Narsistinen persoonallisuushäiriö

Mitään muuta ei oikeastaan ole tarjolla. Jokainen niistä (miehistä) on omanlaisensa kusipää. Joku osaa muutaman kuukauden pillun tuskissaan muuta esittää mutta aika äkkiä se totuus puskee läpi.

Narsistit rakastuvat usein ihan täysillä, jolloin narsisti panostaa 110 % ihastukseensa ja tuntuu, että tämä on liian hyvää ollakseen totta. Narsisti yleensä haluaa myös edetä suhteessa nopeasti (äkkiä muutetaan yhteen, naimisiin, vauva), joten sen vuoksi narsistin todellinen luonteenlaatu jää huomaamatta.

Ehkä sun kannattaisi lukea enemmän narsismista ja just noista tunnusmerkeistä. Silloin tiedät, mitä osaat varoa.

On kuitenkin olemassa paljon ihmisiä, jotka eivät ole narsisteja. Kannattaa siis olla hieman varuillaan ja edetä varovasti, joten kun näet, että tosiaankin voit luottaa mieheen, niin pystyt antamaan sen jälkeen itsellesi luvan rakastua. Ei kannata heittää toivoaan vain siksi, että olet elämässäsi kohdannut kaksi narsistia.

Hölynpölyä koko narsismi. Toiset ihmiset ovat vain v*ttumaisempia kuin toiset, ei sillä ole mitään tekemistä persoonallisuushäiriön kanssa. Muotitermi jolla voi sälyttää vastuun omista valinnoistaan jollekin "diagnoosille" sen sijaan että myöntäisi valinneensa huonon kumppanin tai ettei osaa vetää rajoja oman vanhempansa suuntaan.

Narsistisen persoonallisuushäiriön diagnosointi mututuntumalla ei ole järkevää. Kyseessä on sairaus, jota ei suinkaan omaa jokainen kusipäinen tyyppi. Monet toki omaavat narsistisia piirteitä (jokainen varmasti jossain määrin) ja toisilla näitä piirteitä on enemmän kuin toisilla. Useimmat vittumaiset ihmiset omaavat narsistisia piirteitä enemmän kuin muut, mutta harvemman kohdalla mennään kuitenkaan niin pitkälle, että kyseessä olisi persoonallisuushäiriö, mikä on jo vakava psyykkinen sairaus. Kun puhutaan narsistista voidaan siis tarkoittaa kahta eri asiaa. Tavallista enemmän narsistisia piirteitä omaavaa (on ylimielinen, ylemmyydentuntoinen, itsekeskeinen, omahyväinen, alentuva, holhoava, huono kritiikinsieto jne.) tai narsistisen persoonallisuushäiriön omaavaa, jolla nämä piirteet ovat todella poikkeuksellisen ylikorostuneita ja menevät jo psyykkisen sairauden puolelle.

Aamen. Nykyään naiset tekevät jokaisesta komeasta ja sosiaalisesta miehestä joka heidät jättää itsediagnoosin narsisti. Tapa on opittu naistenlehdistä joissa tarinoita narsisteista riittää. Tämä on myös naisten tapa suojella omaa egoa; miehen täytyy olla hullu jos ei minua halua. Ja koska narsismin taudinkuva sopii hyvin lähes jokaiseen luoteeseen joiltain osilta(ei ehkä ujoihin ja hiljaisiin) Ihmisen luokittelu narsistiksi vaatii useamman lääkärinlausunnon ennenkuin diagnoosi voidaan luotettavasti tehdä. Siihen näiden tyttöjen kyvyt eivät riitä.

Naiset nimittelevät nykyään jokaista exäänsä narsistiksi. Sillä tekosyyllä he voivat syyttää ex-miestä kaikesta ja näytellä itse täysin viatonta ja virheetöntä. Eihän naisessa voi mitään vikaa olla?

Narsisti vihaa "liian lähelle tulemista", sen kulissin rikkomista, jos olet etäinen, aina hurmattavissa ja pinnallista tyyppiä, älä huoli tai sitten... Todella yleinen miehillä naisten pinnallisuudesta huolimatta tai rakentuu "muiden yläpuolella" älyllisesti olemiseen. Tunnepuolella sitten ollaan alle 4v. ja tämän huomaamisen inho puretaan älyllisesti siihen läheiseen. Oma epävarmuus ja huonommuudentunne puretaan aggressioon ja ilkeisiin sanoihin uhrille (ne perus atm:t suu vaahdossa tällä palstalla...). Ei voi luottaa, vaikka sitä vakuutetaan ja pyritään vahtimaan/hallitsemaan ym. MUTTEI IKINÄ kuuntelemaan toista, koska vain se oma neiti/rouva/herra osaa ja tietää ja on niin erinomainen omasta mielestään, ettei muilla voi olla sanottavaa. Huorittelut, läpsäisyt, ilkeät sanat ja jatkuva vähättely. Kukaan muu ei voi olla niin älykäs kuin narsisti, niin sairas (todennettavissa olemalla, vaikka kuumeessa 37 astetta), kaunis, hyvä ja erinomainen ja samalla niin hurmaava. Otteen lipsuessa sen huomaa sitten, sorra kulissit, pistä alas, kysy suoraan huonoja puolija ja katso miten käyttäytyy. Turha jäädä loukkuun, henki voi mennä.

narsismia tai ei, ei kannata mennä julkisesti ketään narsistiksi jos ei ole pätevyyttä tehdä diagnoosia. Ethän väitä tietäväsi mikä autossa on vikana jos et ole mekaanikko.

http://www.youtube.com/watch?v=DmygGIS-jhQ

Minulla on, sillä exäni oli narsisti.
Hän oli alkuun ihana mutta muuttui äkkiä, hän arvosteli minua ja ulkonäköäni, vertaili tuttuun naiseen. Minulla ei ollut isoja rintoja, pitkiä vaaleita hiuksia enkä pukeutunut niinkuin hän halusi. Hän musersi minut täysin. Kielsi minulta harrastukset, ystävät sekä yhteydenpidon perheeseeni. Petti minua minkä ehti ja sanoi sen olevan hänelle hyväksyttyä koska en ollut sellainen kun hän halusi. En uskaltanut pyytää keneltäkään apua, mies sai minut uskomaan että vain minä yksin olin syypää kaikkeen ja hänessä itsessään ei ollut mitään vikaa.
Suhteen lopussa ajattelin jo että onko mitään keinoa päästä pois, niimpä minä otin ja petin ja pääsin eroon hullusta.
Läheisteni avulla pääsin jaloilleni mutta luottamuksen rakentaminen miehiin vei vuosia. Se ottaa aikansa.

On.
Mun mielestä sun kannattaisi hakea jostain keskusteluapua, nimittäin. Narsistisen vanhempien lapsella on yleensä kahdesta ongelmasta ainakin jompikumpi. Joko on itse muuttumassa narsistiksi: narsismiin tai sanotaan nyt että voimakkaisiin taipumuksiin olla narsistinen on syynsä. Siis se narsistikin on uhri. Joten sinä voit olla myös. Siksi kannattaakin hakea apua ja haluta tulla muuksi, tutkia omia tunteitaan ja miettiä omaa kasvuaan sitä kautta.

Toinen on läheisriippuvainen. Koska siihen se vanhempi pyrkii ja siitä irrottautuminen on myöskin vuosien työ. Kumpikaan näitä ei käy kädenkäänteessä eikä vain päättämällä. Vaan olisi todella hyvä että olisi toisenkin, ammattilaisen mielipide, että oppisi kuuntelemaan ja suodattamaan mitä muilta ottaa, millainen itse on, mihin itse vetää oikean rajan ja miten oppii kestämään pettymyksiä jne.

Nimittäin se että tapaat tällaisen miehen ei ole pelkkää tuuria. Ei ole kyse ikäeroista, kumppani voi olla täysin saman ikäinen ja silti, me etsimme tuttuja piirteitä, vanhempiamme. Siis kun sinulla on tuttuna piirteenä narsismi ja pahat suhteet, sinä tunnistat ne "tutuksi ja turvalliseksi" ja pahimmillaan alat elämään lapsuuden suhteita uudelleen. Joko itse olemalla alistettu tai alistamalla: sekin malli saattaa toteutua.
Tiedostamalla nämä asiat, voit alkaa tutkia itseäsi, muita ja maailmaa sellaisin silmin, että kun tiedät omat heikkoutesi ja puutteesi, osaat vetää rajan. Tiedät vaikka mitä siedät ja mitä et, ja kuitenkin osaat myös katsoa hieman kriittisesti vaikka tätä tunnetta että äkkirakastuu tai muuta semmoista. Uskallat toisaalta katsoa, koska tiedät, että osaat myös viheltää pelin poikki ja suojella itseäsi. Olet itsenäistynyt ja tiedät että pärjäät: ei ole kiirettä omia toista, ei tarvitse pelätä yksin jäämistä.

Sinun pitää itsenäistyä niin paljon, ettei äitisi enää pääse vaikuttamaan sinuun: tämä tarkoittaa taloudellista itsenäisyyttä, etäisyyttä ja omaa kotia. Rajojen selkeää vetämistä ja joskus myös välien katkomista kokonaan, jos etäisyys ei riitä. Lisäksi voisit pohtia niitä syitä, mitkä ovat tehneet äidistäsi tuollaisen: silloin opit ymmärtämään, suojelemaan itseäsi ja toisaalta antamaan anteeksi, ja miten sinusta ei tule samanlaista.
Diagnoosilla ei sinänsä ole väliä, tämä meidän kaikkien pitäisi oppia joka tapauksessa. Uskomattoman moni pohjaa suhteensa ja suhteettomuutensa vain pelkoihin ja rektioihin, ei valintoihin ja itsensä tuntemiseen.
Jos uskallat lähteä sille matkalle ja kestät senkin että mustelmia tulee sinullekin, tulet saamaan paljon. Toivottavasti onnistut ja saat elämäsi takaisin, muista että se vaatii paljon sekä rohkeutta että (oikeanlaista) nöyryyttä. Tsemppiä!

Naiset harvoin ovat puhtaita narsisteja, näitäkin kuitenkin on. Narsistisiin persoonallisuushäiriöihin lukeutuu epävakaa persoonallisuus joka on todella kavala.
Miehillä antisosiaalinen persoonallisuushäiriö ja puhdas narsismi ovat yleisempiä kuin naisilla.

Kaikissa näissä on samoja piirteitä ja lisäksi on bipolar yms. sairaudet joissa on myös samoja piirteitä. Oikean diagnoosin tekeminen jopa koulutetulta lääkäriltä on usein mahdotonta joidenkin persoonallisuushäiriöiden välillä. Ei sitä maallikon tulisi useinkaan yrittää. Todellisuudessahan narsistiksi leimataan miehiä jotka ovat vain mulkkuja. Tai leimaajalla itsellään on esim. juuri tämä epävakaa persoonallisuus (entinen rajatila). Nämä leimaavat usein kumppaninsa narsistiksi. Sama kuin naisten monet luonnolliset sukupuolesta johtuvat piirteet voidaan leimata rajatilahäiriöksi.

Diagnoosi on vain nippu piirteitä persoonallisuudessa jotka täyttävät tietyt intensiteetti ja tiheyskriteerit. Näitä piirteitä on jokaisella. Se milloin kyseessä on häiriö tai sairaus on hankala rajanveto.
Näistä piirteistä persoonallisuudessa ei kuitenkaan kenenkään tarvitse pitää, niitä ei tarvitse sietää. Kenenkään ei pidä alistua toisen ihmisen pompoteltavaksi.

Se mitä haluan sanoa on, että ei kannata uhriutua. Kukaan ei ole kenenkään uhri. Ottakaa vastuu omasta elämästänne ja tekemisistänne. Älkää syyttäkö vaimoa, miestä, vanhempia.
On helvettiä elää persoonallisuushäiriöisen ihmisen kanssa mutta sen helvetin muodostaa jokainen itse omilla reaktoillaan ja tunteillaan. Siihen voi hakea muutosta.

Suomessa ymmärtämys psykologiaan ja persoonallisuushäiriöihin on aika pientä jopa ammattilaisten keskuudessa loppuviimein. Jos englanti sujuu niin näihin löytyy kohtalaisia itseapukirjoja kyllä. Auttavat ymmärtämään tilannetta ja antavat 'työkaluja' ihmisille joiden on pakko toimia persoonallisuushäiriöisten kanssa millä voi yrittää helpottaa kanssakäymistä. Ihmeisiin ne eivät kuitenkaan pysty. Myös näiden persoonallisuushäiriöisten ja mielisairaiden vastuu teoistaan ja käytöksestään on heillä itsellään ja vain he voivat sitä muuttaa.

Olen itse saanut kiinnostukseni psykologiaan lähimmäiseni sairastuttua. Elämäni oli helvettiä hänen kanssaan enkä kyennyt sitä lopulta jatkamaan. Vastuu oli kuitenkin minun omasta olotilastani ja lopulta otinkin eron ja jatkoin elämääni. En syytä häntä siitä mikä hän on. En halua olla uhri ja valittaa kuinka hän pilasi elämäni ja voivoi luottoa ei enää naisiin ole jne. Kyllä luottamusongelmat ovat, hänen käytöksensä on varmasti vaikuttanut minuun mutta mitä se auttaa syyttää häntä ongelmistani? Mieluummin käytän senkin ajan tulevaisuuteni rakentamiseen.