Mitä teen?

Hei

Kiitän etukäteen jos jaksatte kuulla ongelmiani.

Olen parikymppinen mies ja seurustelen samanikäisen naisen kanssa. Suhde toimi aluksi hyvin, mutta nyt ei enää... Hänelle ovat kaverit etusijalla, on se mullekkin sanonut. Jos viikonloppuna pitäis nähdä ja kaverit pyytää häntä johkiin, nii sillon mä jään nuoleen näppejäni. Hän myös halailee miespuolisia ystäviään. Luotan häneen, mutta ei silti ole kiva katsoa kun hän halailee muita miehiä.

Pyysin häntä antamaan suhteellemme enemmän aikaa, tai muuten juttu loppuu. Muutosta ei ole tapahtunut. Mulla on silti isoja tunteita häntä kohtaan.

Kaiken päälle olin todella yksinäinen... Hänen kauttaan sain hyviä kavereita. Jos jätän hänet jään ihan yksin. Hän on aina mukana näissä kaveripiireis, enkä mä kestäis enää nähdä häntä, tai muuten alkaisin itkeen kun pikkutyttö.

Onko vaan helpompi lopettaa homma ja kärsiä?

Eniten rassaa tää että kaverit etusijalla. En ole omistushaluinen. Enkä vaadi että mun kans täytyy olla ku takiainen, mutta haluan myös hänen kanssaan kahdenkeskistä aikaa.

Homma tiivistettynä; Olen rakastumassa häneen, on siis isoja tunteita, mutta mulle ei kelpaa että oon kaverien jälkeen se kakkosvaihtoehto... Jonka kans voi olla jos kaverit ei pääse mihkään.
163
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Jos et viihdy parisuhteessa, lopeta se.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


tikutaku90 kirjoitti:

Hei

Kiitän etukäteen jos jaksatte kuulla ongelmiani.

Olen parikymppinen mies ja seurustelen samanikäisen naisen kanssa. Suhde toimi aluksi hyvin, mutta nyt ei enää... Hänelle ovat kaverit etusijalla, on se mullekkin sanonut. Jos viikonloppuna pitäis nähdä ja kaverit pyytää häntä johkiin, nii sillon mä jään nuoleen näppejäni. Hän myös halailee miespuolisia ystäviään. Luotan häneen, mutta ei silti ole kiva katsoa kun hän halailee muita miehiä.

Pyysin häntä antamaan suhteellemme enemmän aikaa, tai muuten juttu loppuu. Muutosta ei ole tapahtunut. Mulla on silti isoja tunteita häntä kohtaan.

Kaiken päälle olin todella yksinäinen... Hänen kauttaan sain hyviä kavereita. Jos jätän hänet jään ihan yksin. Hän on aina mukana näissä kaveripiireis, enkä mä kestäis enää nähdä häntä, tai muuten alkaisin itkeen kun pikkutyttö.

Onko vaan helpompi lopettaa homma ja kärsiä?

Eniten rassaa tää että kaverit etusijalla. En ole omistushaluinen. Enkä vaadi että mun kans täytyy olla ku takiainen, mutta haluan myös hänen kanssaan kahdenkeskistä aikaa.

Homma tiivistettynä; Olen rakastumassa häneen, on siis isoja tunteita, mutta mulle ei kelpaa että oon kaverien jälkeen se kakkosvaihtoehto... Jonka kans voi olla jos kaverit ei pääse mihkään.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu