Joka päivä kun herään mieleeni palautuu, että teet minulle pahaa. Et vain itse sitä ymmärrä. Kerrot, että sinun on pakko pitää toista naista rakkaimpanasi, koska olen niin ymmärtämätön, toinen nainen arvostaa sinua. Jäät kiinni rakkaussuhteesta, maailmani murenee. Sanot, ihan sama ollaanko yhdessä vai ei. Voit olla minun kanssa, jos muutun ystävälliseksi, enkä koskaan mainitse toisista naisista enää. Tapaat naista, en saa sanoa mitään asiasta. Sattumiahan ne ovat. Mikä luulosairas olen. En voi huutaa, en voi itkeä, minun pitää hymyillä kauniisti. Käsi ei pysty ojentumaan toista kohti, toisen käsikään ei tavoittele. Kohta saan kuulla, miten en anna tarpeeksi hellyyttä, taas on syy mennä naisen luokse. Olen loputtoman surullinen. Onko minulla syytä elää, en saa voimavaroja olla yhdessä, tai erota. Sinulla on voimavaroja, saat niitä naiseltasi, hänhän palvoo sinua. Teetkö päätöksen puolestani. Vai säälitkö niin, ettet kykene. Miten minun käy, minun jota on lyöty lyömästä päästyään ja omaa syytäni kaikki kuitenkin? Naisesi kanssa nautitte salatapaamisista, kiihkeistä jännittävistä tapaamisista. Fyysisyyden jälkeen nauratte, kuinka olen hölmö ja rasittava. Te ansaitsette toisenne, hienot vahvat ihmiset.
Miehelleni
pilkkana pidetty
9420
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Näinhän se menee, että mies saa kaiken tuntumaan, kuin hänen petturuutensa ja raukkamaisuutensa olisi sun syytä. Näin se ei kuitenkaan ole. Hän ei osaa arvostaa sua, vaikka ymmärrät ja annat anteeksi. Silti hän vielä lyö sua vasten kasvoja. Hän ei ansaitse sua. Löydät vielä miehen joka arvostaa. Jätä hänet elämään tyhjää elämäänsä, ehkä hän joskus ymmärtää mitä menetti.
Voimia sulle.
Olisitko kuitenkin läheisriippuvainen, et vaikuta pärjäävän ilman yhtä miestä ?
En tarkoita loukata vaan pohdi oikeasti kuka sinua satuttaa: tuo miehesikö vaiko satutko jatkuvasti itse itseäsi alistumalla huonoon kohteluun ? Ansaitset varmaan parempaan kohtelua ja sitä varten on joskus otettava jalat alleen huonosta liitosta.
Juuri noin se menee, ihan kuin olisi käsikijra omista kokemuksista. Kun lähdet, miehesi on siitä hyvillään. Antaa vain sinun valita. Kovia aikoja sinulla on luvassa, mutta silti kannattaa lähteä, muuten hajoat vielä enemmän palasiksi, etkä pääse enää minnekään. On tosin mahdollisuus että miehesi riekkuu aikansa ja sitten rauhoittuu. Mutta voitko sitten antaa kaiken anteeksi ja elää tasapainoisesti. Se on varmaa, että mitä heikommalta näytät, sitä porhommaksi ja röyheämmäksi miehesi tulee. On raskasta sekin. Jos sinulla on taloudellinen mahdollisuus lähteä niin ala järjestellä muuttamista. Yritä itkeä muualla, heikkoa raukkaa ei kannata näyttää vaikka sellainen olistkin sillä hetkellä. Minä muutin, olen ikävöinyt miestäni koska häntä rakastin. Nyt on jo hyvin ja uusi suhde. Miehelläkin on ja hänkin vaikuttaa tyytyväiseltä.
Aivan. Olen monta kertaa ihmetellyt, että kun olen oikein lyöty, mieheni muuttuu entistä ilkeämmäksi. Hänellä ei ole minkäänlaisia säälintunteita. Toivoin, että hänellä olisi edes niitä. Läheisriippuvainen olen aivan varmasti, siitähän sanani kertovat satuttavasti. En todella tiedä, mihin suuntaan menen. Hymyilen, yritän olla pärjäävän näköinen, sisällä synkkää mustaa, kaadunko pian, enkä jaksa nousta. Kohta huomaan, että elämä on ohi, katkera varmasti olen. Miksi minulle tehtiin niin. Niin, haluanko elää loppuelämäni yksin, onko se parempi. Jotenkin tuntuu, että sitten myönnän minua tallotun aivan todella, ja kaikki muutkin sen tietävät. En varmaan koskaan pääse pettymyksestä eroon, katkera olen silloinkin, katkera ja yksin.
Sun pitää opetella suuttumaan! Sulla on oikeus sun omiin tunteisiin. Et ole vastuussa muiden tunteista!
Yksin jääminenkö sua pelottaa? Älä pelkää, kyllä muitakin ihmissuhteita vielä tulee. Voit alkaa harrastamaan ja löytää uusia ystäviä. Voi olla, että löydät vielä hyvän kumppaninkin.
Sitä miestä ärsyttää sun heikkoutesi, siksi se on ilkeä. Huomaa, että sulle voi tehdä mitä vaan ja hyväksyt kaiken. Sun täytyy oppia näyttämään, miten sua saa kohdella. Niin kauan sua kohdellaan huonosti, kun annat niin käydä.
Lähde pois ja heti. Muuten olet oikeasti todella palasina ja sen jälkeen kaikki on niin monin verroin vaikeampaa ettet pysty vielä edes kuvittelemaan vastaavaa :)
Tsemppiä, pakkaa kamat ja haistata pitkät :)
Sun ukkos täys paskiainen, miksi sinä ihana nainen kattelet tollasta kusipäätä.Hurjasti paljon narsistin vikaa ja ei tietenkään näe itsessään mitään vikoja.Se iso horo lehmä jota käy naimassa on samassa mukana ja samanlainen häiriintynyt persoona kuin ukkosikin.Äkkiä karkuun ja ihanaa uutta elämää etsimään nainen!Samantyyppiset tunteet itsellänikin ollut...mitintää riittää.Onnea ja halaus!
Minä en kertakaikkiaan hyväksyisi tuollaista. Ota ja nosta kytkintä, mitä enää odottelen hänhän alentaa sinun arvoasi naisena. Lopeta hymyilemästä tekohymyä ja toimi. Tuollainen mies ei ansaitse kunnon naista vaan sellaisen joka on itsekkin epärehellinen.Samanliset lapset leikkivät parhaiten yhdessä. Rinta rottingille vaan
Mitä ihmettä?! Nyt teet elämäsi suurimman asian, lähdet kävelemään niiltä jalansijoiltasi ja opettelet arvostamaan itseäsi. Se on sinun ensisijainen tehtäväsi.
Oikeasti nainen!
Anteeksi nyt, voi olla kovaa tekstiä mutta: sinulle tehdään noin vain niin kauan kun _sinä_ annat itsellesi niin tehdä.
Älä kerjää arvostusta. Älä kerjää oikeutusta olemassaolollesi. Älä kerjää mitään. Sinä olet hyvä ja arvokas juuri siksi että sinä olet sinä. Uskalla olla!!!!
Älä heittäydy marttyyriksi tai objektiksi. Sinulla on valta ja vastuu päättää itsestäsi ja omasta hyvinvoinnistasi. Ota se vastuu ja kasva niihin mittoihin mitä sinä voit olla