Helsingin Sanomien Auto-liitteessä oli jokin aika sitten tutustumisajossa Volkswagen Golf GT 1.4 TSI. Auton hyviksi ominaisuuksiksi mainittiin seuraavat: Kolariturvallisuus, ajoturvallisuus, ajettavuus, ohjaus, kaarreominaisuudet, ketteryys, ajoasento, hienostunut moottori, sitkeys, kiihtyvyys, värinättömyys, jyhkeä käyntiääni sekä kohtuullinen kulutus. Muutama huonokin puoli, kuten korkea hinta, autossa todettiin, mutta jätän ne tämän tarkastelun ulkopuolelle.
Siitä on ilmeisesti olemassa melko suuri yksimielisyys, että kolariturvallisuus on hyvä ominaisuus. Sitäkään ei luultavasti kovin moni kiistä, etteikö kuljettajan ajoasennolla oli merkitystä. Kuka nyt haluaisi istua epämukavassa ja ahtaassa piinapenkissä? Mutta entä muut Volkswagen Golfin hyvät ominaisuudet? Mitä hyvää niissä on?
Mitä tarkoitetaan ajoturvallisuudella? Onko autojen ajoturvallisuudessa eroa? Kuinka moni onnettomuus aiheutuu siitä, että auton ajoturvallisuus on huono? Ainoat tilanteet, joissa käsitteellä ”ajoturvallisuus” yleensä on merkitystä, taitavat olla kova ylinopeus sekä ajaminen liukkaalla maantiellä. Helsingin Sanomien toimittaja ei ajanut autolla talviliukkailla, joten hänellä ei voi olla käsitystä auton ominaisuuksista talvikelillä. Yksi lyhyt koeajo ei sitä paitsi edes paljasta kaikkia auton ominaisuuksia, varsinkaan sen käyttäytymistä ääritilanteissa. Helsingin Sanomien toimittaja tuskin myöskään ajoi autolla niin kovaa ylinopeutta, että auton ajoturvallisuus olisi tullut esille, joten hänellä ei taida olla minkäänlaista kokemukseen perustuvaa tietoa auton ”ajoturvallisuudesta”. Silti hän antaa siitä plussaa autolle.
Entäs ajettavuus? Mikä se on? Eivätkö kaikki autot ole ajattavia? Miten jokin auto voi saada hyvän arvosanan ajettavuudesta?
Ohjaus lienee asia, josta voi antaa huonon tai hyvän arvosanan. Jos auto mutkittelee omia aikojaan ja vaatii koko ajan ohjausliikkeitä pysyäkseen tiellä, sen ohjaus ei ansainne kovin hyvää arvosanaa. Jos auto kulkee suoraan eikä vaadi kuin pieniä ratinliikkeitä silloin tällöin, ohjausta kai voidaan pitää hyvänä. Golf siis saakoon ohjauksesta hyvät pisteet, jos toimittaja on niin todennut.
Entäs kaarreominaisuudet? Eikö jokainen auto kulje kaarteessa? Eikö jokaiseen autoon ja sen matkustajiin vaikuta sama keskipakoisvoima? Miten jossakin autossa voidaan sanoa olevan paremmat kaarreominaisuudet kuin jossakin toisessa? Nyt pitää taas mennä ylinopeuksien alueelle, koska vasta siellä auton ”kaarreominaisuuksilla” alkaa olla jotain merkitystä. Autolla, jolla on hyvät kaarreominaisuudet, voidaan ajaa kovempaa ylinopeutta mutkissa kuin autolla, jossa on huonot kaarreominaisuudet. Ylinopeus on lailla kielletty, joten antamalla hyvän arvosanan auton kaarreominaisuuksille Helsingin Sanomat todellisuudessa arvioi hyväksi asiaksi sen, että autolla on helppoa ja vaivatonta rikkoa lakia eli ajaa kovaa ylinopeutta. Helsingin Sanomien kriteerinä oli siis se, miten hyvin auto soveltuu rikoksentekovälineeksi.
Hienostunut moottori? Mitä ja kenen tarpeita tällainen palvelee? Miksi se on hyvä ominaisuus? Kun auto on 15-20 vuoden päästä vähävaraisella loppukäyttäjällään, ”hienostuneesta” moottorista on pelkkää harmia, koska yleensä sellaisiin tulee helposti vikoja ja niiden korjaaminen on kallista.
Sitkeys? Mihin autossa tarvitaan sitkeyttä? Jyrkkien ylämäkien nousemiseen? Vai vuorelleko sillä aiotaan kiivetä? Kuinka moni nykyinen auto kärsii niin pahasta sitkeyden puutteesta, ettei sillä pystyisi ajamaan normaalia maantienopeutta tavallisella maantiellä?
Siitä on ilmeisesti olemassa melko suuri yksimielisyys, että kolariturvallisuus on hyvä ominaisuus. Sitäkään ei luultavasti kovin moni kiistä, etteikö kuljettajan ajoasennolla oli merkitystä. Kuka nyt haluaisi istua epämukavassa ja ahtaassa piinapenkissä? Mutta entä muut Volkswagen Golfin hyvät ominaisuudet? Mitä hyvää niissä on?
Mitä tarkoitetaan ajoturvallisuudella? Onko autojen ajoturvallisuudessa eroa? Kuinka moni onnettomuus aiheutuu siitä, että auton ajoturvallisuus on huono? Ainoat tilanteet, joissa käsitteellä ”ajoturvallisuus” yleensä on merkitystä, taitavat olla kova ylinopeus sekä ajaminen liukkaalla maantiellä. Helsingin Sanomien toimittaja ei ajanut autolla talviliukkailla, joten hänellä ei voi olla käsitystä auton ominaisuuksista talvikelillä. Yksi lyhyt koeajo ei sitä paitsi edes paljasta kaikkia auton ominaisuuksia, varsinkaan sen käyttäytymistä ääritilanteissa. Helsingin Sanomien toimittaja tuskin myöskään ajoi autolla niin kovaa ylinopeutta, että auton ajoturvallisuus olisi tullut esille, joten hänellä ei taida olla minkäänlaista kokemukseen perustuvaa tietoa auton ”ajoturvallisuudesta”. Silti hän antaa siitä plussaa autolle.
Entäs ajettavuus? Mikä se on? Eivätkö kaikki autot ole ajattavia? Miten jokin auto voi saada hyvän arvosanan ajettavuudesta?
Ohjaus lienee asia, josta voi antaa huonon tai hyvän arvosanan. Jos auto mutkittelee omia aikojaan ja vaatii koko ajan ohjausliikkeitä pysyäkseen tiellä, sen ohjaus ei ansainne kovin hyvää arvosanaa. Jos auto kulkee suoraan eikä vaadi kuin pieniä ratinliikkeitä silloin tällöin, ohjausta kai voidaan pitää hyvänä. Golf siis saakoon ohjauksesta hyvät pisteet, jos toimittaja on niin todennut.
Entäs kaarreominaisuudet? Eikö jokainen auto kulje kaarteessa? Eikö jokaiseen autoon ja sen matkustajiin vaikuta sama keskipakoisvoima? Miten jossakin autossa voidaan sanoa olevan paremmat kaarreominaisuudet kuin jossakin toisessa? Nyt pitää taas mennä ylinopeuksien alueelle, koska vasta siellä auton ”kaarreominaisuuksilla” alkaa olla jotain merkitystä. Autolla, jolla on hyvät kaarreominaisuudet, voidaan ajaa kovempaa ylinopeutta mutkissa kuin autolla, jossa on huonot kaarreominaisuudet. Ylinopeus on lailla kielletty, joten antamalla hyvän arvosanan auton kaarreominaisuuksille Helsingin Sanomat todellisuudessa arvioi hyväksi asiaksi sen, että autolla on helppoa ja vaivatonta rikkoa lakia eli ajaa kovaa ylinopeutta. Helsingin Sanomien kriteerinä oli siis se, miten hyvin auto soveltuu rikoksentekovälineeksi.
Hienostunut moottori? Mitä ja kenen tarpeita tällainen palvelee? Miksi se on hyvä ominaisuus? Kun auto on 15-20 vuoden päästä vähävaraisella loppukäyttäjällään, ”hienostuneesta” moottorista on pelkkää harmia, koska yleensä sellaisiin tulee helposti vikoja ja niiden korjaaminen on kallista.
Sitkeys? Mihin autossa tarvitaan sitkeyttä? Jyrkkien ylämäkien nousemiseen? Vai vuorelleko sillä aiotaan kiivetä? Kuinka moni nykyinen auto kärsii niin pahasta sitkeyden puutteesta, ettei sillä pystyisi ajamaan normaalia maantienopeutta tavallisella maantiellä?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kiihtyvyys? Ei kai autolla ole tarkoitus osallistua kiihdytyskilpailuun? Miksi kiihtyvyys katsotaan hyväksi ominaisuudeksi? Kiihtyvyys on taas yksi sellainen asia, että sitä voi käyttää lähinnä vain rikollisiin tai muuten vaarallisiin tarkoituksiin. Hyvä kiihtyvyys houkuttelee ohituksiin, ja ohitusten aikana ajetaan lähes poikkeuksetta ylinopeutta. Jos maanteillä on paljon tehokkaita ja hyvin kiihtyviä autoja, ohitusten kokonaismäärä lisääntyy ja samoin käy yleiselle vallitsevalle keskinopeudelle. Yksikään liikenneturvallisuusasiantuntija ei ole sitä mieltä, tällainen kehitys parantaisi yleistä liikenneturvallisuutta.
Värinättömyys, joka toimittaja arvelee yhdeksi Volkswagen Golfin hyvistä ominaisuuksista, onkin ehkä yksi sellainen hyvä ominaisuus, josta ei synny kiistelyä. Kukapa nyt haluaisi matkustaa tärisevässä ja värisevässä autossa. Mutta entäs ”jyhkeä käyntiääni”? Tämän asian arvioiminen ”hyväksi” ominaisuudeksi taitaa kertoa enemmän toimittajasta kuin autosta. Eihän nyt puhuta mistään 10-vuotiaiden leikkiautoista vaan 33360 euroa toimituskulut maksavasta kulkuneuvosta. Vai ovatko teho ja kiihtyvyys ja hyvät ylinopeus… anteeksi kaarreominaisuudet sekoittaneet täysin toimittajan pään?
Tuohon viimeiseen vaihtoehtoon viittaa se, että toimittaja pitää yhdistettyä 7,3 litraa/100 km (kaupunkiajo 9.7 litraa) kulutusta kohtuullisena. Onhan se tietysti, jos sitä verrataan Formula 1 auton kulutukseen….
Edellä tarkastelin vain autolle annettuja pisteitä. Varsinaisessa tekstissä arvion todellinen luonne käy vieläkin paremmin selville. Kirjoittaja käyttää sellaisia ilmaisuja kuten ”sähäkkä” suorituskyky, millä ei oikeastaan voida viitata muuhun kuin ylinopeudella ajamiseen tai näytösluontoisiin kiihdyttelyrevittelyihin, mikäli kuljettaja ei uskalla ajaa ylinopeutta. Tavallisessa ajossa ei tarvita ”sähäkkää” suorituskykyä tai ”jyhkeätä käyntiääntä”.
Kuvatessaan auton ajo-ominaisuuksia toimittaja käyttää sanoja: ”reippaaseen ajoon tarkoitettu urheilualusta”…. Urheilu? Mikä ihmeen urheilu? Onko maanteillä tarkoitus urheilla? Ovatko sanomalehtien lähes jokapäiväiset pikku-uutiset ”mies ajoi puuhun ja kuoli” osa tätä urheilua? No, ehkä urheilualusta viittaa maihin, joissa autoilla saa ajaa kovempaa. Autohan on saksalainen, ja Saksan moottoriteillä ajetaan kovaa. Urheilualusta antaa toimittajan mukaan hyvän hallittavuuden. Luultavasti antaakin, mutta tätä asiaa ei käytännössä voi todeta muuten kuin ylinopeutta ajamalla. Jokainen auto nimittäin antaa riittävän hyvän hallittavuuden, kun ajetaan Suomen talvinopeuksia tai vaikka kesänopeuksiakin. Erot hallittavuudessa alkavat tulla esille vasta, kun ajetaan nopeuksilla, jotka johtavat ajokortin menettämiseen.
Hieman ristiriitaista on se, kun toimittaja kirjoittaa, että ”ajomukavuus on kohtalainen urheilualustasta ja leveistä renkaista huolimatta”. Siis ajomukavuus on vain kohtalainen, vaikka ajettavuus on hyvä, ajoasento on hyvä - ja mitä kaikkea hyvää edellä mainittiinkin.
Koeajolta palattuaan ja koeajoselostusta laatiessaan toimittaja on tainnut havahtua hereille muhkeiden käyntiäänien ja sähäkkään kiihtyvyyden lumouksesta, koska hän on kirjoittanut: ”Vastuullisesti käytettynä TSI on turvallinen auto”. Eli nyt aletaan palata maan pinnalle. Toimittaja kertoo, kuinka auto voi lähteä sivuluisuun soralla, jolloin automaattinen EPS järjestelmä joutuu töihin. Toimittaja lisää, että ”TSI ei ole aloittelijan auto”.
Jos koeajoselostuksen lukee rivien välistä, voi päätellä, ettei toimittaja ole tehnyt johtopäätöksiä auton sähäkkyydestä ja kaarrekäyttäytymisestä pelkästään tehtaan esitteen perusteella. Milloin muuten viimeksi jonkin tavallisen autoilijan auton perä on lähtenyt sivuluisuun soratiellä, jos hän on ajanut sallittua nopeusrajoituksen osoittamaa vauhtia? Ei taida olla kovin yleistä. Jotta voisi kirjoittaa, että auton perä lähtee ”herkästi sivuluisuun” soratiellä, täytyy ajaa aika kovaa. Ellei kyseessä ole jokin aivan pieni mutkainen tie tai suljettu tiealue, kuljettaja syyllistyy todennäköisesti ylinopeuteen.
Yksi toimittajan moite autossa on se, että ”satasen yläpuolella asteikko tihenee vaikealukuiseksi”. Suomessa saa ajaa yli 120 kilometrin tuntinopeudella vain muutamilla moottoriteillä ja niilläkin vain puolet vuodesta. Golfin nopeusmittari todennäköisesti näyttää vielä aivan hyvin kaikki alle 120 kilometrin tuntinopeudet, joten valitus mittarin epäselvyydestä koskee vain saksalaisella moottoritiellä ajamista sekä suomalaisella ”ylinopeustiellä” ajamista.
Koeajoselostuksensa loppuosassa toimittaja kehuu Golfin sähäkkää ohituskiihtyvyyttä, jonka ansiosta moottoritielle pääsee ”jouheasti”. Hänen mukaansa ero tule näkyviin tiukoissa rampeissa, joissa ”tavallista bensa-autoa täytyy kiljuttaa aluksi kakkos- ja kolmosvaihteilla. ”
Milloin kiljutit viimeksi autoasi?
Jos joku miettii, mikä on tämän kirjoitukseni idea, ehkä jonkinlainen loppukommentti on paikallaan.
Halusin koeajoraportin avulla osoittaa sen, että kun puhutaan autoista, liikutaan kahdessa eri maailmassa.
Todellinen maailma on se, että maanteillä vallitsee noin puolet vuodesta 80 km/h nopeusrajoitus, muutamaa moottoritietä lukuun ottamatta. Kesäaikana osalla teistä saa ajaa 20 km/h kovempaa. Ylinopeuksien vaaroista saarnataan joka paikassa kyllästymiseen asti, ja nopeuksien valvontaa ja rangaistuksia kovennetaan koko ajan. Maanteiden sallittuja nopeuksia alennetaan joka vuosi säätämällä joillekin tieosuuksille aikaisempaa alempia rajoituksia. Viimeisten parin vuoden aikana on sadoilla tai tuhansilla kilometreillä maanteitä alennettu sallittuja nopeuksia.
Epätodellinen maailma on se, mistä automainokset ja koeajoselostukset kertovat. Autojen tehoja lisätään, vaikka tehosta ei saa laillisesti käyttää kuin 10-20 %. Autotehtaat käyttävät miljoonia kehitellessään autoihin ominaisuuksia, joten olemassaoloa ei edes huomaa, ellei aja kovaa ylinopeutta. Koeajajat kirjoittavat reippaasta kaarreajosta ja sähäkästä kiihtyvyydestä, vaikka nopeusrajoitukset on mitoitettu siten, ettei minkäänlainen ”reipas” ajo, sen enempää kaarteissa kuin muuallakaan, ole sallittua. Jos auton nopeus on suurin sallittu 80 km/h, mikään tavallisella maantiellä oleva mutka ei ole sellainen, että sen läpi ajaminen tuntuisi ”reippaalta” tai mutkassa tarvittaisiin poikkeuksellisia ajo-ominaisuuksia. Tavallinen tukkirekkakin voi ajaa kurvit läpi tuolla nopeudella ja vielä kovempaakin. Ohituskiihtyvyydestäkään ei ole paljoa hyötyä, jos noudattaa nopeusrajoitusta.
Näiden kahden maailman yhdistelmä on epämääräinen jakomielinen valhemaailma, jossa ihmiset kannattavat vallitsevia nopeusrajoituksia ja toivovat lisää liikenteen valvontaa samaan aikaan kun he itse ajavat itse ylinopeutta eivätkä toivo jäävänsä kiinni siitä. Tässä valhemaailmassa lehdet esittelevät autoja ja kehuvat niiden suorituskykyä ja kaarreominaisuuksia ja samaan aikaan viereisellä sivulla toisen toimittajan tekstissä paheksuvat ylinopeuksia. Suuri yleisö saa koko ajan ristiriitaista tietoa. Autotehtaiden ja autolehtien piiloviestintä julistaa, että ajakaa kovaa ja urheilullisesti, koska tehokkaat autot on sitä varten tehty. Liikenneturvallisuudesta huolestuneet tahot taas julistavat, että ajakaa hitaasti, koska ylinopeus on aina vaarallista.
Mikähän tämän kaiken takana oikein on?
http://youtu.be/aY3Tq6FHOk4
"Suomessa saa ajaa yli 120 kilometrin tuntinopeudella vain muutamilla moottoriteillä ja niilläkin vain puolet vuodesta."
Kirjoitusvirhe. Pitäisi olla yli sadan kilometrin...
"jyhkeä käyntiääni"
Siis mitä! Tuleeko se jyhkeys siitä rallattavasta jakoketjusta? HEH HEH HEEEE
Minun mielestäni ihan toisenlaiset moottorit ovat käyntiääneltään jyhkeitä, ei todellakaan nuo VAG:n hinttimoottorit.
aito punaniskajuntti, sen kertoo nimimerkkisi sekä kirjoittamasi tekstin viimeinen sana.
Ja heti kalahti herkkänahkaiseen homppeliin.
TSI-moottoreissa on järkyttävän karkea käyntiääni verrattuna vaikkapa bmw:n bensanelosiin. TSI voi olla tehokas, mutta mistään hienostuneesta ollaan todella kaukana.
"Auton hyviksi ominaisuuksiksi mainittiin seuraavat: Kolariturvallisuus, ajoturvallisuus, ajettavuus, ohjaus, kaarreominaisuudet, ketteryys, ajoasento, hienostunut moottori, sitkeys, kiihtyvyys, värinättömyys, jyhkeä käyntiääni sekä kohtuullinen kulutus."
Nuohan ovat autoilun perusasioita joita testataan ja mitataan, osa on kylläkin mutua ja mielipidettä kuten käyntiääni.
Autoissa on eroja ihan oikeasti, mutta aloittajalla on ihan joku omituinen motiivi tuohon massiivisen pitkään sylseensä?
Kaikesta voi kaivaa vaikka mitä pöljää kunhan oiken kierolla mielellä vääntää.