Oleellista on se aito syyllisyyden tunto, jos syyllisyys on kova kokemus, niin silloin ei tee toista kertaa. Olen itse ymmärtänyt miten tärkeä on syyllisyyden tunteminen on.
Jos jättää toisen niin, että toinen kokee tuskaa, niin silloin aiheuttaa sitä toiselle. Huolimatta niistä syistä minkä takia jättää. Jos peittää syyllisyyden tunteensa erilaisilla 'selityksillä', niin voi seurata se tilanne, ettei kykenekkään kasvamaan henkisesti vaan voi olla kehittymässä jättäjäksi. Siis hyppii suhteista toiseen.
Toisesta ihmisestä ja hänen tunteistaan pitää kantaa vastuu. Ihmisten arvostus on laskenut aika paljon. Ennen oli lähes pakko elää avioliitossa, eronnut oli huonossa asemassa. Onneksi ei olla enää siinä ajassa. Nyt vaan on menty toiseen äärilaitaan, eli toiset ihmiset vaihtavat ihmisiä kuin esineitä. Heittävät pois.
Jos jättää toisen niin, että toinen kokee tuskaa, niin silloin aiheuttaa sitä toiselle. Huolimatta niistä syistä minkä takia jättää. Jos peittää syyllisyyden tunteensa erilaisilla 'selityksillä', niin voi seurata se tilanne, ettei kykenekkään kasvamaan henkisesti vaan voi olla kehittymässä jättäjäksi. Siis hyppii suhteista toiseen.
Toisesta ihmisestä ja hänen tunteistaan pitää kantaa vastuu. Ihmisten arvostus on laskenut aika paljon. Ennen oli lähes pakko elää avioliitossa, eronnut oli huonossa asemassa. Onneksi ei olla enää siinä ajassa. Nyt vaan on menty toiseen äärilaitaan, eli toiset ihmiset vaihtavat ihmisiä kuin esineitä. Heittävät pois.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hyvin kirjoitettu. Toisaalta suhteessa ei saa roikkua senkään vuoksi, että karttaa syyllisyydentuntoa. Asioista pitää puhua. Yleensä monessa suhteessa ymmärretään myös se, ettei jätetynkään lopulta olisi hyvä olla suhteessa, missä toinen ei lopulta rakasta. Vaikka se riipaisee, niin jätettykin voi päästä asiasta ylitse, toisaalta miten käy, jos jätetty on surrut surunsa, mutta jättäjä jää kantamaan syyllisyyttä turhaan pitkiksi ajoiksi?
Eikö ap tarkoittanutkin, että asiat pitäisi puida asiat loppuun asti kunnolla ettei kummallekaan jäänyt mitään mieltä painamaan? Jos siis se jättäjä on vain tylysti jättänyt ja jää kantamaan syyllisyyttä vuosiksi oma vikansa, teoistaan on kyettävä kantamaan vastuu!!