Kuten kaikissa kulttuureissa on naisen asema ollut aika heikko. Kiinassa Han-dynastian sorruttua oli 300-luvulla oli levottomia aikoja, jolloin myös naisen asema yhteiskunnassa heikkeni. Kuitenkin noilta ajoilta on muutamia tunnettuja runoilioita, jotka olivat naisia. Käänsin teille englannista noihin aikoihin eläneen Fu Hsuanin runon siitä, miten hän näki naisena osansa yhteiskunnassa. Itse olen mies, mutta tätä lukiessani ajattelin, että voi naisparkaa.
----------
Nainen
Kuinka surullista onkaan olla nainen!
Mitään maailmassa ei pidetä niin huonosti.
Pojat seisovat nojaten oveen,
Kuin taivaasta pudonneet jumalat.
Heidän sydämmensä ovat urheita, kuin neljä merta,
Tuuli ja kaukaisen matkan hiekka.
Kukaan ei ole iloissaan, kun tyttö syntyy:
Hänen perheensä ei laita yhtään säästöön.
Sitten hän kasvaa ja piiloutuu huoneeseensa
Peläten miestä ja katsoa tämän kasvoihin.
Kukaan ei itke, kun hän jättää kotinsa --
Huomaamatonta, kuin pilvet sateen lakatessa.
Hän kumartaa päällää ja rauhoittaa kasvojaan,
Hänen hampaansa takertuvat punaisiin huuliin:
Hän kumartaa ja polvistuu lukemattomia kertoja.
Hänen täytyy olla nöyrä jopa palvelioille.
Miehen rakkaus on kaukaista, kuin tähdet taivaalla,
Vielä auringonkukka taipuu Aurinkoa kohti.
Heidän sydämmet ovat etäämpänä, kuin vesi ja tuli--
Sata pahuutta huohottaa hänen päällään.
Hänen kasvojaan seuraa vuosien muutos:
Hänen herransa löytää uusia huvituksia.
He, jotka olivat joskus kuin esine ja sen varjo,
Ovat nyt yhtä kaukana kuin Hu Ch'inistä.
Ennemmin Hu ja Ch'in tapaavat toisensa,
kuin heidän osansa vastaisivat Ts'anin ja Ch'enin.
----------
Nainen
Kuinka surullista onkaan olla nainen!
Mitään maailmassa ei pidetä niin huonosti.
Pojat seisovat nojaten oveen,
Kuin taivaasta pudonneet jumalat.
Heidän sydämmensä ovat urheita, kuin neljä merta,
Tuuli ja kaukaisen matkan hiekka.
Kukaan ei ole iloissaan, kun tyttö syntyy:
Hänen perheensä ei laita yhtään säästöön.
Sitten hän kasvaa ja piiloutuu huoneeseensa
Peläten miestä ja katsoa tämän kasvoihin.
Kukaan ei itke, kun hän jättää kotinsa --
Huomaamatonta, kuin pilvet sateen lakatessa.
Hän kumartaa päällää ja rauhoittaa kasvojaan,
Hänen hampaansa takertuvat punaisiin huuliin:
Hän kumartaa ja polvistuu lukemattomia kertoja.
Hänen täytyy olla nöyrä jopa palvelioille.
Miehen rakkaus on kaukaista, kuin tähdet taivaalla,
Vielä auringonkukka taipuu Aurinkoa kohti.
Heidän sydämmet ovat etäämpänä, kuin vesi ja tuli--
Sata pahuutta huohottaa hänen päällään.
Hänen kasvojaan seuraa vuosien muutos:
Hänen herransa löytää uusia huvituksia.
He, jotka olivat joskus kuin esine ja sen varjo,
Ovat nyt yhtä kaukana kuin Hu Ch'inistä.
Ennemmin Hu ja Ch'in tapaavat toisensa,
kuin heidän osansa vastaisivat Ts'anin ja Ch'enin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Yhden miehen sydämeen ei mahdu kahta ämmää.