Mies sai kauttani kauniin ison kodin (ok-talo), maksaa vain puolet asuntolainasta minä maksan muut, koska muuten tulee kiukuttelua ja pahaa mieltä hänelle, vaikka käykin kokopäivätöissä.
Seksuaalinen kanssakäyminen tapahtuu vain 1 x kk ja silloinkin pikapanona. Käyttäytyminen on muuttunut kolmen vuoden aikana radikaalisti. Alussa hän oli kiihkeä rakastaja, aivan upea. Nyt sohvaperuna, puhumaton, välinpitämätön ja itsekäs sen jälkeen kun yhteen muutettiin siis jo toistamiseen.
Olen ajatellut että mahtaisko olla jonkinkaltaista narsismia tuokin eli ensin tehdään kaikkensa, jotta saadaan toinen vakuuttuneeksi rakkaudesta, huomioidaan ja haetaan vaikka kuu taivaalta. Kun saa kaiken haluamansa ja saavuttaa päänmääränsä niin kaikki loppuu.Ei haluta hoitaa suhdetta, toinen unohdetaan täysin. Kotona komennellaan ja huomautellaan ihan ihme asioista joita ei normi-ihminen edes huomaisi ja joka on aivan normaalia käytöstä . Hyvä elintaso, muija maksaa...mitä väliä. (onneksi ei olla naimisissa.)
Onko kenellään vastaavia kokemuksia, miehillä tai naisilla olisi kiva kuulla muidenkin vastaavanlaisia kohtaloita.
Seksuaalinen kanssakäyminen tapahtuu vain 1 x kk ja silloinkin pikapanona. Käyttäytyminen on muuttunut kolmen vuoden aikana radikaalisti. Alussa hän oli kiihkeä rakastaja, aivan upea. Nyt sohvaperuna, puhumaton, välinpitämätön ja itsekäs sen jälkeen kun yhteen muutettiin siis jo toistamiseen.
Olen ajatellut että mahtaisko olla jonkinkaltaista narsismia tuokin eli ensin tehdään kaikkensa, jotta saadaan toinen vakuuttuneeksi rakkaudesta, huomioidaan ja haetaan vaikka kuu taivaalta. Kun saa kaiken haluamansa ja saavuttaa päänmääränsä niin kaikki loppuu.Ei haluta hoitaa suhdetta, toinen unohdetaan täysin. Kotona komennellaan ja huomautellaan ihan ihme asioista joita ei normi-ihminen edes huomaisi ja joka on aivan normaalia käytöstä . Hyvä elintaso, muija maksaa...mitä väliä. (onneksi ei olla naimisissa.)
Onko kenellään vastaavia kokemuksia, miehillä tai naisilla olisi kiva kuulla muidenkin vastaavanlaisia kohtaloita.
Vastaukset 11
Vanhimmat
No et kyllä ole ainoa tämän kokenut. Meillä mennään samalla periaatteella. Tosin asuntolaina on yksin omilla nimilläni ja molempien autotkin ovat omistuksessani, kuten kaikki muukin kodissamme olen itse joutunut maksamaan. Mies maksaa asumisesta vain pienen murto-osan ja itse saan hoitaa kaikki loput maksut. Tosin eihän mieheni viitsi enää tehdä töitäkään, että meillä maataan tyytyväisenä sohvaperunana koko päivän. Arvaapa vaan, että onko siivottu ja ruokaa laitettu, kun itse saavun töistä...ja sanopa niistä, niin paskaa saa niskaan. Taitaa olla "samaa sukua" nämä miehemme, ensin mitä ihanampia ja avuliaampia ja kun haluttu päämäärä saavutettu, annetaan sen oman todellisen minän astua esiin. Minä hullu se taas menin naimisiin ja nyt eron halutessani mies kuvittelee saavansa puolet omaisuudestani jos sen teen.
Voi kamala ! Karvat nousi pystyyn kun luin viestisi. Tässä oon jo pohtinut kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja. Minulla on onnea siinä, että en ole naimisissa eikä ole lapsia joten ns. "helppo nakki". Ja asuntolainakin on omissa nimissäni ei siis nimiä parereissa, luojan kiitos.
Minulla ehkä viha päälimmäisenä tunteena. Mikä ihme ihmisestä tekee vätyksen ja että se telkkari on parempi seurustelukumppani on oma puoliso. Mitä olet ajatellut tehdä? Onko tätä jatkunut kauankin? Kauanko meinaat jaksaa?
Meillä tämä meno alkoi aika nopeasti naimisiin menon (2006) jälkeen. Viha se mullakin päällimmäisenä ja inho toista kohtaan alkaa kasvamaan koko ajan. Rakastuin mieheeni kovemmin kuin koskaan ennen kehenkään, mutta kyllä se rakkaus kuolee päivä päivältä tällaista kokiessa. Ikävä kyllä, sitä ei voi ennalta tietää minkälainen ihminen todellisuudessa on tai millaiseksi muuttuu ajan saatossa. Sanotaanhan sitä, että kukaan ei voi tuntea toista kokonaan.
Meillä on lapsi 5v ja juuri lapsen takia en ole eron suhteen pitänyt kiirettä. Vaikka tuskin isänsä paljon eron myötä haluaisi edes lastaan tavata. Mutta nyt tosiasia on, että ero on otettava, ei tällaista jaksa. Meillä nykyään enemmän riitaa kuin sovussa oloa ja lapsikin sen vaistoaa vaikka ei sitä kuulisikaan. Kyllä kunnon suhteeseen ja perhe-elämään kuuluu kummankin panostaminen hyvään yhteiseloon.
Lakimieheltä vaan selvitettävä, että onko miehen mahdollisuus vaatia yhtään mitään, kun ei niistä ole mitään maksanutkaan. Kovin mulle on kerrottu, että eron myötä kaikki omaisuus syynätään ja mä joutuisin antaa miehelleni rahaa tai muuta tavaraa eron myöten, kun ei kerran mitään avioehtoa olla tehty. Pois olisin jo potkaissut jos tätä avioliiton kahletta ei olisi. Kunhan vain saisi kaiken hoidettua niin, että lapsi ei joutuisi kärsimään. Vieköön vaikka kaiken muun, kunhan lapsi jää itselleni.
Mun mielestä kaikista ostoista ja maksuista joista on vaan kuitti tallella ei tarvitse maksaa toiselle eli tosite mistä näkee että sää oot maksanu ko.tuotteen. Eikös se niin ole, että yhdessäoloaikana hankitut menisivät puoliksi, mut ei se kyllä mun mielestä aina niinkään mene. Sehän olisi epäoikeudenmukasta jos se niin olisi. Mun mielestä on kyllä tosi törkeää lokittaa naisen siivellä ja elää kuin pellossa. Ei taida nykypäivänä suoraselkäistä ja rehellistä miestä kovin äkkiä löytyä. Mä opin edellisestä suhteesta sen verran, että sitoudu en ja omaisuuteni pidän omissa nimissäni niin kauan kun pää keikkuu, ei niin hyvää miestä tulekaan vastaan. On kurjaa joutua pettymään ja sitten kun siihen soppaan kuuluu lapsi joka on täysin viaton äidin ja isän riitoihin, on vaan sattunut syntymään juuri tiettyyn perheeseen. Voi-voi, kovasti voimia sinulle ja jaksamista. Taistele äläkä vaan luovuta missään nimessä!
Meilläkin samoin asiat. vituttaa ja potuttaa että tuollaisen luuserin onkin ottanut ristikseen, vaan ei sitä voi tietää etukäteen mitä tuleman pitää. Minullakin eron laitto vireille ja pelkään mitä kaikkea tuo luuseri voi viedä. Lapsemme takuuvarmasti tulen saamaan. Tsemppiä ja onnea teille molemmille tytöille!
Mul ol vaimo tollanen. Mut onnex pääsin eroon ja ny elän kunnon suhtees uuren naisen kaa. Luottamus oli kyllä kauan karoksis mut nyt sekin löytyny uutta kumppania kohtaan. Kyl meit kunnon miehikii on viel olemas ja toivottavasti säkin sen löyrät.
Jätä, unohda ja tuuhan sie typsyliini miun luo, mie se luppaan pittää siust hyvvee huolta kaikessa :) pusi pusi!
Terv. Hellä ja raju rakastaja
Sulla on ihan normi tavallinen mies joka käyttää sua hyväksi eikä rakasta sua ja joka tekee ihan mitä tahtoo eikä välitä pätkääkään siitä mitä ajattelet.
Röyh!
No joo. JOkos ymmärrät, miksen puhunut silloin aikanaan mitään, vaikka tiesin millaiseen mieheen olet haksahtanut. Häneen koko elämäsi laittanut. Vaatihan suhteenne sinulta melkoisen uhrauksen, jonka tosin käänsit kyllä voitoksesi, ja lopullisen laskun maksoivat jotkut muut.
Et olisi mitenkään uskonut, vaikka olisinkin kertonut syitä eroomme, ennen sinua. Sinä olisit pitänyt minua vain mustasukkaisena, entiseen tarketuneena, olihan mies mielestäsi maailman ainutlaatuisin ja kirkkain tähti, aarre jonka minä olin omaa hölmöyttäni päästänyt käsistäni.
Nyt sinä varmaan alat tajuta mistä oli kyse. Välttämättä minä en ollutkaan se karmea ämmä, jonka luota viattoman miehen piti pelastautua minne tahansa missä enemmin arvostetaan. Ehkä sinä nyt ymmärrät.
Sinulle "edellinen" luin tuota aloitusta ja mietin että minun exästäkö tässä puhutaan mutta näkyy olevan hyvin tavallista tuollainen käytös.