Oulussa oli aikoinaan Tietomaassa (vastaava paikka kuin Heureka) mahdollisuus lähettää kirje "tulevaisuuteen" muistaakseni 10 euron hintaan, olisko siitä aikaa n. 5 vuotta.
Kirjoitin silloin kirjeen molemmille lapsilleni. Kerroin millaisia he olivat juuri silloin ja siitä taaksepäin, ensimmäiset sanat, lempiohjelmat, ruoat ym, missä asuimme ja millaista elämää elivät.
Kerroin kuinka rakastan heitä ja toivoin kaikkea hyvää heidän tulevaisuuteensa, samalla heitin muutaman arvauksen heidän tulevasta ammatistaan, harrastuksistaan ja perheestään.
Itsekkäästi toivoin tietysti olevani olemassa kun he kirjeen saavat ja esitin toivomuksen, että tulevat luokseni kirjeen saatuaan ja halaisivat sekä kiittäisivät kirjeestä jota minä tuskin enää siinä vaiheessa muistan.
Mukavaa kun muistutit, nuo kirjeet tulivat mieleen kun luin aloituksen, en ollut muistanut niitä pitkään aikaan ja niin.. ne ovat "vaan kirjeitä", mutta arvaa vaan, toivonko niiden tuovan hyvää mieltä saajalleen aikanaan!
Kiva aloitus, ainakin minulle. En muista enää miksi laskin että molemmat lapset saavat kirjeensä sinä päivänä kun täyttävät kolmekymmentä vuotta, ehkä arvioin sen ajaksi jolloin he ovat aikuisia ja minä toivottavasti vielä olemassa :)
0Äänestä
Olet jo 47 v?
No huh hun. Synnyit silloin kun sateenkaarikin oli mustavalkoinen
0Äänestä
tämäkin huomattu
Olet jo 47 v? kirjoitti:
No huh hun. Synnyit silloin kun sateenkaarikin oli mustavalkoinen
Luuletko olevasi vitsikäs? Eipä onnistu joiltakin kävyiltä missään iässä.
0Äänestä
rouvanamu47
Olet jo 47 v? kirjoitti:
No huh hun. Synnyit silloin kun sateenkaarikin oli mustavalkoinen
niin tein ja nuoruusajan pahin paikka oli se kun ystävä kuoli rekkakolarissa Oulussa kolmen muun nuoren kanssa. Hautajaisissa soitin ja lauloin yhden kolarissa kuolleen ystäväni lempikappaleen "somewhere over the rainbow" ja se sateenkaari oli takuulla silloin musta, ei siinä ollut valkoista.
Mutta niin.. kaikki kunnia sinulle ja uittuilullesi, ei täällä voi kertoilla ajatuksiaan ja mielipiteitään niin etteikö se jotakuta tympäise tai loukkaa.
Toivon että saat sen ohimenevän hyvänolontunteen sillä että saat tämän ihmisen etsimään paikkansa muualta, ei tämä ole minun paikka ja sinä et ole se syy, pelkästään viimeinen niitti. :)
Kiitos kun sain viettää hetken kanssanne, tää nainen kerää voimia ja jatkaa muualla, PUSS ootte niin persoonia kaikki !!
no olisko tuota ollu jotain toissapäivänä että sain taas valmiiksi ja postittamista vaille valmis, nykyään ja vanhemmiten niiiin laiska aloittaan mitään kirjekirjeitä ja puhuun joutavia että toisen pitää välillä hoputtaa mutta onhan se välit kiva säilyttää ees johonkuhun :D
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
puhelinlaskun
Nettikirjeen vai kirjekirjeen?
Kirjekirjeen.
Hähä! :D
Eli käsin kirjoitetun kirjeen.
Hähä! :D
Varmaankin 1990-luvulla.
Selvä...
Hähä! :D
On siitä aikaa ihan liian kauan
Oulussa oli aikoinaan Tietomaassa (vastaava paikka kuin Heureka) mahdollisuus lähettää kirje "tulevaisuuteen" muistaakseni 10 euron hintaan, olisko siitä aikaa n. 5 vuotta.
Kirjoitin silloin kirjeen molemmille lapsilleni. Kerroin millaisia he olivat juuri silloin ja siitä taaksepäin, ensimmäiset sanat, lempiohjelmat, ruoat ym, missä asuimme ja millaista elämää elivät.
Kerroin kuinka rakastan heitä ja toivoin kaikkea hyvää heidän tulevaisuuteensa, samalla heitin muutaman arvauksen heidän tulevasta ammatistaan, harrastuksistaan ja perheestään.
Itsekkäästi toivoin tietysti olevani olemassa kun he kirjeen saavat ja esitin toivomuksen, että tulevat luokseni kirjeen saatuaan ja halaisivat sekä kiittäisivät kirjeestä jota minä tuskin enää siinä vaiheessa muistan.
Mukavaa kun muistutit, nuo kirjeet tulivat mieleen kun luin aloituksen, en ollut muistanut niitä pitkään aikaan ja niin.. ne ovat "vaan kirjeitä", mutta arvaa vaan, toivonko niiden tuovan hyvää mieltä saajalleen aikanaan!
Kiva aloitus, ainakin minulle. En muista enää miksi laskin että molemmat lapset saavat kirjeensä sinä päivänä kun täyttävät kolmekymmentä vuotta, ehkä arvioin sen ajaksi jolloin he ovat aikuisia ja minä toivottavasti vielä olemassa :)
No huh hun. Synnyit silloin kun sateenkaarikin oli mustavalkoinen
Luuletko olevasi vitsikäs? Eipä onnistu joiltakin kävyiltä missään iässä.
niin tein ja nuoruusajan pahin paikka oli se kun ystävä kuoli rekkakolarissa Oulussa kolmen muun nuoren kanssa.
Hautajaisissa soitin ja lauloin yhden kolarissa kuolleen ystäväni lempikappaleen "somewhere over the rainbow" ja se sateenkaari oli takuulla silloin musta, ei siinä ollut valkoista.
Mutta niin.. kaikki kunnia sinulle ja uittuilullesi, ei täällä voi kertoilla ajatuksiaan ja mielipiteitään niin etteikö se jotakuta tympäise tai loukkaa.
Toivon että saat sen ohimenevän hyvänolontunteen sillä että saat tämän ihmisen etsimään paikkansa muualta, ei tämä ole minun paikka ja sinä et ole se syy, pelkästään viimeinen niitti. :)
Kiitos kun sain viettää hetken kanssanne, tää nainen kerää voimia ja jatkaa muualla, PUSS ootte niin persoonia kaikki !!
no olisko tuota ollu jotain toissapäivänä että sain taas valmiiksi ja postittamista vaille valmis, nykyään ja vanhemmiten niiiin laiska aloittaan mitään kirjekirjeitä ja puhuun joutavia että toisen pitää välillä hoputtaa mutta onhan se välit kiva säilyttää ees johonkuhun :D