Luontohenkiset miehet

Luultavasti vahvalla lääkityksellä. Useimmat meistä maalaispojista kun pyrkivät kaikin keinoin eroon tuollaisesta kituuttamisesta. Hirveästi työtä vailla mitään tarkoitusta, ja aina olet persaukinen. Ja kun muistaa, että eläkepäivätkin koettaa joskus, eikä enää jaksa edes niitä muutamaa kanaa ruokkia, niin avot.

Ihanan romanttinen ajatus, itsekkin joskus tuollaisesta haaveilen.. mutta en todellisuudessa tuollaista haluaisi. Jos on pieni omavaraistalous ja tila jossa eläimiä, niin voipi kaikki lapin vaellukset unohtaa samantein. Kuka hoitaa eläimet jos isäntäväki huitelee patikoimassa? Omavaraistaloudessa elävällä ei tod. ole varaa palkata ketään hoitamaan eläimiä. Tuotantoeläimille saa tukea maatalouslomittajaan, mutta omavaraistaloudessa ei saa sitäkään.
Rahaa ei oikeasti ole mihinkään, siis jos ei ainakin toinen käy palkkatöissä. Tuloja on pakko jotenkin saada, koska kaikkea ei voi kuitenkaan itse kasvattaa ja tehdä (auton pito, polttoaineet, lääkkeet, sähkö jne jne.) joten pitää tuottaa jotain myytävää. Ei siinä mitään jos onnistutte kehittämään jonkin myyntivaltin ja massatuotannolla tekemään sitä niin että rahaa alkaa ropisemaan, mutta sitten se ei enää olekkaan sitä romanttista elämää muutaman lampaan ja lehmän kanssa metsän helmassa.

Höh, opiskelen tällä hetkellä hyvin palkattuun ja työllistettyyn ammattiin, en ajatellut elantoa tilan pidolla hankkia. Se olisi lähinnä harrastus, ja todella niin pieni, että siitä riittäisi vain itselle.

Minä olen lapsuuteni viettänyt tuolla lailla :) äiti hoisi lapset ja tilan, isä kävi palkkatöissä. Vaikka isä olikin melko hyväpalkkaisessa työssä, ei rahat silti meinanneet riittää, äiti silloin aika usein meni talveksi palkkatöihin, kun kotona oli vähemmän töitä. Raskasta hommaahan se oli, mutta kiva lapsuus minulla oli, ei sitä sovi kieltää :)
Muistan että äidillä oli aina kiire, piti ruokkia eläimet ja niitä hoitaa, siivota karsinoita, aina oli jotain aitaa tms mitä piti korjata, kitkeä kasvimaata, syksyisin oli hirveä hässäkkä, kun piti sato saada ylös maasta ja säilömistä riitti ihan loputtomasti. Syksyisin kamalinta (lapsen näkökulmasta) oli se kun piti keväällä syntyneet ihanat karitsat teurastaa, kanoilta päät poikki. Talven yli ei turhia suita ruokittu. Veden äärellä kun asuttiin, oli aina sulana aikana katiskat vedessä. Kesäisin kanat olivat vapaana pihalla ja lasten "työ" oli se että piti etsiä kanojen pesät ja ryövätä niistä munat. Se oli hauskaa :)

Oletko muuten ottanut selvää, mitä mieltä eu on tuotantoeläinten/kotieläinten pitämisestä? Niistä on nykyään tiukat säädökset ja myös siitä millaisissa oloissa niitä pitää pitää, vaikkapa olisikin vain "omaan käyttöön".
Meillä nuo eläimet teurastettiin vielä itse, mutta nykyäänhän ei edes teurasautoja ole olemassakaan (eli kiertävä teurastaja, joka käy teurastamassa eläimet paikanpäällä) koska eu on sen kieltänyt. Ja itsehän ei todellakaan saa eläintä enää teurastaa.
Korjatkaa, jos olen väärässä, mutta minulla on sellainen käsitys (joka voi olla vääräkin) että tuotantoeläin pitää myydä terastamolle, joka teurastaa sen eläimen, mutta et voi sitten enää ostaa sitä lihaa sieltä, koska teurastamot jälleenmyyvät lihat vain toiminimillä toimiville elintarvike tahoille, eli ei yksityisille ihmisille. Elikkä et voisi syödä itse kasvattamaasi eläintä. Näin olisi joku viisas siellä eu:ssa päättänyt.