Suhde lopussa?

Heippa,

olen tosi pahoillani, että teillä on mennyt tuolla tavalla sukset ristiin. Se tuntuu aina niiiiin pahalta, kun huomaa, että rakas parisuhde on luisumassa sormien välistä.

En silti voi kauheasti toivoa sinulle antaa, koska kaikella kunnioituksella.. Tuossa tilanteessa ei vain toivoa paljoa näy.

Olette selvästi menneet liian aikaisin kihloihin - ette ole tunteneet toisianne vielä tarpeeksi, tarpeitanne, toistenne luonteita, käyttäytymistä.. En sano, että tämän tilanteenne pääsyy olisi aikainen kihlautuminen , eheei, mutta tarkoitan sitä, että jos ette olisi kihlautuneet niin nopeasti vaan olisitte tutustuneet vain rauhassa, voisi lopputulos olla toinen.. Ehkä olisitte nyt onnellisempia, tai ehkä olisitte eronneet jo vieläkin aikasemmin, silloin, kun se vielä olisi ollut helpompaa. Who knows.

Parisuhteet ovat aina hankalia. Niissä on ylä- ja alamäkiä - aina. Mutta se, että teillä on suhteen tilanne noin heikko (kihlat takana, mutta tyttösi ei tiedä rakastaako sinua vai ei, ja selvästi empii päätöksiensä kanssa) jo näin aikaisessa vaiheessa (olette olleet yhdessä vasta 2 vuotta), ei se hyvältä vaikuta.. Valitettavasti.

Puhukaa, puhukaa ja puhukaa.. Se on ainoa, joka tämän voi selvittää.

Siinä vaiheessa kun tyttösi on SALLINUT itsensä ihastua parisuhteen ulkopuopuolella olevaan ihmiseen, kertoo se siitä, että hänen suurimmat rakkauden tunteet sinua kohtaan ovat jo jokseenkin kaikonneet tai ne ovat ainakin muuttuneet. Joku tulee tähän sanomaan varmaan pian jotain että "kuule kyllä toista voi rakastaa, vaikka olisikin ihastunut toiseen.." Joo, ihan kiva, mutta minkälainen parisuhde se sitten oikein on, jos kumppani haikailee muidenkin kuin sinun perääsi? Ja vaikka sellaisiakin parisuhteita on (useita kumppaneita, vapaa suhde), niin sinä et varmaan sellaista tahdo?, tahdot vain tyttösi, eikö vain?

Tyttösi on nyt aika ulapalla selvästi. Hän painii kaikkien päänsä sisäisten asioiden ja tunteidensa kanssa samaan aikaan - rakastaako vaiko ei, erotakko vaiko ei, niin vai näin... Olisi se ihana komea toinenkin mies jo odottamassa... Mutta sinäkin olet hänelle tärkeä... Ja ja ja ja!

Minusta tuntuu, että hänen pitää nyt selvittää ajatuksena ihan rauhassa YKSIN, ennen kuin sinä voit tehdä asialle yhtään mitään. Hän on selkeästi sekavassa tilassa, ehkä elää jonkinlaista huumaa tai murrosvaihetta elämässään.

Lisäksi; älä vain itse suostu pompoteltavaksi. Tekstistäsi huomaa, että tyttöystäväsi käyttäytyy huonosti sinua kohtaan ja loukkaa sinua - ja valitettavasti sinä sallit sen tapahtuvan, kun haikailet tytön perään joka sanoo ettei ehkä edes enää rakasta sinua. Niin ei saisi olla. Tyttösi pitäisi tehdä lopullinen päätös nyt ja heti - sekä pysyä siinä. Ja sinunkin pitäisi miettiä sinun omaa parastasi - onko tämä suhde sinulle varmasti PARHAAKSI?

Uskon ja näen, että rakastat tyttöäsi. Ymmärrän sen, on han teillä silti jo yhteistä historiaa ja paljon ihania kokemuksia ja jaettuja asioita. Toivoisin toki, että löytäisitte yhteisen sävelen. Mutta sinun pitäisi nähdä, että parisuhteenne ei seiso kovinkaan vakaalla pohjalla tällä hetkellä - ja seurustelua on takana vasta 2 vuotta... Ehkä ette vain sovi yhteen, ehkä teidän ei ole tarkoitus elää elämäänne yhdessä? Kun se vaikuttaa niin vaikealta.. Mieti näitä asioita...

Yritä jaksella - puhu perheelle, ystäville! Hyvä kun tulit tänne, täältäkin varmasti saat ainakin jonkinlaisia neuvoja tai ohjeita. Mutta loppukädessä, vain sinä ja tyttösi tiedätte, missä mennään. Tai ainakin tyttösi.. Sillä hän pitää naruja tällä hetkellä käsissään.. Sinä taidat vain seurata.. :/ Puhukaa asioista, pistä hänet koville! Vaadi vastauksia ja päätöksiä.

Usko silti minua, kun sanon, että uusia ihmisiä tulee sinua vastaan joka päivä. Jos tämä tyttö ei ole sinua varten, joku muu on kyllä. Joku, joka ei voi lakata miettimästä sinua ja joka tahtoo elää kanssasi ikuisesti. Joku, joka ei epäröi suhteesi ja joku, joka rakastaa sinua ehdoitta. Uskon siihen vakaasti.

Tsemppiä jatkoon ja tsemppiä keskusteluihin. Muista miettiä myös itseäsi - mieti mikä on sinulle parhaaksi. Älä sokaistu siltä, että maailma on täynnä ihania ihmisiä tai uusia mahdollisuuksia.

kiitos todella paljon vastauksestasi. Tälläistä asiallista keskustelua kunnioitan. Tyttöni on kyllä ihastunut toiseen mutta sanoo ettei halua sisäistää sitä ja niinkuin juuri sanoit niin mainitsee jatkuvasti siitä että ei tiedä mitä haluaa ja kenen kanssa.
Asioista ollaan puhuttu paljon ja selkoa on jokseekin tullut mutta pidemmän aikaa ollaa oltu tässä samassa kuopassa. On vaan niin vaikea käsittää sitä että kaikki voi romahtaa ja kadota aivan yhtäkkiä.
Kyllä maailmassa on varmasti paljon muita ihania tyttöjä mutta on vaan niin vaikeaa edes ajatella sitä ylipääsemisen vaihetta.
argh miten tuskallinen olo nyt onkaan.
Eikä se ole niin helppoa vaan ottaa ja lähteä kun rakastaa. Todella sekava olotila.
toivoo vaan kokoajan että kaikki palaisi ennalleen.
Miten voikaan olla mahdollista että rakkaus vain katoaa tosta noin.
Sattuu.
Kiitos sinulle tuestasi. Koitamme jotenkin edetä tässä tilanteessa, vaikka se vaikeaa onkin.

Heipati.

Täytyy kyllä itse sanoa, että niitä ihastuksia tulee ja menee, JOKA suhteessa. Toiset ihastukset kestävät muutaman tunnin, toiset viikon/kuukauden.. Itse myönsin puolisolleni ihastuneeni lapsuuden ystävään ja ihastukseen muutama kuukausi sitten, kun tämä lapsuudenystävä oli samassa työpaikassa kuin minä. Kertominen helpotti, mutta tuntui vaikealta myöntää niin tapahtuneen. Ei siinä sen kummempaa, puolisoni otti sen hyvin.

Olemme nuoria (19 ja 22) olleet yhdessä 2 ja puoli vuotta, kihloihin menimme 9kk seurustelun jälkeen, enkä koe (eikä puolisonikaan) että se olisi ollut liian aikaista jne jne jne. Sehän parisuhteessa onkin jännää, että aina (ei nyt aivan) löytää jotain uutta toisesta, oppii tuntemaan paremmin. Ei kukaan tunne puolisoaan heit täysin, eikä ole mitään järkeä kertoa heti kaikkea itsestään. Sitä oppii tuntemaan paremmin, mitä kauemmin elää hänen kanssaan.

Kyllä, meilläkin on ollut rajujakin riitoja, mutta niistä on selvitty. Ja kuten edellä mainittiin, jokaisessa suhteessa on ylä ja alamäkiä, väkisin. Ei se vaihtamalla parane.

Tosiaan, puhukaa, puhukaa ja puhukaa. Koittakaa löytää jotakin yhteistä mielekästä tekemistä ja jatkakaa tutustumista toisiinne. Suhteeseen täytyy panostaa ja sitä täytyy hoitaa, jokainen kyllä löytää oman tapansa.

Tsemppiä :)

Tyttöystävälläsi on rakastumisvaihe selvästi mennyt ohi ja hän janoaa sitä euforista tunnetta. Pitkän parisuhteen rakastaminen ei ole sitä. Tunteett tasaantuu ja jäljelle jään kiintymys ja välittäminen, joita tyttöystävälläsi on. Se ei kuitenkaan tunnu riittävän tyttöystävällesi. Ihastumisia tulee ja menee kuten mimmu19 osuvasti sanoikin. Parisuhteen pitäis vaan olla niiden yläpuolella. Aika saattaa korjata tilanteen.

Tsemppiä sulle! Selviät kyllä, tuli mitä tuli. Eron tuska on aika raastavaa, mutta henkisesti terve ihminen kestää sen. Älä jää asian kanssa yksin, vaan puhu tunteistasi.

Kiitos jälleen tuesta. Helpotti kuulla että jollakin on ollut saman kaltaista ongelmaa suhteessa. Ehkä tämä onkin vaan tavan alamäki ja tyttöystäväni hetkellinen ihastuminen menee ehkä ohi. Täytyy kehittää joki mukava juttu joka saisi ehkä pienen kipinän jälleen alulle suhteeseemme. Emme ole pitkään aikaan tehneet mitään kivaa kahdestaan, niin voihan se olla niinkin että tyttöystäväni on niin sanotusti kyllästynyt tavalliseen arkeen ja hakee jotain uutta tai erikoista tähän väliin.

Minulla on käynyt vastaavan lailla, kuin sinulle nyt. Parisuhteemme oli todella hyvä kaikilla osa-alueilla. Jostain syystä seksimme kärsi ja väheni (neljännen vuoden jälkeen), lopulta se lakkasi kokonaan, sillä hän ei tuntenut enään vetovoimaa minuun, hän oli vahvasti haluton yleisesti. Hän kuitenkin rakasti minua niinkuin ennenkin. Keskustelimme pitkään asiasta ja tilanne parani noin puoleksi vuodeksi, mutta ongelmat alkoivat uudelleen. Nyt olemme päättäneet jäädä ns. tauolle, eli annamme reilusti toisilemme tilaa miettiä, mitä haluaa omalta tulevaisuudelta ja kuuluuko toinen siihen. Muuten tulemme todella hyvin toimeen ja läheisyyttä piisaa, mikä tekeekin tästä erossa olosta hyvin surullista, mutta ilman seksiäkään parisuhde ei toimi enään kauaa. Valitettavasti tulevaisuutta ei voi tietää, mutta sitä oppii arvostamaan toista enemmän kun katsoo asioita vähän kauempaa. Tämä joko korjaa tilanteen tai sitten harkinnan jälkeen jatkamme omia polkujamme. Uskon hänen haluan elää sinkkuna, sillä aloitimme parisuhteen nuorina. Joka tapauksessa ei voi ainakaan jälkikäteen ajatella, etteikö kaikki mahdollisuudet olisi kokeiltu ja niitä sitten harmittelisi. Tiedän että kuinka vain, molemmat ovat siitä onnellisia jälkikäteen.

Ehkä teidänkin kannattaisi jäädä yksinään miettimään ja sitten keskustella ajatuksistanne kunhan olette ne ensin löytäneet.

Tsemppiä!

Meilläkin läheisyttä piisaa, seksikin toimii ja niin edespäin. mutta tunteet ovat toisen osalta haihtuneet savuna ilmaan tai sitten ne ovat jossain sisällä jumissa/lukossa.
Kumpa kaikki korjaantuisi. Huoh.

aluksi olin pala kurkussa, mutta sitten kolmannella kerralla otin asian rauhallisesti vastaan ja olin lähdössä pois hyväksyen eron, jolloin tyttöystäväni veti itse itkun kurkkuun ja halusi jatkaa ja tunnusti rakkautensa ja kuinka alotettaisiin puhtaalta pöydältä. Silloinkin hänellä oli se ihastus tunne. Tästä siis jokunen viikko.

sain urkittua asioita sen verran että tyttöni on jutellut sen ihastuksensa kanssa ja sanonut hänelle että on jo jonkun aikaa ollut kiinnostunu siitä ja semmosta, ja että aika näyttää miten käy. Alkaakohan tämä olla tässä, ei hermot kestä kuulla joka päivä uusia tollasia asioita. Voiko tämä silti viellä kääntyä parhain päin?
Onko minkäännäköistä toivoa viellä? Voiko hänen ihastus olla vain väliaikainen? Pahonta tässö on juuri se että siinä hommassa sillä toisella miespuolisella henkilöllä on ja tunteita pelissä... Uskomatonta miten kaikki tuntuu kaatuvan näin helposti.

Urkippa sen ihastuksen puuhelin nuumero, pirauta ja käske jättää tyttös rauhaan, mutta tee se hillitysti..

epäilin samaa henkilöä hetkeä aikasemmin ja käskytin jo. Mut nyt se sit tuli esiin jälleen ku tyttöystäväni on ihastunut häneen ja vongannut tiedon esille.

Ei tyttöystäväs haluu siitä jätkästä eroon vaikka sua loukkaa. Kertoo sen tunteista. Hanki uskollisempi muija äläkä ole tollanen tossukka. Selvää kumpi teijän suhteessa vie ja kumpi vikisee. Eiköhän oo aika vaihtaa muijaa.

Paha vaan kun rakastaa silti saatanasti. Sille ei minkään voi.

Riidat jotka johtuvat turhasta mustasukkaisuudesta,on tosiaankin turhuuden turhuutta ja sillä ei kuluteta muutakuin omaa minä-tunnetta eikä se johda mihinkään muuhun kuin mitä se se esm.on teidän kohdallanne johtanut. On kuitenkin hyvä että tunnistat omat heikkoutesi mutta jos rakastat todella kumppaniasi voisit hakea apua
mustasukkaisuuteesi sitä löytyy kyllä, vaan sekin tietenkin on sinulle kynnys kusymys. Vaan mitään jos ei tee niin muutostakaan ei elämään tule.
Elämän laki on kuitenkin se ettei tässä elämässä yksikään ihminen omista toista lupauksista huolimatta aina joskus jompikumpi lähtee ensin.

Erotkaa. Heti. Pysytte ystävinä ja luopumisen tuska opettaa parhaiten arvostamaan uutta ystävää.

Mustasukkaisuus on typeryyttä. Hoida ongelmasi pois. Et tee ketään, edes itseäsi, onnelliseksi olemalla mustasukkainen.

No tuo on just tuota naisen rakkautta. Tänään olet koko elämä, ja huomenna vain hyvä veli ja joku muu mies on se ihailun kohde.

Naisten kanssa pitää aina muistaa, että he ohjautuvat viimekädessä täysin, tyystin ja totaalisesti TUNTEIDEN varassa. He voivat järkeillä, tehdä päätöksiäkin järjellä (esim jäädä suhteeseen ilman tunteita) mutta se ei auta siihen että lopulta toimintaa ohjaa tunteet. Jos nainen ei saa ohjautua tunteen varassa, hän ahdistuu ja kadottaa itsensä.

Nainen sanoo kaipaavansa miehen tunteiden näyttämistä, mutta kun mies näyttää tunteensa, kuten sinä teit niin ei olekaan enää kivaa, kun miehen tunteet eivät olleetkaan sitä, mitä nainen odotti ja halusi omissa fiiliksissään sillä hetkellä.

Suomeksi: ei nainen halua että mies näyttää tunteensa, vaan että mies näyttää SELLAISIA tunteita, jotka saavat naisen hurmaantumaan. Ne voivat olla negatiivisiakin tunteita, etäisyyttä, leikinlaskua ja joskus romanttisia. Nainen on pidettävä aina varpaillaan ja aina tunteiden vuoristoradassa, joka menee ylös ja alas. Jos ratakiskot tasaantuvat liian pitkäksi ajaksi, nainen ikävystyy ja haluaa pois kyydistä.

Etkö usko? Luepa näit palstoja. Kerta toisensa jälkeen sama viisu: "Mieheni on kunnon mies ja ihana ja hyvä ja huomioi minua, mutta kaikki on ihan tylsää. Haaveilen pahoista pojista blaa blaa..."

Muista seuraavan tytön kanssa: älä anna sydäntäsi. Se, joka panostaa vähemmän suhteeseen on se, jolla on määräysvalta. Ja jos onnistut löytämään harvinaisuuden elikkä suhteen, jossa ollaan tasavertaisia, niin pidä silti aina mielessä, että koko korttitalo voi romahtaa minä päivänä tahansa.

Toi kuullostaa aikas tutulta, meillä on kans suhde menny johonkin vääril raiteil.... olen myös saanut tietooni että puolisollani saattaa olla toinen.... tai tiedän että on mut kun hän ei suostu sitä kertomaan itse. jos olis pelkästä ihastumisesta niin sen voisi vielä ymmärtää mutta helpottais jos vois puhua asiasta. ei se välttämättä silti sitä tarkoita että erota tarveis jos vaan vois puhua asiasta suoraan, itsellä rupee pää hajoamaan kun muutkin asiat rupee menee heikosti elämässä. rakastan häntä ylikaiken mutta en tiedä jaksanko kauaa enää. kaipa sitä hetken pääst saa laittaa kamat kasaan ja lähteä omille teille. Olen yrittänyt kaikkea että hän olisi onnellinen mutta eipä näytä sekään riittävät.... että voi elämä olla pers..st!!!!

No nyt kävi niin että erottiin, mutta nainen pyytelee jatkuvasti minua kämpilleen, ja kaksi kertaa on ollut intiimiäkin toimintaa vaikka erossa ollaan. Hän sanoo vielläkin että ehkä tämö ero ei ole lopullista. Sanoo että haluua katsoa mihin tunteet vievät, alkaako ikävöimään vai lähteekö toisen perään. Miten tähän pitäisi suhtautua? Kuinka kauan odottaa ja miten toimia ja reagoida? Haluan hänet takaisin mutta en halua kusta tilaisuutta jälleen.

Olette varmaan aika nuoria. Rakkaus ei ole hetken tunne, se on pysyvä olotila, jossa tahdotaan olla tai ei tahdota. Ihastuminen on semmoinen tuuliviiri-tunne, joka tulee ja menee ja mahdollisesti jopa vaihtaa kohdettakin. Ehkä hän ei ole koskaan rakastanut sinua. Tai hän on tunteiltaan labiili...tai vain nuori...
Kyllä meilläkin on ollut riitoja mieheni kanssa ja ne riidat ovat muuttaneet suhdetta, ei välttämättä hyvään eli siis semmoiset suuret hullaantumisentunteet ovat laantuneet, mutta toisaalta myös hyvään eli tilalle on tullut pysyvämpi rakkaus eli halu olla toisen kanssa vaikka välillä on vaikeaa ja joskus tuntuisi, että helpointa olisi pakata kimpsut ja kampsut ja heittäytyä uuteen "rakkauteen".
Neuvoa en osaa sinulle antaa, koska et voi suoraan vaikuttaa tyttöystäväsi päätöksiin ja tunteisiin.