Olen tullut siihen loppupäätelmään, että kaikki onnistuminen parisuhdeasioissa on kohtalon käsissä ja vain tuurista kiinni ja itse ei asioihin voi vaikuttaa millään tavalla.
Miten muuten on selitettävissä se, että jotkut ihmiset saattavat näyttää miltä tahansa, tehdä mitä tahansa ja käyttäytyä miten tahansa, niin heillä ei ole mitään vaikeuksia löytää sitä puolisoa itselleen.
Siis jos vaikka otetaan naisista, niin miksi joku miellyttävän näköinen ja luonteinen nainen löytää aviomiehen, mutta toinen kelpaa miehille vain hetken huviksi, tai miksi joku lihava, kulahtaneen näköinen, yksinhuoltaja, jolla on lapsia ja suhteita ollut ties kuinkaa monen miehen kanssa saa tyytyä irtosuhteisiin, mutta taas toinen samanlainen löytää menneisyydestään huolimatta itselleen palvovan aviomiehen milloin haluaa.
Ja sama luonnollisesti koskee myös miehiä. Joku uhkaavasti alkoholisoitumassa oleva renttu löytää aina sen naisen, joka yrittää "pelastaa" miesraukan. Kuitenkin tällaisia miehiä myös naiset kiertävät kaukaa. Ja samoin toisesta päästä jollain kiltillä ja kunnollisella ja hyvällä miehellä ei ole mitään vaikeuksia löytää puolisoa itselleen, ja toinen samanlainen jää ikisinkuksi.
Ja siis minusta ainakin vaikuttaa siltä, että joillekin ihmisille annetaan anteeksi ihan kaikki mahdollinen, ja toiset tuomitaan pienimmästäkin virheestä parisuhdekelvottomiksi ilmeisestikin.
Miten muuten on selitettävissä se, että jotkut ihmiset saattavat näyttää miltä tahansa, tehdä mitä tahansa ja käyttäytyä miten tahansa, niin heillä ei ole mitään vaikeuksia löytää sitä puolisoa itselleen.
Siis jos vaikka otetaan naisista, niin miksi joku miellyttävän näköinen ja luonteinen nainen löytää aviomiehen, mutta toinen kelpaa miehille vain hetken huviksi, tai miksi joku lihava, kulahtaneen näköinen, yksinhuoltaja, jolla on lapsia ja suhteita ollut ties kuinkaa monen miehen kanssa saa tyytyä irtosuhteisiin, mutta taas toinen samanlainen löytää menneisyydestään huolimatta itselleen palvovan aviomiehen milloin haluaa.
Ja sama luonnollisesti koskee myös miehiä. Joku uhkaavasti alkoholisoitumassa oleva renttu löytää aina sen naisen, joka yrittää "pelastaa" miesraukan. Kuitenkin tällaisia miehiä myös naiset kiertävät kaukaa. Ja samoin toisesta päästä jollain kiltillä ja kunnollisella ja hyvällä miehellä ei ole mitään vaikeuksia löytää puolisoa itselleen, ja toinen samanlainen jää ikisinkuksi.
Ja siis minusta ainakin vaikuttaa siltä, että joillekin ihmisille annetaan anteeksi ihan kaikki mahdollinen, ja toiset tuomitaan pienimmästäkin virheestä parisuhdekelvottomiksi ilmeisestikin.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Eli jos luonnonilmiöitä ei ymmärretä niin on helpompi sanoa että sattumaa kaikki on vaan.
Monia näistä tilanteista on selitetty palstalla aiemmin. En ehdi enempää nyt kirjoittelemaan, mutta kyllä noissa ihan lainalaisuuksia löytyy.
Mie oon miettinyt ihan samaa, se on ihan tuurista kiinni, siitä että sattuu olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Että vaan sattuu törmäämään sopivaan ihmiseen jossakin.
Sinkuissa ja suhteellisissa on kuitenkin erilaisia persoonallisuuksia, sitä yksin jäämistä ei selitä aina äärimmäinen ujous tai huonot kokemukset tai muut luonteenpiirteet. Ei siihen välillä ole mitään syytä. Miekin tunnen pari niin ihanaa ihmistä, joissa ei oo miltään kantilta mitään vikaa, mutta ei vaan tärppää niin ei.
Omalta kantilta sanoisin, että parisuhteen löytyminen on tuurista kiinni.
Sen säilyttäminen sen sijaan on täysin tahdosta kiinni! Joskus riittää, että toinen tahtoo (selittänee sen, että jotkut jää pettäjän luo) ja useimmiten molempien tahdosta (aika paljon riiteleviä/tappelevia pareja jotka kuitenkin vuodesta toiseen yhdessä)
Miten joillain käy tuuri useasti elämässä? Heillä on monta pitkää hyvää suhdetta lähes ilman taukoja. En siis tarkoita kymmeniä lyhyitä suhteita.
Koska he osaavat olla miehen/naisen kanssa läheisessä suhteessa. Miten minäkään en opi, vaikka ikää on ja haluakin? Koska en oppinut sitä lapsuuden kodissani. Minua ei pidetty sylissä tai kehuttu. Opin vähättelemään itseäni. Jos joku mies minusta on välittänyt, olen pitänyt häntä tyhmänä ja huonona, kun on tälläiseen ihastunut. Kierteessä ollaan.
Samaa 'logiikkaa' voi lukea ATM:n kirjoituksista, mutta he miehille tyypilliseen tapaan haukkuvat naisen. Kaikki ne naiset, jotka heistä ovat kiinnostuneet. Muut ovat YTM:n naisia ja siksi niin hienoja tapauksia.
"Miten joillain käy tuuri useasti elämässä? "
Niinpä. Ehkä pitäisikin määritelmä:
ATM = Mies, jolla ei käy juuri koskaan tuuri
KTM = Mies, jolla käy aina välillä tuuri
YTM = Hannu Hanhi (heh)
Ei jumaliste mikä lukihäiriö. Siis -> määritellä:
Ei se tuurista ole kiinni.
Joillain on kovempi tarve löytää pysyvä suhde, jolloin katselevat ehkä hieman eri henkilöitä kuin ne, jotka sitoutuvat vain ns. sielunkumppaneihin (ehkä typerä ilmaisu, mutta kuvaa asiaa). Jos sitoutuminen ja perhe (myös yksinhuoltajatilanteessa) on elämässä pikemminkin ykkössijalla, ja henkilö on valmis kelpuuttamaan monenlaisia, kuitenkin kunnollisia, henkilöitä puolisokseen, luulisi jonkun löytyvän ennen pitkää.
Sekä mies- että naissinkut, pysyvät sellaiset, ovat huomattavasti nirsompia vapaudenmenetyskriteereissään, tältä se ainakin vaikuttaa...
Sekin on totta, että ihmisille annetaan anteeksi aivan eri suuruusluokan asioita. Sen mukaan, mitä he muuten ovat.
Mä olen kyllä kallistumassa myös tuurin puolelle.
Tosin siinä mielessä kyse on valinnasta, että miten suhtautuu itseensä ja mahdollisuuksiinsa löytää jotain, mutta melko vähäinen senkin vaikutus taitaa olla. Jossain vaiheessa keväällä heräsin ajattelemaan miten luontaantyöntävä, mun olemukseni kaupungilla oli ja toisaalta, etten asettanut itseäni sille riskille mitenkään, että edes löytäisin ketään. Oma asenne ja suhtautumistavan muutos itseen on edelleen käynnissä ja ehkä tuottaa joskus hedelmääkin. Altistan itseäni enemmän sattumille, joissa tuurin osuminen voisi olla mahdollisempaa.