläisiään. Tämä pätee parhaiten tosin vain vauvojen kohdalla, jotka eivät vielä osaa tahallaan kiukutella. Erikseen tulevat sitten voimakastahtoiset uhmaikäiset, jotka vaativat hieman erilaista kärsivällisyyden tasoa...

      Mutta lapsen itkun on todella tarkoitus herättää toimintaa tavalla tai toisella. Onneksi suurimmassa osassa terveistä aikuisista itku herättää huomion lisäksi tarpeen hoitaa lasta eikä nakata tätä seinään, jotta itku hiljenisi.


  • Pari tarkennusta:

    - suhteen alusta alkaen olen tuonut esille kantani, etten halua omia lapsia
    - en ole lasten vihaaja, voisin adoptoida lapsen, mutta en halua OMAA lasta

    • Adoptoitu lapsi on ihan yhtä paljon oma lapsi kuin biologinenkin. Kuka vain ei voi adoptoida, aadoptioneuvonnassa selvitetään parin (tai jossain tapauksessa yksilön) kyky huolehtia lapsesta, joka heille annetaan. Voi olla huono lähtökohta adoptiolle, ettei halua sitoutua loppuiäkseen vanhemmuuteen, sillä siihen adoptiossa sitoutuu.

      On olemassa sijaisperheenä toimimisen vaihtoehto. Sekään ei välttämättä aina eroa adoptiosta suuresti. Vaikka lapsi ei ole "oma", se saattaa olla aikuisuuteen asti perheessä.

      Myös tukiperheenä voi toimia, jolloin lapsi on sosiaalisin perustein perheessä vaikkapa yhden viikonlopun kuukaudessa. Se voisi olla paras vaihtoehto, jollei halua sitoutua pysyvään vanhemmuuteen. Mutta sitoutumista sekin vaatii.

      Jos ihminen ei halua lapsia, niiin olisi parasta silloin tyytyä synnyttämään jotain muuta. Kirjoittaa kirjoja, toimia vapaaehtoistyössä, rakentaa "pysyviä" rakennelmia, harrastaa taidetta. Jos ei erityisemmin välitä vanhemmuudesta, niin parasta unohtaa myös adoptiot ja sijais- tai tukivanhemmuudet. Hankkia vaikka lemmikkieläin.


    • Pakko kysyä: oliko se tuo maailman ylikansoittuminen syy siihen, ettet halua omaa lasta vai etkö vain pidä siitä tekovaiheesta... (Anteeksi näsäviisauteni)

      Ja kyllä adoptiolapsikin on oma ja tarvitsee samalla tavalla isää kuin biologinen lapsikin - viittaan nimimerkkiisi "ei koskaan isäksi".

      Joskus adoptioprosessi voi olla rankempi (ja kalliimpi) kuin "perinteinen" tapa. Adoptioprosessissa ruoditaan kaikki mahdollinen - oletko valmis avaamaan koko elämäsi adoptioprosessista vastaaville tahoille?

      Oletko valmis kieltämään puolisoltasi yhden elämän ihmeellisimmistä asioista, syntymän ihmeen?

      Oletko valmis luopumaan yhteiselämästänne puolisosi kanssa, jos ette pääse yhteisymmärrykseen lapsi-asiassa?


    • EI ISÄKSI>KYSYMYKSIÄ kirjoitti:

      Pakko kysyä: oliko se tuo maailman ylikansoittuminen syy siihen, ettet halua omaa lasta vai etkö vain pidä siitä tekovaiheesta... (Anteeksi näsäviisauteni)

      Ja kyllä adoptiolapsikin on oma ja tarvitsee samalla tavalla isää kuin biologinen lapsikin - viittaan nimimerkkiisi "ei koskaan isäksi".

      Joskus adoptioprosessi voi olla rankempi (ja kalliimpi) kuin "perinteinen" tapa. Adoptioprosessissa ruoditaan kaikki mahdollinen - oletko valmis avaamaan koko elämäsi adoptioprosessista vastaaville tahoille?

      Oletko valmis kieltämään puolisoltasi yhden elämän ihmeellisimmistä asioista, syntymän ihmeen?

      Oletko valmis luopumaan yhteiselämästänne puolisosi kanssa, jos ette pääse yhteisymmärrykseen lapsi-asiassa?

      Vastauksia:

      - "oliko se tuo maailman ylikansoittuminen syy siihen, ettet halua omaa lasta"

      Kyllä, yksi keskeisimmistä syistä. Lisäksi maailma on pullollaan lapsia, joista ei huolehdita. Miksi tehdä maailmaan lisää lapsia ennen kuin jokaisella maailman lapsella on asiat kunnossa?

      - "Ja kyllä adoptiolapsikin on oma ja tarvitsee samalla tavalla isää kuin biologinen lapsikin - viittaan nimimerkkiisi "ei koskaan isäksi". "

      Tiedostan tämän, mutta adoptiolapsi on jo olemassa. Eri asia. Vastustan uusien yksilöiden synnyttämistä tähän sairaaseen maailmaan. Olen todennut, ettei elämässä ole mitään mieltä. Jokainen kuolee, riippumatta teoista, saavutuksista tai kuljetusta elämänpolusta.

      - "oletko valmis avaamaan koko elämäsi adoptioprosessista vastaaville tahoille?"

      Miksi en olisi? Ei minulla ole mitään salattavaa, paitsi ehkä inhorealistinen kyynisyys

      - "Oletko valmis kieltämään puolisoltasi yhden elämän ihmeellisimmistä asioista, syntymän ihmeen?"

      Syntymässä ei ole mitään ihmeellistä oman ajatusmaailmani mukaan. Jos puoliso haluaa kokea synnytyksen, hän saa vapaasti etsiä uuden miehen.

      - "Oletko valmis luopumaan yhteiselämästänne puolisosi kanssa, jos ette pääse yhteisymmärrykseen lapsi-asiassa?"

      Kyllä olen, vaikkakaan se ei tuntuisi hyvälle. Ymmärrän, että ihmisillä on erilaisia tarpeita.


  • Paljon on jäänyt lapsia syntymättä, kun mies painostaa naisen aborttiin, mutta ei tästä puhuta.
    Nainen on herkässä tilassa raskaana ja voi alistua painostukseen, ei pitäs luottaa muuta kun itseensä.
    Elämässä voi sattua mitä vaan, pitää antaa itselle anteeksi ja toiselle, muuta ei voi tehdä.
    Parisuhteessa on vastuu yhteinen kuitenkin.

  • Olen 45 vuotias nainen ja mieheni on minua vanhempi. Molemmat haluamme iltatähden. Vielä voin kunnostani rippuen yrittää, mutta pian en edes enää harkitse. Tämä on viimeisiä hetkiä kohdallani.
    Haluan meidän näköisen pienen pojan tai tytön -rakkauden osoituksena toisillemme.
    Elämämme muuttuisi taas molemmilla, mutta en pelkää sitä hänen kanssaan. Tämähän on vain elämää mistä pitää nauttia :)

  • Jonkin aikaa sitten raportoitiin tutkimuksesta, joka nosti kovan keskustelun Suomessakin. Eri maissa on vuosikymmenien aikana tutkittu ihmisten onnellisuutta kymmenillä eri tutkimuksilla. Tutkimusten lähtökohta on ollut kovin erilainen, mutta loppujen lopuksi päämääränä on ollut selvittää, mikä tekee ihmisestä onnellisen ja mikä ei.

    Eräs tutkijaryhmä sitten otti materiaalikseen kaikki nuo kymmenet tutkimukset, ja alkoi selvittää, ketkä olivat kunkin erillisen tutkimuksen onnellisimmat ihmiset, ja olisiko heillä ehkä minkäänlaista yhdistävää tekijää (esim. tietyn rajan ylittävä tulotaso, joku uskonnollinen elämänkatsomus, tietynlainen harrastus...).

    Yllättäen selvisi, että ainoa yhdistävä tekijä, joka oli yhteinen kaikkien kymmenien eri tutkimusten onnellisimmille ihmisille oli, että heillä ei ollut lapsia. Mitään muuta yhdistävää tekijää ei löytynyt.

  • Nykyään vauvoja käytetää vaa välikapulana perheriidoissa ja uhkaillaan ja kertoillaan lapsille kaikkea schaipaa isästä/äidistä.
    Jos niitä lapsia ei halua nii ei halua. piste.

    Lapsi on ihminen eikä esine. sen pitäs jokaisen muistaa oikeudessa, sitten ku /jos on huoltajuus kiistaa.. Itelläni ei ole lapsia ja eikä vähää aikaa kyllä tulekkaan. Olenhan sentää vasta 23.v vasta melkeen uran alottanut immeinen. :D mutta kyllä sitä sitten joskus.

  • Olen kohta 40 vee lapseton nainen ja sanon että fiksu päätös. Mutta ole tiukkana. Jos omat piuhasi eivät ole piukasti solmitut, voi nainen hankkiutua raskaaksi sinusta piittaamatta "vahingossa". Harkitse vakavasti kortsunkäyttöä.

    Oletettavia syitä tehdä lapsi (naisen näkökulmasta): Vietti, jota ei kyseenalaisteta sen enempää. Halu tuntea raskaus kehossa. Halu hoivata pientä ihmistä. Halu jatkaa omia geenejä (eli tavallaan uskoa kuolemattomuuteen, osa omaa itseä jatkaa tavallaan geeniperimän kautta elämää itsen kuoltua). Niin kuuluu tehdä ja muutkin niin tekevät -ajattelu. Usko että lapsi täydellistää liiton (ehkä todellisuudessa joissain tapauksissa jopa laukausee eron, lapsiperheen arki voi olla aika raskasta). Ja varmaan monelle raskaus on vahinko tai puolivahinko tai sitä ei millään tapaa kyseenalaisteta, vaan vauvan annetaan tulla. Jne, jne.

    On minullekin muutama mies ehdottanut lapsentekemistä. Sijaissynnyttäjänä voisin toki toimia, mutta olen liian vanha siihenkin. Itse olisin aikanaan halunnut nimenomaan kokea raskauden ja imetyksen kehossani. Tämä halu hiipui iän myötä. Muuten olen äidiksi kelpaamaton ja tyytyväinen lapsettomuuteeni. Kehoani ei ole venytetty rikki, pienet rintani ovat vielä paikallaan ja en ole vastuussa kenestäkään, huh! Tuskin selviän edes itseni kanssa.

    Siellä kolmenkympin korvilla moni nainen varmaan haaveilee vauvasta, kun lisääntymismahdollisuudet heikkenevät naisella jo rajusti. Muistelen lukeneeni tutkimuksia, että sitä vanhempana naisen on vaikeampi kuvitella itseään enää raskaana.

    Tee selväksi naisellesi, ettet halua lasta, tai hän voi tehdä sinusta isän väkisin. Ehkä ero on järkevä vaihtoehto. Annat naisellesi mahdollisuuden äitiyteen, etkä sitoudu pakkoisyyteen. Hanki ihmeessä sterilisaatio, ainankin nainen saa sen 30-vuotiaana ilman muita perusteita lain mukaan.

    • Minäkin olen tyytyväinen lapsettomuuteen ja onnekseni löysin rinnalle miehen,joka ei myöskään halua lapsia. Hän kävi keväällä vasektomiassa ja on ollut kyllä oikea päätös. On ihanaa kun,ei tarvitse pelätä vahinkoja :)

      Itseltäni puuttuu täysin lisääntymisvietti,en halua kokea raskautta,synnytystä enkä imettämistä,en juurikaan halua kuunnella vauvan itkua,taikka lasten metelöintiä ja usein poistun paikalta mahdollisimman nopeasti.
      Lapsia en todellakaan ala tekemään sen takia,että olisi uusia veronmaksajia tai joku joka kävisi katsomassa vanhainkodissa.

      Eläimistä kyllä pidän yli kaiken ja kissoja meiltä löytyy useampikin ja ne riittävät meille enemmän kuin hyvin. Omasta mielestäni mikään ei ole ihanampi kuin kissanpentu ja ne saavat hoivaviettini hyrräämään välittömästi.
      Jos olenkin ollut kissa entisessä elämässäni. :D


  • Minulla on kokemusta miehenä kun aloitin aikoinaan seurustelun tyttöystäväni kanssa. Puhuin hänelle, että yksi lapsi entisestä liitosta oli aika kuormittava, mutta ehkä sitten vaikka 5 vuoden päästä voisi hankkia.

    Meillä oli paljon tekemistä yhdessä eka puoli vuotta. Työt, asunto järjestelyt, yhteenmuutto, yhteisten huonekalujen hankkiminen, matkustelua, bilettämistä jne. Jäi jotenkin tuo lapsi asia sitten täysin puhumatta. Tyttöystävästäni huokui aika voimakkaasti, että hän ei ehkä kuitenkaan halua lapsia ja aloin ajattelemaan, ettei hän olekkaan oikeasti äiti tyyppiä vaan enemmänkin "kun muutkin haluaa" tyyppiä.

    Kun yhtenä iltana puhuin tyttöystävälleni, että kyl mun sydänmen ääni on, etten halua enään lapsia vaan aikuiselämää vain, niin pettymys tyttöystävälleni oli suuri. Samoin minulle tuli yllätyksenä, koska hän ei selvästi ollut innoissaan lapsista vaan hänestä enemmänkin huokui toisten lapsista sellaista "taakka" ilmiötä.

    Pitkään puitiin, että mitä tehdään. Jokunen kuukaisi meni ja sitten tilanne repesi kun kumpikaan ei pystynyt antamaan toiselle periksi. Erottiin, mutta oltiin vielä ystäviä suht pitkän aikaa...

    Tarinan opetus: Puhukaa REHELLISESTI jo alusta pitäen (ennen yhteenmuuttoa) lapsipolitiikka selväksi.

  • Tässäpä kysymys jota itsekkin pyöritellyt päässäni jonkun aikaa - lapsesta asti kun olen ollut sitä mieltä, etten omia lapsia aio hankkia.

    Kuitenkin iän myötä (27 vuotta mittarissa) ulkopuolelta tulevat paineet lapsen hankkimiseksi ovat selvästi alkaneet kasvaa:
    sukulaiset kyselevät millon pullat meinataan vihdoin laittaa uuniin ja
    gynekologillakin pillereitä hakiessa oli gyne sitä mieltä, että vuoden käytätte näitä, sitten lopetatte ja alatte lasten tekoon.

    Itse yritän pysyä omassa mielipiteessäni, ettei lasta tule tehdä sen takia, että se on jotenkin normaaliin elämään kuuluvaa ja koska niinhän muutkin tekevät - että on sitten se avioliitto, omakotitalo, lapset ja ehkäpä koirakin.
    Eikä lasta myöskään tulisi tehdä vain sen takia, että toinen osapuoli suhteessa sitä haluaa - suhteet eivät välttämättä kestä, eikä mielestäni puolison varaan voi laskea, että sittenhän meitä on kaksi, koska mitä tahansa voi elämässä sattua.

    Jos joskus tulee elämässäni aika, jolloin herään huomaamaan, että minä haluan lapsen, riippumatta kenestäkään muusta, kenenkään muun mielipiteistä ja painostuksesta, niin sitten lapsen myös koitan hankkia (sanottuahan sekään ole, että lapsen edes saa) - jos taas sellasta hetkeä ei koskaan elämässäni tule, olkoon niin. :)

  • Mielipiteesi on selkeä, toivottavasti keskustelit asiasta tyttöystäväsi kanssa suhteen alkaessa tai teet sen viimeistään nyt.
    Kirjoittamastasi näkee ettet todellakaan ole sopiva isäksi, vaikka sinut saataisiinkin puhuttua ympäri, tulisi tuo anteeksi vain pohjimmiltaan hivenen itsekäs asenne myöhemmin esiin ja lapsihan siitä kärsisi, äidin lisäksi.
    Minulle kävi aikoinaan vahinko ja tulin isäksi, ei ollut kuitenkaan kahta sanaa siitä ettenkö olisi halunnut pitää sitä. Vaikka lapsen äidin kanssa välit menivätkin poikki, on lapsi kuitenkin tärkeä ja minä hänelle.
    Ole kuitenkin rehellinen ttöystävällesi ja kerro visiosi tulevaisuudesta, varaudu samalla myös railakkaaseen poikamieselämään, se uskoakseni on tulossa.

  • Itse olen vasta 22-vuotias et onhan mulla aikaa vielä mielipiteeni muuttamiseen lasten suhteen. Nyt vaan näyttää siltä ettei mun mielipide tulisi koskaan muuttumaan. On muutenki vielä tulevaisuus ihan auki ja monta haavetta toteuttamatta mutta lapset ei tällä hetkelle kuulu lähellekkää kärkipäähän haaveissa. Katsotaan vaikka 10 vuoden päästä uudelleen.

  • Mailma ei tarvitse lisää lapsia mutta Suomi tarvitsee, meitä ei ole liikaa. Ajattele asiaa kansakunnan hyväksi. Kuka maksaa eläkkeesi jos kaikki ajattelisisivat "järkevästi". Sinun tulee huolehtia kansakuntamme jatkumosta omalta osaltasi.

    • Suomi ei tarvitse yhtään ihmistä lisää. Meitä riittää! Lestadiolaisethan valtaavat tätä maata, eli sikäli kannattaa normaaleidenkin jokunen lapsi pyöräyttää!


  • Nuo eläkeenmaksajat ja valtion väkiluku yms on kyllä typerimpiä motiiveja lasten hankkimiseen mitä ajatella saattaa. Ei ole tullut mieleen, että saattaahan niistä lapsista tulla sosiaalipummeja, jotka eivät todellakaan kustanna yhtään mitään vaan itse maksavat maltaita. Tai jos lapsista tulee menestyneitä niin he luultavasti muuttavat ulkomaille joten se siitä valtion väkiluvustakin.

  • Me mentiin naimisiin 24-vuotiaina. Ja sitten kului liitossamme 15-vuotta, mitä ei saatu lapsia. En ollut epätoivoinen niiden saamisesta. En ollut kiinnostunut lapsista, enkä ollut äiti-tyyppiä ollenkaan. Me asuimme uudessa talossamme, jossa mm oli valmiina lasten huoneet, jos niitä nyt olisi sattunut syntymään. Kun täytin 41-vuotta minulle tehtiin leikkaus, minkä seurauksena tulin raskaaksi. Meille syntyi 2 poikaa peräkkäisinä vuosina. Lapset on olleet tosi helppoja, eikä meillä ole ole koskaan ollut "yö heräämistä" eikä kiukuttelua poikien kanssa. Pojat syö samaa ruokaa, mitä mekin joten ei heistä ole ollut " mitään velvoitteita". Olemme matkustelleet lastemme kanssa kuten kahdestaan ennenkin. On ollut karmeaa nähdä, miten toiset vanhemmat "stressaantuu" lastensa kanssa. Meillä ei ole stressiä ollut ja pojat on olleet ihania. Nyt 55-vuotiaana kaikki saavutukset elämässä tuntuisi turhalta, jos ei poikia olisi. Siskollani on samanikäiset lapset, ja mm viimeksi lomailin Lontoossa yhdessä näitten 4:n nuoren 15-17 vuotiaan kanssa. Kyllästyimme 5 vuotta sitten hotelli lomiin, ja ostimme huvilan Turkista. Huvilalla olisi aika tylsää yksin, ja nin varmaan kotonakin, jos ei nuorisoa olisi.
    Suosittelen, että harkitset vielä tarkemmin lasten hankkimista. On kuitenkin totta, että lapsista voi olla harmiakin. On kait sattumaa, ettei meillä harmeja ole ollut. Koska mm lapsillamme oli astma, saimme kotiimme lasten hoitajan, jolle kunta maksoi palkan. Näin ollen poikiamme ei tarvinnyt viedä hoitoon minnekään. Vauvana pojat nukkui 8 tuntia putkeen ja vähän ihmettelen, mistä "yö syömisestä" äidit nykyään puhuu ? Vauvojen vaippoja vaihtelin ihan mielelläni, kun päivisin ei muutakaan tekemistä ollut. Autollani pääsin pikkuisteni kanssa, minne halusin. Pääsin ihan ok takaisin omaan työhönikin, kun äitiysloma loppui. Olisi kyllä mieskin hoitanut poikia kotona, jos olisin tätä pyytänyt.
    Mitä harmia lapsista siis olisi ? mitä kokemuksia on muilla ?
    Meillä on iso omakotitalo ja tyhjältä se tuntuisi, ilman asukkaita. En jaksaisi itse hoitaa isoa nurmikkoa, minkä pojat pitää siistinä. Jos teen omenapiirakkaa, kuka sen söisi ? yksinkö ?

    • Muuten samaa mieltä, mutta kaikki lapset ovat erilaisia. Sinulla on ollut hirveän hyvä tuuri, tai sitten haluat tarkoituksella ärsyttää, kun lapsesi ovat olleet noin helppoja. Valtaosa lapsista syö öisin vauvana monta kertaa, eikä sekään ole stressaavaa, koska se on normaalia. Stressiä aiheuttavat sellaiset lapset, jotka itkevät vatsavaivojaan yökaudet monia kuukausia. Tunnen yhdenkin perheen, jossa läpiyönvalvomiset kestivät reilusti toista vuotta.


  • Jos lapsia ei oikeasti halua niin nittä ei pidä tehdä. Mikä tässä täysin päivänselvässä asiassa on niin epäselvää? Minkä takia se on joillekin ihmisille niin punainen vaate, että kaikki eivät halua lapsia? Eihän se ole keneltäkään pois.

    • Paitsi aloittajan tapauksessa, jossa päätös ei ole käsittääkseni ainakaan toistaiseksi puolisoiden YHTEINEN.


  • Jos sulla ei ole lisääntymisviettiä, niin todennäköisesti on parempi ratkaisu ja myöskin täysin luonnollista, että et sitten jatka sukuasi.
    Miksi teet siitä ongelman? Tämä on vapaa maa (ainakin vielä toistaiseksi).

  • noniin sano sitten että mielummin erotte jos lapsia tehään.
    helpompi sitten eukon etsiä mies, joka haluaa lapsia kuin mies joka ei halua.
    ehkä vaimosi tajuaa jättää saman tien, eikä odottavan että muuttaisit mieltäsi.
    oisihan se kohtuulista kertoa seuraavalle jo etukäteen ettet tee yhtään ja että mielummin eroot niinkuin teitte edellisen kanssa..

  • Nin, mitenkäkö päädytään isäksi? No valaisempa asiaa hiukan, kun et vielä tiedä: ensin täytyy olla mies ja nainen, siis nimen omaan mies ja nainen noin niin kuin perinteisesti ainakin. Sen jälkeen teette sitä, siis mitä, siitä sinun täytyy ottaa selko, jos aiot päätyä isäksi :) No isäksihän sinä et aikonutkaan, mutta päiväsi olet päätynyt lopettamaan itse, jos päädyt erinäisiin tiloihin.
    Mitenköhän aiot päiväsi päättää, jos vaikkapa neliraajahalvaannut, tai tulet muuten vaan toimintakyvyttömäksi? No eivät tuossa varmaan lapsetkaan sinua auttaisi, mutta olisihan se ehkä kivaa, jos kävisivät sinua noina terveyskeskusvaippavuosinasi tervehtimässä. Oma isäni ainakin ilahtui kovastikin niinä vuosina meidän lasten käynneistä.
    Entä sitten ajatuksesi siitä, etä lapsi veisi mahdollisuutesi elää omaa elämääsi. Neljän lapsen isänä voin kertoa, että lapsista se oma elämä vasta alkaa, kaikki hömppä jää ja tilalle tulee täysipainoista, rakkaudentäyteistä ikääntymistä.
    Lopuksi haluan vielä kertoa sinulle, joka ihmettelet isyyden perimäistä olemusta, että isyys ja äitiys ovat kaikkein normaaleimpia ihmisen viettejä. Ihminenhän on sis eläinkuntaan kuuluva kädellinen, jonka ehkä tiedätkin, vai kuinka? Niin kädellisillä kuin myös kaikilla mulla eläimillä; muilla nisäkkäillä, matelijoilla, kaloilla, linnuilla jne. on vain yksi perimmäinen tarkoitus ja elämän oikeutus. Se on lisääntyä ja jatkaa sukua. Toisaalta on hyvä, että et jatka sukuaisi ja päästät puolisosi menemään paremmille vauvantuoksuisille elonsijoille, koska sinulle ovat näinkin yksinkertaiset ja perustavaa laatua olevat elämän todellisuudet vieraita.

  • Ajatusmaailmani oli samanlainen kuin sinulla. Ajattelin että en koskaan hankkisi lapsia, sitten tapasin naisen ja tapailimme, sekstasimme jne, pian seurustelin naisen kanssa ja hän tuli raskaaksi. Aluksi kun kuulin uutisen menin hieman shokkiin, vaikka uutinen ei ole koskaan varsinaisesti ahdistanut. Enemmän ahdisti se mitä tämä nainen ajatteli asiasta tai jos suhde ei kestäisikään, olimme vasta hiljattain tutustuneet. Pelkäsin, että minusta tulee isä joka ei näe lastaan jos suhteemme menee poikki.

    Alusta asti on ollut selvää että halusin olla lapsen elämässä ja olla hänelle isä. Koin että se oli velvollisuus mutta myös oikeus.
    Muutimme raskausaikana yhteen ja lopulta se lapsi yllätysyllätys syntyi sitten. Siinä se oli, maailman tärkein asia joka meni heti kaiken muun edelle! Rankkaa on ollut, mutta päivääkään en vaihtaisi. Onneksi parisuhdekin on kestänyt ja oikeastaan parantunut koko ajan. Ei se oma elämä lapseen lopu, mutta muuttuu kyllä täysin.

    • Itse ajattelen asioista aika lailla vastaavalla tavalla. Ikinä ei ollut kovaa vauvakuumetta, mutta ajattelin, että ehkä niitä sitten joskus tehdään. Oikea mies kun tuli kohdalle, niin säästettiin ensiksi rahaa ja lujitettiin parisuhdetta. Saatiin pari lasta ja vaikka on ollut ajoittain tiukkaa, niin hyviäkin aikoja on ollut paljon.

      Jos ihminen elää keskimäärin 80 vuotiaaksi, niin 20 vuotta siitä on aikaa, jolloin lapset asuvat kotona ja siitäkin paristakymmenestä vuodesta vain noin ensimmäiset 5 vuotta on sitä tosi rankkaa aikaa. Siinähän jää ihmisellä aikaa vuosikymmeniä olla itsekseen itsekkäästi juuri niin kuin haluaa!!!

      Omat lapseni asuvat kotona, mutta ovat niin isoja ja viihtyvät kavereillaan, että aikaa riittää jo omiin harrastuksiin ja omien kavereiden tapailuun keskellä arkeakin. Minulle äitiys on ollut yksi vaihe elämässä ja ehdottomasti minun elämässäni tärkein juttu. Silti ymmärrän ihan täysin sitäkin, että kaikki eivät halua kokea vanhemmuutta ja se heille suotakoon.

      Moni lapseton luulee, että vanhemmaksi tulo tarkoittaa sitä, että elämässä ei ole enää mitään hauskuutta. Kyllä on, mutta se vaan muuttaa muotoaan. Korostan, että kenenkään ei tarvitse hankkia lasta, jos ei halua, mutta joskus perusteet lapsettomuudelle varsinkin nuorilla ihmisillä kuulostavat todella oudoilta (tyyliin: en ehtisi huolehtia ulkonäöstäni tai pelkään, että vatsani alkaa roikkua synnytyksen jälkeen).


  • noin minäkin ajattelin nuorempana,en aivan että vankilaan menisin mutten halua lasta,mutta nyt olen 47v,olen sitä mieltä että hölmö olin kunen hankkinut nyt kyllä hankkisin jos olis mahdollisuus,mutta kun ikäiseni naiset ei voi saada enää lasta,Harmittaa!!

    • olet mies ja voit saada lapsia vaikka vielä 90-vuotiaana.


  • Toista ei pidä koskaan velvottaa/painostaa haluamaan samaa kuin itse. Erotkaa tai siität puolisosi hänen tietäen, ettet aio osallistua lapsen hoitoon. onhan niitäkin, jotka nimenomaan haluavat vain sen lapsen. jos olettaa että teistä tulee onnellinen pikku perhe, valehtelee itselleen ja siitä ei seuraa kuin surua. Lapsen kanssa oleminen on kovaa työtä, mitä ihmiset eivät oikein näytä sitä käsittävän. neuvolat yms. tukipaikat on pullollaan ihmisiä, jotka valittavat, kun ei jaksaisi oikein hoitaa tätä lasta jota niin romanttisesti halusin/hän halusi!! vanhemmuus vaatii aikuisuutta ja se tuppaa olemaan hukassa liian monelta. sitten onkin yhteiskunnan asia tukea ja avittaa kaikin keinoin, että nämä ihmiset selviää arjesta lastensa kanssa, JONKA ovat itse ehdoin tahdoin halunneet. se siitä tulevaisuuden veronmaksajista, ne rahat on moneen otteeseen syöty ennenkuin pikkukulta on työikäinen, jos on, kun tajuaa, ettei mami ja dädi oikein koskaan nauttineet minusta ja että yhteiskunta hoiti, hoitakoot siis jatkossakin. Suomessa tuetaan liikaa lapsiperheitä, ennemmin pitäisi panostaa ehkäisyvalistukseen. Oma valinta-oma vastuu->right!

  • Se on jo väärin lasta kohtaan jos sellasen saattaa tälläseen maailmaan.

  • Sen takii et saa lapsilisää, sit lapsilisäl voi ostaa kossuu

  • Olen samaa mieltä aikaperspektiivistä. Jos suhteessa on rankkaa 5-vuotta, se on hyvin lyhyt aika elämästä. Ymmärrän hyvin vanhempia joilla on yöllä itkeviä lapsia. Aamulla on mentävä töihin, väsymyksestä riippumatta.

    Kolmen kympin iässä eletään egoina omien voimiensa tunnossa. Ei huomata, että elämässä sivu kääntyy seuraavaksi. On tavallista, että lapsen hankkimisen proplematiikkaan haetaan pistettä. Jotta ikävältä jossittelulta selvitään, on kätevintä katsoa, ettei halua lapsia, eikä ole niistä koskaan ollut kiinnostunutkaan. Jyrkän ratkaisun tueksi haetaan tekosyitä - lapset on hankalia, ja ne sotkee ...
    Mielestäni lasten hankkimisessa on parempi jättää vaihtoehtoja avoimiksi kysymyksissä joita nyt ei tunne tarpeeksi hyvin.
    Ja tietty - lasten pois antaminen on mahdollista, jos niitä nyt on hankkinut vahingossa ja tulee katumapäälle.

  • lapset on rikkaus.(Toisaalat ärsyttävää porukkaa)

  • Itsehän oman elämäsi maailman arvotat ja aika reilua olisi kertoa se sille läheiselle, jonka kanssa elämääsi jaat.

    Naisnäkökulmasta katsoen muistutan, että se biologinen kello tikittää oikeasti toisella tapaa kuin miehillä . Parisuhteessa mies osoittaa suurta itsekkyyttä, jos ei pysty avoimesti kertomaan omista toiveista ja suunnitelmista elämän suhteen. Naiselle täytyy antaa mahdollisuus miettiä millaiset ratkaisut omassa elämässään tekee lapsen hankkimiseen liittyen. Sillä toisille se on tarve, se lapsen saaminen. Tarve yhtä polttavasti kuin sinulle lapsettomana eläminen.

    Ja kello tikittää, ikää tulee lisää ja naisella mahdollisuus tulla raskaaksi alkaa jo vähentyä siinä kolmenkymmenen korvilla. Joten älä vuosia pihtaa tietoa, lopputulos voi olla katkera.

    • no eiköhän tällä palstalla ole ollut enimmäkseen niiden ihmisten laittamia viestejä jotka eivät halua lapsia,että varmaan turhaa saada aivareita kaikenaikaa. Ja kai täällä saa naisetkin kommentoida asiaa. ei ole vain miehen oikeus olla haluamatta lasta. vai onko tämä sittenkin, en pidä naisista ,juttu??


  • Mutta kun naiset eivät osaa päättää mitä itse oikeasti haluavat vaan kuuntelevat tietokone ohjelmaa jota myös biologiseksi kelloksi kutsutaan. On se ohjelma ohjelmoitu minuunkin mutta näin henkisesti vahvana miehenä ohjelmaa ei tarvitse totella. Vaan on ajateltava järellä. Minä en ainakaan voisi antaa itselleni anteeksi että minun takiani joku on syntynyt tänne helvettiin. En antanut anteeksi sitä vanhemmilenikaan.

  • Joidenkin mielestä on itsekästä olla haluamatta lapsia, mutta yhtä hyvin voi ajatella että lapsia haluavat ovat itsekkäitä! Kuka oikeasti hankkii lapsia, jotta Suomella olisi veronmaksajia? Eiköhän lapsia kuitenkin hankita koska pariskunta (tai joskus vaan toinen parista...) vaan haluaa itselleen muksun ilman sen kummempaa järjellistä syytä. Maapallolla on jo ihan liikaa ihmisiä, minkä takia niitä pitää tehdä lisää?! On paljon orpolapsia, jotka tarvitsisivat vanhemmat. Miksei adoptoida? Ku se vaan pitää olla omasta verestä..

  • On tullut hankittua kaksi lasta vähän myöhäisemmällä iällä. Nyt menee hyvin, mutta pari kolme ensimmäistä vuotta on sellaista turbulenssia ihmissuhteissa perheen sisällä ettei ole tosikaan. Olemme vielä aika leppoisia luonteita, että räiskyvämpien kohdalla en ihmettele erotarinoita jotka välillä ovat raakojakin. Helppoa tämä ei nimittäin ole ollut eikä ruusuilla tanssimista vieläkään. Lapset ovat niin äärimmäisen paljon vaativia ja palkitsevia. Jos ei ole mistään valmis luopumaan, ei varmaankaan myös ymmärrä sitä mitä koko ajan saa vastineeksi ja en TOD. suosittele kenenkään painostuksesta tähän hommaan ryhtymistä.

  • No sitten sinun ei auta kuin erota puolisostasi asap.

  • Jos tuntuu, ettei halua lata tai kokee ihmettelevänsä, miksi lapsia pitäisi itsellä olla, ei kannata ryhtyä vanhemmaksi ja siinä kannattaa olla rehellinen puolisolle. KYllä se on niin periteisen biologinen juttu, jos tuntuu siltä, että lapsia haluaa, ettei sitä tunnetta voi selittää - sen vaan tietää eikä edes tule miettineeksi syytä, miksi haluaa lapsia. Nyt kun minulla on lapsi, koen, että haluan antaa itsestäni sille lapselle eväät elämään, antaa aikaa ja mennnä leikkipuistoon, missä mullakin on hauskaa ja naurua sen lapsen kanssa. Lapsen kehityksen seuraaminen ja perheenä olo on ihanaa. Jos ei niin koe, ei ole pakko tehdä lapsia - ei tarvitse. Mä en koe, että parin vuoden vauvan kakkavaihe elämässä olisi niin kauheaa. Täytyyhän tässä itsekin lähes joka päivä käydä paskalla.

  • Taivaalle kiitos, että satuin löytämään sen miehen joka ei myöskään halua koskaan lapsia ni ei tartte koskaan tästä asiasta alkaa riitelemään. En vihaa lapsia, en vain halua omia. Ja mieheni kanssa olemme olleet yhdessä jo reippaasti yli kymmenen vuotta. :)

  • Lapsen hankkiminen on oikeus ei velvollisuus. Ei sillä lapsella kivaa tulisi olemaan jos huomaisi että toinen osapuoli sitä ei ole halunnut.

  • naisena sanoisin että naisen biologinen kello on ajasta kiinni ja monesti varmasti nainen on se joka eniten haluaa lasta. elä suostu lapsen hankintaan jos ett halua sitä todella.
    elämä tulee olemaan vaikeampaa lapsen kanssa mutta antaa myös paljon iloa ja kukaan ei tiedä miten kaikki jatkuu lapsen synnyttyä. avioeroja,elatusmaksuja on yhteiskunta täynnä.
    sinun täytyy olla kanssa valmis luopumaan monesta asiasta jotka ehkä ovat sinulle tärkeitä.
    tänä päivänä en itse hankkisi lapsia tähän maailmaan. sääliksi käy monta lasta...
    itselläni yksi aikuinen lapsi ja kaikki hyvin ONNEKSI ! mutta sitähän ei voi tietää etukäteen miten käy. paljon on ollut huolta ja päänvaivaa.

    onhan se sanoinkuvaamaton tunne saada vastasyntynyt syliinsä, mutta sitten tulee myös arki...
    lapsen hankinta on egoistista mutta ei silloin jos adoptio silloin on kyse auttamisesta ja myötätunnosta. varsinkin jos voi saada omia lapsia.

  • Ihminen, joka jattää jälkeensä lapsia elää ikuisesti. Hoivatessasi ja rakastaessasi lapsiasi tavallaan valmistelet "itseäsi"...siis geenejäsi jatkamaan elämää, kun tämänhetkinen kehosi muuttuu maan tomuksi. Oman uskomukseni mukaan juuri tätä on iankaikkinen elämä. Enkä usko, että tässä olisi jumalalla mitään tekemistä.

    • minä ainakin olen saanut kaksi ihaninta lahjaa mitä voi saada. terveen tytön ja terveen pojan. olen maailman onnellisin. vaikka mullaolis miljoona tilillä ja huvijahti satamassa ymns yms mulla ei olis mitään ilman näitä. ja kaiken antasin näitten takia mitä mulla ikin olisi. haluan sanoa vain että mun kohdalla olen lapset halunnut vain ja ainoastaan sen takia että rakastan näitä pieniä.olen aina pitänyt valtavasti lapsista ja pärjännyt ihan kaikkien kanssa, halusin itsekin useamman mutta eipä sitä luoja suonut mulle. olen silti maailman onnellisin.piste.


    • aika itsekästä ajatella, että minun pitää elää täällä ikuisesti geenejen muodossa, vaikka geenit olisivat perseestä suorastaan!


  • No thats your joice...i do my om my self..i dont do kids ewer, because i wanna live free!

  • Olis kaikkein tärkeintä, että jo aloittaessa seurustelut otettaisiin esille haluaako toinen tulevaisuudessa lapsia, vai ei. Yleensä näitä keskusteluja pidetään kiusallisina alussa, koska pelätään, ettei toiveet tulevaisuudelta olekaan samoja. Rakastuneina ollaan vain yhdessä, toiveista piittaamatta. No, 30 kympin kohdalla, ratkaisu lapsista tulee vääjäämättä ajankohtaiseksi.

    Tunnen pariskunnan, jotka erosi mielipiteittensä vuoksi. Pariskunta asui yhteisessä asunnossa, ja rouva tuli raskaaksi uudelle miehelle, jonka kanssa oli alkanut hengailemaan. Kun ero saatiin voimaan ja asunto myytyä, yllättäin vanha mies väittikin lasta omakseen. Olis kait halunnut vaimonsa takaisin, lapsen avulla.

  • Hahahhahaa! Mahtavat naurut on saanut tätä viestiketjua lukiessa. Senkus teet mmitä lystäät ja sydän sanoo, sehän nyt on ihan itsestään selvää. Kauhee kaakatus kersoista mutta kukaan -nojoo, jaksoin lukee puoleen väliin- ei maininnut ns step-daughter/son-juttuja, eli puolison mukana tulleita kekaroita. Suosittelen! Yh:oita on suomi väärällään, mamat helppoja hoitaa saati dadyt mutta sitten ongelma pukkaa jos kersat onkin teini-iässä....voi hoh-hoh. Turpiin tekis mieli antaa mutta minkäs teet kun "et ole mitään sukua jnejne". Aina tässä vaiheessa onnittelen itseäni että vedin tehtaan kiinni aka piuhat poikki. Mutta ei se estä mua vetämästä _just sun_ kakaraas turpiin jos se tulee mulle aukoon. OPETTAISITTE EDES JOTAIN KÄYTÖSTAPOJA HEI HALOO!! Pitskut.

  • Turpiin tekis mieli antaa ... Kaverilla pukkaa testosteronia liikatuotannoksi saakka. Nähtävästi haluaisi nurkan takana kiusata itseään pienempää ...
    Ajatella, että Old Fat on itsekin on ollut joskus vaippaikäinen äidin mussukka. Kyllä on isä varmaan katkera ollut, kun aikusena tän näkee. Kaikista jaaritteluista tämä on paras syy olla tekemättä lapsia.

  • Ressukathan lapsia duunaakin nykyisin.

  • Urpot jotka ei haluu lapsia, on hirveän niuhoja rahankäytön suhteen, siis aivan sairaita pennin venyttäjiä. Niille on painajaista, mitä lapset maksaa. Tottahan se tietysti on, että huolehtiakseen perheestä, on oltava pätäkkää. Naisille ei talouspuoli tule ekana mieleen, kun perheenlisäyksestä neuvotellaan.

    • h... v... ihan itte.

      Elätin miestä viisi vuotta ja sitten tuli lapsi, mies lähti litoon toisen naisen perään ja yksin olen elättänyt lapsen. Lapsilisät joo oon saanu, mutta en mitään muita tukia. Töissä oon käyny ja ite oon maksanut opiskelut ja asunnot.

      Oli oikeestaan hyvä et se mies lähti litoon, oli yksi suu vähemmän ruokittavana :). Elatusavuistakaan en viitsinyt häntä laittaa nalkkiin vaan sinnittelin omineni eli en hakenu kunnalta ennakkoja. Miks turhaan vaivata muita kun omillaankin tulee toimeen :)))))

      Naiset oikeesti osaa, ne ei vaan kuvittele osaavansa!


    • Tuskin se rahasta kellää kii on. Ei ne vaipat ja ruuat niin paljoo maksa. Ehkä kaikki ei halua lapsia, kun taso on niin laskenut viimevuosina heissä jotka lapsia tekee. Kyllä normaali ihminen joka oaaa itsensä ruokkia, eli omaa taitoja, elättää lapsensa siinä sivussa.
      Uusavuttomat tekee lapsia nykyisin, niin maksaahan se, varsinkin kun on kalliit kulissit; autot jne. -oikeesti heillä vaikeaa teatteria.


  • Al liisa LOL

  • Onneksi lapsia ei tarvitse tehdä. Itse elän mielummin onnellisena :)

  • EI ole pakko tehda lapsia , huoh

  • Jos on sitä mieltä, että olisi jotain annettavaa voisi hankkia lapsia, mutta jos on sitä mieltä, ettei niistä mitään hyötyä ole unohda lapsien hankkiminen tyystin. Ehkä ainoa hyväksyttävä syy lasten hankimatta jättämiselle on yhteiskunnan itsekkyyden lisääntyminen, joka lopulta hävittää koko yhteiskunnan. Elämä voi silti olla elämisen arvoinen, koska elämä sopeutuu vallitseviin olosuhteisiin.

    Kuvitellussa tapauksessa, jossa ihminen olisi pimeässä luolassa syntynyt ja elänyt, eikä tietäisi paremmasta mitään päivänvalokin voisi olla shokeraava kokemus, jos on pimeyteen tottunut. Ihminen on ympäristönsä muovaama tuote loppujen lopuksi omaamatta mitään omaa näkemystä, joka ei olisi ympäristöön tavalla tai toisella sidoksissa.

    • MIelestäni on aina rohkea, oma ratkaisu se, jos ei halua lapsia eikä hanki niitä. Jotenkin vastuullista, ei todellakaan itekästä nykymaailmassa.
      Itsekkäämpäähän se on, kun hankkii lapsia, jotta saa hyväksyntää; elättää itsensä kotiin jonkun äitistatuksen turvin.

      Miettikää hei oikeasti mikä on itsekästä ja mikä ei, jos siis oiken asiaa ajatellaan.

      Kaikkien ei todellakaan kannata tehdä lapsia. Kannattaa katsoa peiliin ennen ratkaisunsa tekemistä.


  • Popidoli Justin Bieber on tuskin ehtinyt täyttää 18-vuotta, ja haluaa perheen, jossa on useita lapsia. Samaa ihmisrakkautta on mm Brad Pittissä, jota me naiset ihailemme.
    Näin ollen nuorissakin miehissä on selkärankaa, rakastaa ja arvostaa ihmisyyttä. He myös löytää arvoisensa kumppanit, joilla elämänarvot on kohdallaan. Seksi, raha, oma mukavuus tai valta eivät ole pääasioita, vaan perhe ja toive omista jälkeläisistä ovat elämän ykkösarvoja.

    Jos miehen arvot ei ole kohdallaan, ei ole ihme, että me naiset näitä miehiä pidämme moukkamaisina. Jos mies ilmoittaa, ettei halua lapsia, on tämä minulle yök nro= 2. - yök nro= 1. on rikolliset ja yök nro= 3 on narkkarit ja alkoholistit.

    - Viimeistään 25-26 -vuotiaana haluan ehdottomasti olla naimisissa ja aloittaa perheen perustamisen. Haluan olla nuori isä, Bieber sanoo Women'sWear Dailyn haastattelussa.

    • saahan sitä haluta. Nykyaikana naiset eivät halua lapsia.

      Ja nuorena nimenomaan ei kannata tehdä suurta ratkaisua ja hankkia perhettä!


  • ap:lle
    Olen kanssasi ihan samalla linjalla. Sanoin tyttöystävälleni jo suhteen alkuvaiheessa, etten halua kakaroita ja tämän hän hyväksyi, koska ei itsekkään halua pilata vartaloaan raskauden takia, eikä elintasoaankaan, koska lapsi olisi kuitenkin suuri rahareikä elämässä. No päivä päivältä minusta tuntuu, että hän on lapsimyönteisempi ja pelkään hänen ehdottavan jotain perheen perustamista.

    Tuossa keskustellessamme asioista ja tätä aihetta sivutessamme sanoin kyllä suuni puhtaaksi, että jos alkaa lapsia haluamaan halutkoot ne jonkun muun kanssa ja jos meillä esim. ehkäisy pettäisi, joko hän hakisi abortin, tai minä lähtisin kävelemään ja tekisin kaikkeni, jottei hän minulta penniäkään koskaan sitä räkänokkaa varten saisi. Vaikka sitten linnaan tai työttömäksi sossupummiksi ennemmin. Hän tuntui ymmärtävän kantani asiaan vaikkakin ehkä vähän halveksien inhoani lapsia kohtaan.

    Minua vain pelottaa, jos vahinko käy, koska rakastan naistani todella paljon ja olen vakavasti sitä mieltä, että olen valmis jopa jättämään tämän mahdollisesti elämäni rakkauden ja elämään loppuikäni yksin, jos hän lapsen haluaa. Minusta hän ei isää/elattajaa saa, se on varma.

    • LapsetonMies, pääset piinasta siten, että laitat itseltäsi piuhat poikki. Jos olisin mies, niin toimisin juuri näin. Liikaa on tuttujenkin parissa "yllätysraskauksia", eikä ole kyse teineistä, vaan lähes 35 vuotiaista. Hei haloo, katumustableti ovat keksitty, tahallaan naiset sikiävät ja höynä mies uskoo, vahinko joooooo..


  • Hmmm...Aika paljon inhoat lapsia, kun haukut räkänokiksi? Miksi?

    -No mutta muuten olet kyllä oikeassa kirjoituksessasi: Kaikkien etuhan se on kun on kaltaisianne, eli ette halua lapsia; -teistähän parhaat veroeurot tulee ja ette kuluta yhteiskunnan palveluita.
    Jos nyt asiaa ajatellaan oikein, niin lapsiperheethän kuluttavat eniten yhteiskunnan palveuita ja niiden takia me veroja maksetaan ahteri ruvella, että saa lestadiolaiset tehdä lapsia liutana ja laiskat naiset maata kotona mamma-statuksella!

    Itse kuitenkin haluan lapsia, mutta kohtuus niissäkin, max 2.

    • Ihan pakko oli tarttua näppäimistöön ja kysyä, mistä löydän sen lestadiolaisen (tai muun monilapsisen perheen), jossa äiti ehtii maata laiskana?

      Haluaisin käydä oppilaana katsomassa mallia, miten suurperheen äiti organisoi arkensa lasten kanssa siten, että ehtii laiskana makoilemaan. Haluaisin nimittäin itsekin välissä maata laiskana, mutta en ilmeisesti osaa oikein organisoida aikaani siten, että ehtisin...


  • En edes tiedä miksi vihaan niitä näinkin paljon, mutta joka kerta kun kuulenkin pikkulapsen äänen jossain, niin tuntuu kuin alkaisi korvista savu nousemaan. En sille mitään voi ja yritän vain niellä kiukkuni kaupoissa jne. paikoissa, missä sattuu aina kuulemaan parkumista, rääkymistä, kiljumista yms. Vaikeimpia paikkoja minulle on käydä vierailulla ihmisten luona, joilla on pieniä lapsia. Yritän päästä pois aina mahdollisimman nopeasti niistä paikoista vaikkei minulla kyseisiä ihmisiä vastaan mitään olisi. Mutta ne "räkänokat"...

  • juu se on kyllä aivan järkyttävää että täysi ikäinen ei saa päättää ruumiistaan vapaasti. minä sain sterilisaation 24v kun muutamaa vuotta aiemmin mieleeni tuli että voisikohan sen saada mielisairauden perusteella.lukuisten psykologin ja lääkäri käyntien jälkeen sen lopulta sain. sillä perusteella että sairauteni vakavasti rajoittaa kykyäni hoitta lapsia. mutta jonkinlainen viha jäi tätä yhteiskuntaa kohtaan kun en saanut sitä normaalisti yksityiselläkään.olin kuulemma ainoa kyseisen psykologin vastaan otolla hänen 30 vuotisen uran aikana joka oli tälläisen pyynnön hänelle esittänyt. nyt olen 35 ja elämä on hymyillyt sen nuoruuteni rankan taistelun jälkeen. Lain mukaan sterilisaation saa vasta 30 vuotiaana.

  • Minä en vihaa lapsia, vaan haluan itsekin lapsia. Ei ole lasten vika se että niitä on ja ne huutavat haittonasi, vaan vika on vanhemmissa, jotka tekivät lapset staussymboliksi pienelle egolleen pönkäksi.

    Mielestäni laspsentekon tulisi saada tasoa ja siksi on hyvä jos vain a-yksilöt sikiävät. Lapsenteko tulisi siis laittaa luvanvaraiseksi!

  • Joo älkää tehkö lapsia. Jos äiti ja isä on molemmat masentuneita, niin lapsella ei ole mitään toivoa. Meikäläisen naapurissa asuu perhe, jossa molemmat vanhemmat on masentuneita, lapsi on 3 v eikä ihan terve. Jopa heidän koirakin on masentuneen oloinen. Sääliksi käy tuo koira.

    "Isien masennuksen lisääntyminen on sivuvaikutus siitä positiivisesta muutoksesta, että isät ottavat entistä enemmän vastuuta lapsen hoidosta."

    http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=8408/type=1

  • Oot kyl aika hullu jos mielummin meet vankilaa kun hankit lapsen!!

  • Perhe-elämä voi olla toiselle sama kuin vankilassa olo. En ihmettele jos mieluummin vankilaan menee. Menisin varmaan minäkin,mutta onneksi asiat on hoidettu niin,ettei jälkeläisiä tule.

  • En itsekkään miehnä koskaan ajtellut isäksi tulla ja kun joskus 30 kymppisenä kattelin nasieni kanssa kiljuvia kakaroita perjantaisin kaupassa niin ajttelin että onneksi ei ole jälkikasnua mutta naiseni puhui ympäri ja siinä on hyvät ja huonot puolet ja parasta on katsella ja kasvattaa lasta mutta se rahan menoa tietää että silleen ja onneksi ei ole kuin yksi lapsi ja sekin jo voiton puolella kun vuoden päästä täyttää 18v eikä tarvitse enää hirveästi huolehtia kun on fiksu lapsi ja niin edelleen. Huonoinpia puiolia lapsissa on se vastuu niistää ja oman vapauden menttäminen kun ei voi mennä ja tulla mielensä mukaan.

  • Päästäppä se puolisosi etsimään itselleen sellaista miestä, joka haluaa lapsia (jollet ole jo päästänyt). Naisilla kun se paras lapsenhankkimisikä ei loputtomiin jatku.

    Tuollaiset asiat pitäis puhua selväksi jo ennenkuin ruvetaan yhdessä olemaan.

    Itellä kaksi muksua, kai se meni niin että kun oman lapsuuden muistan onnellisena niin sitä halusi tarjota saman ilon muillekin, tai ainakin oli valmiina siihen. Elikkä jo ennen kuin vaimoni tapasin niin olin henkisesti valmis siihen että lapsia vois hankkia. Mukaviahan ne, ja on se jotenkin kodikkaampaa kun on lapsetkin. Kolmatta vielä harkitaan. Välillä on ollut rankkaakin toki, korvatulehduskierteet ja sellaiset. Mutta toisaalta jotenkin ylpeä että on silti selvitty, että hoidan tämänkin homman. Ja ne on muuten tosi mainioita tyyppejä, niillä on hyviä juttuja, mielikuvitusta piisaa vähän toisin kuin aikuisilla.

    Enkä mä oleta että omat lapset minusta huolta pitää kun olen vanha. Mä en maailman ylikansoitusta ratkaise sillä että jättäisin omat tekemättä. Eiköhän maailmassa olisi aika sopivasti ihmisiä, jos lapsia tekis vain ne parit jotka niitä lasten itsensä takia haluaa, eikä kenenkään tarvitsisi tehdä siksi että olis joku vanhanakin pitämässä huolta.

    Mun vanhempien kaikki lapset on nyt jo aikuisia ja näköjään vanhemmat elää sitä omaa elämäänsä, ei me sitä niiltä viety. Kummasti ne nyt haluu mun ja siskon muksuja yhtenään kyläilemään, ikään kun eivät olisi saaneet lapsista vielä tarpeekseen edes. Mun omaa elämää nyt on elämä lasten kanssa, myöhemmin tulee muita elämänvaiheita, eikä mun velvoite omia lapsia kohtaan loppuikää kestä. Lapset aikuistuu yllättävän nopeasti. Siis ethän sä voi elää täysin omaa elämääs senkään takia, että sulla on puoliso! Pitäähän sun senkin toiveet jotenkin ottaa huomioon.

    Joo en tarkoita että sun pitäis hankkia lapsia, parempi varmaan ettet hankikaan, kunhan kerroin vaan miten se on mun elämässä mennyt.

  • Onneksi olkoon, olet siis vakaasti sitä mieltä, että geenisi ovat sitä sorttia, että ei paljon kannata sukua jatkaa. Saattaa olla, että naisesi vaihtaa sopivampaan isäkanditaattiin ja sinä jäät ihan keskenäsi synkistelemään. Meillä on 2 lasta, ja molemmat ovat aivan mahtavia tapauksia, sulta jää paljon kokematta jos et perhettä perusta.

    • Suurin osa ihmisistä, jotka eivät lapsia hanki eivät ylipäätään vanhemmiksi soveltuisikaan joten mielestäni jos sellainen ihminen itsekin tajuaa jättää lapset hankkimatta niin se on ihan kaikille parempi asia. Sitä on ihan tarpeeksi nähty millaista jälkeä tulee kun vanhemmiksi kelvottomat ihmiset lapsia hankkivat.

      Tietenkin tämä ketju nyt on huomionhakuista huutelua, että lällälää minäpäs en hankikaan lapsia ja en tajua miten näinkin moni ihminen moiseen provoiluun on tarttunut.


  • Meillä on mieheni kanssa ihana suhde ja tosi mukavaa aina kahdestaan. Lapsia emme todellakaan halua, vaikka emme lapsia vihaakkaan. On ihanaa elää itsellemme ja toisillemme. Nautimme täysin siemauksin ja sydämin elämästämme. Piikittelyjä ja vihjailuja on tullut, mutta se ei meitä haittaa. Matkustelemme paljon, harrastamme, shoppilemme, käymme kylpylöissä, hieronnoissa ja kauneushoidoissa, opiskelemme, lepäilemme ja rentoudumme oikein kunnolla. olisi kamalaa elää elämää lapsen ehdoilla. Monesti viikonloppuisin käymme yökävelyllä ja katselemme filmejä läpi yön ja päivät nukumme. Ostelemme toisillemme upeita lahjoja ja hemmottelemme toisiamme oikein kunnolla. Viihdymme toistemme kanssa, joten ystäviäkään emme tarvitse. Meillä on aina kahdestaan paljon hauskempaa kuin jos olisi muita mukana esim. matkoilla. Nytkin mieheni osti minulle synttärilahjaksi Itämeren risteilyn ja sain ostaa matkalta vaatteita, koruja, laukkuja ja kenkiä. Oli ihana reissu kaikin puolin. Emme kyllästy toisiimme koskaan. Rakkautemme vaan lisääntyy.

  • Itsellä ei kyllä käynyt mielessäkään se, että lapsi pitäisi musta vanhuuden päivinäni huolta tai nostaisi egoani. Ja harvalla kai ne nyt ainakaan ainoat syyt ovat. Voishan sitä vaikka säästää nekin pennoset mitkä lapseen menisi ja palkata hoitajan itselleen. Ja ei ole satavarmaa, että ne lapset huolehtis susta kun oot vanha. Joitakin lapsia ei kiinnosta pätkääkään miten äiti/isä voi paitsi ehkä perintöä odotellessa...

    Kysymys kuului miksi pitäisi hankkia lapsi? Ei lasta pidäkään hankkia. Ei se ole mikään pakko tai automaattinen juttu. Ne "hankitaan" jos itse haluaa. Syitä sitten voi olla monenlaisia. Ehkä jotkut hankkii lapsia vain siksi, että niin on tapana tehdä, en tiedä. Itse pohdin pitkäänkin haluanko lapsia vai ei. Ei se ollut itsestäänselvyys.

    Ei sitä voi tai itse en ainakaan voinut kuvitella millaista se elämä lapsen kanssa on ja millainen lapsi on. Lapsemme on vielä pieni ja varmaan parhaassa iässään. Vaikea sanoa mitä ajattelen muutaman vuoden päästä, mutta nyt lapsemme on parasta mitä mulle on tapahtunut. Joistakin asioista pitää tinkiä ja lapsi rajoittaakin, mutta toisaalta tuo niin paljon hyvääki. Hyvät puolet voittaa. Vaikka välillä väsyttää ja puoliso kanssa tulee riitoja ym.. Meillä on niin mahtava pikku jäppinen, että ei aina usko, että on meikäläisen lapsi. En mä kyllä kaikista lapsista tykkää. Jotkut muksut on jopa ärsyttäviä tapauksia.

    Toivon mukaan asia ei tullut yllätyksenä puolisollesi, että et halua lapsia!

  • Varmaan sitten kun hyvät puolet tuntuvat voittavan huonot

    Miinukset:
    - Lapset itkee
    - Lapset on huomionhakuisia
    - Lapset meluaa
    - Lapset kiukkuaa
    - Lapset kinuaa
    - Lapset vie kaikki fyffet
    - Lapset ei osaa tehdä päätöksiä
    - Lapset kompuroi ja haavoittaa itsensä
    - Lapset sairastaa
    - Lapset sotkee
    - Lapset on koko ajan siinä

    Plussat:
    - Lapset on hauskoja
    - Lapset on hassuja
    - Lapset on seurana
    - Lapset piristää
    - Lapsilla on pieni käsi
    - Lapset näyttää hassuilta
    - Lapset kehittyy

  • Itse miehenä en koskaan ole ollut lapsista hirvean kiinostunut mutta siinä 30 paikkeilla kun olin ollut reilu puolivuotta sinkkuna ja veittänyt railakasta elämää ja saanut naisia sänkyyn vaikka millä mitalla niin tapsin 30v naisen ja ruvettiin seurustelemaan ja varmaan vuoden päästä rupesi lapsista juttelemaan mutta siirsin sitä noin muutamalla vuodella ja 3v tehtiin ennen kuin tärppäsi ja kyllä lapsi tuo elämään vähän perspektiivi mutta siitä vastuusta en pidä mutta olen voiton puolela kun tytär täytti viime vuonna 18v ja alkaa taas se oma aika lapsen äidin kanssa ettei tartte lomia pitää koulun lomien aikaan että silleen. Helpommalla pärjää kun ei hanki omia lapsia ollenkaan ja siinä voi parisuhdekkin kärsiä kun ei voi hoitaa suhdetta koska tahasa vaan täytyy odotella kun lapsi nukkuu että silleen. Elän kanssa itseni kautta enka lapsien pönkittämän ja monet hankkii lapset kuin muillakin on.

    • Sun tytär siis tunne itseään halutuksi? Teit siis virheen ja et nyt tekis uudelleen?


  • Jos ajattelukykysi on tuolla tasolla niin varmaan onkin parempi jättää lastenteko ja myös harjoittelu ihan muille.
    Suomen ongelma on väestön väheneminen kun nuoret ei osaa enää edes lisääntyä. Väestönkasvun ongelmat on ihan muualla ja siellä pitäisi laittaa piuhoja poikki.

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.