Seuraa itkevä koira

Miten kauan itkenyt? Milloin aloittanut, liittyykö siihen aikaan jotakin muutoksia elämässänne, tapahtumia?

Tekeekö juoksuja? Terveys? Oma käytöksesi, oletko stressaantunut, raskaana, masentunut, tiuskit koiralle kun tarkemmin asiaa ajattelet, koiran ruokinta ok, mitä tarkalleen teet?

Vaikka treenaatkin koiran kanssa, mieti onko treeni juuri ko koiralle sopivaa? Liiallinen, liian epäselvä, väärin palkattu, jne etenevä treeni voi saada koiran stressaamaan. Kaikki koirat eivät tykkää tokosta ja kaiki eivät osaa sitä opettaa.

Olettaisin että koirasi vinkuu isännän perään.. vaikkakin kulkee sinun perässä ja "vahtii" liikkeitäsi, ettet karkaa..

Meillä parivuotias noutajauros joka vinkuu miehen perään, jos mies kiinnittää siihen enemmään huuomiota, elli ottaa tottista tai käyttää useammin lenkillä peräkkäisinä päivinä.. ja lisäksi meillä on toisia koiria joten ei varmaan johdu yksinäisyydestä ja tämä ainut joka niin tekee.. eli kun mies lähtee ulos, koira käy minua tuijottelemassa ja vinkuu, kun komennan pois painuu yläkertaan piipittämään, ja saattaa juoksennella portaita vinkuen vaikka kuinka monta kertaa.. Ainut mikä aina vähentää tuota on se että mies ei tee koiran kanssa mitään, ainut hankaluus kun koira on periaatteessa mieheni, ja kaksi muuta koiraa minun. vaikkakin lenkitämme molemmat kaikkia koiria vuorotellen.

koira ei välttämättä tarvitse ihan joka paivä aktivitteetejä, lenkin lisäksi, vaan pieni lepokin voi olla ihan hyväksi.. ja hieman hermostuneella koiralla, lepopäivät ihan vain leppoisen kävelyn kera voi tehdä mielelle erittäin hyvää, toimii myös yliaktiivisille.

Itse en huomannut että raskaana oloni olisi koirien olemukseen vaikuttanut, vaikkakin ihmisen olemus ja käytös voi hormoonien vaikutuksesta muuttua.

Ehkä olisi hyvä yrittää opettaa koiralle oma paikka, johon viedä rauhoittumaan, tehdä se miellyttäväksi esim makupalalla, puruluulla jne. Sisähäkki tuollaiseen hyvä, ja painotan että ovea ei suljeta vaan se on koiran "vapaaehtoinen" turvapaikka.

Niin se on, että koira on sen perään mihin on voimakkaammin leimaantunut .
Ei tuohon paljon muu auta kuin tasaaminen tekemisessä, tai huomion kohdentaminen enemmän tuohon piippaajaan.

Sillä juuri on merkitystä, että on useampi koira. Harvemmin toinen koira/t korvaa ihmisen seuran. Meillä ainakaan ei ole koskaan korvannut, jos valitavana on ollut.

Meillä parsoni ulvoo minun perään ja makaa tuulikaapissa, vaikka muita olisi kotona.

"Ehkä olisi hyvä"..tuo paikka on se mistä se, josta se ihminen mihin koira on leimaantunut on viimeksi poistunut ja se on paikka mistä se myös tulee takaisin. Muulla ei ole juuri merkitystä. Ainoa mikä voi auttaa, on jo totuttu paikka. Paikka, joka on muodostunut tavalla tai toisella koiralle tärkeäksi Meillä se on minun kenkien tai muun vaatekappaleen päällä makuu.

Tällä meidän kv- foxilla oli häkki "turvapaikkana". Sekin vain paripäivää meille muuttaessa lepopaikkana ja lenkin jälkeen. Sen jälkeen ei juuri siellä ole edes käynnyt. Kaikki melkein makaa kasassa tuulikaapissa kuka minkäkin minulle kuuluvan esineen /vaatten ymv. päällä.

Ehkä miehelläsi on koiraan jotenkin rauhoittavampi vaikutus...
Onko tuota tehty ihan pienestä? Jos ei,niin kannattaisi miettiä,missä vaiheessa alkanut.Jos saisi jotain osviittaa.
Terveyspuolikin kannattaa miettiä,jos varsinkin myöhemmin aloitettu.
Mites pentuna? Onko silloin jo opetettu,ettei tarvi perässä kulkea joka paikkaan.Varsinkin jos/kun on kyse hyvin "roikkuvasta" rodusta tai yksilöstä,niin tuohon kannattaisi laittaa huomioita heti alussa.Että siis kotonakin voi rentoutua ihmisten ollessa paikalla.
Jos noilla määrillä menee ulkoilu suurinpiirtein joka päivä,ja jos vielä enemmän siinä alapäässä,niin minusta se on liian vähän pk-rotuisille.
Taas näkemättä lähtisin purkamaan sillä,että mietittäisiin nuot kysellyt seikat,terveyspuoli ja itse nostaisin liikunnanmäärän vakiona enemmän.
Aktivointia mielestni ei tuossa ole liikaa.

Ja sellainen vielä,että onko tuohon piippaukseen jossain vaiheessa puututtu "särmikkäästi"? Nimittäin,se on sellainen juttu,että jos se tehdään väärässä kohtiin,niin tietyntyyppinen piippari ottaa siitä stressiä.Ja siitä lähtee taas kierre piiputtaa enemmän.
Tuo on tyypillinen moka,mitä esim.tokossa paikallamakuussa joskus tehdään,ja siinä vaiheessa onkin sitten helposti asiasta tehty isompikin riesa...

Hei ja kiitos kaikille vastauksista!

Koira on tehnyt tätä muistaakseni n. 1/2-vuotiaasta asti. Muutoin vaikuttaa ihan hyväntuuliselta. Osaa rauhoittuakin, eli kyllä sitten lenkin jälkeen piipitys on vähäisempää ja viimeistään ysin maissa koira alkaa selkeästi rauhoittua itse yöpuulle. Aamulla ennen töihin lähtöä ei itke koskaan, nukkuu oikeastaan ennen lenkille menoa rauhakseen.

Aktivoimisesta: luulisin nimenomaan kyseessä olevan aktivoinnin vaje kuin liika määrä. Ainakin sen näin tulkitsen, kun usein sen piipityksen päätteeksi työnnetään lelua syliin ja toisinaan koira menee sitten puremaan luuta tai leikkii hieman itsekseen, kunnes taas alkaa hetken päästä tuijottaa ja itkeä. Tokosta koira vaikuttaa nauttivan, saa nakkia helposti :). jos olemme isovanhempiemme luona maalla jossa koira pääsee vapaasti pihalle, vinkumista ei juurikaan tapahdu.

Lisäksi tuohon käytökseen on tullut nyt uutena remmirähjäys, joka ei selkeästi ole pelkoa vai jonkinasteista intoa. Rähjäys oli alkuun intoa rynnätä toisen koiran päälle kohdalla, tähän puutuimme estämällä ryntäyksen ja makuulle kyttäämisen menon jne. ja jatkoimme ohi mahdollisimman neutraalisti tietysti jatkettiin tokoa normaalisti, jossa ollaan rauhassa toisten koirien läsnäollessa. Sitten yksi kaunis päivä koira sai yhtäkkiä hirveän murina/haukku/vetokohtauksen toisen koiran kohdalla joka vastasi samoin ja siinä se oli, sen jälkeen jokainen koira on potentiaalinen. Asumme kerrostalossa, ja voitte kuvitella että toisinaan joudumme kohtaamaan viisikin koiraa ennenkuin olemme "selvillä vesillä". :(

Tämän käytöksen poiskoulutus meillä myös nyt aloitettu. Paras tulos saatu sillä että koira laitetaan istumaan ja palkataan katsekontaktista, joka pyydetään aina kun sitten katsoo ohittavaa koiraa hetken. Näin päästään rähjäämättä ohi. Kuitenkin koira on muita koiria suhteen innokas, eikä alistuva ja kun olen mokannut noita ohituksia, koira on yrittänyt rynnätä vielä jäljestäpäin toisen koiran perään - pelkäävä koirahan varmaan jatkaisi helpottuneena matkaa, tästä päättelen että taustalla on purkamatonta energiaa tms.

Valitettavasti tällä hetkellä meillä ei ole resursseja enempään aktivointiin. Kerrostalossa koiraa ei voi myöskään "heittää pihalle" tutkiskelemaan ja hakemaan itseaktivointia. Siippa on viikkoisin useamman päivän toisaalla töissä joten iltahoito jää vastuulleni, ja suoraan sanottuna raskauteni ei ole ollut helpoimmasta päästä pahoinvointeineen jne. En yksinkertaisesti jaksa enempää. Olen tästä huolimatta kuitenkin pitänyt noista lenkkimääristä kiinni ja koiraan olen suhtautunut mielestäni normaalilla mielentilalla - en tiuski, yritän olla johdonmukainen jne. Ja kuten mainittu, itku on alkanut jo ennen tätä.

Terveysasioista en oikein tiedä sitten, voisiko todella olla jokin tauti taustalla? Ihmettelen vain kun koira vaikuttaa täysin kivuttomalta kotona, syö hyvin, on leikkisä jne.

Itse en ole kiinnittänyt itkuun siis huomiota, joskus isäntä on pari kertaa todennut painokkaasti "hiljaa", johon koira yleensä alkaa heiluttaa häntää ja on hetken hiljaa (alistuu?). Yleensä kuitenkin ollaan pidetty ei reagoida-linjaa, juuri kun ei tiedetä kuinka tuohon voisi puuttua negatiivisella palautteella vahvistamatta käytöstä vahingossa.

Olisko piipitys ihan vaan huomionhakua? Koira on ehkä tottunut saamaan paljon huomiota pentuna ja sitten kun huomiointi vähenee se alkaa hakea sitä itkemällä?

Meillä valkkari yrittää hakea jatkuvasti huomiota tökkimällä kuonolla, piipittämällä välillä ja tuomalla lelua. Sitä ei vaan huomioida silloin ku se ite sitä hakee. Se on kyl pitkä tie ennenku koira antaa periksi huomionhakutemppuilunsa mut kyl se aikanaan palkitaan!!

Olet paaponut koiran pilalle, ihan selvästi tuosta huomaa sen.
Oikea rotumääritelmä olisi tuolle "Jääkaappikoira", eli kun menet jääkaapille, koira tulee perästä ja vonkuu jotakin.
Itsehän olet opettanut, pidä hyvänäsi.

huomioimattomuutta10

Bara få en annan hund. Alpha hane. Slynan vill ha kuk. Slutar gråta när ungen får kärlek.

Aloittajalla oli tyyppillinen esimerkki koirasta,joka on saanut huomiota ei toivottuihin käytöksiin. Samaa latua mennään vastaantulijoille räyhäämisessä. Tällöin etsitään ongelmaan ratkaisua jollain muulla käytöksellä,eikä pureuduta ongelman ytimeen,jolloin ongelma saataisiin pois päiväjärjestyksestä. Remmiräyhääminen on ongelmista helpoimmasta päästä poistaa,ilman että koiraa tarvitsee edes yhtään kieltää,tai kurmottaa.

Kuullostaa dobberilta. Niille tyyillistä käytöstä jota vaikeaa saada pois kun johtuu ylijalostamisesta. Jos yrittää komentamalla tai rangaistuksella niin menee varmasti asteen pahempaan suuntaan.

Elikkä minulla myös samanlainen itkupilli.
Joinain päivinä vinkuu lähes koko ajan silloin, kun emme ole lenkillä tai tee jotain sen kanssa. Tekemisen puutteesta ei voi kyllä johtua, koska kolmen tunnin lenkin ja tunnin trimmauksen jälkeen saattaa alkaa vinkumaan.
Olen huomannut, että käytös pahenee mitä enemmän hössötän sen kanssa, joten minun pitää ihan tietoisesti jättää se huomiotta omaan rauhaansa niin vinkuminen loppuu vähän ajan kuluttua ja koira rauhottuu omiin oloihinsa. Siis jos huomioin sitä liikaa niin vinkuminen pahenee päivä päivältä.

Hohhohhoijaaaaaaaaaaa...

Hei!
Asun naapurissasi ja voin kertoa, että koirasi huutaa vielä enemmän, kun et ole kotona. Välillä sitä ulvontaa kuunnellessa tekisi mieli ottaa sorkkarauta ja tulla hiljentämään koirasi. Sitä varten on keksitty lääkehoitokin: 9mm nikkelitabletti, kerta-annos niskaan riittää Glock-nimisellä annostelulaitteella.

Tiedätkö muuten, että koirat levittävät toksoplasmoosia? Sehän on vaarallinen loiseläin sikiölle, mikäli äiti ei ole sairastanut sitä aiemmin ja saanut immuniteettia. Odottavien äitien ei siis tulisi ottaa ensimmäistä lemmikkieläintä raskauden aikana. Useimmat ihmiset luulevat, että kissat levittävät toksoplasmoosia koska toksoplasma lisääntyy suvullisesti vain kissoissa, mutta epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että koska koirat ovat saastaisempia eläimiä kuin kissat ja pyörivät ulkona kissan ulosteessa, ne myös levittävät toksoplasmaa tehokkaammin kuin siistit sisäkissat. Toksoplasma aktivoituu infektiiviseksi vasta vuorokauden kuluttua siitä, kun kissa on ulostanut, joten sitä ei voi saada kissahuushollissa, jos korjaa kissanpökäleet vähintään kerran päivässä. Koira sen sijaan tuo tassuissaan sontaa sisään ja sairastuttaa luultavasti kymmeniä sikiöitä vuosittain Suomessa. Ja jos ei sairastuta sikiötä, niin ainakin sitten puree lasta, kun lapsi on jäänyt hetkeksi yksin koiran kanssa. Koirista ei ole juurikaan hyötyä, vaan yleensä pelkkää vahinkoa.

Merkillinen eläin tuo kissa,kun sisälle ulostaa...Toista se on koira,joka tekee tarpeensa ulos,kuten Teppo R:kin on huomioinnut. Teppo R on myös huolissaan lasten terveydestä ja hyvinvoinnista,mutta ei ole kuitenkaan lukenut tutkimustuloksia koiran hyödyllisyydestä lapsen henkiseen kehitykseen.

Olet antanut liikaa huomiota/hellyyttä, mennyt ansaan aina ;) koira osaa manipuloida ja huijata heikkoja! Koira oppinut, nyt kun teen näin, saan sitä ja sitten kun teen noin, saan tuota jne.. kokeile kuukausi näin

Kun heräät, et katso koiraa, et puhu, et koske, teet omia juttujasi. Kun koirasi on makuulla ja hiljaa, kutsut luokse ja rapsutat 10-20sekuntia ja komennat omalle paikalle. Aamulenkillä et aktivoi, kävelet vain ja tulet kotia, et anna mitään huomiota ja lähdet töihin.

Kun tulet töistä, et katso,puhu ja koske koiraan viiteen minuttiin, se voi yrittää kaikkea jotta saisi huomiota mutta älä mee ansaan, viiden min sääntöön kuuluu se jos koira makaa rauhassa ja hiljaa, sitten kutsut luokse ja rapsutat hetken ja komennat paikalle ja sen jälkeen ei huomiota.

Jätä leikit pois, kaikki heittely stressaa koiraa!! Laita kuono töihin ja sellaista joka ei kiihdytä koiraa, vaikkapa piilotat nappuloita pitkin metsää ja annat etsiä.

Jees, se on niin mahtavaa kun tietyt ihmiset hankkivat lapsia ja koiria.
Käypäs kysäisemässä niitä katumuspillereitä/aborttia ja sen jälkeen ota yhteys koiran kasvattajaan, jos kasvattaja voisi vielä pennulle etsiä uuden kodin.
Hyi helvetti, mistä näitä sikiää..

Koirallasi on ns.eroahdistus. Itse olen todennut, että meillä toimii, kun teemme tunnin aamulenkin, eli ns. väsytän koiran ennen kuin lähden itse töihin ja kun lähden töihin, en paljon paijaile kaverin päätä, vaan vedän oven kiinni, ja taas iltapäivällä kun tulen töistä teen lyhyemmän lenkin ja illalla taas ollaan tokossa tai jossakin pidempään. Mikään toko tai muukaan ei ole syy tuollaiseen oireiluun, mutta koirakouluttajat ovat tehneet kirjoja/videoita ko.aiheesta ja sinun tytyy vain löytää sinun koirallesi sopiva rytmi....