Olemme olleet naimisissa 10 vuotta. Olen ollut luulossa että kaikki on hyvin ja itsekin olen ollut tyytyväinen siihen miten meillä menee. Sitten huomasin että vaimoni ei ole tehnyt aloitetta sänkypuuhiin aikoihin ja suhtautuu nuivasti minunkin lähentelyihin. Hän ei myöskään ole varmaan vuosiin sanonut rakastavansa minua, rakkauden tunnustamisesta on tullut kauan sitten minun tehtävä. jos sanon rakastavani häntä, hän ei yleensä juuri reagoi. Ei perustele sen kummemmin, sanoo vain rakastavansa kun kysyn. En tuota asiaa viitsi väkisin kerjää. Ennen sanoin (ja tarkoitin sitä) sen joka päivä, mutta kun tajusin että sillä ei ole merkitystä niin lopetin mokoman sitten. Kysyin kerran syytä haluttomuuteen sängyssä niin syy on se, että olen huono suutelija ja se vie halut. Tätä vaimo on joutunut kärsimään yli kymmenen vuotta. Nyt en enää halua seksiä itsekään. En voi suudella kun muistan tuon. En enää tiedä rakastanko häntä. Kaikki läheisyyden kaipuu on ollut kuukausia poissa. Miksi piti hankkia lapset ja kaikki minun kanssa kun kaikesta päätellen olen aiheuttanut inhoa jo ennen lapsia. Olen miettinyt vaimoni käyttäytymistä jälkeenpäin ja tunnen itseni aika tyhmäksi kun en ole tajunnut tilannetta. Mieleen on tullut ajatus kokeilla kelpaisinko jollekkin toiselle kun vaimonikin todennäköisesti etsii parempaa. Välillä puhuu että pitäisi hankkia vielä yksi lapsi. Ei oikein huvita kun tietää että seksi on vain suoritus.
Käydäkkö vieraissa?
18+5
2113
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
No mikset selvitä asiaa miten se on.. kai hän osaa puhua. Jos ei rakasta, onko siinä järkeä sitten olla. Hmm.
VAI N IIN