Sain tietää menneellä viikolla aivan epäuskoisen asian: hyvällä tuttavani miehellä on monien vuosien ajan ollut salasuhde. En moista olisi ikinä uskonut! Nyt mietinkin pitäisikö minun kertoa asia vaimolle, tuntuu moni muukin tietävän asiasta. Tieto on aivan varma, en vaan tiedä mitä tehdä, suututtaa naisen puolesta koko juttu, ihmiset puhuu aika avoimmesti asiasta ja tekevät pilkkaa.
Tuttavani miehellä salasuhde
kertoako vaiko ei
27652
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Kenestä tekevät pilkkaa? Miehestä vai hänen hoidostaan?
Kerro ihmeessä, jos olet ystävä. Jossain vaiheessa käry käy kuitenkin.
Koska kyseessä on tuttava eikä mikään sydänystävä, asiaa kannattaisi varmaan lähestyä suht hienovaraisesti - kautta rantain selvittää, haluaako tämä nainen tietää asiasta..? Kas kun meitä on moneen lähtöön... Nainen saattaa jopa tietää asiasta, mutta käyttäytyy ulospäin niin kuin "ei mitään". Koskaan ei voi tietää, mitä kenenkin parisuhteen "sisällä" tapahtuu. Toisaalta voi olla, ettei halua kuulla asiasta tai ainakaan keneltäkään muulta kuin oikein hyvältä ystävältä.
Jos kuitenkin päädyt menemään suoraan asiaan tämän naisen kanssa, kannattaa varautua monenlaisiin reaktiohin - kaikki eivät välttämättä suhtaudu mitenkään myötämielisesti "viestintuojaan". Eräs ystäväni lähti tuttavansa luota "korvat punaisena" samanlaisessa tilanteessa - tuttava huusi pää punaisena, ettei halua asioihinsa sekaannuttavan eikä kaiken maailman juoruämmien neuvovan häntä... Monenlaisia reaktioita, siis.
Samaa mietin minäkin eli kenestä tuossa tilanteessa tehdään pilkkaa; jalkavaimosta, joka alistuu olemaan "käytettävissä silloin kun ukolle sopii, vai sikamiehestä vai tietämättömästä vaimosa?
Jos olet hyvä ystävä, kerrot tietenkin asian, voihan olla, että vaimo jo tietääkin. Jos taas olet ulkopuolinen, älä sotkeennu toisten ihmisten asioihin. Sinun tehtäväsi ei ole järjestellä ihmisten elämää.
Sattumalta olin porukassa missä asiasta juteltiin, muut eivät tienneet minun tuntevan tätä naista ja miestä. Kyllä siinä lähinnä vaimosta tehtiin pilkkaa, hän ei taida olla kauhean pidetty ihminen, vähän sellainen minä minä ihminen jota ei oikein tahdo jaksaa kuunnella. Tuntuukin toiset nyt nauttivan tilanteesta kun saavat sinisilmäiseksi ja tyhmäksi pilkata. Tämä vaimo ei ole minunkaan ystäväni vaan tuttava, mutta silti tuntui toisen puolesta tosi pahalta. Miestä ja salarakasta eivät tuntuneet pilkkaavan millään lailla, taisivat olla vahingoniloisia lähinnä. Ja totesivat ettei sellasta naista kukaan mies jaksa katsoakaan.
En osaa sanoa tietääkö vaimo mitään, mutta ei ainakaan ulospäin sitä näytä kun samassa porukassa pari kuukautta sitten iltaa vietettiin ja kehuskeli liittonsa ja perheensä onnellisuutta ja kuinka hyvin kaikki hänen elämässään tällä hetkellä on.
Hmm... Jos pari kuukautta sitten ko nainen on hehkuttanut avio- ym onneaan... Niin entäpä, jos hänen mielestään kaikki on oikeasti hyvin? Kannattaako silloin rehellisyyden nimissä mennä sotkeutumaan toisten asioihin..? Ehkä petollinen mies salarakkaastaan huolimatta on kotona vaimolleen hyvä kumppani ja lapsilleen hyvä isä - on sitä hullumpaakin kuultu...
Itse en välttämättä tuolta pohjalta ja olematta hyvä ystävä naisen kanssa menisi sanomaan yhtään mitään.
Juuri tuollaisia asioita mietin. Mutta kun asetan itseni hänen asemaansa, tuntuu kaikki tosi pahalta hänen vuoksensa, mitä jos hän ei tiedä oikeasti. Mutta kun en ole se hyvä ystävä niin paha mennä sanomaan mitään. Itse toivoisin jos tuossa asemassa olisin niin jonkun minulle kertovan totuuden. Sen verran kyllä naista tunnen ettei koko asiasta puhuisi vaikka tietäisi. Ja niinhän se kuuluukin olla, itse hän sen päättää kenelle puhuu. Jotenkin järkytyin toisten retestelystä asiasta. Onko tuollainen yleistäkin? En ole aiemmin moiseen törmännyt. Naimisissa olevia naisia ja näyttivät täysin hyväksyvän ja olevan hyvillään koko asiasta.
Olet samanmoista lälläri kamaa kuin kaikki muutkin mieheni ystävät jotka vain suojelivat mieheni uskottomuutta, kaikki nauroi minulle, kun mieheni petti selän takana. Vihaan miestäni ja hänen ystäviään.
Miehelläni ja hänen alaisellaan oli suhde, josta yleisesti tiedettiin ja puhuttiin. Siis muut tiesivät ja naureskelivat (kuten myöhemmin ilmeni), mutta minä sain asian selville viimeisenä ja sattumalta. Tää oli tosiaan niitä merkillisiä sattumia, että löysin pariskunnan itse rysän päältä. Mies oli muka työmatkalla ja minä ajelin viikonvaihteeksi mökille, vaikken yleensä syksyllä siellä viitsi käydä.
No, siellähän olivat kuhertelemassa.
Kaksi avioliittoa hajosi. Mutta ei näistä lempiväisistä pariskuntaa tullut.
Olisi ollut kiva, jos minulla olisi ollut yksi niin hyvä ystävä, että olisi mulle sanonut asian. Mutta ei ollut.
Minua petettiin. Olisin toivonut, että asiasta tietävillä olisi ollut rohkeutta lähettää tieto minullekin vaikka nimettömänä tekstarina tai sähköpostina.
Minä haluaisin tietää.
On itsekästä olla kertomatta vain siksi, että pelkäisi saavansa petetyn vihat päällensä. Täytyy ymmärtää, että tilanne on petetylle vaikea. Joku petetty saattaa ensishokissaan kaataa pahan olonsa kertojan päälle. Tilanne on niin nolo ja hävettävä, kipu on suuri. Puolustusreaktio. Harvempi kai kuitenkaan noin toimii.
Kerro. Jos petetty ei ole vastaanottavainen, pyydä häntä ottamaan yhteyttä myöhemmin jos haluaa puhua tai tietää asiasta lisää.
Kerro ihmeessa! Minua petettiin kuuden vuoden ajan. Jotkut naapurin rouvat vihjailivat esimerkiksi kauppareissulla: Esim,"Oletteko te viela yhdessa? Vastasin ;Tietenkin, emme me ole eronneet!. Tulin kotiin kaupasta ja sanoin miehelleni: Ihmeellista naapurin rouva kysyi :olemmeko viela yhdessa. Mieheni vastasi : ei sinun kannata tuommoisista valittaa, naiset vaan juoruilee kaikista ja kaikenlaista. Jatin siis asian sikseen, kunnes mieheni tunnusti itse parin vuoden paasta koko sopan minulle yllatykseksi ja kauhuksi. On parempi tietaa aikanaan, niin ei tule niin suurta vahinkoa vaimon sieluun!
Viestintuoja yleensä ammutaan, joten koska kyseessä on vain tuttu, ei kannata sekaantua soppaan. Ystävälle pitäisi ihan pakosta kertoa.
Siltä minusta vähän tuntuu kuin sekaantuisin toisten asioihin jos kerron. Mutta samalla hassu syyllisyys jos en kerro , olenko ikäänkuin auttamassa petturuutta ja jotenkin itsekin osallistuneena siihen. Tiedän että voi kuulostaa typerältä. Joku moraalitäti syvällä sisimmässäni käskee tehdä oikein ja käräyttää tuollainen moukka mies. Pelko tuleekin ehkä siitä jos vaikka vaimo tietää ja hyväksyy asian eikä halua muiden siihen sekaantuvan. Vaan jos mietin itseäni tuon vaimon tilalle, tuntuu ikävältä ette minun asioista tuolla lailla juteltaisiin porukoissa. Tässä onkin ehkä kyse että tunnen ihmiset. Jos ajattelen tietääväni jostain muusta ihmisestä vastaavaa, vaikka naapurikadun Kallesta, jota tuskin tunnen, ei asia minua vaivaisi varmasti lainkaan. Mikä on oikein ja mikä väärin? Omasta arvomaailmasta varmaan kyse, itse kun en hyväksy tuollaista touhua.
Sinulle pieni neuvo. Kerro ihmeessä vaimolle. Hänen pitää saada tietää mihensä pettollisuudesta, jonkun on avattava hänen pienet siniset silmänsä. Itsekkin olin ns. silmät ummessa, kunnes eräs tuttava kertoi minulle sellaista mitä olin aavistellut, mutta en halunnut uskoa. Miehelläni oli suhde toiseen naiseen. Toki siinä vaiheessa kun silmät avautuvat tulee todella heikko olo ja voi tehdä mitä tahansa ihmisestä riippuen, jokainen suhtautuu asiaan eri tavoin. Itse kiitin viestin tuojaa ja yritin pitää itseni koossa, kunnes romahdin täysin. Se oli kuin isku vasten kasvoja, mutta enää en ole sinisilmäinen. Luottamus on 0 jne.
ai niin jos et halua kertoa asiaa vasten kasvoja nimetön tekstari tai voit viedä ja antaa tälle naiselle jonkin esim. kirjeen henkilökohtaisesti ja lähteä pois. kirjeessä pyydät sitten ottamaan yhteyttä jos haluaa. silloin, et näe tämän naisen reaktiota vaan voit olla vastaamassa kysymyksiin jos hän niitä sinulle haluaa esittää.
Eikö ihmisillä ole muuta elämää kuin sotkeutua jonkun tuttavan asioihin? En kertoisi. Mitä asia kuuluu ap:lle lainkaan? Onko oma lehmä ojassa?
Jos sitten haluaa leikkiä jotain hyväntekijää, niin naamatusten tuollainen asia on kerrottava. Itse ampuisin viestintuojan. En voi sietää sitä, että joku täysin ulkopuolinen sekaantuu yksityisasioihini. Jos epäilen minua petettävän, haluan sen itse selvittää. Ammun siis viestintuojan. Jos itse petän, juoruakat saa kuulla kunniansa.
Jos epäilet? Mutta mitä jos et osaa epäilläkään? Haluatko silloin tietää niin että joku sen sinulle kertoisi?
Semmoisia ne tuttavan miehet ovat, Pks:lla raksamestari Raisiosta, naitu mies, juoksentelee valtoimenaan. Asustelloo jopa naisen kanssa. solukämppä onkin hämäyksen vuoks vaimon tullessa shoppailemaan.
Tyhmiä ne toiset, jotka ovat naureskelleet - voipi kolahtaa omiin nilkkoihin....Mistä he tietävät mitä heidän puolisonsa tekevät. Nykyään ei tiedä kenestäkään - valitettavasti. PItää vain luottaa itseensä. Minä kertoisin pettäjän vaimolle. Itsekin tahtoisin tietää, jos joku tietäisi saman asian minun miehestäni.
Kerron siulle jos olet Minna.
Minä kertoisin, en sääli yhtään näitä pettureita.
Minäpä kerron oman tarinan;
tuttavani itkeskeli minulle, että epäilee miehensä pettävän häntä. Käski minua ja muutamaa muutakin yhteistä tuttua pitämää silmät ja korvat auki ja kertomaan HETI, kun saa jotakin vihiä asiasta. Hän väitti, ettei halua olla ns. ainoa/ viimeinen, joka saa asiasta tietää. Sattuipa sitten niin, että minulle selvisi, että tämä mies tosiaan pettää tuttavaani ja tiesinpähän jopa kenen kanssa... Pohdin pitkän tovin, viitsisikö sitä sotkea oman lusikkansa tuohon soppaan. En kuitenkaan haluaisi olla se syypää tärkeisiin päätöksiin (esim. yhteisen elämän jatkamisesta). Kuitenkin mietin, että itse hänen asemassaan haluaisin tietää totuuden...Niinpä otin ja kerroin, mitä tiesin, mutta jätin naisen nimen paljastamatta, koska halusin olla mahdollisimman vähän itse mukana siinä sopassa. Tämä tuttavani suuttui miehelleen ihan silmittömästi ja meni jonkinlaiseen shokkitilaan. Minä pelästyin siinä vaiheessa ja aloin heti katua, että kerroin.Tajusin, että saisin sen miehen (joka on minulle tätä tuttavaa ehkä jonkin verran läheisempi) vihat päälleni ja minusta tehdään syypää. Koitin pyytää tuttavaani olla kertomatta kuulleensa asian minulta ja selitin kantani. Tämä oli kuitenkin turhaa. Lähdin paikalta vähin äänin. Seuraavaksi, kun näin miehen, huomasin oitis suhtautumisen muuttuneen; vihaiset mulkoilut ja välttely. Tämä tuttavani oli kummallisen rauhallinen ja tyyni, jopa pirteä ja iloinen. Kun jäimme kahden hänen kanssaan, hän ei sanonut suoraan, mitä mies oli hänelle sanonut, mutta kertoi uskovansa, että MINÄ OLEN VALEHTELIJA JA PÄÄSTÄNI SAIRAS, kun menen valehtelemaan tuollaista. Tämä nainen ei ole mikään hissukka, vaan kertoo asioista surutta eteenpäin. Nyt kylästämme suurinpiirtein puolet kiertää mua kaukaa, koska mä olen vainoharhainen sekopää, joka koittaa sotekea muiden elämän.
Ihmiset, jotka minut tuntevat, eivät tietenkään häntä usko ja ne, jotka tietävät tämän pariskunnan todellisen tilanteen ovat onneksi minun puolellani. Ne taas, jotka uskovat sitä naista, syyttävän hekin minua siitä, että tälle pariskunnalle meinasi tulla ero, kun minä menin sekoilemaan. En jaksaisi alkaa kenellekään selittelemään tilanteen todellista laitaa, koska minulla ei mitään todisteita siitä, mitä näin ja tiedän.
Eli kehottaisin pysymään tilanteesta kaukana, ellei kyseessä ole joku läheinen kaveri tai sellainen ihminen, joka ei lähde hakemaan syyllistä omaan pahaan tilanteeseen jostakin muualta ja koita vierittää syyt toisen tai ulkopuolisen niskoille. En yhtään tiedä, helpottiko/ paraniko minun tuttavapariskunnan elämä siitä, että he alkoivat pilkata ja syyttää minua... Toivon heille kuitenkin kaikkea hyvää ja toivon, että heidän elämänsä sentään parani, jotta mä en joutunut kärsimään ihan turhaan =(
Kamala tilanne. Tuosta näkee hyvin kuinka taitavia valehtelijoita ja manipuloijia pettävät miehet on. Ja kuinka moraalittomia, laittaa omat virheensä sinun syyksi! Ei minkäänlaista aitoa katumista tai huonoa omaatuntoa.
No joo - mutta kyllä tuo vaimokin käyttäytyi TODELLA omituisesti! Ensin patistaa kertomaan, sitten puukottaa selkään toista tämän rehellisyydestä. Siinä on kyllä niin pettävä mies kuin häneen uskova ja toista rehellisyydestä rankaiseva vaimo ansainneet TÄYSIN toisensa!
" Nyt kylästämme suurinpiirtein puolet kiertää mua kaukaa, koska mä olen vainoharhainen sekopää, joka koittaa sotekea muiden elämän."
NO tossahan on selkeä vastapiikin paikka, kerrot vaan kaikilla kylillä kuka on nussinut ja ketä. Pettämisjuorut kiertää aina kaikkein nopeiten, mikään "näkymätön sekopää"-tarina ei pärjää pettämisstooreille.
Kerro, mieheni petti minua 4 vuotta, minä sain tietää viimeisenä, naisia oli useita. Nyt onkin ex-mies, eipä ole vieläkään löytänyt sitä oikeaa.