Mikäli minä kohtaan koskaan sellaisen minua todella arvostavan ja rakastavan miehen, jonka kunnollisuus näkyy myös tekojen tasolla eikä vain puheissa. Joka ei tallo tunteitani katuojaan ja yritä loukata minua tahallisesti, pilkkaa ja väheksy minua, käytä minua tavalla tai toisella vain hyväkseen ja se tavallinen mies vielä aidosti välittää minusta ja osoittaa sen jotenkin, että tiedän hänen olevan minusta kiinnostunut, niin olen valmis tekemään melkein mitä vain sen miehen ja sellaisen suhteen eteen.
Sellaiset miehet eivät vain ole koskaan minusta kiinnostuneita koska en ole tarpeeksi nuori ja kaunis. Aivan kuten tämän palstan hokema kuuluu, rumalla naisella ei tee mitään. Minun kaltaiseni naiset eivät kelpaa, jotka osaamme tavallista kilttiä ja naista arvostavasti kohtelevaa miestä arvostaa koska emme ole kauniita. Me saamme osaksemme vain halveksuvaa käytöstä tai välinpitämättömyyttä olemmepa sitten miten hyväsydämisiä, uskollisia ja mukavaluonteisia hyvänsä.
Ainut tapa saada minkään näköistä läheisyyttä ja hellyyttä tai tunnetta, että joku voisi välittää minustakin, olisi suostua miehille pelkäksi helpoksi panoksi, joka heitetään menemään arvottomana kuin käytetty vessapaperi käytön jälkeen. Ja jos sorrut siihen koettaessasi hakea edes vähän lämpöä tai olet niin sinisilmäinen, että edes hetken luulet, että sinustakin voisi joku välittää, niin sitten olet kaiken muun vastenmielisen lisäksi vielä halpa arvoton lutkakin.
En luule enkä väitä etteikö hyviä miehiä olisi olemassa, on niitä ja tunnen itsekin joitakin sellaisia. Ne vain ovat usein varattuja tai sinkkuina ollessaan eivät kiinnostu minusta enkä pärjää kilpailussa nuorempia ja kauniimpia vastaan. Aivan sama millainen luonne sillä nuoremmalla ja kauniilla on tai miten inhottavasti se nainen mahdollisesti miestä kohtaan käyttäytyy, niin mies valitsee aina silti sen kauniimman.
Kerta toisensa jälkeen vaikka koettaisin tukea miestä kuinka, osoittaisin välittäväni ja olisin miten ymmärtävä, hellä ja hoivaava hyvänsä, niin sillä ei ole mitään merkitystä. Lopputulos päätyy aina lopulta samaan, minut painetaan maanrakoon ja etsitään sitten joku kauniimpi olipa se sitten millainen hyvänsä luonteeltaan ja naureskellen pilkataan vielä minua muille.
Enkä nyt väitä tässä sitäkään, että kaikki kauniimmat olisivat jotenkin huonoja luonteeltaan, tottakai kauniissakin ihmisissä on myös hyväluonteisia, mutta vaikka se kauniimpi olisi millainen narttu hyvänsä, niin silti vähemmän kauniina jään aina toiseksi.
Lähes jokainen mies joka minulla on elämässäni ollut, on edellä kuvatun kaltaisesti kohdellut ja sitten aikansa sylkykuppina käytettyään hylännyt pelkkänä roskana ja vaihtanut kauniimpaan ellen sitten ole itse älynnyt ajoissa jo ennen hylkäämistä lähteä, kun en ole enää jaksanut olla toiselle vain huonosti kohdeltava mitättömyys. Sitten, kun on käyty kokeilemassa jos minkäkinlaista kusipäistä naista tai saatu pakit kauniimmilta, niin minä olisinkin taas näille samoille miehille kelvannut. Ovat kuulemma tajunneet arvoni vasta menetettyään minut. Tämän olen kuullut useammankin miehen suusta elämäni aikana ompa kyseessä ollut sitten pelkkä ystävä tai syvempää. Niin tyhmä en sentään ole, että kaiken sen huonon kohtelun jälkeen olisin enää uskonut heitä ja ottanut takaisin. Nähnyt niin monta tapausta ystävieni kohdalla vierestä miten siinä käy. Sillä tavoin päädytään vain jonkun miehen nyrkkeilysäkiksi.
Vaihtoehdot eivät ole hääppöiset; olet yksin ja vailla hellyyttä, läheisyyttä ja välittämistä edes lyhytaikaisesti, tai alistut ilmaiseksi huoraksi jollekin, joka kelpuuttaa sinut pitkin hampain panemishalujensa ajaksi ja kohtelee sinua hyvin ehkä siihen asti kunnes saa mitä haluaa ja sitten osoittaa halveksuntansa ja kääntää selkänsä tai huolit miehen joka kyllä pysyy rinnallasi, kun ei muitakaan saa, mutta hakkaa ja kohtelee huonosti.
Ja näin käynyt aina silloinkin, kun olen omaa jo entuudetaankin kohtuullisella tasolla olevaa rimaani laskenut ja tutustunut sellaiseen mieheen, joka ei ole ollut muiden silmissä komea tai jonka ongelmia ja muita epämieluisia piirteitä tai puutteita olen suvainnut ja miehen hyväksynyt karvoineen kaikkineen ja välittänyt.
Jokainen näistä vaihtoehdoista tappaa henkisesti ennemmin tai myöhemmin ja pelkäänkin, että joku päivä minulla ei ole enää mitään hyvää jäljellä toiselle annettavaksi, vaikka sen hyvän miehen kohtaisinkin ja sellainen minut joskus vielä huolisi tai, että en ehkä enää uskallakaan osoittaa välittäväni kenestäkään. Pelko on jo saanut minut vetäytymään yhä enemmän syrjään ja jäämään vain kotiin turvallisesti piiloon, ettei sattuisi enää. Yksinäisyyskin kuitenkin satuttaa.
Jos voisin, niin vaihtaisin kaikki hyvät piirteet luonteessani oitis kauniimpaan ulkonäköön. Silloin kelpaisin ja saisin osakseni arvostavaa ja rakastavaa kohtelua. Nyt olen vain "rumalla naisella ei tee mitään" hylkytavara.
Sellaiset miehet eivät vain ole koskaan minusta kiinnostuneita koska en ole tarpeeksi nuori ja kaunis. Aivan kuten tämän palstan hokema kuuluu, rumalla naisella ei tee mitään. Minun kaltaiseni naiset eivät kelpaa, jotka osaamme tavallista kilttiä ja naista arvostavasti kohtelevaa miestä arvostaa koska emme ole kauniita. Me saamme osaksemme vain halveksuvaa käytöstä tai välinpitämättömyyttä olemmepa sitten miten hyväsydämisiä, uskollisia ja mukavaluonteisia hyvänsä.
Ainut tapa saada minkään näköistä läheisyyttä ja hellyyttä tai tunnetta, että joku voisi välittää minustakin, olisi suostua miehille pelkäksi helpoksi panoksi, joka heitetään menemään arvottomana kuin käytetty vessapaperi käytön jälkeen. Ja jos sorrut siihen koettaessasi hakea edes vähän lämpöä tai olet niin sinisilmäinen, että edes hetken luulet, että sinustakin voisi joku välittää, niin sitten olet kaiken muun vastenmielisen lisäksi vielä halpa arvoton lutkakin.
En luule enkä väitä etteikö hyviä miehiä olisi olemassa, on niitä ja tunnen itsekin joitakin sellaisia. Ne vain ovat usein varattuja tai sinkkuina ollessaan eivät kiinnostu minusta enkä pärjää kilpailussa nuorempia ja kauniimpia vastaan. Aivan sama millainen luonne sillä nuoremmalla ja kauniilla on tai miten inhottavasti se nainen mahdollisesti miestä kohtaan käyttäytyy, niin mies valitsee aina silti sen kauniimman.
Kerta toisensa jälkeen vaikka koettaisin tukea miestä kuinka, osoittaisin välittäväni ja olisin miten ymmärtävä, hellä ja hoivaava hyvänsä, niin sillä ei ole mitään merkitystä. Lopputulos päätyy aina lopulta samaan, minut painetaan maanrakoon ja etsitään sitten joku kauniimpi olipa se sitten millainen hyvänsä luonteeltaan ja naureskellen pilkataan vielä minua muille.
Enkä nyt väitä tässä sitäkään, että kaikki kauniimmat olisivat jotenkin huonoja luonteeltaan, tottakai kauniissakin ihmisissä on myös hyväluonteisia, mutta vaikka se kauniimpi olisi millainen narttu hyvänsä, niin silti vähemmän kauniina jään aina toiseksi.
Lähes jokainen mies joka minulla on elämässäni ollut, on edellä kuvatun kaltaisesti kohdellut ja sitten aikansa sylkykuppina käytettyään hylännyt pelkkänä roskana ja vaihtanut kauniimpaan ellen sitten ole itse älynnyt ajoissa jo ennen hylkäämistä lähteä, kun en ole enää jaksanut olla toiselle vain huonosti kohdeltava mitättömyys. Sitten, kun on käyty kokeilemassa jos minkäkinlaista kusipäistä naista tai saatu pakit kauniimmilta, niin minä olisinkin taas näille samoille miehille kelvannut. Ovat kuulemma tajunneet arvoni vasta menetettyään minut. Tämän olen kuullut useammankin miehen suusta elämäni aikana ompa kyseessä ollut sitten pelkkä ystävä tai syvempää. Niin tyhmä en sentään ole, että kaiken sen huonon kohtelun jälkeen olisin enää uskonut heitä ja ottanut takaisin. Nähnyt niin monta tapausta ystävieni kohdalla vierestä miten siinä käy. Sillä tavoin päädytään vain jonkun miehen nyrkkeilysäkiksi.
Vaihtoehdot eivät ole hääppöiset; olet yksin ja vailla hellyyttä, läheisyyttä ja välittämistä edes lyhytaikaisesti, tai alistut ilmaiseksi huoraksi jollekin, joka kelpuuttaa sinut pitkin hampain panemishalujensa ajaksi ja kohtelee sinua hyvin ehkä siihen asti kunnes saa mitä haluaa ja sitten osoittaa halveksuntansa ja kääntää selkänsä tai huolit miehen joka kyllä pysyy rinnallasi, kun ei muitakaan saa, mutta hakkaa ja kohtelee huonosti.
Ja näin käynyt aina silloinkin, kun olen omaa jo entuudetaankin kohtuullisella tasolla olevaa rimaani laskenut ja tutustunut sellaiseen mieheen, joka ei ole ollut muiden silmissä komea tai jonka ongelmia ja muita epämieluisia piirteitä tai puutteita olen suvainnut ja miehen hyväksynyt karvoineen kaikkineen ja välittänyt.
Jokainen näistä vaihtoehdoista tappaa henkisesti ennemmin tai myöhemmin ja pelkäänkin, että joku päivä minulla ei ole enää mitään hyvää jäljellä toiselle annettavaksi, vaikka sen hyvän miehen kohtaisinkin ja sellainen minut joskus vielä huolisi tai, että en ehkä enää uskallakaan osoittaa välittäväni kenestäkään. Pelko on jo saanut minut vetäytymään yhä enemmän syrjään ja jäämään vain kotiin turvallisesti piiloon, ettei sattuisi enää. Yksinäisyyskin kuitenkin satuttaa.
Jos voisin, niin vaihtaisin kaikki hyvät piirteet luonteessani oitis kauniimpaan ulkonäköön. Silloin kelpaisin ja saisin osakseni arvostavaa ja rakastavaa kohtelua. Nyt olen vain "rumalla naisella ei tee mitään" hylkytavara.
Vastaukset 154
Vanhimmat
Luin tekstisi melkein kokonaan ja tunsin jopa pientä empatiantunnetta nousevaan rintaan. Ajattelin vastata sinulle asiallisesti ja lohduttavasti. Sitten tulin siihen kohtaan, jossa kerrot kuinka kamalalta sinunsta tuntuu kun olet ottanut omantasoisiasi, epäsuosittuja miehiä, ja kuinka vaikea sinun on ollut heihin tyytyä.
En tarkoittanut sitä sillä tavalla. Jos se olisi minusta kamalalta tuntunut niin enhän olisi heistä varmasti kyennyt välittämään. Ennakoin vain täältä lukemani kommentit joissa kuitenkin olisi syytelty, että kelpuutan vain YTM:iä tai muuta roskaa. Tarkoitin sillä, että vaikka karsisin omista toiveistani tai ihanteistani miten paljon hyvänsä,niin aina sama lopputulos.
Miksi kenenkään miehen tulisi huolia ruma nainen? Pitäähän naisen miellyttää silmää!
Sinäkin tosiaan haaveilet niistä YTM:stä ja se tasoisesi ATM olisi vain hätävara aisankannattaja ja elättäjä paremman korvikkeena sillä välin, kun koko ajan etsisit sitä parempaa ja tasokkaampaa miestä ja ero olisi vain ajan kysymys.
Ja miehen pitää tietää milloin jättää ne provoilut tekemättä ja vaan antaa olla.
Aloittajalle jaksamisia, kun en sinua tai tilannettasi paremmin tunne niin en osaa oikein muuta sanoa.
"Miksi kenenkään miehen tulisi huolia ruma nainen? Pitäähän naisen miellyttää silmää!"
Juuri näin. Millään muilla ominaisuuksilla ei ole mitään arvoa miehille kuin kauneudella. Niinhän minäkin juuri kirjoitin.
"Sinäkin tosiaan haaveilet niistä YTM:stä ja se tasoisesi ATM olisi vain hätävara aisankannattaja ja elättäjä paremman korvikkeena sillä välin, kun koko ajan etsisit sitä parempaa ja tasokkaampaa miestä ja ero olisi vain ajan kysymys. "
No jos YTM:stä haaveilu on sitä, että toivoisi, ettei kumppanilla olisi vaikeita päihdeongelmia, pahoja mielenterveydellisiä sairauksia tai kiivasta ja ilkeää luonnetta jne, niin sitten kai näin. Koskaan en ole elämässäni pitänyt ketään hätävarana, enkä pettänyt vaikka siihen kyllä rumallakin naisella tarjoutuisi tilaisuuksia, enkä ole aikonut aloittaa sitä nytkään. Sen verran on sentään itsekunnioitusta vielä jäljellä, vaikka sitäkin on koitettu musertaa ja mikäli koskaan vajoaisin niin alas, että alkaisin kohtelemaan muita yhtä huonosti kuin mitä olen itse saanut osakseni niin toivon että yksinäisyys vie minut hautaan ennen sitä.
Päivystävä asiakaspalvelija-pillunnuolija heti paikalla.
Kantsii nähdä bullshitin läpi.
Kiitos. Toistaiseksi vielä jaksettu sinnitellä kaikesta huolimatta jotenkin. Ei voi tosin sanoa, että hyvin. Ja eipä kai vuodatukseeni paljoa mitään voi sanoakaan tai mitään ratkaisua siihen tarjota. Surkeat kortit elämässä ja paljon tunteettomia ihmisiä ympärillä, niin minkäs sille tekee. Mutta ehkä tämä jollekin toiselle tuo jotain lohtua, samalla kun puran tuntojani tänne. Jollekin toiselle joka ehkä joskus tuntenut ja kokenut jotain samanlaista. Tietää ainakin ettei ole ainoa.
Sinulle paha oloni on vain bullshittiä, mutta minulle kuitenkin totta.
"No jos YTM:stä haaveilu on sitä, että toivoisi, ettei kumppanilla olisi vaikeita päihdeongelmia, pahoja mielenterveydellisiä sairauksia tai kiivasta ja ilkeää luonnetta jne, niin sitten kai näin."
Jahas, tässä on Neiti "Ymmärtäjä-Pelastaja-Parantaja kyseessä, joka on erikoistunut puolirikollisten rentujen pelastamiseen ja muuttamiseen kunnon kansalaisiksi. Just tyypillistä sellaisille vähemmän kauniille naisille, jotka eivät saa sitä omaa jääkiekkoilija-toimitusjohtaja-varakkaasta suvusta olevaa perijää- pokattua, mutta joille ei myöskään se tylsä väritön tasainen tavismies saa pillua kostumaan.
En ole erikoistunut minkään puolirikollisten hyysäämiseen tai kuvittele, että pystyisin ketään pelastamaan tai parantamaan renttuutta. En myöskään ole mikään kaikkien rikollisten ymmärtäjä vaikka paljon muita vähemmän miellyttäviä ominaisuuksia usein siedänkin, ja ilmeisesti liikaakin. Voisitko olla vääristelemättä sanojani. Minähän nimeomaan kirjoitin, että sellaisia en toivo vaan tavallista oikeasti kilttiä miestä, joka on sitä muutakin kuin sanojen tasolla.
Mitä muita arvokkaita ominaisuuksia naisella on kun naisellinen kauneus ja seksi?
Siis mitä miehillä itsellään ei olisi?
Vastaus: ei mitään - miehet osaavat ja pystyvät kaikkeen muuhun itsekin ja paljon paremmin, rasittavaa ja heikkolahjaista naista ei tarvita muuhun!
Siitähän minä juuri kirjoitin, että selvästi monien miesten mielestä naisessa ei muuta hyvää nähdä tai arvosteta. Millään muulla kuin kauneudella ja seksillä ei miehiä kerran kiinnosta. Jaat siis selvästi jo nahoissani tuntemani käsityksen. Mitäpä sitä vakuuttelemaan mitään muutakaan. Sinulle ja monille muille vastaus on juuri tuo.
Naisten puheet ovat pääsääntöisesti pelkkää manipulointia ja valetta."Oikeasti kiltti mies, joka on sitä muutakin kuin sanojen tasolla" tarkoittaa käytännössä, että mies siittää naisen haluamat lapset, ostaa, maksaa ja toteuttaa talot, autot, mökit, veneet ja ylipäänsä kaiken, mitä nainen vain kehtaa ja ilkeää pyytää, tai mies menee vaihtoon. No menee vaihtoon ennemmin tai myöhemmin joka tapauksessa, koska suomalaisille naisillle ei riitä mikään ja aina on tarjolla varakkaampaa ja hölmömpää. Varsinkin kun naisilla ei ole minkäänlaisia moraalisia ongelmia siipan vaihtoon, oli yhteisiä lapsia tai ei, vaan yhteiskunnan tasoltakin valtiofeminismi lähinnä kannustaa siihen - itsenäinen nainen tekee rohkean ratkaisun..
Miksi naisille on niin vaikeata tyytyä osaansa heikompana ja turhempana sukupuolena?
Kun kerran niin ihan fysiologisesti on, naisilla on pienemmät ja heikommat aivot.
Minua ei miehen rahat tai omaisuus kiinnosta. Riittää etten itse joudu miestä elättämään, ainakaan jatkuvasti, eri asia sitten, jos jokin sairaus vaikka veisi mieheltä työkyvyn tai muuta vastaavaa mille ei sitten mitään voisi, sitten pitäisi vain koettaa selvitä minun tuloillani. En tietenkään tahtoisi mitään elämäntapaloista itselleni joka käyttäisi taloudellisesti hyväkseen, kun en ole sellainen itsekään. Ei sillä, että minusta mitään rikasta elättäjää saisikaan, mutta ei kyllä rahanahnetta lunttuakaan. Minulle sopisi vallan mainiosti yhdessä asuessa esimerkiksi se, että asumiskulut puoliksi ja muut kulut ja rahat molempien omia. Tottakai jokin kesäpaikka olisi varmasti ihana, mutta en ole keneltäkään mieheltä mitään noista vaatimassa tai edes toivomassa, kun en sellaisia pystyisi itsekään hommaamaan.
Sellaista naista ei ole olemassakaan, jota ei miehen rahat ja ostovoima kiinnosta - ei ainakaan Suomessa.
Tuota et kyllä varmasti usko itsekään. Noudatan nyt kuitenkin toisaalta saamaani neuvoa ja menen nukkumaan.
Kylläpä kannattaa pitää miesten palkat korkeampina, että pääsee jatkamaan tätä samaa ruikutusta (joka on kieroa, koska miehet tykkää tästä asetelmasta) niin kauan kuin joku vierellä kuuntelee. Ei kylläkään kaikki miehet ole muuta kuin keskituloisia, mutta elvistelevät jo muutamalla satasella, joka on yli vaimon palkan ja odottavat jotain ihme kuninkaallista kohtelua "elättämisen" vastapainoksi.
Tosiaankin jossain vaiheessa naista alkaa niin tosipaljon panettaa että se lähtee hakemaan tosimiestä eli jotain agressiivisen ja väkivaltisen oloistata tatuoitua miestä itseään nussimaan.
XD Jos olisit niin fiksu kuin luulet olevasi, niin tietäisit ettei aivojen koolla ole vaikutusta älykkyyteen. Aivojen ryppyisyydella on ja aivojen koon suhteella muuhun ruumiiseen(naiset ovat keskimäärin myös muutenkin pienempiä).
Naisten aivot eivät myöskään ole kapasiteetiltaan yhtään heikommat.
Opiskele vähän poika, niin katsotaan sitten uudelleen.
Sellaisia naisia sattuu Suomessakin olemaan, pitäköön mies rahansa ja ostovoimansa ihan itsellään, kun vain osaisi edes jollain tasolla ihmisiksi elää ja toisia arvostaa
Miksi valitset aina sellaisia naisia? Kyllä toisenlaisiakin on...
Siksikö tutötä pärjäävät poikia paremmin koulussa ja korkeakoulutetuista jo yli 60% on naisia? Mutta siis on ihanaa, että mies on vahvempi, etenkin jos hän osaa käyttää voimiaan harkiten perheensä _suojelemiseen_ eli on turvallnen kumppani. Jos sinä olet hyögyllisempi siellä, niin ole ihan rauhassa. Miten se naisten hyödyllisyyteen liittyy?
Sinulla on aivan selvästi liikaa velvollisuuden tuntua, vastailet täälläkin kaikkiin idioottiprovoihin ja yrität ymmärtää heitä. Anna idioottien jauhaa ja mene itse vaikka nukkumaan.
Voi olla, että olet oikeassa. Ei vain tunnu kivalta, kun sanomisiani vääristellään.
Tämä on elämänkolhimien tyyppien pesäke. Joilta muut ihmiset ja epäonnistumiset ovat potkineet empatian pois. Ei täältä kannata odottaa empatiaa kuin joiltakin harvoilta kirjoittajilta, ja hekään eivät ole öisin langoilla.
No nämä tyypit nyt eivät tiedä elämästä yhtään mitään. Ja sehän niitä vituttaakin :D
Joku nainen valittaa kovaa kohtaloaan, vaikka on saanut munaa elämässään vaikka kuinka.
Täällä on miehiä, jotka eivät ole panneet koskaan, ketään.
Että repikööt sorsa siitä.
Köyhä on elämä jos panemaan pääseminen on kova juttu.
Samaiset tyypit kääntävät kaikki keskustelut koskemaan itseään. Aloita vaikka Norjan psykopaatista, viiden minuutin kuluttua onkin kyse kirjoittajan panemaan pääsemisestä.
Mene sinä ankka homobaariin jos munan puute on noin valtavaa.Ja kun ette laatuhomoilta mitään kuitenkaan saa, niin voitte porukalla tyydyttää toisenne.
Siis että, jos on koskaan elämässään saanut seksiä, ei ole oikeutettu valittamaan mistään, sillä aina on olemassa niitä jotka eivät ole vielä saanet seksiä.
Varsinkaan nainen ei ilmeisesti saa kertoa kokemastaan yksinäisyydestä, jos hän on joskus seurustellut, koska palstan ATM.t eivät ole saaneet ikinä pillua. Sen verran oon palstaa seuraillut että oon huomannut, jos nainen täällä palstalla avautuu, tulee paskaa niskaan.
Mitä helvettiä?
Tällä palstalla konkretisoituu esimerkillisesti vanha sanonta: "Siitä puhe mistä puute".
Ei taida näillä eräillä olla juuri muu mielessä koskaan. Mikä on varsin traagista.
"Ovat kuulemma tajunneet arvoni vasta menetettyään minut. Tämän olen kuullut useammankin miehen suusta elämäni aikana ompa kyseessä ollut sitten pelkkä ystävä tai syvempää. Niin tyhmä en sentään ole, että kaiken sen huonon kohtelun jälkeen olisin enää uskonut heitä ja ottanut takaisin."
Tätä en tajua. Oletko siis "jättänyt" ystävämiehet sillä lailla, että jos heillä on ensin jotain muuta sutinaa, ja vasta jossain myöhemmässä vaiheessa he alkavat kypsyä kiinnostukseen sinua kohti, niin sen jälkeen he eivät enää kelpaa sinulle? Sori mutta kyllä aika moni joutuu aikansa yrittämään ja erehtymään ennen kuin selviää, mikä on lopulta oikea vaihtoehto.
Lue se aloitus uudelleen.
Ei sellaista porsasta kannata naisen takaisin huolia, jonka tunteet kypsyvät koko kaupunkia nussiessa. Takaisintulo lienee yhtä väliaikaista kuin ensiesiintyminenkin.
niin siis itse kirjoitat:
> Tämän olen kuullut useammankin miehen suusta elämäni aikana ompa kyseessä > ollut sitten pelkkä ystävä tai syvempää.
Eli sanot, että pelkät ystävätkin ovat menettäneet sinut (eli olet heidät hylännyt).
Minä ymmärsin sen jotenkin niin että on ollut joitain miespuolisia ystäviäkin mitkä on kai kohdellut huonosti ja ystävyys sitten päättynyt. Ei kenenkään varmaan mitä vain paskaa tarvitse sietää ystäviltäänkään että voi lähteä nostelemaan. Minä en ainakaan sietäisi.
En ole aloittaja.
Kirjoitin silloin yön tunteina ilmeisesti vähän epäselvästi, mutta juurikin noin asian tarkoitin kun joku jo huomauttikin, että olipa kyseessä sitten ystävä tai enemmän, niin tunnun saavani osakseni miehiltä vain sen sylkykupin roolin. En usko, että kukaan voi sanoa minun hyljänneen ketään, vaikka tarpeeksi paskaa niskaan saatua sitten lopettaisikin yhteydenpidon. Vai pitäisikö sinusta sitten ystävyyden nimissäkään kestää kuinka kurjaa ja halveksuvaa kohtelua hyvänsä?
pitää olla rakkautta, ennen panemista, todellakin ei ihminen ole kone, onko normaalia vaatia panemista jos ei edes tunne ihmistä..
Joo se pitäisi onnistua saamaan se itselleen sopiva mies silloin nuorena kun vielä kuitenkin sitä nuoruuden vetovoimaa ja kauneuttakin on jäljellä, se mitä sitä sitten on. Jo useampienkin muiden miesten käytössä ollut ja jättämä ja heille siis kelpaamattomaksi jo nuorempana ollessaankin tullut nainen on jo pelkästään tämän asian vuoksi monelle miehelle niin paha turn-off, että mieluummin sitä on vaikka ikänsä kokonaan ilman naisia kuin lähtee alkuunkaan tällaisen tapauksen kanssa olemaan tai edes yrittämään olla. Ehkä silloin voisi tulla kysymykseen jos nainen olisi selvästi poikkeuksellisen hyvän näköinen ja siis vielä vanhampanakin ollessaan.
Vaikka kuinka aidon ja avoimen aloituksen tekee, niin sontaa saa naamalleen. Täällä siis puhuvat sinkut, ne miehet, jotka aloittajalle (ja minulle) on tarjolla. Tilanne on huono.
Tuo vähemmistö, joka jankuttaa kauniista naisista koostuu miehistä, jotka pelkää läheisyyttä. Kauneusvaatimukset ovat hyvä tekosyy. Kun ei uskalla päästää toista ihmistä lähelle, voi aina selviytyä tilanteesta perääntyessään ja sanoa, että olipa ruma.
Katsotko tosiaankin kaikkien tällä palstalla kirjoittelevien sinkkumiesten olevan tarjolla sinulle ja valmiita ottamaan sinut naisekseen kunhan vain saisivat. Ei se välttämättä näin ole ollenkaan ellet sitten ole todella hyvän näköinen.
Miten joku voi lukea ja ymmrtää noin pieleen?
Ap., Miksi ajattelet että et ole kaunis?
Eikö jokainen nainen ole omalla tavallaan kaunis?
Miksi annat käyttää itseäsi hyväksi?
Eikö sinun pitäisi arvostaa itseäsi enemmän, ehkä siloin vetäisit myös toisenlaisia miehiä puoleesi?
Tämmöisiä ajatuksia mulla heräsi.
Tsemppiä.
Pelkällä itse arvostuksella ei kukaa pärjää. Kukaa ei ala vetämää puoleensa muita vain sillä että itse löytää itsestää hyviä puolia, jos muut ei lainkaa niitä arvosta. Onhan täälläki nähty näitä itserakkaita mitkä kehuu ja pitää ittiään kovinki hyvinä mutta niinpä vaan ovat heki täällä sinkkuina. En tiijä apn syitä miks pitää ittiään vähempi kauniina mutta omalla kohalla ainaki ilkiät sanat saa tuntemaa rumaksi ja huonoksi ja kauniit kehuvat sanat nätiksi.
Hyvää syksyä aplle ja älä välitä nuista tyhmistä mitkä huutelee täällä.
Ensinnäkin itserakkaudella ja hyvällä itsetunnolla (jota tarkoitin) on vissi ero.
Toisekseen kyllä minä ainakin uskon, että positiivinen ja mukava ihminen vetää enemmän puoleensa kuin mököttävä ja vihainen ihminen.
Koska se on minulle moneen kertaan eri tavoin sanottu. Tuskin sinäkään heti ensimmäisen pahan sanan tai muun vastaan tullessa käännät kenellekään selkääsi. Kyllä minä olen antanut ihmisille uuden mahdollisuuden vaikka jonkun väärän teon tai sanan joku on sanonutkin. Loputtomiin en ole sitä sietänyt ja jäänyt hyväksikäytettäväksi tai mitä tahansa sietänyt, vaan lähtenyt sitten suhteesta. Kyllä se itsearvostus on jokaisella lujilla silloin, jos kuulet muilta ihmisiltä ja etenkin niiltä joista välität tai arvostat, että olet jotenkin huono. En minä näillä tuntemuksilla ole valmiiksi ollut. Ne ovat tulleet senmyötä, kun on maanrakoon sanoilla painettu.
Hyvin usein nämä naisten aloitukset ja avautumiset parisuhteidensa vaikeuksista ovat niin eri maailmasta perus ATMin kanssa, että mitään empatiaa saati vertaistukea on aika vaikea antaa. Jos on koko elämänsä ollut yksin ja haaveilee siitä, että edes joku kiinnostuisi, edes hetkeksi, niin aloittajan elämä kuulostaa lähinnä fantasiamaailmalta jonka kokeakseen aika moni olisi valmis myymään vaikka äitinsä.
Ei sillä, että tämä nyt varsinaisesti antaisi oikeutuksen lutkitteluille ym perseilyille...
Eihän tämä ole mikään perusATM-palsta, jossa pitäisi keskustella vain perusATM:ien ongelmista.
Valtaosa yli parikymppisistä sinkkumiehistä on ATM:iä tai AKTM:iä (alemman keskitason miehiä). Ruma ja tylsä nainen voi päästä nuorenakin parisuhteeseen, mutta ruma ja tylsä mies pääsee parisuhteeseen vasta myöhemmin jos silloinkaan. Jos halutaan olla tasa-arvoisia ja keskustella myös sinkkumiesten asioista eikä vain sinkkunaisten, niin silloin keskustelun pitää pyöriä ATM:ien ja AKTM:ien ympärillä.
eli ATM.t on rumia ja tylsiä.....lallalallalllallalalla...niinpäs ne onkin....lalallalalalallla......kaikki sen kyllä tiesikin.........lalallalalalalalalla.
Rumalla miehellä ei tee mitään.
Niin tarkoitat että ATM:ltä löytyy empatiakykyä kenellekään muulle tai muiden vaikeuksiin kuin itselleen vasta pillua saatuaan? Ja sitä ennen kyky tuntea empatiaa on täysin poissa. Tämä on nyt sitten varmasti se paljon puhuttu taikapillu joka parantaa näemmä tunteettomuudesta nälänhätään ja rutosta sotiin kaikki mahdolliset ongelmat. Kannattaisi käydä patentoimassa se kapistus.
Jos sinulta vaikka amputoidaan jalat onnettomuuden seurauksena niin tarkoittaako se sitä että et saa asiaa surra koska joku toinen on syntynytkin ilman jalkoja ja että keneltäkään jolta ei itseltään ole jalkoja amputoitu ei voi tuntea mitään myötätuntoa jalkansa menettänyttä kohtaan?
ihmelogiikkaa täällä.
En taas tajua tätä logiikkaa. Jos halutaan olla tasa-arvoisia, keskustelun pitää pyöriä kokonaan ATM:ien ja AKTM:ien ympärillä? Miten se noin menee?
Kyllä jalattomuus on omalle kohdalleni paljon helpommin kuviteltivissa kuin ns. normaali ihmisten parisuhde-elämä. Siis sellainen jossa ihmisiä tavataan, suhteita alkaa ja loppuu, seksiä harrastetaan suhteissa tahi ilman... Monille ATMeille tällaiset jutut lienee tuttuja lähinnä tv:stä, mutta kun minä en juuri sitäkään katsele...
Jos minä en osaa täysin kuvitella ns. normaali-ihmisten parisuhdekoukeroiden aiheuttamia fiiliksiä, niin uskon että eivät hekään täysin ymmärrä yksinäisen ihmisen elämää. Sen verran kuitenkin voin paljastaa, että taikapilluja ja jalka-amputaatioita ei tule juurikaan mietittyä. Hyvin paljon seesteisempää on eloni tää.
Ihmisillä on erilaisia vaikeuksia. Suo anteeksi, jos minun vaikeuteni ei nyt sitten ole sinulle tai ATM:lle sopivanlainen tai samanlainen, kun heidän vaikeutensa. Kirjoitukseni voi kyllä ihan sivuuttaakin, jos kokee ettei siihen mitään kosketuspintaa.
Koska kaikki ovat tasa-arvoisia, mutta toiset ovat vain hieman enemmän tasa-arvoisia.
Uskotteko te oikeesti, että ulkonäkö on se mikä ratkaisee??
Ei varmasti pidä paikkaansa!
Ihminen on kokonaisuus ja takuulla kaikilla on ne omat hyvät ja ihanat puolensa mikäli ei itse pilaa niitä esim. negatiivisuudella, katkeruudella, itsesäälillä yms.!
Eli susta jokainen joka on sinkkuna vasten tahtoaan on siihen aina itse jotenki syypää? Selvä ja morjens.
läyliäinen
No mitenkäs sitten? Väitätkö että joku muu olisi sinkkuuden sinulle "aiheuttanut"? Johan vitsin murjaisit. Kyllä se on vain ja ainoastaan jokaisen oma vika jos vasten tahtoaan on yksin.
Uskon, että todella monilla se on juuri se ulkonäkö mikä ratkaisee, koska omalle kohdalleni näin ajattelevia on selvästikin osunut niin monta kohdalle, jotka eivät selvästi ole kyenneet minussa mitään muita ominaisuuksia arvostamaan. Sillä jopa minäkin tämän nyt lytätyn itsetuntoni kanssa tiedän, että minussa on paljon muuta hyvää vaikka en mikään kaunotar olekaan. Enkä usko, että tapaamani ihmiset ovat vain olleet tavallista pinnallisempia.
En minä ennalta valmiiksi ole negatiivinen tai naama rutussa ole ollut tai kokenut itseäni huonoksi jo ihmissuhteiden alusta alkaen. Ne tunteet ovat tulleet kuvioihin vasta, kun minut on sanoin tarpeeksi lytätty. Enkä koe olevani syyllinen siihen, että olisin jotenkin omalla asenteellani vain pilannut minusta saadun kokonaisvaikutelman ja, että syy olisi siinä.
Pitää myöntää, että vaikka en pidä itseäni pinnallisena, on ulkonäöllä kuitenkin merkitystä. En ole turhan kranttu, mutta jossain menee raja. Tunnen erään todella mukavan sinkkunaisen, joka valitettavasti alittaa tämän rajan, jonka takia tunnen itseni todella vaivaantuneeksi hänen seurassaan (siis sen takia, että koen etten saisi pitää häntä liian rumana - en edes usko että hän olisi minusta kiinnostunut).
Mutta sitä en todellakaan ymmärrä, miksi otetaan parisuhteeseen ihminen kaltoin kohdeltavaksi. Sen uskon johtuvan jostain ihan muusta kuin ulkonäöstä. Se vaatii sairasta mieltä. Kukaan terve ihminen ei lyttää kumppaniaan (ainakaan jatkuvasti). Sitä ei pidä sietää.
Minusta tuntuu että tuollaiset kiusaajaihmiset valikoivat nimen omaan tietynlaisia kumppaneita; todennäköisesti empaattisia ja tietenkin heikkoja. Sellaisia jotka ymmärtävät loputtomiin kiusaajaansa.
Uskon, että olet oikeassa. Empatiaa minulta löytyy kyllä liikaakin, siksi kai liikaa paskaa monesti siedänkin ja koetan liikaa ymmärtää toista, ennenkuin lähden nostelemaan.
Jokainen meistä jossain määrin pinnallinen ja kokee jotkut ihmiset viehättävämmiksi kuin toiset. Minä itsekin, mutta en silti kohtele tahallisen luokkaavasti niitäkään joiden ulkonäkö tai muut ominaisuudet eivät miellytä, jos ovat minua kohtaan olleet kuitenkin mukavia. Enkä alunalkaenkaan päädy edes sellaisten ihmisten kumppaniksi tai ystäväksi, joita halveksuisin syystä tai toisesta. Ne jotka joko ystäviäni tai kumppanini ovat, ovat kyllä sitten ihmisiä joita en tahallisesti halua satuttaakaan.
Tottakai ulkonäöllä on merkitystä, mutta mikäli se on ainoa hyvä asia mitä kenessäkään voi nähdä, niin se on surullista. Luulisin, että niin sinä kuin minäkin näemme ihmisissä kyllä muutakin hyvää. Ulkonäkö on vain yksi tekijä kokonaisuudessa. Toisille se on ainoa ja silloin ei millään muulla olekaan mitään merkitystä toisessa ihmisessä, että sitä voisi arvostaa ja kohdella hyvin.
en ole seurustellut, mutta lyhyt aikaisia suhteita on pari ollut ja itsellänikin tuo miellyttämisen halu ja hyväksytyksi tulemisen tunteet ovat välillä kipeitä...en edes uskalla mennä tanssikursseille tai kirjoittaa (enään) kiinnostaville naisille torjutuksi tulemisen pelossa, ymmärrän kyllä tunteesi, voimia sinulle.
Samankaltainen tunne minullakin nyt. En tiedä uskallanko enää itsestäni mitään antaa tai avautua kenellekään tai tehdä monia muitakaan asioita sen pelossa, että saan taas vain kokea samaa kelpaamattomuuden tunnetta. Kyllähän se omanarvontunnekin kärsii, kun tarpeeksi tulee takkiin ja kuulee itsestään vain huonoa. Jokainen haluaa kuitenkin saada tuntea miellyttävänsä edes jollakin tavalla muita ja etenkin itselleen tärkeitä ihmisiä. Tuntuu pahalta, että vaikka itse hyväksyn muiden ihmisten virheitä, niin minä en sitä samaa hyväksyntää omalle epätaydellisyydelleni silti saa.
Kyllähän sinäkin kumppanin löytäisit netistä, jos lasket kriteereitäsi. Eli kasvatat ikähaarukkaa jne...
Itse en jaksa valittaa enää siitä, ettei kumppania löydy, koska tiedän että itseäni paljon rumempia lämminsydämisiä naisia kyllä löytyy.
Mutta itse olen lämminsydäminen ja komea. Miksi minun pitäisi tyytyä naiseen joka on pelkästään lämminsydäminen?. Seksiä kyllä voisin antaa, mutta on kohtuutonta odottaa minulta mitään sen enempää.
Et sinäkään taavetti sitten yhtään fiksumpaa paikkaa provollesi keksinyt?
Ensinnäkin minä en ainakaan näe aloittajan kirjoituksissa mitään tietoa minkä ikäiset miehet hänen kriteereihinsä on tähän asti mahtunut. Ties vaikka olisi ollut 90-vuotiaisiin asti. Typerä kommentti siis kun ei tiedä ja sanoihan hän jo kokeilleensa kriteerien laskemistakin. Toisekseenkin mies joka todella olisi komea (muutakin kuin äitinsä mielestä) ja vieläpä oikeasti lämminsydämminen niin sellaisella olisi kyllä ottajia yltäkylläisesti (ja aivan varmasti myös niissä kaunottarissakin) niin ettei syytäkään valittaa. Kolmanneksikin lämminsydäminen ihminen ei tuollaista shittiä olisi tähän ketjuun tullut ulostamaan ja tuottamaan jollekin lisää mielipahaa jolla jo valmiiksi paha mieli.
Mitä vanhemmaksi nainen tulee, sitä vaikeampaa kumppanin löytäminen tietysti on, koska miehet kuolevat nuorempina.
Mutta kyllä noin 50 vuotias nainen löytää ainakin ihan varmasti lämminsydämisen kumppanin jos 90 vuotiaatkin kelpaa, nuoremmista naisista puhumattakaan. Ja jos ei Suomesta löydy hyvää, niin ulkomailta varmasti löytyy. Maailmassa on uskomattoman paljon miehiä joille kelpaisi ihan kuka tahansa nainen. Ja he olisivat valmiita palvomaan tätä naista kaikesta sydämestään, vaikka nainen olisi minkä ikäinen.
"Toisekseenkin mies joka todella olisi komea (muutakin kuin äitinsä mielestä) ja vieläpä oikeasti lämminsydämminen niin sellaisella olisi kyllä ottajia yltäkylläisesti"
Kyllähän minulla ottajia onkin, jos olen paikassa jossa tapaa naisia. Mutta kun minulla ei ole sellaista työtä jossa naisia tapaisi, eikä sellaista harrastusta. En myöskään ole baari ihminen, joten missä kuvittelet, että ne naiset minua lähestysivät? Kadullako?
Kukaan nainen ei sitäpaitsi voi ulkonäöstäni arvata että olen lämminsydäminen, joten se ei mitenkään paranna markkina-arvoani.
"Kolmanneksikin lämminsydäminen ihminen ei tuollaista shittiä olisi tähän ketjuun tullut ulostamaan ja tuottamaan jollekin lisää mielipahaa jolla jo valmiiksi paha mieli"
Pyydän anteeksi jos tuotin AP:lle mielipahaa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että usein on parempi puhua suoraan ja rehellisesti, kuin kaunistella asioita. Paras keino oppia näkemään asiat paremmassa valossa, on tunnustaa tosi asiat.
"Mutta kyllä noin 50 vuotias nainen löytää ainakin ihan varmasti lämminsydämisen kumppanin jos 90 vuotiaatkin kelpaa, nuoremmista naisista puhumattakaan."
-Ihanko tosissasi olet???? Tainnut Naisasialuuserin aivopesu nuorempien naisten muka himoitsemista vanhoista miehistä mennä jollekin egonsa turvottaneelle vahukselle läpi sen iän mädättämiin aivoihin. Vai pitäisi oikein vaarinsa ikäisiin vaipoissa kulkeviin naisten ulottaa jo hakunsa. Vanhainkoteihin on varmaan oikein jonoa tämän nerokkaan neuvon jälkeen!
"Maailmassa on uskomattoman paljon miehiä joille kelpaisi ihan kuka tahansa nainen."
-Joo tää on toinen joka naisen unelma noiden vaariensa vanhainkotikavereiden lisäksi. Mies jolle kelpaa ihan kuka hyvänsä. Naiset antais vaikka vasemman rintansa saadakseen olla jollekin miehelle se "ihan kuka tahansa". Hei camoon!! Huumorintaju on toki hyvä asia, mut jotain rajaa ja tilannetajua missä vitsejä laukoo. Suoruudella ja rehellisyydellä on vissi ero moukkamaisen mauttoman läpän heittoon ja vittumaisuuteen.
No sinä et nyt tajunnut tippaakaan mistä puhuin. En sanonut että kenenkään naisen unelma olisi mies jolle kelpaa kuka tahansa. En sanonut että naiset unelmoisivat paljon itseään vanhemmista miehistä.
Pointtini oli, että omia kriteereitään laskemalla löytää kyllä aina kumppanin. Sellaisen joka oikeasti välittää. Sen suhteen on turha vaipua epätoivoon, etteikö sellaista kumppania voisi löytää. Mutta jokainen itse pähkäilköön sen kanssa kuinka paljon on valmis omista vaatimuksistaan joustamaan.
ps. Olen 26 vuotias, eli en kovin vanha.
Siinä oikein lämminsydäminen mies tosiaan. =D
Luitko sinä Ap:n kirjoituksia ollenkaan ennen kuin ryntäsit kertomaan omasta erinomaisuudestasi ja kuuluttamaan miten olisi kohtuutonta vaatia Sinulta muuta kuin seksiä? Luulenpa ettei Ap Sinulta ole mitään täällä pyytämässäkään. "Lämminsydämisen" kirjoituksesi jälkeen tuskin muutkaan naiset. Minusta Ap vaikutti hyvinkin tunnustaneen tosi asiat ainakin kirjoituksensa perusteella.
Aina on näemmä näitä provoilijoita joilla on tarve päästä lyömään jo maassa makaavaa. Säälittävää toimintaa.
Ap:lle voimia! Minulla oli ex joka sai minut tuntemaan vähän saman kaltaista. Haukkui minua, uhkaili riidellessä miten saa kyllä helposti parempiakin jos en myönny tahtoonsa, petti minua ja sellaista alistamista. Onneksi en jäänyt siihen liittoon niin oman arvon tunne ei mennyt pysyvästi. Silloin se oli kyllä rankkaa kun se mies sai minut uskomaan niihin oman pienuutensa aiheuttamiin purkauksiinsa ja liiton aikainen ystäväpiiri hajosi kahteen leiriin kun olivat yhteisiä ystäviä aikaisemmin.
Silloin surua riitti ja tunnistin paljon samoja sen aikaisia ajatuksia kirjoituksestasi. Koeta löytää voimia synkimmälläkin hetkellä uskoa että elämä hymyilee vielä.
Ei minun ollut tarkoitus kehua omaa erinomaisuuttani. Halusin vain tuoda esille sen tosiasian, mistä minuakin on monta kertaa muistutettu jos olen harmitellut naisettomuuttani. Eli että kyllä niitä sisäisesti hyviä vastakkaisen sukupuolen edustajia löytyy loppujen lopuksi lähes kenelle tahansa. Myös AP:lle. Jos ei Suomesta, niin ulkomailta.
On lohduttavaa tietää, että ei ole pakko jäädä yksin. Aina on olemassa viimeinen epätoivoinen oljenkorsi.
En tosiaan kuvitellutkaan että AP minulta mitään olisi ollut pyytämässäkään. Mutta tuntuu pahalta kun en voi auttaa aloittajaa enempää ja yritin kai enemmänkin itselleni todistella, ettei se tee minusta pahaa ihmistä vaikka en tarjoudukaan hänelle siksi lämminsydämiseksi kumppaniksi.
-Haista nyt paviaani ite! Motiivis tuli ilmi jo.
"Halusin vain tuoda esille sen tosiasian, mistä minuakin on monta kertaa muistutettu jos olen harmitellut naisettomuuttani." , "Aina on olemassa viimeinen epätoivoinen oljenkorsi."
-Halusit päästä vain kostamaan jollekin onnettomalle omia mielipahojasi niistä asioista mitä sinulle sanottu. Raukkamaista!
Ei se ole kosto. Se on oikeasti hyvä pointti, joka helposti jokaiselta unohtuu.
En nyt kyllä noita kovin hyviksi pointeiksi kokenut saati, että ne olisivat saaneet minut tuntemaan oloani jotenkin paremmaksi. En ole tähänkään asti pitänyt jotain tiukkoja kriteereitä, että vain tietyn kapean marginaalin ikäinen tai että vain jumalaisen komeat kelpaisivat tms. Aivan tavallisista miehistä olen ollut kiinnostunut. Ketään nyt tuskin lohduttaa se, että jollekin todella epätoivoiselle sinun esimerkkisi mukaiselle 40v vanhemmalle ehkä toisella puolella maapalloa olevalle kelpaisi ihan kuka hyvänsä, joten minäkin varmaan tulisin sitten hyväksytyksi ja saisin hyvää kohtelua, kun vain menisin etsimään jotain tarpeeksi epätoivoista jostain Intian ghetosta. Vai koetko sinä sen lohduttavana asiana, että omat vastoinkäymisesi kumppanin löytymiselle poistuisivat heti jos vain kävisit hakemassa jonkun 66v mummelin Afganistanista itsellesi?
En ole ollut tyrkyttämässä itseäni yhtään kenellekään. Enkä ole pettynyt siihen, että joku Beckhamin tai Brad Pittin kaltainen komistus ei minua huolisi ja nyt sitten siitä jotenkin katkerana täällä jotenkin tilitä.
Nämä miehet joiden kohdalla olen siipeeni saanut ovat itse lähestyneet minua ja osoittaneet kiinnostumisensa, joten ilmeisesti en nyt ihan niin kamala voi olla kuitenkaan ulkoisestikaan, että tarvitsisi vetää säkki päälle ja ripotella tuhkaa perään vaikka en kaunis olekaan. Ikänikään ei ole minään yllätyksenä kenellekään tullut vaan se on kyllä ollut tiedossa alusta lähtien. Ja en nyt niin vanhakaan sentään vielä ole vaikka en mihinkään teiniunelmiin mitä tällä palstalla näkee sovikaan.
Ulkonäköni siis näyttää riittävän kuitenkin siihen, että miehet kyllä lähestyvät minua ja tekevät aloitteita, mutta lopputulos päätyy siihen, että en sitten kelpaakaan lopulta muuhun kuin hetken huviksi tai sylkykupiksi johon puretaan vain omat paskat fiilikset. Tukeminen vastoinkäymisissä, hellyys, seksi ja kaikki muukin mitä minulla vain olisi tarjottavanani kelpaa kyllä, mutta millekään niille ei anneta sitten mitään arvoa niin, että kohdeltaisiin edes hyvin kun en ole riittävän kaunis.
En ole ollut penäämässä sen perään, että kaikkien miesten pitäisi kiinnostua minusta. En minäkään jokaisesta vastaantulijasta piittaa sen kummemin. En tosin halveksukaan tai koe olevani jotenkin parempi niitäkään ihmisiä, jotka eivät kiinnostustani mitenkään syystä tai toisesta herätä.
Jos mies kerran itse aloitteen tekee ja seuraani haluaa, olipa sitten ystävyyttä tai muuta, niin kai sitä saa sentään odottaa, että saisi sitten edes jonkunnäköistä hyväksyntää ja kunnioittavaa ja arvostavaa kohtelua ja välittämistä osakseen? En ole kerran väkisin ollut tuppautumassa kenellekään, en ystäväksi enkä muuksikaan. Itse ainakin arvostan niitä ihmisiä joiden seuraan kerran hakeudun ja haluan, enkä osoita halveksuntaa tai pilkkaa heitä ja koeta saada heitä tuntemaan oloaan mahdollisimman mitättömäksi ja huonoksi. Enkä käytä muita vain jonain hätävarana millä ei ole mitään väliä samalla, kun haen jotain parempaa.
Ei varmastikaan ole kohtuutonta odottaa niiltä ihmisiltä, jotka läheisyyteesi hakeutuvat jotain muutakin kuin paskaa osakseen olinpa sitten minkä näköinen tai ikäinen hyvänsä ja minua ei ainakaan lohduta yhtään, että ihmismäistä kohtelua ja välittämistä saadakseni minun pitäisi hakea sitä toiselta puolelta maapalloa tai vanhuksista.
---Nämä miehet joiden kohdalla olen siipeeni saanut ovat itse lähestyneet minua ja osoittaneet kiinnostumisensa, joten ilmeisesti en nyt ihan niin kamala voi olla kuitenkaan ulkoisestikaan, että tarvitsisi vetää säkki päälle ja ripotella tuhkaa perään vaikka en kaunis olekaan.----
Miehet lähestyvät usein sellaisiakin naisia joita pitävät rumina ja lähestulkoon epämiellyttävinä. Olen itsekkin tehnyt sitä ja moni kaverini on tehnyt sitä. Joskus vaan panettaa sen verran paljon. Rumempaakin kamalaa naista panee kerrran tai pari vaikka nainen ei kiinnostaisikaan.
"Vai koetko sinä sen lohduttavana asiana, että omat vastoinkäymisesi kumppanin löytymiselle poistuisivat heti jos vain kävisit hakemassa jonkun 66v mummelin Afganistanista itsellesi?"
Totta kai se minua lohduttaa. Tiedän, että on olemassa naisia jotka oikeasti välittäisivät minusta, jos en enää kestä olla ilman kumppania. Ja hyvin todennäköisesti myös sinulle löytyy lämminsydämisiä miehiä jopa ihan täältä Suomesta. On lohduttavaa tietää että tavallaan se on kuitenkin vain itsestäni ja omista vaatimuksistani kiinni, että olen sinkku.
Totta kai minäkin toivoisin että naiset kohtelisvat minua paremmin, mutta on vain pakko hyväksyä että maailma on pullollaan ilkeitä ihmisä. Niin miehiä kuin naisia. Ja on yritettävä kehitellä jokin järjestelmä jolla saa eroteltua jyvät akanoista.
Voimia sinulle!
No minä en tuosta lohtua saa. Hyvä sitten, jos sinä saat.
Otetaan vaikka tällainen esimerkki: Nainen josta välität ja jota olet kohdellut hyvin ja ystävällisesti kutsuu sinut kotiinsa ja haluaa sinulta ehkä seksiäkin ja alkaakin sitten ilkkumaan sinua ulkoisten ominaisuuksiesi takia osoittaa halveksuntaa kohtaasi. Toisiko sen aiheuttamaan mielipahaan ja itsensä täysin epäkelvoksi paskaksi tuntemisen tunteeseen helpotusta, että kyllä minut joku epätoivoinen vanhus huolisi? Tuskin kuitenkaan.
Ja mistä minä tiedän kuka mies on sitten se oikeasti hyvä ja minua arvostava ja välittävä kun itseään hyvinä miehinä pitävätkin toimivat tuolla tavoin? Mistä sen tietää kuka on sitten se mies joka osoittaa kiinnostustaan siksi, että voisi aidosti välittää minusta ja ei koe minua vastenmielisen rumaksi ja kuka on se joka pitää kyllä oikeasti vastenmielisenä, mutta kelpuuttaa vain reiäksi mihin tyhjentää itsensä?
Mikään systeemi ei ole sellainen, että siinä erottuisi ilkeät ja kiltit jyvät akanoista, ennen kuin vasta sitten kun olet jo sitä paskaa saanut silmillesi. Mieshän kerran kelpuuttaa pantavakseen tai muuten hyväksikäytettäväkseen itselleen vastenmielisenkin ja oma kelpaamattomuus tulee vasta sitten ilmi kun huomaatkin, että kelpaatkin vain sylkykupiksi ja tulit hyväksikäytetyksi. Siitä saa sitten naisena vielä haukut päälle, että olet vain lutka ja sitten ei kelpaa kenellekään tämän palstan logiikan mukaan enää senkään vuoksi, kun olet sellaisen paskan hyväksikäyttämäksi tullut. Täysin mahdotonta se on erottaa kuka pitää sinusta ja kuka latelee vain liirumlaarumia sitten sanoessaankin jotain hyvää sinusta, ennen kuin vasta, kun on liian myöhäistä.
Kukaan nyt varmuuden vuoksi jotain katuojia lähde ruoppaamaan kuitenkaan löytääkseen sitten sen tarpeeksi epätoivoisen jolle ulkonäkö kelpaisi riittäväksi, että toinen kykenee sinussa jotain hyvääkin näkemään ja koe vielä lohdullisena, että oma taso olisi jonkun toisen mielestä vain jonkun 90v papparaisen tai vain jonkun tarpeeksi epätoivoisen tasoa vain siksi, että ei ole kuvan kaunis vaikka muita hyviä ominaisuuksia omaisikin.
Jos millään muulla ominaisuudella kuin kauneudella ei ole arvoa enää kenellekään muulle kuin jollekin todella epätoivoiselle ja ollakseen jotenkin oikeutettu hyvään kumppaniin ja kohteluun ei saa olla rumempi, niin sitten täytyy tosiaan alistua ikuiseen yksinäisyyteen. Lohdullisena en osaa sitä kuitenkaan pitää, että jotta minussa nähtäisiin ja arvostettaisiin mitään hyvää minun pitäisi olla joko kauniimpi tai ottaa joku 'tarpeeksi epätoivoinen'. Ei kukaan halua tuntea olevansa täysin vastenmielinen ja täysin arvoton vaikka ei joku missi olisikaan.
"Toisiko sen aiheuttamaan mielipahaan ja itsensä täysin epäkelvoksi paskaksi tuntemisen tunteeseen helpotusta, että kyllä minut joku epätoivoinen vanhus huolisi? "
No joo, ei se ehkä juuri sillä hetkellä lohduta. Mutta kyllä se sitten myöhemmin. Kun tajuaa että omista vaatimuksistaan se yksin oleminen loppujen lopuksi johtuu.
"Mikään systeemi ei ole sellainen, että siinä erottuisi ilkeät ja kiltit jyvät akanoista, ennen kuin vasta sitten kun olet jo sitä ****** saanut silmillesi."
Oletko varma? Oletko kokeillut sellaista, että sanot ihan suoraan, ettei seksiä ole tarjolla, ennen kuin on kunnolla tutustuttu. Ja sitten tapailisitte vähintään puoli vuotta ilman sänkyjuttuja. Luulisi että sinä aikana miehen todellinen luonne paljastuisi. Tuskin kukaan pelkästä seksistä kiinnostunut pystyisi niin kauan esittämään oikesti kiinnostunutta.
Ja onhan olemassa niitäkin miehiä jotka haluavat alistua ja palvoa naistaan ja nauttivat siitä kun nainen määrää milloin pannaan.
Mikset etsisi itsellesi sellaista miestä?
"Kukaan nyt varmuuden vuoksi jotain katuojia lähde ruoppaamaan"
Ei tarvitsekaan. Voit pistää vaikka iskuri-sivustolle ilmoituksen. Kannattaa etsiä alistuvaa miestä. Liian harva nainen tuntuu tajuavan miten paljon alistuvat miehet kunnioittavat naista. Ja niitä löytyy todennäköisesti sinun ikäisiäkin.
"Ei kukaan halua tuntea olevansa täysin vastenmielinen ja täysin arvoton vaikka ei joku missi olisikaan."
Esimerkiksi juuri nuo alistuvat miehet kohtelisivat sinua kuin jumalatarta, mutta jos he ovat liian epätoivoisia makuusi, niin ehkä sinun sitten kannatta jäädä yksin.
No just. Että nyt minun pitäisi sitten alkaa hakemalla hakea seuraa jo jostain iskurin seksiseuranhakijoistakin ja vieläpä jotain perverssiä sellaista jonka kanssa leikkisin jotain saappaannuolentaleikkejä ja talloisin ja komentelisin jotain nöyristelevää tahdotonta orjaa saadakseni osakseni mitään arvostusta. Tämä nyt nimenomaan olisi juuri sitä katuojien ruoppaamista. Seuraavaksi ehdotat varmaan, että josko kokeilisin jotain miespuolista pirihuoraa tai hakisin jostain sillan alta oman spurgun itselleni. Typerää ehdottaa ensin, että hakisin seuraa tosiaankin vaarini ikäisistä tai jostain epätoivoisesta ulkomailta ja nyt pitäisi muuttaa jo omaa seksuaalista suuntautumistakin.
Minähän kirjoitin saaneeni samaa paskaa kohtelua joiltain miespuolisilta ystäviltäkin, joten kyllä, seksitöntä olemistakin on ollut.
Jos tosiaan arvostavaa ja hyvää kohtelua ei voi ilman missin ulkonäköä saada ihan normaaleilta miehiltä, niin kyllä todellakin sitten täytyy tosiaan jäädä yksin.
Näemmä tuo jonkun toisen tekemä huomio motiiveistasi tänne kirjoittaa osui aivan oikeaan ja olet täällä yrittämässä tuottaa vain entistä pahempaa mieltä jo muutoinkin pahaa mieltä tuntevalle. Ei noita ehdotuksiasi voi millään muullakaan tapaa ottaa. Toivottavasti sait hyvät kiksit ja olet nyt tyytyväinen itseesi, että pääsit sellaiselle jonka itsetuntoa on jo muutoinkin koetettu polkea suohon omalla panoksellasi ennestäänkin lisäämään huonommuuden tunnetta.
Äitisi on varmaan ylpeä sinusta. Olitpa sitten komea niin kuin väitit tai et,niin sinun sinkkuutesi salaisuus ainakin aukesi. Juuri tuon luonteisia olen ikäväkseni tuntenut ja käytkin hyvänä esimerkkinä juuri sellaisesta alentavasta ja huonosta kohtelusta jota en mielestäni ansaitse vaikka olisin minkä näköinen tai ikäinen, kun en itsekään ole huonosti kohdellut.
Tämä pelasti varmaan päiväsi ja seuraavaksi menetkin varmaan potkimaan koiranpentuja kruunataksesi hyvän olosi itsestäsi.
Mitä ihmettä minä oikein sanoin joka sai sinut raivostumaan?
Oikeasti...?
Ei kaikki alistuvat miehet ole saappaannuolijoita. Monet nimenomaan haluavat vain miellyttää naista ja jos saappannuolenta ei miellytä niin sitten sitä ei harrasteta. :D
Näiden miesten kanssa suhde perustuu siihen mitä sinä haluat. Mutta se ei sinulle taida kelvata.
Seksuaalisen suuntautumisen kanssahan tällä ei ole mitään tekemistä.
"Jos tosiaan arvostavaa ja hyvää kohtelua ei voi ilman missin ulkonäköä saada ihan normaaleilta miehiltä, niin kyllä todellakin sitten täytyy tosiaan jäädä yksin."
Kyllähän sitä saa. Sinä et ole saanut. En voi auttaa sinua muuta kuin antamalla neuvoja joiden avulla todennäköisemmin saat hyvää kohtelua.
"Ei noita ehdotuksiasi voi millään muullakaan tapaa ottaa"
Miksei?
"Juuri tuon luonteisia olen ikäväkseni tuntenut ja käytkin hyvänä esimerkkinä juuri sellaisesta alentavasta ja huonosta kohtelusta jota en mielestäni ansaitse"
Mikä huono kohtelu?
Ei tavallinen normaali kiltti mies ole jokin iskuri sivun pervertikko, joka nauttii olla alistettu. Yhtä hyvin voisi sitten ottaa elämänkumppanikseen ja rakentaa yhteisen tulevaisuuden pumpattavan kuminuken kanssa. Sekään ei varmasti kohtelisi huonosti tai väheksyisi minua ja alistuisi tahdottomana mihin ikinä haluankin. Ja korjaus edelliseen, korvataan sana seksuaalinen suuntautuminen nyt sitten vaikka seksuaalisilla mieltymyksillä, vaikka minusta tässä kohtaa joutuisin kyllä sitten muuttamaan seksuaalisen suuntautumisenikin normaalista perverssiin. En kaipaa mitään jalustalle nostamista ja yletöntä palvomista. Tasavertainen ja ystävällinen kohtelukin riittäisi.
Ja älä viitsi teeskennellä tyhmää. Sinun pahantahtoinen ja kiero luoteesi tuli ilmi jo. Nyt voit mennä tyytyväisenä myhäillen koettamaan, josko saisit jonkun toisen mielipahaa tuntevan oloa lytättyä yhtään lisää.
Tulee sellainen olo että haluaisin halata sinua. Kaipaisitko halia? Panettaako yhtään?
"Ei tavallinen normaali kiltti mies ole jokin iskuri sivun pervertikko, joka nauttii olla alistettu"
En ole varma mitä tarkoitat? Sinunko mielestä puhuin normaalista kiltistä miehestä, kun puhuin miehestä jonka kanssa suhde perustuu siihen mitä sinä haluat? Ei, vaan normaalin kiltin miehen kanssa suhde perustuu kompromisseihin. Siihen mitä molemmat haluaa.
Vain alistuvan miehen kanssa suhde perustuu pelkästään siihen mitä sinä haluat.
Jos se on sinusta liian perverssiä niin olkoon sitten niin. Ainakin olen yrittänyt auttaa. Ja kyllä sitä iskuri sivua käyttää moni normaalikin mies.
"Yhtä hyvin voisi sitten ottaa elämänkumppanikseen ja rakentaa yhteisen tulevaisuuden pumpattavan kuminuken kanssa."
Eihän se ole yhtään sama asia! Alistuvan miehen kanssa voi jutella. Ja hän on sentään lihaa ja verta. Hänen kanssaan voi tehdä käytännössä mitä tahansa mitä normaalinkin miehen kanssa. No ehkä hänen kanssaan olisi vaikea riidellä, kun hän on kaikessa kanssasi samaa mieltä. Voi olla ettei hän myöskään olisi kovin hyvä rajussa sinua alistavassa seksissä. Tai mistäs minä tiedän?
En oikeasti ymmärrä mikä alistuvissa miehissä niin kamalaa mielestäsi on.
"En kaipaa mitään jalustalle nostamista ja yletöntä palvomista. Tasavertainen ja ystävällinen kohtelukin riittäisi. "
Miksi käytät sanaa riittäisi? Kun tarkoitat että tasavertainen ja ystävällinen kohtelu on ainoa mikä sinulle kelpaa. Vastauksistasi tulee selväksi, että et voisi kunnioittaa miestä joka palvoo sinua.
Ja tämä juuri on ollut pointtini koko ajan. Laskemalla kriteereitäsi, voit saada miehen joka kunnioittaa sinua. Mitä sitten jos hän palvoo sinua? Ainakaan hän ei ole ilkeä sinua kohtaan.
Kyllä minulla juttuseuraa riittää ilman, että ottaisin sitä varten itselleni elämänkumppania jostain poikkeavasta yksilöstä. Ja tuohan vastaisi kuminuken kanssa keskustelua, kun toisella ei mitään omia mielipiteitä olisi vaan tyyppi toistaisi tai myötäilisi vain kaikkea minun sanomaani. Jos se palvonta tarkoittaa täydellistä tahdottomuutta ja ettei omaa lainkaan omaa persoonallisuutta, niin ei, sitä en tosiaankaan halua. Ja nuoko ovat ne kaksi ainoaa vaihtoehtoa mitkä tiedät, joko täydellinen alistuneisuus tai raju dominointi? Ja jossain iskuri-sivustoilla ei todellakaan pyöri mitään kilttejä tavallisia normaaleja miehiä. Se on pelkkää seksiseuraa hakevien tai perverssien sivusto, eikä mikään elämänkumppanihakupaikka. Vai sinustako kiltit tavalliset normaalit miehet hakevat munan kuvillaan seuraa?
Se, että edes ehdotat jotain iskuri-sivustoja kertoo kyllä sinusta paljon ja millainen sinä olet miehiäsi.
Kyllä minä kompromisseja osaan tehdä ja olen tehnytkin. En kuitenkaan ole joku ali-ihminen kuten näytät olettavan, jonka pitäisi alentaa kriteereitään johonkin -100 tasolle vain jotta saisin hyvin kohtelevan miehen elämääni. Ei tuo ole enää kriteerien alentamista ja kompromissin tekemistä, tuo on sitä, että luopuisi kaikista omista toiveistaan ja mikä tai aivan kuka tahansa käy.
Rajansa silläkin miten alas pitäisi rimaansa laskea, että kelpaisi ilman missin ulkonäköä ja saisi hyvää kohtelua. Ei se, että ei omaa missin ulkonäköä tarkoita sitä, että siinä vaiheessa tasot kohtaa perverssien tai vaarinsa ikäisten vanhusten kanssa tai, että saadakseen hyvää kohtelua minun tai kenenkään pitäisi hakea sitä hinnalla millä hyvänsä.
Joo ei todellakaan lohduta tuo pointtisi. Se on kaynyt ainakin erittäin selväksi, että sinusta epätäydellinen ulkonäkö on selvästi se kaikkein alhaisin taso ihmisessä ja että se oikeuttaa kaikki normaalit ja tavalliset miehet millaiseen kohteluun vain. Sinä ilmeisesti kuulut juuri niihin ihmisiin, jotka eivät mitään muuta arvokasta kykene ihmisissä näkemään. Valitettavasti olen elämäni aikana juuri sellaisiin yhtä pinnallisiin törmännyt ja saanut sitten siipeeni.
Mutta kiitos nyt vain kauheasti neuvoistasi, joiden mukaan olen vain joku ihmishirviö, jota voi kohdella hyvin ja hyväksyä vain joku todella epätoivoinen. Et varmaan loukkaannu vaikka en kiitollinen näistä ehdotuksistasi olekaan ja tämä ei minulle lohtua tuokaan.
"Jos se palvonta tarkoittaa täydellistä tahdottomuutta ja ettei omaa lainkaan omaa persoonallisuutta, niin ei, sitä en tosiaankaan halua."
Niissä alistuvissa ihmisissäkin on varmasti paljon eroja. Joillain ei varmaan ole oikein mitään omaa tahtoa. Toiset taas ovat loppujen lopuksi varmasti hyvinkin normaaleja miehiä joilla on omia mielipiteitäkin. Joidenkin kanssa varmasti voi asioista väitelläkin, vaikka se todennäköisesti yleensä johtaakin siihen että sinun ehdoilla mennään. Mutta onhan se parempaa kuin kuminuken kanssa keskustelu.
"Ja nuoko ovat ne kaksi ainoaa vaihtoehtoa mitkä tiedät, joko täydellinen alistuneisuus tai raju dominointi?"
En ole koskaan mitään tuon tapaista sanonut. Sanoin vain että alistuvan on ehkä vaikea dominoida rajusti. Samoin kuin dominoivan on ehkä vaikea alistua. Normiseksiin nyt kykenee yleensä sekä alistuvat että dominoivat ihmiset.
"Vai sinustako kiltit tavalliset normaalit miehet hakevat munan kuvillaan seuraa?"
Onko tuollainen yleistäminen sinun mielestäsi jotenkin mukavan ihmisen käytöstä? Onhan iskurissa paljon niitä kikkelin kuvan lähettelijöitä. Mutta on siellä paljon muunlaisiakin miehiä. Myös ihan kunnollisia. Tiedän sen, koska olen itse auttanut yhtä naista löytämään hyvän kumppanin iskurin kautta.
"En kuitenkaan ole joku ali-ihminen kuten näytät olettavan, jonka pitäisi alentaa kriteereitään johonkin -100 tasolle"
Hyvä ettet ole! En ole itsekään sellainen. Mutta on lohduttava tieto, että kriteereitä alentamalla voi kuitenkin aina lämminsydämisen kumppanin löytää. En vieläkään tiedä mikä alistuvassa miehessä niin kamalaa on, että vertaat sitä kriteereiden -100 tasolle laskemiseen. Vai onko se pahempi este kuitenkin se iskuri-sivun käyttö ylipäänsä? No löytyy niitä varmaan muiltakin deitti-sivuilta.
"Se on kaynyt ainakin erittäin selväksi, että sinusta epätäydellinen ulkonäkö on selvästi se kaikkein alhaisin taso ihmisessä ja että se oikeuttaa kaikki normaalit ja tavalliset miehet millaiseen kohteluun vain"
Miten se on käynyt selväksi? Ilkeä käytös ei ole koskaan oikeutettua ketään kohtaan. Itse olet antanut sen kuvan, että sinun on mahdotonta löytää seuraa ihan tavallisista miehistä, joten olen antanut sinulle vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. En ole koskaan sanonut ettei tavallinen mies voisi kohdella sinua hyvin. Olen vain sanonut, että jos ei tavallista kunnollista miestä löydy, niin on olemassa vähemmän tavallisiakin kunnollisia miehiä. Sinä leimaat heidät perversseiksi.
Mutta kiitos nyt vain kauheasti siitä, että kutsut minua kieroksi, pinnalliseksi, pahantahtoiseksi, koiranpentujen potkijaksi, kun yritin vain auttaa.
Niin minä pidän sitä loukkaavana, että jos ei omaa missin ulkonäköä tai tiettyä ikää, niin sitten ei olisi oikeutettu edes ihmisarvoiseen kohteluun muilta ja, että edes ystävällisyyttä osakseen saadakseen pitäisi sitten huolia aivan mitä tahansa vaareista seksuaalisesti poikkeaviin, eikä ole mitään oikeutta toivoa itse mitään kumppaniltaan tai ystäviltään. Ja että minun pitäisi sitten tuntea vielä lohtua siitä, että saisin kyllä arvostavan kumppanin tai ystävän jos hylkään suurinpiirtein kaikki omat mieltymykseni. Minulla on siis sinusta ainoina realistisina vaihtoehtoina tyytyä vain ilkeään ja huonosti kohtelevaan mieheen tai tyytyä sinun tarjoamiisi vaihtoehtoihin ja siitä pitäisi olla sitten vielä iloinen ja saada jotenkin lohtua.
Et sinäkään siitä lohtua saa, jos yhden sinussa olevan ominaisuuden vuoksi, sinun pitäisi luopua lähes kaikista omista toiveistasi kumppanin suhteen. Tai edes kahden ominaisuuden vuoksi tai kolmen, tai neljän. Etenkin, kun olisit kuitenkin valmis itsekin toisessa monia virheitä sulattamaan, etkä suinkaan vaadi mitään täydellisyyttä toiselta. Se on mielestäni kohtuutonta.
Epäviehättävä ulkonäkö tai ikä ei minusta ole lainkaan samalla viivalla noiden asioiden kanssa ja koen loukkaavana, että joku edes ajattelee niin. Mutta fine! Jos näin olisi, niin sitten täytyy tosiaan olla ikuisesti yksin. Mitään hyvää mieltä tai lohdullista en siinä kyllä näe. Ja vielä vähemmän siinä, että kumppanin puuttumisen lisäksi ystäviltäänkin pitäis sulattaa pilkkaa ja tahallisesti tuotettua mielipahaa vain noista syistä.
Jokainen asettaa omat kriteerinsä kumppanilleen ja sen mistä niistä on valmis tekemään kompromisseja vai onko mistään ja mikä tuntuu liian suurelta uhraukselta. Ja olivatpa asetelmat miten kohtuuttomalta tuntuvia tai epäreiluja hyvänsä, niin niihin on vain pakko tyytyä ja olla joko yksin tai taipua. Vähän sama pätee ystäviinkin. Mutta ne ihmiset, jotka elämääni ovat vapaaehtoisesti omasta valinnastaan tulleet rooliin tai toiseen, niin koen oikeutetuksi odottaa ja vaatiakin, että kohtelevat minua reilusti, arvostavasti ja välttäen tahallista loukkaamista. Olinpa sitten ruma, tai vanha tai aivan mitä tahansa, kun itsekin heitä olen hyvin kerran kohdellut. Se, että näin ei ole tapahtunut, ei tarkoita sitä, että ihmismäistä kohtelua saadakseni ja ollakseni siihen oikeutettu minun pitäisi sitten tyytyä sinun vaihtoehtoihisi ja saada siitä vielä jotain lohtua itselleni.
Ei ole ollut tässä aikaa vastailla, mutta kun tästä aiheesta näköjään vieläkin aktiivisesti keskustellaan, niin vastataan nyt sitten vielä ainakin kerran.
"Niin minä pidän sitä loukkaavana, että jos ei omaa missin ulkonäköä tai tiettyä ikää, niin sitten ei olisi oikeutettu edes ihmisarvoiseen kohteluun muilta"
Onhan se tietysti loukkaavaa. Loukkaavaa on myös se, että kun mies menee juttelemaan tuntemattomalle naiselle positiivisella mielellä, niin hyvin usein saa todella tylyn vastaanoton. Miestä kohdellaan kuin saastaa.
Mutta minkäs teet? Maailmassa on ilkeitä ihmisiä.
"Ja että minun pitäisi sitten tuntea vielä lohtua siitä, että saisin kyllä arvostavan kumppanin tai ystävän jos hylkään suurinpiirtein kaikki omat mieltymykseni."
En ole sanonut että sinun pitää tuntea lohtua mistään. Itseäni kyllä lohduttaa se, että loppujen lopuksi lämminsydämisen kumppanin löytäminen on vain omista kriteereistäni kiinni, kuten sinullakin. Ajattelin että ehkä se saattaisi sinuakin lohduttaa, jos ei juuri nyt, niin ehkä myöhemmin. Se ei tarkoita sitä, että on pakko laskea kohtuuttomasti vaatimuksiaan.
Kyllä minä tulen löytämään hyvän kumppanin ihan näillä omilla kriteereilläni, ja todennäköisesti sinä myös. Mutta hyvän kumppanin löytäminen kohtuullisilla kriteereillä on aina vaikeaa.
"Et sinäkään siitä lohtua saa, jos yhden sinussa olevan ominaisuuden vuoksi, sinun pitäisi luopua lähes kaikista omista toiveistasi kumppanin suhteen"
En vieläkään ymmärrä, miksi sanot että joutuisit luopumaan lähes kaikista omista toiveistasi, jos tyytyisit alistuvaan mieheen.
Et ole suostunut kertomaan mikä alistuvassa miehessä niin kamalan kauheaa oikein on.
Ei se minua haittaa, jos et koe ehdotuksiani käyttökelpoisiksi, mutta olisi kiva, jos voisit ainakin perustella miksi tuokin ehdotus mielestäsi niin kohtuuton on.
Vanhukset ja ulkomailta haetut miehet olivat tietysti ääri-esimerkkejä. Mutta monet alistuvat miehet ovat hyvinkin normaaleja ihmisiä.
Mistä omista toiveista kumppanin suhteen tarkkaan ottaen joutuisit luopumaan, jos tyytyisit alistuvaan mieheen?
"Mutta ne ihmiset, jotka elämääni ovat vapaaehtoisesti omasta valinnastaan tulleet rooliin tai toiseen, niin koen oikeutetuksi odottaa ja vaatiakin, että kohtelevat minua reilusti, arvostavasti ja välttäen tahallista loukkaamista."
Olen ihan samaa mieltä. Valitettavasti maailmassa on ilkeitä ihmisiä, eikä se että kirjoitat niistä tänne, mitenkään muuta asiaa. Mutta saat tietysti ihan rauhassa purkautua. Sitähän varten tämä sinkut palsta on olemassa.
----Nämä miehet joiden kohdalla olen siipeeni saanut ovat itse lähestyneet minua ja osoittaneet kiinnostumisensa, joten ilmeisesti en nyt ihan niin kamala voi olla kuitenkaan ulkoisestikaan, että tarvitsisi vetää säkki päälle ja ripotella tuhkaa perään vaikka en kaunis olekaan.----
Miehet lähestyvät usein sellaisiakin naisia joita pitävät rumina ja lähestulkoon epämiellyttävinä. Olen itsekkin tehnyt sitä ja moni kaverini on tehnyt sitä. Joskus vaan panettaa sen verran paljon. Rumempaakin kamalaa naista panee kerrran tai pari vaikka nainen ei kiinnostaisikaan.
No jotain tämän suuntaista juuri olen osakseni saanut. Minut on kelpuutettu milloin miksikin toiselle, mutta on sitten kuitenkin osoitettu sanoin ja teoin, että olen jotenkin epämiellyttävä ja vastenmielinen ja huono. Se juurikin tuntuu sanoinkuvaamattoman pahalta. Vähemmän kipeää tekisi sekin, ettei minua kukaan huomioisi mitenkään, kuin tuo, että hakeudutaan kyllä seuraani ja huolitaan sitten vain hyväksikäytettäväksi ja perään haukuttavaksi. Yksinäisyys on jo sinällään tarpeeksi pahaa, mutta tämä on vielä pahempaa.
Se on valitettava totuus että tässä maailmassa on ilkeitä, hyväksikäyttäviä jne. ihmisiä, jotka hyödyntävät tilanteen jossa löytävät ihmisen joka ei arvosta itseään eikä aseta omia rajojaan.
Toivottavasti opit arvostamaan itseäsi ja löydät parempaa seuraa.
Voi hyvää päivää! Kyllä minä olen itseäni arvostanut, tämä nyt tuntemani omanarvontunteen menetys johtuu juurikin saamastani huonosta kohtelusta eikä päinvastoin. Ja tottakai minäkin asetan johonkin kohtaan rajan millaista kohtelua siedän ja olenkin sitten lähtenyt kävelemään kun se raja on ylitetty, mutta vahinko ja siitä koituva mielipaha on ehtinyt silloin jo tulemaan. Kummallinen ajatusmaailma sinulla,jos todellakin olet tuota mieltä, että kaikki jonkun kokema paha on aina omaa vikaa. Se jos loputtomiin jäisin moista sietämään olisi toki sitten jo minunkin vikaani, mutta se nyt tuskin on minun omaa syytäni, jos joku pääsee jonkun loukkaavan teon jo tekemään.
En ymmärtänyt N 76 tarkoittaneen asiaa noin. Mietipä tätä. Jokainen hetki väärän miehen seurassa on hetki, jolloin se hyvä mies voi kulkea ohitsesi. Rimaa ei aseteta siihen, mitä ei voi enää kestää. Rima asetataans iihen, miten mies alusta asti sinua kohtelee ja lähestyy. Puhutaan pihtaamisesta mitä tahansa, niin se toimii siinä, että se tiputtaa panon perässä olijat ja pelimiehet pois. Jäljelle jää vain se, joka oikeatsi löytää sinusta muutakin kiinnostavaa.
Ei vika ole sinussa, mutta ikävä kyllä itsen arvostus on sitä, että valitsee, kuka, millainen ja miten käyttäytyvä ihminen elämääsi/lähellesi/tärkeäksi saa tulla.
kyllä sussa täytyy olla jotain muutakin vialla ku pelkkä keskiverto ulos ulkonäkö. Paljonkos sitä ikää olikaan?
Varmasti on paljon muutakin vikaa aivan niin kuin jokaisessa ihmisessä. Eikä silläkään ole mielestäni mitään merkitystä minkä ikäinen olen tässä asiassa. Vai oikeuttaako jonkun ikä mielestäsi huonoon kohteluun tai hyväksikäyttöön?
En ole kuitenkaan mistään täysin virheettömistä ihmisistä seuraa hakenut ja eivät hekään mitään täydellisiä ihmisiä ole olleet, joilta siipeeni olen saanut. Omat virheensä on aivan jokaisessa, toisella ulkonäössä, toisella jossain muualla. Onko mielestäsi ikä tai ulkonäkö aina sellaisia asioita, jotka painavat vaa'assa aina enemmän kuin mitkään muut ominaisuudet ja, että tasot kohtaa vain jos ikä ja ulkonäkö vastaavat toisiaan, mutta millään muilla seikoilla ei ole väliä? Sen suuntaista kohtelua olen kyllä juuri saanut osakseni ja se on todella surullista, jos millään muulla hyvällä ei ihmisessä ole tosiaan muille mitään merkitystä ja siitä juuri kirjoitin.
Surkeeta on, jos toisissa pitäisi itse hyväksyä mitä tahansa epätäydellisyyttä ja vikoja, mutta vain ulkonäöllä ja iällä olisi lopulta kuitenkaan painoarvoa ja ikä tai ulkonäkö sitten oikeuttavat jotenkin hyväksikäyttämään tai kohtelemaan huonosti vaikka kaikkea muuta kuin täydellinen olisi itsekään.
Ilmeisesti näin ikävä kyllä on useimmille, että toisessa ei mitään muuta arvostettavaa ja hyvää nähdä tai pidetä minään ja mitään omia vähemmän hyviä ominaisuuksia ei lasketa miksikään noiden rinnalla, vaikka itsessä olisi mitä hyvänsä muuta vikaa mitä oletetaan kyllä itsestäänselvyytenä, että toinen hyväksyy.
Ei minusta kenenkään ikä tai ulkonäkö oikeuta kohtelemaan muita miten tahansa tai että hyväksikäyttö olisi sitten ok.
Kuten jo aikaisemmin kirjoitin en ole itseäni ollut kenellekään tyrkyttämässä. Jos ikä tai ulkonäkö eivät jotakuta miellytä, niin eihän seuraani sitten tarvitsisi hakeutuaakaan. En ymmärrä ajattelumaailmaa, jossa toinen ihminen kelpaa kyllä pantavaksi tai ystäväksi, mutta ei sitten noiden ominaisuuksien vuoksi kelpaisi mihinkään muuhun tai ole oikeutettu edes hyvään kohteluun ja minkäännäköiseen arvostamiseen.
YLÖS ULOS JA LENKILLE!
LÄSKIT KURIIN JA MIES PLAKKARIIN!
ei laiha ole sama asia kuin kaunis ja laiha. Mieluummin minäkin etsisin lohtua vaikka suklaasta. Se nyt hetkeksi nostaa niitä mielihyvähormoneja. Läskeillä ei ole väliä, kun kerran kukaan ei välitä muutenkaan. Mitä merkitystä jollain muutamalla kilolla on ylipäätään yksinäisenä kellekään. Ei mitään.
mene sinä luonnevikainen hommaamaan itelles vähän empatiakykyä hopi hopi
kaikki on varmaan mieluummin läskejä jos läskittömyydellä saa sun kaltasia urpoja
Naisen täytyy olla miestään kauniimpi, ilman maalia. Onko se liikaa vaadittu?
On siinä kohtaa, jos et kumppanissa mitään muuta kykene arvostamaan ja siinä miehessä itsessään on sitten kuitenkin vaikka mitä vikaa mitä naisen pitäisi kuitenkin sulattaa ja ymmärtää. Jos mies on itse virheetön, niin sitten on varmaan varaa vaatia naiselta tuotakin.
Näin toisena naisena sanon että sinä olet lukemani perusteella fiksu nainen. Pidä siitä kiinni ja jos se tarkoittaa yksin elämistä niin parempi yksin kuin paskassa suhteessa.
Sillä samaa paskaa kuin sinä olet saanut on luvassa joka naiselle, ihan ulkonäöstä riippumatta. Minua on aina kehuttu kauniiksi eikä tuo peilikään varmaan valtavasti valehtele, mutta kyllä ne on minunkin suhteet olleet ihan samaa paskaa, oli mies komea tai ruma tai rikas tai persaukinen. Harvassa on miehet jotka antaa naiselle ylipäätään mitään arvoa.
Juu no en suhteeseen hinnalla millä hyvänsä aio mennä vaikka minua kuinka painettaisiin maanrakoon ja koetettaisiin muiden taholta saada tuntemaan itseni huonoksi. Jos ihmissuhteen saadakseen pitäisi sietää tahallista henkistä tai fyysistä pahoinpitelyä tai aidosti hyvää ja välittävää kumppania ei löydy, niin sitten jään tosiaan mieluummin yksinkin. Vailla elämänkumppania elämisen voin vielä ymmärtää ja hyväksyä yksinäisyydenkin, vaikkei se hyvältä tietysti tunnukaan. Kaikille ei vain sopivaa tai hyvää kumppania löydy ja jos niin käy niin sille ei mitään sitten mahda. Mutta sitä pohjatonta ilkeyttä ja pahantahtoisuutta ilman aihetta mitä ihmisistä löytyy en kykene ymmärtämään.
Ikävä kuulla, että sinäkin olet osaksesi samankaltaista kohtelua saanut. Enkä toki sitä tarkoittanutkaan, etteikö mistään muista syistä kuin kertomistani voisi osakseen huonoa kohtelua saada tai luule, että olen ainoa joka mitään vääryyttä on kokenut. Minulla se kulminoituu kuitenkin näihin asioihin. Ei minullakaan mitään muuta kaikkia elämässäni olleita miehiä yhdistävää tekijää ole, kuin se, että paskaa heiltä saanut osakseni vaikka miten hyvin itse heitä olisin kohdellut. Se totaalinen toisen ihmisen arvostamisen ja kunnioituksen puute on jo tarpeeksi pahaa, mutta sitä tahallista satuttamisenhalua ilkein sanoin ja teoin ja tavalla tai toisella hyväksikäyttämistä ilman, että olisin itse antanut mihinkään tuohon aihetta en kykene ymmärtämään enkä nielemään. Eihän seuraani tarvitse kenenkään kerran hakeutua tai jäädä, jos se todella niin vastenmieliseltä tuntuu, ettei minussa mitään hyvää näe.
"Harvassa on miehet jotka antaa naiselle ylipäätään mitään arvoa. "
Tämä oli asiallinen ja selvästikin elämänkokemukseen perustuva kirjoitus. Hyvän miehen löytäminen on arpapeliä, jolla ei ole juuri mitään tekemistä naisen omien ominaisuuksien tai suoritusten kanssa.
Tuo toimii kyllä ihan samalla tavalla myös toisin päin, kokemusta on, ikävä kyllä.
Jep! Tunnen läjäpäin fiksuilta vaikuttavia naisia, joilla on käsittämättömiä miehiä. Itsekeskeisiä luonnevikaisia nöyryyttäjiä, renttuja, juoppoja, väkivaltaisia, vähä-älyisiä, huoraajia, .. Yhdellä sanalla kuvailtuna nämä miehet ovat ongelmakimppuja, jotka tekevät vaikutuspiirissään olevien elämän erittäin vaikeaksi. Vastaavasti tiedän vain muutamia pariskuntia, joissa symppismies on hirviönaisen palveluksessa.
"Sillä samaa paskaa kuin sinä olet saanut on luvassa joka naiselle, ihan ulkonäöstä riippumatta. Minua on aina kehuttu kauniiksi eikä tuo peilikään varmaan valtavasti valehtele, mutta kyllä ne on minunkin suhteet olleet ihan samaa paskaa, oli mies komea tai ruma tai rikas tai persaukinen. Harvassa on miehet jotka antaa naiselle ylipäätään mitään arvoa. "
Niiimpä.Ja naiset sitä osaa katsoa pinnan alle,eikö näin.
Voin ihan omasta kokemuksesta kertoa että naiset on tänäpäivänä ihan yhtä pinnallisia kuin miehetkin.Ja arvostavat myös yhtä paljon hyvää miestä.
Kummankaan puolen on turha lähteä marttyyriksi tässä asiassa.Jokaisen on vain syytä katsoa peiliin.
Kyllä tässä on peiliin katseltu ja huolella. Tiedostan omat puutteeni ja vikani liiankin hyvin ja pystyn täysin puhtaalla omatunnolla sanomaan, että tällaista en ole ansainnut. Minä en voi puhua kaikkien naisten puolesta tai tietää kuinka paljon naiset yleisesti miehiin verrattuna kohtelevat aiheettoman paskamaisesti, mutta sen voin sanoa, että minä en ole ketään aiheettomasti tieten tahtoen huonosti kohdellut tai kostanut jonkun muun tekemiä pahoja tekoja niihin syyttömälle. Joten voin kyllä sanoa tietäväni varmuudella, että minä en omaa syytäni ole keneltäkään tämmöistä ansainnut tai että minun pitäisi tässä asiassa mennä vain itseeni.
Paljon olen minäkin virheitä ja vääriä asioita elämässäni tehnyt, mutta tällaiseen toimintaan en ole syyllistynyt enkä näin ollen sellaista ansainnut. Joten koen kyllä, että minulla oikeus tässä määrin aiheetonta huonoa kohtelua saatuani ilmaista pahaa mieltäni, ilman, että sitä leimataan marttyyriydeksi. Minä olen niin kumppaneitani kuin ystäviänikin arvostaen kohdellut ja kyllä minulla silloin pitäisi samanlaista kohtelua olla oikeus saada osakseni vaikka toiset naiset olisivat miten huonosti hyvänsä jotakuta kohdelleet.
Aina on vaihtoehtona pysyä poissa elämästäni, jos ei kerran lainkaan kykene minussa mitään hyvää näkemään ja arvostamaan, mutta sitä ei oikeuta mikään, että käyttää minua vain hyväkseen ja/tai hakeutuu seuraani vain polkeakseen sanoillaan tai teoillaan minua suohon. En ole ansainnut paskaa kohtelua jonkun toisen tekemistä pahoista teoista.
Kerroit että nämä ilkeiksi muuttuneet miehet on aina ensin lähestyneet sinua, oletkoa kokeillut sellaista vaihtoehtoa että lähestyisit itse jotain miestä? Siis sellaista, joka ei muistuta näitä mainitsemiasi? Enkä nyt tarkoita pelkkää ulkonäköä, vaan yleistä olemusta, ns. machoman kulttuuria.
Siis tarkoitin, että täysin vapaaehtoistahan seuraani hakeutuminen ja siinä oleminen kaikille on ja, että en ole väkisin kenenkään seuraan tuppautunut tai seuraan jäänyt. Ja eivät nämä miehet ole millään muulla tavoin samankaltaisia olleet kuin siinä, että aina ennenmmin tai myöhemmin olen heiltä täysin aiheetonta kuraa saanut silmilleni.
Tarkotinkin sitä, että oletko koittanut toisen laista lähestymistapaa, ja lähestynyt itse kiinnostavaa miestä, sen sijaan että lämpenet näille jotka lähestyvät sinua?
Jep. Kokeiltu on. Sama lopputulos ollut teki niin tai näin. Eikä se tässä asiassa ole oleellista kuka tekee aloitteen eikä ongelmana ole se, että olen vain tyytynyt siihen mitä eteen heitetään tai että miehet olisivat oleet vain tietyn tyyppisiä muulla tavoin kuin siinä miten ovat sitten ennemmin tai myöhemmin minua kohdelleet. Ymmärsin kuitenkin mitä tarkoitit ja johonkin toiseen tilanteeseen tuo varmasti ratkaisu olisikin.
Ok. Jotain yhdistävää näissä miehissä täytyy olla joka niissä vetää sua puoleensa, sä et vaan huomaa sitä. Ehkä sun kannattais kysyä joltain johon voit luottaa ja joka tietää läheisesti kaikki nämä tapahtumat osaisko hän sanoa mitään yhdistävää tekijää näiden miesten välillä. Tämä alkaa nyt kuitenkin lähestyä nyt niin kovasti mun omaa ongelma-aluetta että en tiedä pystynkö jatkamaan neuvomista täysin objektiivisesti...
Kyllä tätä on naispuolisien ystävieni kanssa mietitty. Jos jokin muukin yhdistävä tekijä näissä miehissä on, niin se on kyllä sitten jäänyt yhtä mysteeriksi muille kuin minullekin. Kiitos kuitenkin hyvää tarkoittavasta ajatuksestasi. Toivottavasti omiin ongelmiisi löytyy vielä ratkaisu.
Kiitos! Kyllä noi sunkin asit vielä järjestyy kun vaan jaksat uskoa itsekkin niin.
Jaat ihmiset rumiin ja kauniisiin omassa päässäsi.
Teet virheen jo heti kättelyssä omassa päässäsi. Kukaan ei pakota siihen.
Anna asioiden olla ja ota rennosti vastaan elämäsi mies.
Turha pelko pois. Elä omaa elämääsi. Jos ajattelet etukäteen mitähän muut ajattelee niin olet tavallaan jo epäonnistunut omassa päässäsi ja siis myös todellisuudessa.
Sinun pitää nähdä itsesi onnistumassa omassa päässäsi ensi alkuun.
Juuri nyt teen näin kyllä. En ole sitä kuitenkaan tehnyt jo valmiiksi ennakolta ennen kuin olen tällaista kohtelua saanut osakseni. En myöskään ole niitä ihmisiä, jotka miettisivät kauheasti sitä, että mitähän kaikki muut ihmiset minusta ajattelevat, mutta tottakai sillä on merkitystä mitä elämässäni olevat minulle tärkeät ihmiset minusta ajattelevat. Täysin ventovieraiden mielipiteet ulkonäöstäni tai muustakaan eivät tietenkään merkitse samanlailla eikä se, jos he eivät minua lainkaan osaa arvostaa. Eiväthän he edes tunne minua, joten en heiltä ole automaattisesti hyväksyntää odottamassakaan. Mutta itselleni tärkeiden ihmisten mielipiteillä ja arvostuksella ja etenkin kunnioittavalla ja ystävällisellä kohtelulla on tottakai suuri merkitys. En minä ole jo etukäteen ajatellut negatiivisesti, tämä ajattelu on seurausta jo tapahtuneista eikä ennakointia.
Öh, ei ne oo sun oikeita kavereita jos ne ajattelee/sanoo jotain ilkeää sun ulkonäöstä/pukeutumisesta/tekemisistä yms. Oikeille kavereille/ystäville sä kelpaat juuri omana itsenäs, sellasena kun olet.
Niin, ei se minustakaan ystävyyttä tai kaveruutta osoita noin toimia. En itsekään koe sitä oikeanlaiseksi, mutta olivatpa sitten oikeita ja aitoja kavereita tai eivät, niin sellaisia minulle on kohdalle osunut. Juuri sitähän minä olen penännyt, että mielestäni minun tulisi kelvata ulkonäköineni kaikkineni ilman pilkkaa niille ihmisille, jotka elämääni tulevat ja siinä ovat. Vapaaehtoistahan minun kanssani tekemisissä oleminen kaikille on.
Ei hyvää päivää nämä naisten kirjoitukset. Viesti oli kuin jonkun pitkän ja puuduttavan kirjan alkukappale. Yritä tiivistä vähän. En jaksanut kuin alkua.
Nykyaikainen kommunikointihan perustuu olennaisen tiivistämiseen.
", jonka kunnollisuus näkyy myös tekojen tasolla eikä vain puheissa"
Mitä vikaa puheessa on? Eikö suomimiehiä yleensä parjata siitä etteivät puhu eikä pukahda? Vai meneekö se naisilla niin, että ensin pitää puhua (mahd. läpiä päähän) ja sitten tehdä (mahd. mitä tuli luvattua), ja näin osoittaa (mahd.) kelpoisuutensa palkintonaan se kuuluisan sanan inkarnaatio? Miksei voisi vain puhua (mahd. jaskaa) ja sitten naira sen päälle? Emme ole täällä tekemässä maasta taivasten valtakuntaa vaan nauttimassa siitä mikä on meille annettua. Vai?
"Joka ei tallo tunteitani katuojaan ja yritä loukata minua tahallisesti, pilkkaa ja väheksy minua, käytä minua tavalla tai toisella vain hyväkseen ja se tavallinen mies vielä aidosti välittää minusta ja osoittaa sen jotenkin, että tiedän hänen olevan minusta kiinnostunut, niin olen valmis tekemään melkein mitä vain sen miehen ja sellaisen suhteen eteen."
Heti perään epäilyjä epäilyjen perään. Miksi mies ei olisi tuntematon, loukkaamaton, tahaton, pilkkaamaton, väheksymätön, käyttämätön, ja olisi hyväksikäyttämätön, tavallinen, aito ja kiinnostunut? Lyhyemmästäkin listasta mies kavahtaa kauemmaksi, jos lukee naisen toiveet raamatun kirjaimellisesti.
Herääkin tuo kuuluisa kysymys mitä naiset oikein haluavat? Seksiä sekä/että enkeleitä? Eat the cake, save the cake? Valitettavasti mahdollisuus on vain toiseen "nautintoon". Wink-kinä: while having sex, or making love, at least you have a glimpse of the heavens above.
Tuon tiiviimmin en asiaa osannut esittää, että se olisi edes jotenkin ymmärrettävissä mitä tarkoitan. Ja näemmä siitä huolimatta osa sinä mukaan lukien ei sitä oikein ymmärrä. Jos et viitsi jotain lukea, niin kukas sinut siihen pakottaa? Aina voi sivuuttaa ketjun, jos ei niin paljoa kiinnosta, että sitä viitsisi lukea. Kommentointikin siihen kirjoitukseen kannattaisi silloin kyllä sitten jättää väliin, jos ei siitä mitään ole ymmärtänyt tai vaivautunut edes kunnolla lukemaan.
Jos yhtään lohduttaa, niin voin taata, että minun turhautumiseni sinun kommenttiisi on vähintäänkin samaa luokkaa kuin sinun turhautumiseni pitkään aloituskirjoitukseeni. So let's call it even.
No kyllä naiset aina kiinnostaa, kirjoittivatpa he tai sitten eivät.
Herra tietää miksi.
Ärsyttää vain miksi naiset eivät suoraan, ja yksinkertaisesti, osaa sanoa mikä on hätänä.
Siksi että miehet eivät kestä kuulla, nainenhan arvostelisi heitä ja kyseenalaistaisi heidän erinoamisuutensa.Parempi pitää jotkut ajatukset omanaan.
Kuulostaa itsesäälissä rypeämiseltä ja miesten syyttelyltä, joten kohenna itsetuntoasi.
No saa kuulostaa aivan miltä hyvänsä. Jos tapahtuneiden kertominen ja mielipahan tunteminen on itsesääliä niin sitten näin on. Tunteisiin minulla kuitenkin on oikeus vaikka ne sinusta vääriä olisivatkin. Tuulesta tempaistu syyttely on eri asia kuin syyttää jostakin mitä joku on todellisuudessa tehnyt. En minä kollektiivisesti koko miessukukuntaa syyttele mistään, mutta niitä kyllä, jotka näin ovat toimineet tai toimivat.
Kuulostaa ylimielisyydeltä ja omahyväisyydeltä, joten kohenna itsetuntoasi.
Tietysti sinulla oikeus tunteisiisi, aivan vastaavasti kuten jollain oikeus tunteisiin siitä, että naiset ihastuvat kusipäihin, ja melkein ainoa mahdollisuus saada hellyyttä ja hyväksyntään on muuttua kusipääksi. En ole keneltäkään tunteita kiistämästä, tai niitä vääriksi sanomassa, kunhan kunhan ilmaisen miltä juttu kuulostaa, ja ehdotan omastamielestä jotain hyvää ratkaisua.
Ensinnäkään minä en ole viehättynyt kenessäkään kusipäisyyteen Se on yksi suurimpia turn offeja minulle. Sille, että joku päällisin puolin kiltiltä ja kunnolliselta vaikuttava sitten tekeekin myöhemmin tuntemisen varrella jotain kusipäistä ja osottautuu sellaiseksi ei ole seikka josta voi kusipäisyyden kohdetta silloin syyttää. Eri asia olisi, jos sen luonteiset ja tyyliset alunalkaenkin viehättää. Jos luit kirjoitukseni, niin tiedät etten ole yksi niistä. Se on valitettavaa, että sinusta tuolta tuntuu ja en ole sinulta mitään tuntemuksiasi kieltänytkään.
Toisekseenkin mennäkseni tuohon mielestäsi hyvään ratkaisuun: Kuten olen jo kirjoittanut ei itsetuntoni ole ollut valmiiksi huono vaan se lytätty muiden taholta. Mutta hyvä. Olen samaa mieltä, että hyväksi itsensä tunteminen olisi sitä mitä kaipaan ja mitä jokaisen pitäisi saada tuntea, mutta miten ajattelit että hyvän itsetunnon tässä nyt kehitän? Istun ja hoen, että minä olen hyvä, minä olen hyvä, minä olen hyvä? Luuletko, että se nostaa itsetuntoni vaikka hokisin itselleni kuinka, että olen hyvä, jos ympäristö on siitä eri mieltä ja minulle huonouteni jotenkin jatkuvasti ilmaisee?
Seuraavaksi ehdotat kai jotain yhtä hyvää ratkaisua kuten "no hanki niitä parempia kokemuksia ja kohtelua". Helpommin sanottu kuin tehty ja ei se jo tapahtunutta vahinkoa täysin pois pyyhi silti ja senkin jo kirjoittamani kertoo, jos sen vaivautuu ajatuksella lukemaan ja hetken edes miettimään.
Voit hakea netistä googlen avulla vinkkejä itsetunnon kehittämiseen, siinä on hyvä alku. On se itsetunnon kannalta parempi jos hoet minä olen hyvä, minä olen hyvä, tai muuta positiivista, sen sijaan, että hokisit, minä olen paska, minä olen paska, tai minä olen ruma, minä olen ruma, tai muuta negatiivista. Sama koskee ajattelua. Eli kyllä se hokeminenkin nostaa itsetuntoa, jos sen tekee oikein ajatuksen kanssa eikä vain hokemisen vuoksi. En luule etteikö ympäristö vaikuta itsetuntoon, mutta sehän on juuri itsetunnon mittari miten paljon annat toisten vaikuttaa itsetuntoosi, ja vastuu kuitenkin itsetunnon nostamisesta on itsellä, eli jokainen kantaa vastuun itsestä. Joku toinen ei ehkä olisi antanut toisten sanojen vaikuttaa yhtäpaljon iseensä, vaan dumpannut ja mennyt eteen päin. Kyllä se parempien kokemuksien hankkiminen nostaa itsetuntoa, mutta voihan sitäkin hakea jostain muusta kuin seurustelu tai ihmissuhde rintamalta jos kokee ettei siellä sitä saa.
Näet asian minusta hyvin mustavalkoisesti. Se, että joku toinen ei itseensä yhtä lailla olisi ottanut ehkä kaikesta kokemastani on myös muutakin kuin itsetuntokysymys. Se on myös sitä, että joku toinen on tunnekylmempi kuin toinen. Joku toinen kuin minä olisi ottanut vielä rankemmin. Minusta nämä kokemukset ovat tältä kuitenkin tuntuneet ja tällä tavoin ne minuun ovat vaikuttaneet. Silläkään ylireagoinko mahdollisesti ei ole merkitystä. Näin asia kuitenkin juuri nyt on. ja tältä tuntuu.
Syyllistäminen huonosta itsetunnosta ei auta mitään. Ei sekään, että vastuuttaa vain minut itsetunnostani, kun siihen jokaisella vaikuttaa ympäristökin. Eikä sekään, että neuvoo nostamaan itsetuntoaan. Ei minusta tältä tunnu siksi, että haluaisin tuntea näin. Kaikki ei ole noin yksinkertaista kuin sen esität vaikka tuo osatotuus ja asiaan vaikuttava seikka onkin. Kaikki me olemme sitä, mitä kokemuksemme ja niihin reagoiminen ovat meistä muokanneet. Osa on itsestä ja omista ominaisuuksista kiinni ja osa ulkopuolelta tulevaa. Osa valintoja ja osa sattumaa.
En syyllistä, totesin vain mielipiteeni itsetunnostasi, ja siitä mitä sinun mielestäsi kannattaisi tehdä. Miten sinä nyt sitten itse näet asian siitä, mitä sinun kannattaisi tehdä olosi ja itsetuntosi parantamiseksi?
Ei se itsetunto niin kohene, että otat asiasta puhumisen syylllistämisenä, tai käännät asian johonkin tunne kylmyyteen tai muuhun negatiiviseen, tai kuitaat ettet voi vaikuttaa itsetuntoosi (=oloosi) kun olet sellainen kuin olet, tai kuittaat asian menneillä tai ympäristöllä. Eihän se osoita hyvää itsetuntoa, että rakennat sen niinpaljon muiden varaan, sen sijaan että itse pyrkisit vaikuttamaan siihen.
Jollain muulla olisi ollut voinnut olla tilanteessasi paljon heikompi itsetunto ja hypätä junan alle, ja höpötellä tunne kylmyydestä kaikille muille ajatuksille.Viime kädessä vastuu kuitenkin omasta olosta ja tunteista jokaisella itsellään.
Tuolla logiikalla toisille voi sanoa ja tehdä aivan mitä hyvänsä ja vastuu on aina vain sillä kuulijalla. Joku vetää sinua turpaan ja vastuu siitä aiheutuneesta kivusta on vain sinun, mitäs koet sen kivuliaana. Omituista ajattelua. Asia ei minusta ole noin, että viime kädessä vastuu omasta olosta ja tunteista on vain itsellä. Kyllä se vastuu on myös muilla.
Lämminsydämisessä ja sielu säröillä olevassa naisessa on lisäksi provoilijan vikaa. Se sallitakoot.
En tiedä sinusta. Itse olen tehnyt töitä oman itsetuntoni suhteen. Olen tehnyt asioita, joista osa on ehkä toiminut, osa ei, mutat nyt olen ainakin onnellinen nahoissani. Olen mm.
- sulkenut elämäni ulkopuolelle ihmisiä, jotka kohtelivat minua huonosti. Syyksi kerroin ihan suoraan sen, että tarvitsen nyt aikaa ja tilaa päästä itse jaloilleni. Kun aloin olla vahvempi, aloin hiljalleen luoa yhteyksiä uudelleen. Tällä kertaa alusta alkaen selvillä rajoilla, joista lipsuminen aiheuttaa sen, että otan enemmän etäisyyttä. Kukaan ei voi kohdella minua huonosti, jos en anna siihen lupaa.
- harrastanut liikuntaa ja saa nut siitä hyvää oloa ja onnistumisen kokemuksia (enkä puhu painon pudotuksesta)
- puhunut, puhunut ja puhunut vaikeista tunteista ja virheellisistä tulkoinnoistani rakkaalle ystävälleni. Hän oikaisee tekemiäni tulkintoja, muistuttaa arvokkuudestani, ja minä teen saman ystävän teon hänelle. Tunnistan jo itse sen, milloin tulkitsen asioita tavalla, joka joko saa minut tuntemaan itseni huonoksi (se saa minut sietämään huonoa kohtelua) tai toisen teot loukkaaviksi (vaikka tekemisen syyt voivat olla ihan muita)
- pidän itse aktiivisesti yhteyttä ihmisiin, jotka rakastavat ja arvostavat minua
- olen maalannut tunteitani paperille ja käsitellyt mm. läheisiä ihmissuhteita lapsuudessani, ajatuksiani ja tunteitani silloin.
- olen antanut anteksi niille, jotka ovat minua vastaan rikkoneet, mutta suren edelleen sitä, mitä minulle on ihmissuhteissa tapahtunut ja miehiin luottaminen on vaikeaa
Mitä tulee itsetunto höpötykseen niin...
Ihmisellä tulee olla aina itsekunnioitusta.
Esimerkkinä olen oikeasti varmaan aika turhan paskan arvoinen monenkin naisen mielestä mutta se ei vähennän minun omaa arvoani omissa silmissäni yhtään.
Osa näistä naisista kuvittelee olevanssa vähän sitä sun toista jo pelkästään sen vuoksi että kuvittelevat olevansa kauniita tai vaikkapa sen vuoksi että ovat sattuneet erehtymään hakemaan johonkin korkeakouluun, nämä vain niinkuin esimerkkeinä. Tai sitten saavat huomiota miehiltä niin että kusi nousee päähän.
Välillä olen minäkin ajatellut itseäni "rumana" miehenä vaikken sitä olekaan. Siinä ei ole ollut kyse mistään negatiivisesta ajattelusta. Todellisuudessa olen kuitenkin yleensä naisia "sytyttämätön" joistaa saan syyttää huonoja vaaleita geenejäni jotka saavat aina vaikuttamaan minut haalealta mukavan lämpöiseltä vedeltä.
Sinun ei tule ottaa itseesi näitä miesten ongelmia. Tiedän mistä puhun koska olen aina kantanut liikaa vastuuta ja toisaalta olen ollut siinä mielessä tyhmä että törmännyt moniin täydellisen typeriin naisiin. Tämä on johtanut itseni epäluottamuksen kierteisiin naisten kanssa.
Lopputuloksena epäilen syvästi aina kun joku nainen sattuu katsomaan että mitä helvettiä hän muka minussa näkee tai mitä hän voikaan salata
Ei kovin terve lähtökohta suhteille ja sen takia tässä sinkkuna ollaankin kun kyse ei ole varsinaisesta "uskalluksesta" lähestyä vaan siitä etten ole varma huvittaako enää. Olisi hieman eri juttu tietysti naisena olla ottamassa vain aloitteita vastaa kuin tehdä niitä miehenä.
Älä sorru noidankierteeseen jossa tavallaan sumutat itseäsi pyrkimällä suhteisiin tällaista vähäpätöisten tyyppien kanssa.
Itsekin etsin täysin normaalia naista tästä lähin. Erikoisuudet saavat jäädä.
Rumuus ainakin minun mielestä on tulkinnanvaraista muuten. Ikä tosin vaikuttaa muilta osin sen verran että tietysti miehelläkin on joku ikä raja. Omasta mielestäni ylipaino jne. on rumaa. Muuten pidän naisia yleensä keskimäärin hyvännäköisinä..
Tosin minulla on asian suhteen sellainen "ongelma" että olen niin itsenäinen että yksin olo ei tuota suuria vaikeuksia. Siihen kyllä on tottunut myöskin kun suurimman osan elämästä on ollut sinkku.
En ole tähän asti mennyt mihinkään ihmissuhteeseen jo valmiiksi ajatellen, että olen jotenkin huono ja varmaan tulee taas takkiin tai tähdännyt vain jonkin tietyn tyyppisiin miehiin ajatuksella, että en jotenkin ansaitse parempaa jne. Mutta juuri nyt tuntuu siltä, että en tiedä uskallanko enää itseäni alttiiksi uusille mielipahoille asettaakaan tai kuinka paljon kykenen enää itsestäni avaamaan tai antamaan toiselle. Se jää nähtäväksi kuinka suuret arvet ja vammat näistä kokemuksistani ajan kanssa jää. Surut pitää toki surra alta pois ensin, mutta onko minusta sitten kaiken sen jälkeen enää jäljellä tarpeeksi, että minulla on rohkeutta kykyä mihinkään enää uskaltautua, niin sitä en voi vielä tietää. Tällä hetkellä olen liian rikki kaikesta kokemastani, että ei auta kuin antaa ajan kulua.
Rumuus on toki aina subjektiivista, mutta tietyt yleiset kauneusihanteet on ja niihin tiedän etten sovi ja nämä miehet joista kirjoitan ovat minut rumaksi kokeneet ja muistaneet sen monet myös tavalla tai toisella sanoa. Pointti onkin siinä, että riippumatta siitä olenko jonkun mielestä ruma tai jotenkin muuten epäkelpo, niin se ei silti oikeuta kohtelemaan miten vain. Pelkkä torjuminen on oma asiansa ja se sitten taas omansa, että haluaa olla kuitenkin elämässäni, mutta kohtelee minua sitten huonosti antamatta mitään arvoa, millekään hyvälle minussa.
Minulle yksinolon aiheuttama tunne vaihtelee, välillä se tuntuu ihan hyvältä, välillä taas on pohjattoman yksinäinen ja ahdistava olo. Ajatus siitä, että olisin loputtomiin yksin aina ja ikuisesti tuottaa ahdistusta, mutta yksin oleminen tilapäisesti välillä on joskus hyvästä ja tarpeenkin. Pahimmaksi koen kuitenkin sen, jos elämässäni olevat minulle tärkeät ihmiset sitten kohtelevat minua kuin paskaa. Silloin vaihtoehdoksi ei jää oikein muuta kuin se totaalinen yksinäisyys tuntuipa se sitten miltä hyvänsä.
Tällä hetkellä mielipaha jo tapahtuneista asioista ja tulevan miettiminen sekoittuvat toisiinsa aikamoisena tunteiden sekamelskana. Monta erillistä asiaa mitkä surettavat ja jotka kuitenkin joissain kohdin liittyvät toisiinsa. Ehkä ne jäsentyvät minulle paremmin, kun aikaa kuluu. Tämä kirjoittelu on minulle tunteiden ja ajatusten purkua ja asian prosessoimista.
Kyllä minulla mielestäni itsekunnioitusta on, muutoinhan olisin jokaisessa näissä ihmissuhteissa joista kirjoitan jäänyt vain sietämään sitä huonoa kohtelua ja avointa halveksuntaa loputtomiin. Kunnioitan itseäni kyllä ainakin sen verran, että sitä en tee enkä koe ansaitsevani. Itsekunnioitus ja itsetunto ovat vähän eri asioita vaikka ne joissain määrin toisiaan sivuavatkin. Ja kyllähän minä ilmaisin, että minussa on paljon hyvääkin, mutta koen mielipahaa siitä, etteivät nämä ihmiset ole sille mitään ravoa antaneet. Omasta mielestäni nekin puolet minusta kuitenkin, jotain arvoa omaavat.
Tuo on sinällään hyvä neuvo, että minun ei tule ottaa itseeni niiden miesten ongelmia ja pitäisi osata ajatella vain jotenkin, että kyse on vain heidän ongelmastaan eikä minun. Sitä teen kyllä varmaan ainakin nyt tässä tämän hetkisessä mielipahassani, että haen ehkä liikaakin vikaa itsestäni. Mutta vaikeaa se on itseensä ottamatta olla siinäkin tapauksessa, että vastuu paskamaisesta kohtelusta on toisella. Satuttaahan se minua kuitenkin.
Aloittajan teksti on kuin suoraan näppäimistöltäni. Olen ratkaissut "ongelman" niin etten tavoittele parisuhdetta enää ollenkaan. Parisuhde on aika vaikea, vaikka siitä yritetään antaa ruusuista kuvaa, mutta oikeasti, vaikea se on niilläkin jotka löytävät ns. hyvän kumppanin. Olenkin tullut siihen tulokseen, että rakennan ja suunnittelen elämäni niin, että elän sitä yksin. Romansseja voin vielä harrastaa, mutta heti kun alkaa tuntua pahalta, lopetan romanssin. Ei itseään kannata lutkana pitää, vaan ajatella ennemmin niin että sinullakin on oikeus nauttia joskus ihastumisesta ja fyysisyydestä. Ihastuminen on tietysti ikävä juttu, mutta olen oppinut jo vähän hillitsemään tunteitani. Ystävyys -palstalla niin kaksikymppiset mutta myös 30-40 -vuotiaat naiset etsivät silloin tällöin ystäviä, kun ympärillä olevat ystävät ovat pariutuneet ja perheellistyneet. Siellä oli joku tapaaminenkin pari viikkoa sitten, tosin en päässyt sinne.
Naisia syytetään ulkonäkökeskeisyydestä, mutta en ole koskaan kuullut kenenkään naisen suusta sellaista ulkonäköhömpötystä mitä miesten suusta kuulee. Edes mallintöitä tehnyt ystäväni ei ollut niin ulkonäkökeskeinen mitä miehet ovat, ja hänellä sentään olisi ollut siihen työnsä puolesta ihan aiheellinen syy.
Olen sekä iloinen, että pahoillani siitä, että koit kirjoitukseni voivan olla vaikka itse kirjoittamasi. Iloinen siitä, että joku todella ymmärtää mitä tarkoitan ja tunnen ja pahoillani siitä, että sinäkin olet samanlaista joutunut kokemaan.
Tällä hetkellä oloni on niin lannistettu, että tuntuu, että heitän pyyhkeen kehään ja en enää edes tutustu kehenkään, mutta saa nähdä sitten käykö näin vai uskallanko vielä onneani koettaa ja toivoa, että minäkin voisin saada osakseni aitoa välittämistä. En ole vain varma siitä kestänkö uusia kolauksia ja onko minusta tarpeeksi jäljellä kyetäkseni antamaan toiselle tarpeeksi itsestäni. Että uskallanko enää avautua ja näyttääkään mitään hyviä puolia itsestäni, kun niitä ei arvosteta lainkaan ja uskallanko välittää enää kenestäkään. Aika näyttää. Nyt on kuitenkin sellainen kokoon käpertynyt olo.
En itseäni minään lutkana pidäkään. Kommenttini liittyi lähinnä tällä palstalla nähtyihin lutkitteluihin ja sen määritelmään ketkä ovat lutkia. Heidän mukaansa saisin varmaan lutkan leimankin otsaani. Itse tiedän kuitenkin etten sellainen ole.
Niin, olen tosiaankin kokenut miehet paljon ulkonäkökeskeisemmiksi kuin naiset. Poikkeuksiakin varmaan löytyy, mutta minun kokemukseni ovat nämä. Tiedä sitten mistä johtuu, mutta sellaisia kokemuksia minulla on, että millään muilla kuin pinnallisilla arvoilla ei ole miehille merkitystä tai ainakin ne painavat vaakakupissa aina kaikkein eniten ja menevät kaikkien muiden ominaisuuksien yli.
miten sinuun saisi yhteyden..? jos vaikka yhteisesti ruotisimme elämämme ongelmat ja valopilkut..? ;)
Mars kirjastoon! Lue narsistisesta persoonallisuushäiriöstä.
Sorrut kerta toisensa jälkeen itseään esiintuoviin ja sinua taitavasti liehitteleviin miehiin, jotka kuitenkin jättävät sinut heti, jos sinua paremmannäköisen saavat koukutettua.
Tämmöinen tuli mieleen.
Omaa toimintaa voi muuttaa, ei toisen.
Tiedostamalla asian voi päästä muutoksen alkuun.
Esim. alat tehdä asialle, jotain: häädät äänekkäät tyypit heti. Sen sijaan itse hakeudut juttusille hiljaisempien kanssa.
Tämä viimeisin lyttääjäni on juurikin hiljainen ja rauhallinen tyyppi, mutta syystä tai toisesta halusi minua tarkoituksella loukata ja mollata.
Tuo on totta, että omaa toimintaa voi muuttaa, mutta toisen toimintaan voi vaikuttaa vain rajallisesti jos lainkaan. En tosin tiedä miten voin omaa toimintaani muuttaa, välttääkseni samojen toistumisen. Tuntuu, että olen kaikkea vähänkään järjellisessä mittakaavassa olevan jo tehnyt. Varmasti jotain petraamista omissa toimintatavoissakin aina on, mutta tuskin sellaista tapaa onkaan jolla voisi 100% varmuudella välttää huonon kohtelun yms. Paitsi sitten se suosiolla yksin jääminen.
Täytyy perehtyä tuohon narsistiseen persoonallisuushäiriöön. Josko ajatteluuni avautuisi jokin uusi katsantokanta tai ymmärrys sitä kautta. Nyt tuntuu mahdottomalta ymmärtää miksi ketään joka on kohdellut toista vain hyvin tahdotaan huonosti kohdella, mutta kuitenkin hakeudutaan seuraan. Itsestäni syitä kaikkeen olen jo hakenut ja ehkä toisen käytöksen mahdollisia syitä hänestä hakemalla avaa jotain uusia ajatuksia. Kiitos vinkistä.
Narsistit saalistaa ihmisiä joita voi ohjailla. Kun ymmärtää narsistisen persoonallisuushäiriön pahaa tekevän puolen, niin osaa havaita tuon "ihanuutta" tuottavan puolen taakse.
Ehkä sitten osaa nähdä oikeita ihmisiä.
Tässä voi tosiaankin olla jotain. Saatan tosiaan olla ohjattavissa vaikka en mikään tahdoton olento olekaan ja varmaankaan kaikkein sinisilmäisintä ja helpointa sorttia ohjailuun. Mutta kyllähän hyväsydämistä ja kilttiä ihmistä pystyy manipuloimaan, kun en ensimmäisenä ole ajattelemassa toisista pahaa ja selkeästi olen haksahtanut aivan toisenlaisiin ihmisiin kuin mitä sitten on myöhemmin käynyt ilmi.
Kiitos! Koen neuvosi hyvänä ja rakentavana ja täytyy tosiaan perehtyä tähän ja miettiä sitten asioita uudelleen. Josko se auttaisi tosiaan tunnistamaan paremmin sellaiset ihmiset jotka kokemuksieni mukaisesti käyttäytyvät ja välttämään joutumasta kokemaan enää samaa.
"Jos voisin, niin vaihtaisin kaikki hyvät piirteet luonteessani oitis kauniimpaan ulkonäköön. Silloin kelpaisin ja saisin osakseni arvostavaa ja rakastavaa kohtelua. "
-> ei kannata puhua asioista joista ei tiedä tai ei ole kokemusta. Siinä pettää vain itseään. Itse olen kaikkien mittapuiden mukaan kaunis, fiksu ja menestynyt. Siltikään se ei ole tarkoittanut "arvostavaa ja rakastavaa kohtelua" miesten osalta.
Et voi olla niin yksinkertainen, että uskoisit että paremmalla ulkonäöllä ihmissuhdeongelmasi ratkeaisivat. Mieti vähän pidemmälle! Muiden ihmisten kadehtiminen ja luulottelu kaunotarten "paremmasta onnesta" on roskaa. Jos sellaisella fantasioinnilla saa omia marttyyri-fiiliksiä paremmaksi, niin se on sitten oma asia ja sellainen pitää tajuta omaksi ajatusvirheeksi.
Meillä jokaisella on oma rastimme ja elämänpolkumme. Elämässä joutuu ennen kaikkea tekemään itsensä kanssa töitä ja se kuuluu ihmiselämässä henkiseen kasvuun. Ihmisyydessä on muitakin perusarvoja kuin ulkonäkö. Esim. moraali, elämän kunnioittaminen, totuudellisuus, jne jne. Ovatko nämä sinulle täysin mitäänsanomattomia ja merkityksettömiä?!
Lämminsydäminen nainen = iso syli = läski ämmä = oma vika
Jos voisin, niin vaihtaisin kaikki hyvät piirteet luonteessani oitis kauniimpaan ulkonäköön. Silloin kelpaisin ja saisin osakseni arvostavaa ja rakastavaa kohtelua.
Ei pidä paikkaansa. Huonoa kohtelua saavat osakseen kauniitkin naiset. Toki kumppanin saa, mutta ei siinä yhtään sen useammin rakkautta ole. Luulen, että tasapainosen lapsuuden saaneet itseään arvostavat naiset löytävät ne hyvät miehet jo siinä 20v. tienoilla ja itseään hakevat saavat tyytä muihin. Voisihan tuo pitää paikkansa toisinkin pöin. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä vaikeammaksi käy löytää ihminen, joka kykenee vielä luottamaan ja rakastamaan. Kykenetkö sinä?
Sinun kannattaisi panostaa vähän ulkonäköösi. Laihdutat ja meikkaat ja hankit uusia vaatteita ja kehität sosiaalisia taitojasi, näitä ohjeitahan miehillekin aina tyrkytetään.
En kyllä ymmärrä mitä oikein valitat, tuosta jäi sellainen kuva, että olet kuitenkin jakanut sitä reikääsi. Monet miehet eivät saa edes pillua, saati sitten mitään parisuhdetta.
Naisten touhu on vastenmielistä ihme teeskentelyä, etsitään muka "rakkautta" mutta siinä etsiessä tulee ihan vaan vahingossa leviteltyä haarojaan jänskille panohemmoille, jotka sitten vaan pani ja jätti, yhyy yhyy!
Varsinaista rakkautta, hyi helvetti.
Tottakai ihmisillä on seksielämä. Valitat, että miehet eivät saa edes seksiä - älä sitten valita, että muilla ihmisillä sitä on, jos se on itsellesikin tärkeää.
Tietenkin "rakkauteen" liittyy myös fyysinen kosketus, miten yksinkertainen oikein olet? Sinä et ole maailman napa.
Kyllä miehet saavat seksiä jos huolivat sitä keneltä tahansa. Niinhän naistenkin täytyy tehdä, jos eivät saa parisuhdetta. Ja miehille on aina tarjolla tavattoman kauniita maksullisia naisia, jotka toteuttavat kaikki toiveesi. Se on aivan sama tilanne, että maksatko rahalla vai pillulla sen, että saat hetken läheisyyttä. Naiset eivät juuri koskaan saa orgasmia, mikäli "ovat vain pantavana." Mies saa takuutyydytyksen rahalla, nainen ei millään.
En jaksanut lukea koko ketjua, oli niin paljon negatiivista palautetta. Tekstisi oli kuin omasta kynästäni, paitsi että olen meikattuna ja laittautuneena ihan kivan näköinen, mutta ongelmana on ylipaino ja liian persoonallinen ulkonäkö. Vaikka olin itse tyytyväinen itseeni lievästi ylipainoisena (BMI alle 30), valtaosalle miehistä olin läski. Ja olen todellakin harrastanut aina liikuntaa erittäin paljon ja olen ylipainostani huolimatta terve.
Minulle on käynyt monta kertaa niin, että pelimiehiä välttääkseni olen päätynyt suhteisiin epämiellyttävän näköisiin tai hiljaisiin hiirulaismiehiin, joita ei olisi ikinä voinut aavistaakaan petollisiksi. Oli aika järkkyä huomata, että sillä hiirulasimiehelläkin oli aina joku haku jossakin meneillään ja netti täynnä profiileita, kun etsi parempaa nuorempaa hoikempaa ja kauniimpaa. Olin aina kaikille hätävara, vaikka panostin suhteeseen 110%. Olin aina puhdas, raikas, laittautunut, aktiivinen, hieroin hellin hoivastin, palvelin miestä sängyssä taivaisiin, laitoin ruokaa ja leivoin. Ja sitten minut jätettiin jonkun nuoremman vittumaisen nartun vuoksi. Eräskin mies oli vain kerran elämässään ollut naisen kanssa ennen minua, eikä ollut päässyt edes sänkyyn saakka. Juuri sellainen valittaja, joita tällä palstalla näkee. Hän sitten vihdoin sai naisen itselleen - minut, ja petti silti. Itseluottamus ilmeisestikin kohosi niin paljon, että sai baarista iskettyä naisen jonka kanssa petti minua. Erosimme. Parin vuoden päästä törmäsin mieheen baarissa, ja hän yritti tulla nuoleskelemaan ja oli mukamas katuvainen erostamme. Hänellä oli avovaimo, jonka kanssa asui yhdessä. Oli sitten heti valmis pettämään tätä minun kanssani, mikäli olisin suostunut.
Menetin kiinnostukseni parisuhteeseen saatuani viimeisen petollisen hiirulaisnörtin kiinni profiilista s24:ssä. Siitä on jo vuosia ja kymmeniä kiloja. Olen vaihtanut miehet sulkaaseen. Ei kiinnosta enää pätkääkään miltä näytän ja mitä painan, koska mieheille en kelpaa kuitenkaan.
En lukenut koko sivua, enkä tiedä onko aihe jo vaihtunut, mutta vastaanpa oman näkemykseni silti.
Kukaan nainen taikka mies ei voi odottaa etteikö vastakaiselle sukupuolelle olisi ulkonäöllä väliä. Tunnen itsekkin mukavan naisen, jonka uskon olevan kiinnostunut minusta ja hänen kanssaan on todella mukava jutella ja pysyä ystävänä, mutta en voisi kuvitellakkaan seurustelevani hänen kanssaan, koska ulkonäkö on mitä on. Toisin kun taas hänen kaverinsa, joka on todella kaunis ja mukava, mutta ei osoita minkäänlaista kiinnostusta minuun niin häntä sitten aina mietin. Se on osa ihmisluontoa, että etsii täydellistä kumppania. Miksi tyytyä yhteen hyvän puoleen kun voi saada molemmat? Jos nainen on liian helppo saalis miehelle niin kiinnostus lopahtaa yhtä nopeasti kuin on alkanutkin.
Tunnustan että en jaksanut lukea ihan kaikkea tekstiä enkä yhtäkään vastausta.
Heti vaan tuli mieleen että mua on useasti kauniiksi sanottu ja myöskin hyväsydämiseksi, moniulotteiseksi ja mielenkiintoiseksi persoonaksi. Mutta I've got new for you, en minäkään ole saanut miehiltä kuin mielestäni harvinaisen paskaa kohtelua. Että ehkä toi ulkonäkö ei vaikuta sitten mitenkään. Sitä vaan olen pohtinut että kannattaako olla "lämminsydäminen"? Ehkä se onkin se ratkaisu. Yrittäisi opetella ilkeäksi, hulluksi paskaksi. Miehet rakastuu välittömästi.