En osaa enää toivoa elämältä mitään. Kuolemalta voisin vielä toivoa. Jos saisin valita kuoleman, niin valitsisin, että jonkinlainen ATM:ien rituaalimurhaaminen olisi sallittua. Naiset saisivat kohdistaa kaiken vihansa ja ällötyksensä rituaalimurhattaviin luusereihin, ja pystyisivät siksi kohtelemaan loppuja ATM:iä ihmisarvoisesti ja jopa miehinä arvostaen. Marttyyrikuolema toisi myös jonkinlaisen arvokkuuden omalle täysin merkityksettömälle elämälleni.
ATM-luuserin toive
---"@__@"---
490
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Miksi ihmeessä? Minulle ATM on aivan yhden tekevä. Ihan sama onko kuollut tai elävä kunhan ei haise minun nenään.
pitäisi laittaa pariksi viikoksi Somalian pakolaisleirille elämään, niin ehkä sitten osaisitte arvostaa mitä kaikkea teilläkn on.
Ei ole rakkautta eikä työtä eikä tule olemaan, kaverit ovat käymässä vähiin, ja sukulaiset halveksivat. Olen ehkä onnellisempi koirankopissani kuin somalialainen pakolaisleiriläinen, mutta olen onnettomampi kuin köyhä venäläinen maanviljelijä, jolla on perhe ja ystäviä.
Asia mitä ei-ATM-kommentoijat eivät ymmärrä, on se, että me elämme eri maailmoissa.
Hyvä kun huomasit, pidetäänhän sitten ne maailmat myös erillään eikä hypellä rajan ylitse miten sattuu. Hus hus...