Kyselen tässä, että onko liian myöhästä aloittaa kitaran soittoa kun olen jo 21-vee jäppinen? Olen jo hieman näppäillyt vanhalla akustisella kitaralla ja olisi mukava oppia varsinaisesti soittamaan, kitaransoiton perusteet ja kitaran virittäminen ym. asiaan liittyvää. Kannattaisiko mennä jonnekin kurssille vai hoituuko asia myös ns. itseopiskeluna? Ja entä kurssit, onko siellä vain jotain huomattavasti nuorempia alakoululaisia vai löytyykö myös ikäistäni porukkaa? Entä kurssien hinnat? Osaisiko joku suositella jotain hyvää itseopiskelumateriaalia minulle (esim. netistä) tai jotain asiaan liittyviä vinkkejä?
Kiitän asiallisista vastauksista.
Kiitän asiallisista vastauksista.
Vastaukset 7
Vanhimmat
ole liian myöhäistä alottaa. Itse olen soitellut kyllä lapsesta asti, mutta en usko, että olisit liian vanha. 21-vuotias kettu oppii helposti vielä uusiakin asioita.
Mitä tulee opiskeluun niin kyllä normaalimusikaalinen ihminen pystyy opettelemaan itsenäisesti kitaraa soittamaan. Viritykset sun muut hoituvat myös. Jos et virittämisestä esim. tiedä mitään kannattaa lainata kirjastosta kitaransoiton alkeita käsittelevä kirja tai katella netistä. Löytyy kyllä varmasti apua...
Tsemiä! Mutta muista, ettei soittamaan opi ihan hetkessä. Soita paljon ja usein niin kyllä se siitä.
Ps. Se kipu mikä sormiin tulee kun alat soittamaan paljon loppuu kyllä jonkin ajan kuluttua kun sormenpäät kovenee...
muusikoiden.net
Missään tapauksessa et ole liian vanha aloittamaan. Oppiminen on innosta ja motivaatiosta harjoitella kiinni.
Itse olen iältäni 25-vuotias ja kitaraa olen soittanut 12-vuotiaasta lähtien, mutta kuten sanottu oppiminen ei ole aloitusiästä kiinni, vaikka tietysti jotain hyötyä siitäkin on, jos on nuori.
Kyllähän kitaraa voi oppia soittamaan ilman opetusta ja kurssejakin, onhan näitä lukuisia todella kuuluisia esimerkkejäkin, mutta ehdottomasti kannattaa mennä jollekin kurssille, jossa opetetaan perusasiat.
Itse kävin kaksi ensimmäistä vuotta työväenopiston kitaratunneilla, jotka oli tarkoitettu akustisen kitaran plektrasoittoon. Siellä oppi hyvin nuo mainitsemasi perusasiat, kuten virittämisen yms. Sen liskäsi tuolla opetettiin monipuolisesti muitakin perusasioita, kuten hieman musiikin teoriaa, komppaamista yms., jotka silloin tuntuivat hiukan tylsiltä asioilta, mutta jotka on myöhemmin huomannut todella tarpeellisiksi. Itse ehkä olisi tullut vain opeteltua soolojen soittamista, jolloin nuo tärkeät perusasiat olisivat jääneet oppimatta, mitä kuitenkin kaikissa musiikkityyleissä tarvitaan.
Tuollaisia vastaavia kitarakursseja järjestetään monien paikkakuntien kansalais/työväenopistoissa ja hinta on ainoastaan nimellinen. Vuonna 1990 se oli 50 markkaa. Ei muuta kuin rohkeasti vain sinne!
Iältään kurssilaiset minun käymilläni kursseilla olivat haitariltaan 12-35 v. välillä.
Eli jos sulta löytyy esim. kaveripiiristä joku joka osaa soittaa nii siltä kysyt ihan alkuun pientä opetusta. Itse olen opettanut jo kolme tyyppiä soittamaan vaikka kylläkin olen vasta 16-vuotias noin 6 vuotta soitellut (itse opetellut kaikki kikat ja viritykset) ja hallitsen kaikenlaista Souvareista Metallicaan...
Soiton opettelu on pitkää puurtamista, johon kurssit antavat hieman eväitä. Lopputulos on itsestä kiinni, kuinka paljon harjoittelee ja mitkä ovat tavoitteet. Itse pystyy opettelemaan pitkälle. Soittimen pitää olla heti alussa riittävän hyvä. Surkeaääninen soitin, jota ei saa vireeseen koko otelaudan alueella saattaa romuttaa alkavan harrastuksen. Kirjastoissa on opetusmateriaaleja ja joissakin jopa harjoitukset CD:llä ja kitaralle sovitettuja nuotteja viihteestä klassiseen, joita voi soitella ainakin omaksi iloksi. Nuotinlukutaito on eduksi, ettei tarvitse kaikkea muistaa ulkoa. Itse aloitin korvakuulosoittajana noin 12-vuotiaana sähkökitaralla. Se vaihtui muutamia vuosia myöhemmin akustiseen ja plektra sormiin ja on jatkunut muutamia pausseja lukuunottamatta noin 40 vuotta.
Ei TODELLAKAAN ole liian myöhäistä aloittaa kitaran soittoa!!!
Jos satut tietämään sellaisen englantilaisen laulaja-kitaristin kuin Chris Rea: hän aloitti kitaran soiton 21 vuotiaana, ihan itse ilmeisesti opetellen. Miehestä tuli aikamoinen virtuoosi... eli siinä meillä on elävä esimerkki!! :-)
Apu alussa on aina kohdallaan, välttyy monelta pahalta tavalta. Mulla on niitä ihan tarpeeksi.
Taas toisaalta, eiks tää sylissä soittava sokea kaveri, kuka se nyt olikaan, opetellut ihan omillaan. Ei sekään ihan pieleen mennyt.