,siis yhteiskunnan mielestä.
Mulla on nyt tylsä mies, jota kohtaan en tunne mitään, ikävystyttää vaan. Mut jostain syystä tää yhteiskunta haluu niin.
osais edes itse löytää harrastuksii itselleen, aikuinen mies.
ja ne puheet miesten jyrkästä jakautumisesta YTM ja ATM-ääripäihin ei ole ihan roskaa ollenkaan...
Mulla on nyt tylsä mies, jota kohtaan en tunne mitään, ikävystyttää vaan. Mut jostain syystä tää yhteiskunta haluu niin.
osais edes itse löytää harrastuksii itselleen, aikuinen mies.
ja ne puheet miesten jyrkästä jakautumisesta YTM ja ATM-ääripäihin ei ole ihan roskaa ollenkaan...
Vastaukset 63
Vanhimmat
Millä tavalla "yhteiskunta" väittää huonon suhten olevan sinkkuutta parempi?
Olen nimittäin miettinyt miehenä aivan tuota samaa.. ja valinnut lasten vuoksi sen huonon suhteen.. mutta ei enää montaa vuotta.. ja sitten jään sinkuksi ja vain deittailen, en ala seurustella yhdenkään naisen kanssa.. ei sitä turhaan sanota, että paapin aamen pistää naisen jalat ristiin ja mielen sekaisin.
Koska melkein kaikki on sellasissa.
ja sinkkua ihmetellään/syrjitään
Olisit pysynyt avoliitossa niin e iolisi noita ongelmia ja älkää antako naistenne pompotella ja ennen naimisiin menoa kannattaisi keskustella mitä liitolta halutaan niin ei tule pettymyksiä.
Ei todellakaan ole. Miksi pitäisi kestää sellaista, jota ei voi sietää. Varsinkin kun kaikki sinkut ovat kokeneet ne hyvien suhteidenkin karikot. Sinkkuna silloin kun siltä tuntuu. Molempien elämä siinä menee hukkaan jos roikutaan kylmässä suhteessa.
En ole ainakaan minä laittanut jalkoja ristiin papin aamenen jälkeen, mutta mies on...
Miten ihmiset voi yleensä mennä yhteen, jos ei ole ihan varmoja, että toinen on se oikea, sen tuntee ja se miellyttää? Ihan kuin myisi omaa ruumistaan ja sieluaankin halvalla. En nyt tarkoita, etteikö jokainen ihminen olisi yhtä arvokas, mutta kyllähän kumppaniehdokkaan luonnetta pitää katsastella kauan, hartaasti ja monelta puolelta ennen kuin homman päästää etenemään. Tosi vaikea ymmärtää, että parin kuukauden treffailun jälkeen aletaan yrittää tuurilla, josko tästä jotain tulisi. Ei taida ihmiset tuntea edes itseään, kun joka toinen tai kolmas kelpaa tähän tarkoitukseen.
Onhan monet hyvät liitot syntyneet varmasti ilman mitään sen kummempaa kipinää. Jos kumppani on mukava, mutta ei mikään sydämentykysiä aiheuttava, voi hänen kanssaan silti tulla hyvä suhde. Ja suhde voi todellakin parantua edetessään.
Mutta en itsekään ymmärrä, että miksi lähteä perustamaan perhettä ihmisen kanssa, josta ei pidä. Tosin onhan tästä voinut aiemmin pitää, mutta ei pidä enää.
Niimpä niin, itselläkin entisen kanssa meni aivan loistavasti ensimmäiset neljä vuotta, seksiäkin sai aina kun halusi, mutta sitten yhtäkkiä muija löi jalat ristiin, yritin jutella ja kysellä, että mitäs tämä nyt on..? Sanoi, etten tee tarpeeksi kotitöitä, no niin, aloin pyykkämään, imuroimaan, pyyhkimään pölyjä ja tiskaamaan... Ei mitään vaikutusta, taas juteltiin, ei kuulemma tiennyt itsekkään mikä on, eikä halunnut oikeastaan edes jutella, no itsellä vitutuskäyrä oli jo katossa asti, lopetin kotona kaiken tekemisen, enkä enää edes yrittänyt lähelle, sitten erottiin...
Mikä piru siinä seksin harrastamisessa on niin vaikeaa, ettei anneta omalle ukolle, pitkän parisuhteen perusta on seksi, eikä mikään muu, vaikka naiset mitä väittävät...
Yhden vanhan pariskunnan naispuoleinen ihminen sanoi yhdelle nuorelle naiselle, joka alkoi tähän pihtaamis hommaan, että voi sitä seksiä harrastaa, vaikkei aina itsellä niin hirveästi haluttaisi, siis tuon sanoi 60-vuotias nainen.
Tuolloin minullekkin valkeni, että miksi vanoilla ihmisillä nuo liitot yleensä kestävät eliniän.
Jos seksi alkaa käydä tylsäksi, eikä kumppanikaan sytytä himoja samalla tavoin kuin alkuaikoina, on esim. unikin tyydyttävämpää kuin seksi.
Niin se vaan menee.
En sano, ettäkö vika olisi aina vain toisen, molempien pitäisi yrittää vähän kovemmin vietellä toinen uudelleen. Sikäli mikäli jos haluaa suhteen ylipäätään kestävän.
Ei vain naiset pihtaa suhteissa, olen itsekin ollut avoliitossa, missä mies oli vähemmän aktiivinen seksin suhteen. Ja seksin puute lisäsi myös läheisyyden määrää jne. Siinä ne ero-ainekset pohjimmiltaan sitten olivatkin..
Seksiä ei Koskaan pidä harrastaa, jos sitä ei itse halua! Toisen miellyttämisen joissain asioissa ymmärrän, mutta jos miellyttäminen vaatii oman vartalonsa "uhraamista", se menee yli jakelun. Suhteessa on mielestäni silloin jotain vikaa, jotka pitää selvittää ja niistä pitää selvitä yhdessä, jotta yhdessätekemisen laatu paranee. Mukaanlukien seksi.
Onkohan sekään nyt miehestä niin hauskaa, että saa leikkiä liukkareiden kanssa, kun toista ei kiinnostaisi oikein seksi sillä hetkellä, mutta "annetaan nyt omalle ukolle, että se pysyisi taas hetken tyytyväisenä".
Tuntuu, että suomalaisilla pariskunnilla voisi olla tarvetta seksuaaliterapeutille.
siis VÄHENSI läheisyyden määrää :))
Yhteiskunta ei todellakaan "väitä", että pitäisi olla parisuhteessa. Paremminkin parisuhteesta rankaistaan työmarkkinatuen, asumistuen, lapsilisän yms. saajia. Eihän se yhteiskunta tietenkään tule hakemaan miestäsi kotoa tai laita eroa vireille puolestasi. Siitäkö kiikastaa, vai mikä muka on vikana? Olisiko koulussa pitänyt opettaa erottamaan hyvä suhde huonosta? Vai päiväkodin täditkö antoivat väärän mallin? Sossu? Kela? Terveyskeskus? Suuret kauppaketjut? Ketä voi syyttää, jos on valinnut nysväkkeen miehekseen eikä osaa pakata omia laukkujan muuttaakseen pois? Äitiä?
Joku kyselee, miten niin yhteiskunta, mutta täytyy olla melkolailla sokea ja kuuro jos ei tajua, että onhan se niin. Sinkulle kaikki on kalliimpaa, sinkku maksaa yksin vuokrat, ruoat ja muun ja suuret alennetut perhekoot eivät sovi.
Sinkulle puhutaan alentuvasti "kyllä sinäkin jonkun löydät" piilottaen lauseeseen, että nythän sinä olet vain sinkku ja onneton.
Jos suret olet epätoivoinen, jos toivot olet toivoton, olet puutteessakin jatkuvasti tai sitten tyydyt mihin tahansa yhden yön juttuun. Olet epäseksuaalinen ja epäihminen. Itsekäs on jokainen sinkku, ei osaa olla muitten kanssa. Valitsee väärin. Missä on pari, lapset ja perhe? Sinkku on nirso, luovuttaja ja ties mikä luonnevikainen.
Paitsi jos on aina iloinen, muita varten olemassa, ihana epäihiminen, jolla ei ole oikeasti itsellä muuta tavoitetta kun etsiä joku toinen.
Sinkun elämän pitäisi pohjautua parin etsintään tai muuten hänellä on lukkoja, traumoja ja hän on tunnevammainen.
Kukaan ei ymmärrä, että sinkun elämä voi muillakin tavoilla olla haastavampaa: kaikki etsit itse, menet itse ja itsenäisesti. On ihan eri asia asua kaksiossa kaksistaan ja maksaa 500-600 euroa vuokraa, kun maksaa se yksin. Ai niin, mutta sinkunhan pitäisi 30-vuotiaanakin vielä asua 20 neliön kämpässä, sillä eihän sinkku kotia kaipaa, vaan tilapäistä kämppää, missä voi punkata kunnes onneton elämän tilanne vaihtuu. No, jos kodin haluaa, vaikka 50 neliötä, niin sen maksaa yksin. Parille se maksaa 300 euroa per henkilö, sinkulle 600. Tuet ovat erilaisiet, jos avoliitossa ollaan, koska jos toinen tienaa, toiselle riittää se työttömyystuki: ei yhteiskunnan kuulukaan palkita ja maksaa jo toimeen tulevien yhteisasumista, mikä muutenkin tulee jo halvemmaksi. Mikä järki siinä olisi? Avoliitto on liitto, perhe ja parisuhde. Jos haluaa elää yksin, pitää asua yksin.
Avoliitossa (ja muissa liitoissa) maksaa asumisen lisäksi ruoka vähemmän (paitsi enemmän kuin 1lapsi lapsiperheissä), sähköt saman verran ja vuokrat, mutta kulut ja toimet jaetaan... Tai pitäisi voida.
Kyllä sinkkua pidetään vanhana poikana ja piikana edelleen "ei ole tuokaan saanut" tuskin on kenellekään jossain muodossa tuntematon lausahdus ja arvostelu. Kaikki tuntee vähintään yhden kaikkitietävän äidin tai isän, joka tietää elämästä ja "kasvusta" kaiken, koska on vehjettä saanut ja lapsia osannut pykätä. Kyllä siinä niin oppii hetkessä elämästä kaiken. Sinkku ei voi kasvaa, ei voi tietää "kyl sit varmaan on oppinu muuta" sanotaan alentuvalla ja lohduttavalla sävyllä, millä tehdään tiettäväksi, että suuri sydäminen kaikkitietävä vanhempi kuitenkin hyväksyy sinkun, koska on suuri ja viisas. (onneksi kaikki eivät ole tällaisia)
Lisäksi, suurin osa ottaa sen suhteen minkä "saa" eli tyytyy. Olisi kamalaa myöntää, että kyllä, olisi voinut ihan itse valita, tehdä toisin. Ottaa riski, katsoa pidemmälle. Olisi voinut etsiä sopivampaa, mutta pelkäsi yksinoloa ja jäämistä. On kamalaa myöntää, että oma parisuhde johtuukin pelosta eikä rakkaudesta. Että tunti itse itsensä huonommaksi, ja siksi nyt yrittää tyrkyttää muille sitä. Että oma heikko itsetunto kaipasi hyväksyntää, ja siis varmaan niin on kaikilla. Olisi kamalaa myöntää, että sinkun elämä voi olla vaativaa, tai täyttä, mitä tahansa kaikkea verrattuna siihen, minkä itse valitsi.
Monilla se itsetunto myös on siitä "saamisesta" kiinni ja miten pelottava ihminen onkaan, joka uskaltaa elää itsenään, sinkkuna, vaan koska jos ei kunnollista löydy, ei ota mitään.
Sinkkuus ei siis ole huonompi vaihtoehto tai huono vaihtoehto ylipäätään. Se on erilaista ja omanlaisensa valinta. Sinkut eivät kaikki ole epätoivoisia, luusereita, luonnevikaisia tai mitään ihmistä kummempaa. Tiettyyn nirsouteen on kaikilla oikeus: eri asia käyttääkö sitä.
Sinun pitäisi nyt olla tämän miehen kanssa ettet "eroa turhaan" ja sinun pitäisi nyt käydä kurssit ja terapiat, ja kaikki MUUT olisivat tyytyväisiä, ettei mikään muutu. Mutta tosiasia on se, että SINÄ elät elämääsi ja valinnat teet sinä. Yhteiskunta ei voi päättää, ei vanhempasi eikä kukaan muu. Sinun pitää itse tietää, mikä sinulle on pahempaa ja parempaa. Elä kuten haluat.
Kirjoitit erittäin hyvin ja analyyttisesti.
Yksin eläviä aikuisia todellakin pidetään "hylkiöinä" ja onnettomina, jotenkin aina välitilassa elävinä, "kunnes löydät puolison".
Koko yhteiskunta rakentuu parisuhteen ja lapsiperheen ympärille.
Kaikki ilo ja kunnia heille, mutta on erittäin epäoikeudenmukaista unohtaa 60% Suomen talouksista, jotka ovat yhden ihmisen talouksia.
Perheitä ja yh-perheitä pidetään tapetilla ja julkisuudessa. Työttömistä ja sinkuista, yhden aikuisen perheistä annetaan kummallinen mielikuva.
Hyvin pieni osa on mielenterveysongelmaisia, alkoholisteja tai kouluttamattomia nahjuksia. Naisista enemmistö on työssä käyvin, hyvin koulutettuja, pienituloisia ja suuremmissa kaupungeissa asuvia.
Jospa joku kansanedustaja ja puolue joskus puhuisi sinkkujenkin puolesta, eikä toistaisi vanhaa mantraa köyhistä lapsiperheistä. Sinkut ovat tämän maan köyhälistö, lapsiperhistä suuri enemmistö asuu omissa taloissaan ja ajelee autoillaan. Sinkun on tyytyminen siihen kerrastalokaksioon tai yksiöön. Eihän hän muuta tarvitse tai ansaitse!
Miksi ihmeessä pitää tyytyä yksiöön tai kaksioon? Ei muuta kuin pankista lainaa, ja omakotitalon rakentamiseen vain, jos kerran sellaisen haluaa.
On se sinkkuus vaan parempi silloin, kun ei parisuhteesta vain tule mitään. 20 vuotta naimisissa olleena voin sanoa että kyllä elämä vapautui ja parani eron jälkeen. Jokaisen vain täytyy itse tehdä valinnat ja päätökset; eikä ne aina ole helppoja ne ratkaisut.
Omalle kohdalleni tuli vahvana viesti siitä, että sinulla on vain tämä yksi elämä elettävänä, haluatko kitua vai ELÄÄ.
Toki sitä toivoo löytävänsä uuden kumppanin vierrelleen, mutta näinkin on hyvä ja onnellinen olo.
Vielä voin sanoa, että paineita todella tulee monesta suunnasta erotilanteessa, mutta mitä enemmän niitä tuli sitä vahvemmaksi muutuin ja lopulta kaikki järjestyi yllättävän hyvin.
Näin uussinkun näkökulmasta yhteiskunta ei todellakaan syrji sinkkuja. Maksat toki kaiken itse, mutta myös päätät itse sitiä, mihin rahasi kuluvat. Jokainen asuinneliö on käytössäsi, siivoat silloin kun se sinulle sopii, tulet kotiin silloin kun sinulle sopii, voit kutsua kotiisi kavereita kuten haluat, syöt sellaista suokaa, mistä itse pidät, voit pitää lomat silloin kun haluat, voit kuunnella haluamaasi musiikkia muutenkin kuin kuulokkeilla ... lista on loputon. Parisuhde on loputonta kompromissien tekemistä.
Varjopuolena on tietysti rakkauden, läheisyyden ja seksin puute, mutta jos ne puuttuu parisuhteessa, niin sinkkuus on todella hyvä vaihtoehto. Itse olen nuokin jutut ratkaissut tyydyttävällä tavalla, joten sinkkuus tuntuu hyvälle. Toki parisuhteessa pystyisi ylläpitämään korkeampaa elintasoa, mutta onko se menetetyn vapauden arvoista. En tiedä. Nyt on hyvä elää näin.
Sinkkuna voi ainakin homamata muutaman vakipanopaikan ainakin miehen näkökulmasta ja aina kun tilaisuus tulee voi sitä kiinnostavaa naista käydä naimassa ei ole kenellekkään tilivelvollinen. En minä ainakaa puutetta körsinyt kun nuorempana sinkkuna olin ja naisia oli vaikka joka päivälle eri nai´nen ja muutama vakipano ja niin edelleen. Sitten kun se rupeaa tympimaan niin etsitää seurustelukumppani ja katsotaan tuleeko mitään.
Ehkä olisit myös näiden naisten näkökulmasta vakipano ja se riittää heille. Ei kaikki naisetkaan halua muuta kun seksiä vakipanolta silloin tällöin. Se suotakoon niin miehelle kuin naisellekin jos molemmat on siihen tyytyväisiä.
Niin olin kun oli pari perheenemäntää koska heillä liitto veti viimeisiään mutta ei olisi tullut mieleenkään ajatella heidän kanssa mitään vakavampaa.
Sepä se. Tuskin naisetkaan ajattelivat sen vakavampaa. Niinkuin sanoin pääasia että kaikki on tyytyväisiä.
Ei voi olla naapurin, työkaverin, naistenlehden, yleisen ilmapiirin, isomummin, bussikuskin, yhteiskunnan tai kenenkään muunkaan vika, jos ihminen elää toimimattomassa parisuhteessa. Ethän voi syyttää muita siitäkään, jos juopottelet, tupakoit, pureskelet kynsiäsi, et pidä töistäsi...
Ei ole lapsiperheellisten vika, että sanomalehdellä ei ole eri hintoja sen mukaan, kuinka moni sitä lukee. Sähköyhtiö veloittaa sähköstä käytön mukaan välittämättä vähääkään, miten monta päätä on yhtä aikaa hiustenkuivaajan alla.
Olisipa hauskaa, jos lapsellisilla ruoka ja sähkö todella olisi halvempaa. Kyllä meillä ainakin ruokakulut vähenivät joka kerran lapsen muuttaessa omilleen. Sähkölaskukin pieneni, kun telkkari, pleikkari, stereot yms. eivät olleet päällä yötä päivää. On sinkun valinta, jos asuu isossa asunnossa. Jokainen tarvitsee kuitenkin ainakin sängyn paikan, joten perheasunto on yksiötä kalliimpi. Lapsiperheessä kuluttajia on enemmän kuin tienaajia, joten ei ole mahdollista, että menot olisivat vähäisemmät. Elintaso voi parisuhteessa olla ulkopuolelta katsottuna sinkun vastaavaa korkeampi. Mutta kun asuinneliöt, autot, lomamatkat jne. jakaa perheenjäsenten määrällä, on totuus toinen.
Syyttäkää vaikka Saarioisten äitejä siitä, ettei parisuhteessa olekaan kivaa. On helpompaa pysyä vanhassa, tylsässä ja turvallisessa syyttelemässä kaikkia muita, kuin tehdä hankalia ja kipeitä ratkaisuja, joilla tilanteen saisi muuttumaan. Saati sitten, että miettisi, onko itsekään ihan täydellinen...
ONHAN PERHEILLÄ KAHDEN TULOTKIN KÄYTETTÄVISSÄ, SEKÄ LAPSILISÄT YM. LAPSIPERHEEN ETUUDET....kYLLÄ KAHDEN HUOLTAJAN PERHEET NYKYISIN PÄRJÄÄ, TURHA NAUKUA, OMAA TYHMYYTTÄ JOS EI HALLITSE RAHAN KÄYTTÖÄÄN....
EI MITÄÄN TUKIA ENÄÄ KAHDEN HUOLTAJAN PERHEILLE!
En ymmärrä mikis Suomessa parisuhde pitää perustua rahan käyttööön , mielstäni rahalla ei mitään tekemistä parisuhteen kanssa. ::)))
Miksi huudat, sattuuko? Jokainen tarvitsee ruokaa, vaatetta ja oman nurkan kotona. Yhden henkilön tulot jaettuna yhdelle henkilölle tai kahden jaettuna kahdelle on tasan tarkkaan enemmän henkeä kohti kuin jos jakajia on enemmän kuin tienaajia. 50 neliötä yhdelle on enemmän henkeä kohti kuin 100 jaettuna neljälle. Yhteiskuntaa en tästä matematiikasta syytä enkä vaadi tukia.
Pointtini oli, että jokainen päättäisi itse perhemuotonsa eikä syyttelisi siitä yhteiskuntaa. Jos ei ole, tai on parisuhteessa, elää sen mukaan. Samoin, jos ei ole, tai on lapsia. Toisten odotuksia ei ikinä voi täyttää, joten on parempi keskittyä siihen, miten saa oman elämän sujumaan.
suhteessa saa seksiä ja seuraa
pitemmällä aikavälillä huomaa että huono kumppani estää oman kehittymisen, uralla etenemisen, itsekunnioitus ja -luottamus romahtaa
Hyvä todella Hyvä kommentti juuri näin :)))
jep..näin on ..siksi olen eronnur 3 kertaa..viduttaa,kun olen haksahtanut saman tyyppisiin miehiin monat kertaa...itsessäni on kait jokin vika..mutta onneksi tajusin viheltää pelin poikki kun suhde ei antanut juuri mitään ja vei viimeisetkin energiat..nyt olen ollut sinkelo 7v. ja en edes katsele ketään parisuhde mielesssä..tuntuu,että kaikki on jo nähty..
seksiä kaipaan ja onneksi saan sitä kun tarvitsen..en ymmärrä esim.ystävääni joka on ollut 11v. suhteessa jossa saa melkeimpä rukoilla seksiä:( no 2 lasta on,niiden takia pitää yrittää ja vieraista seksiä hakea..
Toinen tuttavani on ollut 20v.suhteessa jossa on melkeimpä vain piika..ei kiitoksen sanaa saa saatikka läheisyyttä tai seksiä..en ymmärrä vai onko vain niin että jotkut ovat niin läheisriippuvaisia,etteivät pysty huonosta parisuhteesta luopumaan??!! sitten ovat kateellisia kun liihottelen oman pääni mukaan ja teen todellakin ihan mitä itse haluan nyt kun ei tarvitse ottaa ketään muuta huomioon kuin itseni..
parisuhteessa kun olen kokenut että olen tullut toista vastaan ja antanut ns.kaikkeni ja sitten toinen onkin omaa napanöyhtää kaiveleva ja tuijottava mulqvist:/ mutta onneksi heräsin ja elämä jatkuu,ei muuta kun uusia seikkailuja kohti:D
Arvelen että iloinen ja tyytyväinen sinkku ois joku uhka status quolle.
ja ymmärrän muuten ettei joka mies voi olla sosiaalinen adonis, mut miks vielä mennä lihomaan? lihominen on aika epäseksikästä, ja kyllä siinä katoaa kipinää.
Ehdottomasti pitää erota, jos puoliso kehtaa lihota. Huonontunut näkö, rypyt, kaljuuntuminen ja harmaantuminen ovat myös pakottavia syitä. Minähän pysyn ikinuorena ja täydellisenä!
Olen ollut pitkässä parisuhteessa jossa olin kuin toisen palvelija ja alamainen, en pitänyt siitä ja odotin vaan vapautta.
Nyt vapaana ja itsenäisenä, minua pyydetään lapsenvahdiksi useinki, ja en vaan kjaksas, mutta minulle sanotaan, mitäs siellä kotona istut?, ihan kun minulla ei olis muuta elämää kuin palvella toisia1
Pidänkin kännykän äänettömänä usein, että saisin olla rauhassa.
Varokaa näitä sinkkujen hyväksikäyttäjiä, ihan kun perhe oikeuttaisi siihen, että heitä pitää auttaa koko ajan.
Sinkunkin olo tulee huonoksi, huonokäytöksisien lasten kanssa ja heitä ei saa kieltää, pitää antaa hyppiä silmille ja kestää.
Miksi meitä säälitellään?, sitä en ymmärrä ollenkaan, miksi ei säälitty kun olin huonossa parisuhteessa?
Nösserö . et uskalla sanoa mitä haluat sanoa , näin olet tehnyt itsestäsi toisten palvelijan
mitäpä siihen sanomaan.lolenkohan koko loppuelämäni sinkku.mutta minä nainen en hluisi olla sinkkuna enää. missä te hyvät miehet olette huhuu.
Raukkis olet vaan raukkikset roikkuvat huonossa suhteessa . Mies ei tule sinua kotoa hakemaan , sinun täytyy liikkua keksiä harrastuksia:)))
naisille sinkkuus on oma valinta... suhde on molemmin puolin aina kompromissi hyväksyä toinen. naiset on tottuneet, että sormia napsauttamalla kaikki tulee tarjottimella
Sinä kuulut just noihin roikkujiin joka et uskalla elää yksin :)))
Voi hyvänen aika, mistä maailmasta tulee tämä täysin väärä väite siitä, että naisille sinkkuus olisi jotenkin oma valinta... Kuinka paljon miehistä katkeruutta tarvitaan tuon väitteen taakse? Mihin faktatietoon se pohjautuu?
Itse keski-ikäisenä sinkkunaisena voin kertoa sinulle poikaseni erään asian: olet väärässä! Täysin väärässä! Se ei ole oma valinta vaan ihan yhtä lailla kohtalon ivaa, huonoa tuuria, toteutumattomia toiveita ja vääriä valintoja kuin teillä miehilläkin. Jos olisin saanut valita en todellakaan olisi valinnut tätä! Siinä ei paljon kompromissit auta jos kukaan ei sinusta kiinnostu seurustelumielessä tai sinut hylätään muutoin! Enkä nyt tarkoita niitä ihmisiä, jotka odottavat kotona mitään asian eteen tekemättä, että se unelmien prinssi lennähtäisi paikalle...
Älä visko tuollaisia päättömiä kommentteja, kun et asioista näköjään mitään oikeasti tiedä!
Ai että: "naiset on tottuneet, että sormia napsauttamalla kaikki tulee tarjottimella"
Empä ole koskaan nähnyt naista, jolle mies kantaisi tarjottimella voileivät ja kaljapullot TV:n ääreen. Tuollaisia miehiä sen sijaan kyllä löytyy. Heidän ei tarvitse edes likaisia kalsareitaan laittaa pyykkikoriin, vaan "joku muu" kerää ne kämpän lattialta.
Miksi sua jaksaa noin paljon kiinnostaa, että mitä muut ihmiset tai yhteiskunta susta ajattelee..??
Aikuinen ihminen tekee itse ratkaisunsa, omien halujensa/mieltymystensä/toiveidensa perusteella. Ei yhteiskunnan.
Ei ainakaan enää nykypäivänä ja länsimaissa....
No eipä ole :))) Miksi kiduttaa itseäään huonossa suhteessa, sen vuoksi että ei USKALLA olla yksin , aikuinen ihminen :))))))) Miksi pitää se joku olla , en ymmärrä :))) Kiduttaa itseäään ja roikkua roikkua huonossa suhteessa:)))
En todella ymmärrä !!!! Onko tosiaan yksin eläminen niin vaikeaa suorastaan että käytetään tällä tapaa toista vaan hyväksi :))) Olen huonossa suhteessa kun en muuta voih , ajatelaaan :))) Eikö aikuinen ihminen osaa elää yksinään :)))
Tosiassa huono suhde se vasta kalliiksi voi lopulta koitua kaikille muillekkin kun
osallisille siitä on lukemattomia ääriesimerkkejä ja piiloesimerkkejä joita ei voi
lukea mistään lehdistä. Piiloverot ja kulut ne tämänkin yheiskunnan elämän
viellä pilaavat. Siis muunkin kun yhen perheen elämän.
Nyt keski-iässä minulla henkilökohtaisesti on sinkkuus se ihanin elämänmuoto. Parempi kuin hyväkin parisuhde. Perhe-elämä koettu, lapset isoja ja omillaan, saan elää itselleni. Terveys ja ulkonäkö vielä kohdallaan.
Ihan sama mitä ulkopuoliset ajattelee. Sehän on yleisin ajatus ettei yksinelävä ole "saanut" ketään. Itse en huoli ketään vaikka ottajia olisi ollut.
emmä oo kyllä koskaan huomannu, että yhteiskunta "pakottais" olee yhessä, jos suhde on huono. tai edes olettais! kait ton nyt ihan jokainen järjellää tajuu, että huonosta suhteesta kannattaa lähtee. eikä kuulu miettii sukulaisten mielipiteitä, niitä saattaa harmittaa ym. mutta voi voi, ne ei siinä suhteessa elä, eikä oo niiden elämä, joten... lähe kävelee. elämä on lyhyt. :)
Eikö aikuinen ihminen osaa vähentää hymiöiden käyttämistä
Itse olet ollut tylsä.
Halusit sitten ne kirkkohäät ja miehen ettet vaan jäisi ikisinkunksi ja muiden pilkattavaksi kun et saa miestä.
Sitä saa mitä tilaa.
Jos rahasta puhutaan..niin sinkuilla on varmasti enempi käytettävissä...kun meidän 5 lapsen perheessä...toinen töissä huonolla palkalla ja toinen sairaseläkkeellä...kumminkin pitää omaa asuntoa maksaa pois ja viiden päivähoitomaksut ym...kyllä minusta pienikin apu esim lapsilisät ovat välttämätön tulonlähde, että pärjätään !!! huonossa liitossa ei toki tarvitse kenenkään olla se on oma valinta !!!
Kaikista paras; Olet parisuhteessa, jossa kummallakin on oma asunto. Minulla yksiö, poikakaverillani kaksio. Yksiö rempassa ja kaksiota parannellaan. Ja mikä parasta! Työttömyystuet ei kärsi, ja mikä vielä parempaa, ei kerkeä kyllästymään toiseen kun on välillä erossa, mutta silti samassa kaupungissa ja välimatkaa about 6km.
Saan päättää milloin siivoan, milloin kutsun kavereita jne!
Eli saan säilyttää ja yhdistää kummatkin hyvät puolet, pienen sinkkuuden ja parisuhteen eli rakkauden! Ja kun aika koittaa, muutetaan yhteen. Kummatkaan ei halua vielä piiiitkään aikaan lapsia, meillä on koirissa tarpeeksi hommaa ja iloa.
Näin meillä! Onnellinen ja tyytyväinen naikkone! Nii ja ettei kenellekkään jäänyt epäselväksi, seksiä riittää!
Mä en ymmärrä alkuperäisen kirjoittajan aloitusta. Yhteiskuntaa vartenko sä elät vai ihan itseäsi varten? Ei minua kiinnosta tippaakaan, mitä verottaja tai Kela minusta ajattelee. Päinvastoin enköhän minä ole vain henkilötunnus ja muuta numerosarjaa yhtenä kotikuntani n. 40.000 asukkaasta.
Pitää olla aika huono itsetunto, jos ei uskalla lähteä huonosta suhteesta siksi, että pelkää mitäköhän naapurit, kaverit, työkaverit, kunnan työntekijät tms. sanovat siitä, että nyt on toikin sinkkuna. SINKKUUS EI MERKITSE SITÄ, ETTÄ ON EPÄONNISTUNUT PARISUHTEESSA, koska sinkkuus voi olla myös itse valittu olotila.
Minä olen ollut sinkkuna, seurustelusuhteessa, avoliitossa ja avioliitossa. Nykyisin olen ns. uusiosinkku tai yksinhuoltajasinkku. Asun siis lasteni kanssa ja kun lapset ovat isänsä luona, teen mitä sattuu huvittamaan. Tapailen pelkän seksin merkeissä erästä sinkkumiestä. Seurustelu ei meiltä onnistunut, joten tapaamme vain niiltä osin, mikä meiltä sujuu hyvin, eli seksin merkeissä. Sillä tavoin kumpikin saa parhaat puolet: on sinkkuelämän vapaus, mutta ei ole tarvetta lähteä etsimään seksiseuraa baarista tai netistä.
Jos on huonossa parisuhteessa, niin kannattaa miettiä tosissaan, että miksi siinä suhteessa on. Suhteeseen jääminen on myös valinta ihan samoin kuin suhteesta lähteminenkin on valinta. Jos jäät suhteeseen, niin mieti rehellisesti, että mitkä ne syyt on. Jos pelkäät aiheuttavasi häpeää tai jos pelkäät, että et pärjää taloudellisesti, niin ne ovat ihan OK syitä jäädä suhteeseen, mutta älä nyt herranjumala mene syyttämään yhteiskuntaa siitä.
Minulla on tiukkaa yksinhuoltajana. En saa elatusapua. Lapsilisää saan toisesta lapsesta, mutta en enää toisesta (on täyttänyt jo 17-v). Siinä se yhteiskunnan tuki sitten onkin. Esim. verotuksessa ei huomioida sitä, että minulla on kotona asuvia huollettavia. Vesimaksuakin maksan 3 henkilön mukaan ja samoin ruoka on ihan normaalihintaista eikä mitenkään halvempaan hintaan. Isompia ruokaeriä voi yksinäinen sinkkukin pakastaa...
Minä maksan yksin kolmen ihmisen asumisen, vaatettamisen, ruokkimisen, harrastuskulut jne. Enkä syytä siitä yhteiskuntaa enkä ole tukia anomassa. Lapsilisän toki otan, koska ei ole siitä varaa kieltäytyäkään. Tiukilla olen, mutta tämä on oma valintani. Onpahan ainakin motivaatiota tehdä työtä, koska jokaiselle eurolle on käyttöä.
Minä asuin naisen kanssa 11v ja olin siitä ajasta puolet todellä kyllästynyt häneen monella tavalla joten pitkätyöpäivä maistui paremmala kun ei tarvinnut olla kotona. Jotenkin asialle vain ummisti silmänsä ja toivoi että tämä tästä muuttuisi paremmaksi kun mitään suurempia rahahuoliakaan ollut. Lomailtiinkin yhdessä usein, mutta ei niin ei se kipinä lähtenyt enää.
Erohan se lopulta tuli kun päätettiin että nyt on aika muuttaa elämäämme ja se oli erittäin merkittävä teko.
Omineen asuin yli 10v. muutamia suhteita välissä, mutta ei mitään yhteenmuuttoa ollut mielessäkään näissä tapauksissa ja olin jo alkanut miettimään että tuskinpa siihen alan enää koskaan kun omineen eläminen niin helppoa ilman jatkuvia kompromisessa.
Sitten se vain tapahtui odottamatta että, tapasin naisen jonka janssa oli helppoa ja mielyttävä olla ihan niinkuin itsestään vaan, käsittämätön asia. No tapailtiin aluksi sillointällöin välimatkan syystä, mutta vuosi ensitapaamisesta me muutimmekin yhteen ja uskoisin että, näin tämä nyt sitten menee loppuelämän kun 8v. on mennyt yhdessä erittäin nopeasti ja tunne ei ole hiipunut vaan jopa vahvistunut.
Hankalassa suhteessa ei kannata roikkua se syö omaa itseäsi loppuun,joten rohkeasti omineen elämään ja sitä kautta jopa uuteen suhteeseenkin jos kohdalle osuu.
On väärin lähteä hätäilemään uutta suhdetta ja vain siksi että näyttää ulkopuolisille elävänsä jonkun normin mukaan!
Sinkkuus on sata kertaa parempi kun paska parisuhde!!!
Tavalla sinkkuus olisi huono ratkaisu? Minusta sinkkuus on parempi ratkaisu,kuin hyvä parisuhde. Sinkkuudessa on paljon hyviä puolia,joita parisuhteessa ei ole.
"Vakka kantensa valitsee, vakankansi kantimensa." Vai valitseeko. Väittäisin, jopa etteivät pariskunnat mitään ole valinneet, heidät on ohjattu yhteen. Sim:s pelin kaltaisessa hassussa näytelmässä, jossa molemmille nauretaan. Jo Shakespeare muinoin tokaisi:"Elämä on käsikirjoitettu näytelmä ja ihmiset pelkkiä näyttelijöitä rooleineen." Nykyään vielä enemmän kuin ennen. Vapaa tahto on illuusio ja melkein kokonaan viety, ilman että ihmiset edes pistävät kampoihin. SÄÄLITTÄVÄÄ.
Miten yhteiskunta liittyy näihin asioihin. Yhteiskunta ei halua mitään.
Parempi yksin kuin huonossa suhteessa!! Näin se vaan menee..Seksiä ja seuraa saa yksinkin..oma valinta! Miksi tuhlata elämäänsä tyhjässä suhteessa, kun voi elää paremmin ja tyydyttävämminkin. Elä itse. älä toisen kautta!!
Uskalla jäädä yksin, jos suhde on huono! Molemmat tuhlaavat ainutkertaista elämäänsä siinä!
miten haluaa, milloin haluaa eikä tarvitse olla pskankaan vertaa
tilivelvollinen kellekään. Jos naista haluaa aina maksullista saa.
Ja ammattilainen on aina ammattilainen, sanokoot kotilehmättäret
mitä hyvänsä. Kaikki raha on sinua ja VAIN sinua varten.
Ei pelkoa hirveistä asuntoveloista ja rääkyvästä pilttilaumasta.
Voi harrastaa mitä haluaa, milloin haluaa. Kaikki edellämainittu
negatiivinen puoli kun jätetään, niin silloin ollaan just siinä parisuhde-
helvetissä. EI KIITOS!!!!
Kiusaanko lisää vai riittääkö jo???
Olen sinkku 60v. Naimisissa olen ollut ja eronnut lyhyen avioliiton jälkeen. En ole koskaan halunnut naimisiin, mutta silloin aikoinaan suku painosti.
Tämän ikäisenä saa jo olla miten lystää, ja sinkkuus on ihanaa! Ei ole kukaan tiuskimassa ja vinkumassa milloin mitäkin. Uskoisin, että useimmat vanhemmat ihmiset ovat todella tyytyväisiä yksin.
perehanan laumahenget. Ajatelkaa omilla aivoillanne mikäli
kykenette. Eräs nainen kysyi, että milloin akan hommaat.
Sanoin ei kiitos asuntovelalle, riidoille ja lopulta EROLLE.
Veti naisen aika vaikeaksi.....;-)
Sehän se onkin, kun muut on huolissaan jos viihtyy hyvin sinkkuna. Luullaan et on yksinäinen, vaikka parisuhteessa sitä vasta onkin yksinäinen jos se ei toimi.
Olen ollut pitkässä parisuhteessa ja ei ajan kanssa helpottunut, päinvastoin ja vanhempana ei jaksa kaikesta väitellä.
Oma tupa ja oma lupa.
Kysymykseen:"Onko huono parisuhde parempi kuin sinkkuus." Voi todeta. Oudon typerä kysymys. Kaikkien luulisi tietävän, että puolison kumppanin valinta on tärkeämpi kuin jopa ammatin valinta. Huono kumppani voi tuhota puolisonsa, sählätä kaiken, juoruta kaiken, mokata kaiken. Missä valtiossa tätä edes kukaan kysyy? Itsestään selvyyksiä.
Jos täällä on ylimääräisiä ns huonoja aviomiehiä, niin mä voin ottaa..Laittakaa kierrätykseen vaan..
eiköhän se nyt ystävät hyvät riipu ihan omasta mielipiteestä että kumpi on parempi, sinkkuus vai parisuhde. eikä niitä sitäpaitsi voi edes verrata ihan näin yksinkertaisesti. jonkun ihmisen kanssa voi olla parempi olla parisuhteessa, mutta toisen kanssa ollessaan taas toivoisi olevansa sittenkin sinkku. tai jos ei halua olla kenenkään kanssa, niin tietysti silloin sinkkuus sopii täydellisesti. hölmö väitellä makuasioista. eiköhän sitä suoda joka erkin ja irman elää niinkuin tahtoo ja tehdään niin itsekin.
mutta siis kysymykseen että onko huono suhde parempi vai huonompi kuin sinkkuus, niin eihän siihen ole mitään yksiselitteistä vastausta. huono suhde on tietenkin huono juttu, mutta ei suhdetta pitäisi verrata sinkkuuteen, vaan siihen mitä yleensä suhteelta haluaisi, jos siis suhteen haluaisi.
huh.
candida
Ime se miehen Mu.naa useammin.
Ehkä se ei olis niin tulsä sitten :)
Jos eron haluat, niin soittele.
Seurustelin kuukauden miehen kanssa joka ensin vaikutti kovinkin kiltiltä ja mukavalta,,,sitten silmät aukeni ja huomasin piirtetä joita en sietänyt, täytyy myöntää että laitoin jalat ristiin, siitäkös myrsky nousi.
Päätin lopettaa suhteen heti, koska keskustelu ei tuottanut tulosta.