Aikaisemmassa elämässäni en ole ollut tekemisissä maahanmuuttajien kanssa.(no ehkä joidenkin eurooppalaisten kanssa). Työpaikoilla, ulkomaanmatkoilla, jne. kun olen ollut tekemisissä vierasmaalaisten kanssa, on suhtautumiseni ollut kohteliasta ja asiallista. Olen kuitenkin pyrkinyt pitämään etäisyyttä, koska en ole tuntenut mitään halua ystävyyteen.
Aloin sitten seurustella vajaa vuosi sitten maahanmuuttajanaisen kanssa. Kun rakastuin häneen, niin silmissäni hän näyttää ihan suomalaiselta siinä kuin muutkin.(vaikka ystäväni ja sukulaiseni eivät häntä niin näekään)
Nyt kun asumme paljon yhdessä, niin hänen omasta maastaan olevat ystävänsä ovat tulleet ongelmaksi minulle. Katson heitä "vanhan minäni" silmin, enkä tunne halua olla heidän kanssaan missään tekemisissä. Vaikka he ovatkin ystävällisiä minua kohtaan.
Mutta minua häiritsee kun he tulevat kyläilemään samaan aikaan kun olen tyttöystäväni kanssa. Yleensä sitten lähden pois. Lisäksi minua häiritsee heidän äänekäs kielensä josta en ymmärrä mitään. Enkä edes halua. Tuolla hetkellä tyttöystävänikin tuntuu hyvin etäiseltä.
Olenko siis pohjimmiltani rasisti ?
Onko suhteellamme mitään tulevaisuutta ?
Aloin sitten seurustella vajaa vuosi sitten maahanmuuttajanaisen kanssa. Kun rakastuin häneen, niin silmissäni hän näyttää ihan suomalaiselta siinä kuin muutkin.(vaikka ystäväni ja sukulaiseni eivät häntä niin näekään)
Nyt kun asumme paljon yhdessä, niin hänen omasta maastaan olevat ystävänsä ovat tulleet ongelmaksi minulle. Katson heitä "vanhan minäni" silmin, enkä tunne halua olla heidän kanssaan missään tekemisissä. Vaikka he ovatkin ystävällisiä minua kohtaan.
Mutta minua häiritsee kun he tulevat kyläilemään samaan aikaan kun olen tyttöystäväni kanssa. Yleensä sitten lähden pois. Lisäksi minua häiritsee heidän äänekäs kielensä josta en ymmärrä mitään. Enkä edes halua. Tuolla hetkellä tyttöystävänikin tuntuu hyvin etäiseltä.
Olenko siis pohjimmiltani rasisti ?
Onko suhteellamme mitään tulevaisuutta ?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Vaihda tyttöystävää tai käännä negatiivinen asenteesi vieraiden kulttuurien arvostamiseksi. Ehkä voisit alkaa opiskelemaan heidän 'äänekästä kieltään' jotta he eivät vaikuttaisi niin vierailta. Asenteesi tällä hetkellä on rasistinen
Jos Suomeen muutetaan niin kyllä sitä Suomea pitää osata puhua eikä meidän niiden kieltä! maassa maan tavalla vai oonko rasisti kukkahattuvasemmistolaisten mielestä?
Päästä muija kiertoon. Ota taustaltaan samankaltainen, esim.virolaiset on hillittyjä kuten suomalaisetkin. Ja taatusti et omassa kotonasi ole vieras.
Enpä usko että tuohon asenteeseen tyttöystävän vaihto auttaa. Vaikka hommaisit suomalaisen tyttöystävän, saattaisit ihan yhtälailla ärsyyntyä hänen äänekkäistä ystävistään. Et ehkä jaksaisi kuunnella hänen juttujaan asioista, joista et niin tiedä.
Ongelmasi on itsekkyys ja kiinnostuksen puute. Siihen auttaa parhaiten yksin eläminen, esim. maaseudulla.
kiitos kommenteista!
Aikaisemmin minulla on ollut suomalaisia tyttöystäviä, eikä heidän ystävien kanssa höpöttämisensä ole minua häirinnyt.
Suomalaisten kanssakäyminen erosi siinä suhteessa, että he ilmoittivat etukäteen tulostaan, eivät vierailleet montaa kertaa viikossa, eivät huutaneet toisilleen, eivät kirkuneet tai lyöneet käsiä yhteen, eivät innostuessaan hyppineet lattialla, jne.
Varmasti jotakuta tuollainen tyttöystävä voisi piristääkin, minut se saa tuntemaan itseni äärimmäisen väsyneeksi.
Voisin kuvitella, että jotkut kulttuurit ärsyttävät tavoillaan. Euroopassa on varsinkin etelässä paljon avoimempi ilmapiiri, suhteet sukulaisiin paljon tiivimmät kuin Suomessa ja ihmiset muodostavat kontakteja toisiinsa helpommin. Joissakin maissa suku on läsnä pariskunnan koko elämässä ja se pidetään normaalina. Jossain taas omia vanhempiakaan ei katsota kuuluvan perheeseen jne. Mutta kyky puhua ja elehtiä on maailmalla erittäin arvostettu. Ihminen, jolle small talk ei välttämättä ole mikään tuttu käsite eikä osaa ilmaista tunteita, jää helposti suljetuksi porukasta. Siitä näkökulmasta monen suomalaisen hidas puhetapa ja niukka elehtiminen ei välttämättä luo positiivista kuvaa ihmisestä vaikka sen luonne olisi muuten kuinka kultainen. Sinun kannattaisi pitää tämä mielessä etenkin kun menet ulkomaille. Täällä koto-Suomessa kaikki on kunnossa niin kauan kun on samanlaisten keskuudessa, tilanne muuttuu juuri tuollaisessa kulttuurien kohtaamisessa. Ajattele vaikka sitä, että kenties sinäkin ärsytät tavoillasi niitä tyttöystäväsi tuttuja? Entä ne muut ulkomaalaiset, joilla matkoillasi kohtaat?
Nyrkkisääntönä on kuitenkin että kaikkia ihmisiä ei tarvitse sietää. Ystäviäkin valitsemme jokainen itse oman maun mukaan, jos toinen on introvertti ja toinen - ekstrovertt, niin tuskin kemiat kohtaa. Joitakin tosin joutuu sietämään pakon edestä (klassinen esimerkki - anopit, yleismaailmallinen ilmiö). Teillekin varmaan riittäisi, että poistut ajaksi, jolloin tyttöystäväsi tapaa kavereitaan. Edellyttäen, että tyttöystävälläsi on samanlainen oikeus sinunkin kavereiden suhteen. Kaiken kaikkiaan moku-suhteet vaativat enemmän joustavuutta ja ymmärrystä ja aikaa tutustua toiseen kulttuuriin ja omaksua jotain siitä. Myös pitää pystyä keskustelemaan siitä, mikä tuntuu oudolta tai epämiellyttävältä. Luulisi, että etukäteen ilmoittaminen visiitistä ei ole mikään iso juttu toteuttaa, jos sitä pyytää. Jos ei tunnu siltä, että voisitte antaa jossain asioissa periksi, niin mikä ärsyttää nyt, tulee tulevaisuudessa ärsyttämään vielä enemmän eikä suhteesta tule mitään.
Nyt kun asumme paljon yhdessä???
Tarkoitttaako että loisit tyttöystäväsi asunnolla?
Ihme nainen,
kehtaa tavata omia ystäviään omassa asunnossaan.......
Olen reissannut pari kerta vuodessa, ei ole ollut suhteita kuin suomalaisiin miehiin ja pidän silti itseäni avarakatseisena naisena, mutta reissultani Dominikaaniseen tasavaltaan tammikuussa 10 avasi kyllä silmäni-olimme paikassa jossa ei paljon turisteja ollut, Karibianmeren puolella ja siellä ei kyllä saanut olla rauhassa-aina oli joku tarjoamassa apuaan, myymässä jotain tai kusettamassa (yrittämässä). Aasiassa on ihan samaa meinikiä, sillä erotuksella jos sanot ettet ole mitään vailla, asia ok. Mutta ei tuolla ollut näin.
En ole pitänyt itseäni rasistina, mutta kyllä mieleni muuttui, mitä tulee tummapintaisiin ihmisiin, aivan sama oliko mies vai nainen. Valitettavasti. Seuraava reissu suunnitteilla Afrikan suuntaan, vähän arveluttaa, mutta kuitenkin lähden, sillä kyseessä on mieheni synttärireissu-saa nähdä...
hyvä mielensä muuttaja.Parempi että pysyt siellä tynnyrissäsi, mistä selvästi olet kotoisin. Äläkä ihmeessä vie miestäsi Afrikkaan vaan suunnatkaa vaikka tallinnan risteilylle, se kuulostaisi sinunkaltaiselle ummikolle sopivammalta reissulta ja voit jättää vyölaukunkin kotiin.
Heippa aloittaja! mä oon itse tummaihonen nainen ja mieheni on ihan perus suomalainen mies.
Mä ymmärrän ihan täysin mitä sä tarkoitat, Mä vaikka kokoelämäni asunut suomessa, hengaillut suomaistenkaa, paraskaveri on suomalainen,tehnyt näitä kaikea suomalaisten juttuja mökkiviikot ilman sähköä, avantouinteja, laskettelu, luistelu, hiihtämistä, lappi reissuja jne.. mä en silti aina välillä ymmärrä suomalaista läppää eli mä en aina viihdy esim juhannuksina kun ne ryyppää huolella jossain ja sekoilevat. mä tunnen itseäni niin etäiseltä..niinpä mä oon aikoja sitten jättänyt niitä yhteisiä juhannus reissuja pois. Samoin mun mies ei varmaa viihdy afrikkalaisis juhlissa missä juuri metelöidään ja nauretaan kovaa ääneen ja käsien yhteen lyödään jne.. niin mä en enää pyydä häntä moisiin juhliin.
Meijän suhde on täydellinen juuri sellaisenaa. Naimisissa, käydään kummatkin töissä, se joka ehtii niin tekee ruokaa, mut useimiten minä teen, siivon ja hoidan kotia,koska se on mun alue, enkä vaihtaisi sitä. Mies hoitaa eniten rahaasioita (parempa palkaa) ja autot jne.. 2 yhteistä lasta ja niitä me hoidetaan 50%-50%. Sun täytyy sanoa sun naiselle et sä et viihdy, kun sen kaverit tulevat kylää.. niin saat aina luvan painua pois kotoo. Kato ei sun tarvikkaan kaikista sen kavereista tykätä.. etkä oo minusta rasisti vaan sä tykkäät vaan ja ainoastaan siitä yhdestä ulkomaalaisesta naisesta se riittää. En mäkää tykkää kaikista suomalaisista junteista, enkä kaikista muistakaa ulkomaalaisista miehistä. Mä tykkään vaan siitä mun omasta.