Lähes kaikki petturit jotka pyörittävät kahta tai useampaa kumppania samaan aikaan hakevat tuosta touhusta pääasiallisesti vain itsetunnon kohotusta. Toki myös seksiä jne mutta vaikuttimena ei ole toisen hyvinvoinnista välittäminen tai rakkaus, ainoastaan itserakkaus. Petturi on tyytyväinen siitä että saa pidettyä kahden tai useamman kumppanin tyytyväisenä samaan aikaisesti. Ja kun nuo kaksi alkavat tappelemaan petturista tämä vain lisää itsetuntoa petturilla. Hän ajattelee "olen niin haluttava että minusta ihan tapellaan".
Ihminen joka rakastaa kumppaniaan ei alista kumppaniaan tilanteeseen jossa pitäisi alkaa katselemaan sitä että kumppani on myös toisen kanssa.
Ihmiset jotka alistuvat tällaiseen pyöritykseen antavat petturin käyttää itseään häikäilemättä hyväkseen.
Itse en koskaan, ikinä, haluaisi olla ihmisen kanssa joka on KYKENEVÄ sellaiseen sydämettömyyteen. Sellainen kertoo niin paljon ihmisestä että ei voisi kuin todeta että siinäpä vasta olisi huono valinta kumppaniksi.
"Kakkosten" ja "ykkösten" sota tällä palstalla on jotain mitä en tajua. Miksei voi vaan jättää niin huonoa kumppania omaan arvoonsa ja jättää koko p aska eikä alkaa sotimaan.
En tosin myöskään ymmärrä sitä miten joku voi tietoisesti alkaa suhteeseen ihmisen kanssa jonka tietää olevan varattu. Siinä ihan tietoisesti alistaa itsensä tilanteeseen jossa antaa p askiaisen käyttää itseään hyväksi. Ai niin mutta kun eihän ne tajua sitä että niitä käytetään hyväksi. Tämä varattu nyt vain sattui rakastumaan häneen kun kakkonen on niin ihana.
Oma lukunsa on tietenkin ne kakkoset jotka kuuluvat ihan samaan kategoriaan petturin kanssa, sellaiset jotka hakevat vain seksiä välittämättä mistään mitään. Ainoastaan vaan siitä että itse saa seksiä ja sitä että on "haluttavampi kuin se kakkonen".
Kun olin sinkku mulla ei ole ikinä ollut tarvetta kohottaa mun itsetuntoa varatuilla koska sinkkujakin riitti niin paljon kuin vain halusin. Se että kerta toisensa jälkeen tietoisesti hakee varattuja kertoo siitä että siinä on pakko olla taustalla jonkin sortin huono itsetunto jota yritetään korottaa sillä että kokee olevansa jotenkin haluttavampi kuin se ykkönen.
On vaan niin surullista että on olemassa pahoja ihmisiä jotka tekevät lapset ja kaikki ja sitten alistavat kumppaninsa jollekin sellaiselle. Mä en tajua kuka haluaa olla mukana sellaisessa.
Elämä on niin lyhyt. Kun sen voisi elää kunnioittaen kanssaihmisiään ja itseään. Ja kun kaikki voisivat löytää ihmisen joka on kykenevä aitoon rakkauteen. Tasan ei mene onnen lahjat. Mutta aina voi ainakin yrittää välttää sydämettömiä ihmisiä.
Ihminen joka rakastaa kumppaniaan ei alista kumppaniaan tilanteeseen jossa pitäisi alkaa katselemaan sitä että kumppani on myös toisen kanssa.
Ihmiset jotka alistuvat tällaiseen pyöritykseen antavat petturin käyttää itseään häikäilemättä hyväkseen.
Itse en koskaan, ikinä, haluaisi olla ihmisen kanssa joka on KYKENEVÄ sellaiseen sydämettömyyteen. Sellainen kertoo niin paljon ihmisestä että ei voisi kuin todeta että siinäpä vasta olisi huono valinta kumppaniksi.
"Kakkosten" ja "ykkösten" sota tällä palstalla on jotain mitä en tajua. Miksei voi vaan jättää niin huonoa kumppania omaan arvoonsa ja jättää koko p aska eikä alkaa sotimaan.
En tosin myöskään ymmärrä sitä miten joku voi tietoisesti alkaa suhteeseen ihmisen kanssa jonka tietää olevan varattu. Siinä ihan tietoisesti alistaa itsensä tilanteeseen jossa antaa p askiaisen käyttää itseään hyväksi. Ai niin mutta kun eihän ne tajua sitä että niitä käytetään hyväksi. Tämä varattu nyt vain sattui rakastumaan häneen kun kakkonen on niin ihana.
Oma lukunsa on tietenkin ne kakkoset jotka kuuluvat ihan samaan kategoriaan petturin kanssa, sellaiset jotka hakevat vain seksiä välittämättä mistään mitään. Ainoastaan vaan siitä että itse saa seksiä ja sitä että on "haluttavampi kuin se kakkonen".
Kun olin sinkku mulla ei ole ikinä ollut tarvetta kohottaa mun itsetuntoa varatuilla koska sinkkujakin riitti niin paljon kuin vain halusin. Se että kerta toisensa jälkeen tietoisesti hakee varattuja kertoo siitä että siinä on pakko olla taustalla jonkin sortin huono itsetunto jota yritetään korottaa sillä että kokee olevansa jotenkin haluttavampi kuin se ykkönen.
On vaan niin surullista että on olemassa pahoja ihmisiä jotka tekevät lapset ja kaikki ja sitten alistavat kumppaninsa jollekin sellaiselle. Mä en tajua kuka haluaa olla mukana sellaisessa.
Elämä on niin lyhyt. Kun sen voisi elää kunnioittaen kanssaihmisiään ja itseään. Ja kun kaikki voisivat löytää ihmisen joka on kykenevä aitoon rakkauteen. Tasan ei mene onnen lahjat. Mutta aina voi ainakin yrittää välttää sydämettömiä ihmisiä.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Tuohon ei ole juuri lisäämistä
Mun mielestä myös se on ajatuksena mielenkiintoinen että jos kakkonen tajuaisi olevansa vain petturin väline itsetunnon kohotuksessa kohottaisiko silloin varatun kanssa paneskelu niin paljon kakkosen itsetuntoa?
Tämä on tietenkin vain hypoteettinen kysymys koska kakkoset eivät tajua olevansa vain petturin pelinappuloita. Kakkoset ajattelevat että "iskimpä haluttavan tyypin" tai "ah olen niin kaunis että tuo petturi haluaa vain minut, eikä mitään ykköstä",jne.
Siinäpä se onkin. On kahdenlaisia ihmisiä, ne jotka tajuavat ja ne jotka eivät tajua (esim. petturin mielenliikkeitä). Ne jotka syntyvät älykkäinä tai omaavat halun käyttää aivojansa elävät todennäköäisesti onnellisemman elämän kuin ne joidenka aivot eivät ole käytössä.
Tuota mieltä olen minäkin, että on tyhmyyttä olla petturin kanssa suhteessa, ja tyhmiä ovat molemmat naiset, sekä ykköset että kakkoset, jotka tietoisesti tällaiseen suostuvat. Molemmat ihan yhtä tyhmiä.
Ei. Sillä vaimolla ei yleensä ole ajoissa tietoa ja kakkonen taas tietää, että mies on varattu. Eli kakkonen tietoisesti tyhmyyttään valitsee kynnysmaton roolin. Vaimolla on niitä perheen muita velvollisuuksia, jotka hän ehkä saattaa laittaa oman itsensä edelle: lapset, talous, koti jne. Ei tällaisen perheyksikön repiminen paloiksi ole niin yksinkertaista kuin kakkoset suuressa rakkaudenhuumassaan ja -ylistyksessään luulevat. Avioliittokin on pitkälle tahdon asia.
Ei tietenkään ole tyhmä, jos ei tiedä. Sitten taas kun uskottomuus tulee ilmi ja aina uudestaan ja uudestaan joko yhden ja saman kakkosen kanssa, tai uusien naisten, niin jos antaa aina uuden mahdollisuuden, niin kyllä se on jo tyhmyyttä. Tämän kerron ihan omasta kokemuksesta, sillä olen tällainen vaimo, joka antoi anteeksi monta kertaa. Olin minäkin ylemmyydentuntoinen ja pidin näitä kakkosia idiootteina, ja itseäni jonain sankari vaimona ja älykkäänä ja anteeksi antavaisena. Naisena joka kääntää toisen posken ja lasten takia uhrautuu, ja rakastaa ah -niin syvästi miestä virheineen kaikkineen, ja yhteiset ystävät, talo, tavarat jne. jne... Kyllähän näitä syitä löytyi. Sitten vain eräs kaunis päivä, kun mies taas oli jäänyt kiinni ja samat lorut luritteli, kuinka on pahoillaan eikä tiedä mikä häneen meni, huomasin että hän on kuin vieteristä vedettävä mekaaninen lelu, joka toistaa samaa levyä. Tajusin, että olen ihan yhtä tyhmä uskoessani hänen valheensa, kuin nämä kakkosetkin ovat uskoessaan hänen valheensa, sillä totta kai hän heillekin valehteli!! En ymmärrä kakkosia, enkä suoraan sanottuna edes halua tietää mitä sellaisten ihmisten päässä liikkuu. Sen kuitenkin tiedän, että he uskovat erittäin taitavia valehtelijoita, meidän aviomiehiämme, ja niin uskomme mekin. Se on tyhmyyttä, ja omalta osaltani voin sanoa, tulleeni viimein järkiini ja tehneeni omat itseni kannalta oikeat ratkaisut.
Ei kai sitä tyhmä tarvitse olla, jos jakaa arkensa sen petturimiehen kanssa tietoisesti. Helpompi niitä yhteisiä lapsia on yhdessä huoltaa kuin yksin. Voihan sitä aikuisen onnea hakea silti muualta.
Meinaatko todella että kaikki kakkoset tietää miehen olevan naimisissa? Tai edes varattu? Moni ei tietoisesti valitse osaansa vaan mies valehtelee heille kaikenlaista ja salaa esim. naimisissa olonsa. Itselleni kävi näin ja tyrmistys oli melkoinen totuuden tullessa julki.
Just jooo. TYHMÄ ON VAIMO JOKA TIETÄÄ MIEHEN USKOTTOMUUDEN JA AINA JA AINA VAAN UUDESTAAN USKOO UKON SELITYKSET JA HÖPÖTYKSET ETTÄ MINÄ MUUTUN JA ANNA ANTEEKSI. TÄLLAINEN VAIMO ON VALITETTAVASTI SAU TYHMÄ!
Kyllä tuo nyt melko tyhmältä kuulostaa. Ellei vaimo sitten ole sellaista sekundalaatua, ettei parempaa voi saada, silloin toki kannattaa pitää kiinni kynsin ja hampain ties minkälaisesta pippelin omistavasta turjakesiasta.
Seksi on vain seksiä. No, meillä tosin hyvää sellaista mutta luulesko tosiaan, että jonkun mitättömän sivupanon takia jättäisin kauniin, tilavan kodin, jakaisin lapset esim, vuoroviikoin miehen kanssa, jättäisin yhteiset ulkomaanmatkat ja ylipäätään helpon ja mukavan sekä antoisan elämäni...ja vain sen takia että miehellä on syrhjähyppy. Hoh hoh....elämä on PALJON MUUTAKIN kuin vain sitä naimista, no, kakkosen elämä tietty on vain naimista mutta meidän normaalien ihmisten elämä on muutakin.
Ja saa kauhistella ihan vapaasti "tyhmyyttäni", vaikka vaihtaisit paikkaasi kanssani heti kun mahdollista, mutta kun KAKKONEN ON KAKKONEN.
Sun elämä tuntuu painottuvan aikalailla sen materian puolelle. Missä rakkaus? Normaalissa avioliitossa normaalit ihmiset rakastavat ja kunnioittavat puolisoaan, ja pysyvät uskollisina. Ainakaan sinun miehesi ei sinua rakasta, etkä rakasta sinäkään miestäsi. Puhuit vain hyvästä seksistä, lapsista ja materiasta. Rakkaudesta et sanaakaan.
Ja kuka nyt romantisoi romantiikan ja rakkauden täyttämään kurjuutta ja köyhyyttä? Harvat rakastaa köyhänsorttisia oloja varsinkin, jos on tottunut johonkin muuhun. Täytyy olla tosi aatteen ihminen tai muuten elämäntapaintiaaniopiskelija tai lähiöjengiä, jos ei materiaa arvosta. Näin on ollut AINA läpi ihmiskunnan historian. Rakkaus lentää hyvin äkkiä ovesta ulos, jos pitää taistella mukavista oloista. Aikansa kutakin, pari vuotta jaksaa, mutta sitten ei enää.
Veljeni on tällainen turjakesika joka pettää vaimoaan. On nainut ympäriinsä koko avioliiton ajan, ja vaimo tietää sen. Veljelläni on pitkä aikainen kakkonen, jonka minäkin tunnen -helvetti koko sukuhan sen tuntee ja kaveripiiri!! :D Ei ole kyllä älyllä pilattu tämä kakkonen, mutta pakko on todeta että vaimo se vasta tyhmä on. Tämä vaimo oli saanut työpaikan toiselta paikkakunnalta silloin kun tapasi veljeni, oli muuten vielä ihan hyvin palkattu ja hänen oman alansa töitä. Veljeni on kyllä hyvän näköinen mies, mutta ei nyt sentään niin hyvän näköinen, että heti kun hänet tapasi tämä vaimo oli kuulemma koivet levällään ja kohta pieniinpäin, ja naimisiin piti päästä ja pistää oma ura jäihin. Nyt hän elelee koti-äippänä ja veljeni surkeilla tuloilla elanto kustannetaan. Veli on siivoojana, eikä ole koskaan kovin koulunpenkillä viihtynyt. Tämä veljeni vaimo antaa aina anteeksi, vaikka veli on hänelle sanonut heti alkuunsa ettei aio olla uskollinen, niin silti tää vaimo joka kerran jälkeen ja "myrskyn laannuttua" mukamas uskoo et "kyllä se nyt oli viiminen kerta, se näki kuin mua sattuu ja mä itkin, niin kyl se nyt jo katui ihan oikeesti, ja lopettaa..." Just joo...
ja tasan tarkkaan ei ole viimeinen kerta. Sääliksi käy.
Kirjoitit että nämä miehet hakevat toisista naisista itsetunnon kohotusta. Mistä johtuu että on näin paljon huonon itsetunnon omaavia miehiä (kun tuntuu että pettäminen on yleistynyt hyvin paljon)?
Onko niin, että me vaimot teemme miehistämme alistuvia reppanoita? En jaksa uskoa että kaikilla näillä pettävillä miehillä olisi esim.lapsuudesta johtuvia "traumoja" tai muuta vastaavaa mikä vaikuttaa itsetuntoon.
Olen seurannut lähipiirissä olevia parikuntia (sekä omaa liittoani) ja mieleeni on todella tullut, että miehet tuntuvat olevan "puudeleita", joita vaimot komentelevat ja pyörittävät mennen tullen. Ja niin kauan kun tehdään vaimon tahdon mukaan, kaikki on hyvin. Anna olla kun mies uskaltaa pistää hanttiin, siitä syntyy melkein "kolmas maailmansota".
Olenko aivan väärässä vai kuvittelenko tilanteen olevan tämä?
Kuvittele mitä kuvittelet. Minä olen varma, että minun mieheni on onnellinen kun minä teen päätökset, sillä olen niin paljon käytännöllisempi, järkevämpi ja älykkäämpi kuin hän. Olkoon sitten "puudeli" jonkun mielestä! Tiedän myös, että mieheni äiti on narsistinen hirviö, joka on traumatisoinut poikansa. Onhan minulla itsellänikin tästä noita-akasta kokemukset, kuinka hän puuttuu kaikkeen lastemme kasvatuksesta lähtien. Kyllä minä parhaiten tiedän mikä on minun lapsilleni, miehelleni ja perheelleni parasta. Anopilla ei ole mitään sanottavaa asioihin, joten pitäköön vain näppinsä erossa ja mölyt mahassa, jos vielä tahtoo lastenlastensa kanssa tekemisissä olla.
Itsepähän ovat sellaisia puudeleita ne miehet, itse ovat osansa valinneet. Mä en ainakaan haluaisi sellaista perässä vedettävää miestä jolle kaikki käy. Jokainen ihminen on loppupeleistä itse vastuussa omista valinnoistaan. Jos ei ole omaa tahtoa ja antaa vaimon määräillä se kertoo vaan siitä että sellaisella miehellä ei ole munaa olla mitään muutakaan. On helppo sysätä kaikki toisen vastuulle kun itse ei ota mistään vastuuta. Toki on myös agressiivisia naisiakin jotka kontrolloivat kaikesta mutta niin ovat nekin naiset osansa valinneet kun eivät ole ymmärtäneet mitä toisen kunniottaminen ja hyvä kohtelu on.
Elämä olisi niin helppoa kun viitsisi vaivatua miettimään mm. sitä että ei itsekkyydellä saavuteta onnellisuutta.
JUuri tuo vaimo on esimerkki siitä pirttihirmusta, miehet haluavat naisellinen naisen , silti vieläkin, ei pomoa sinne kotiin kaulin kädessä.
Jo on melkoista elämää teillä, miten olet tuollaisen kumppanin valinnutkin=)
#"Kakkosten" ja "ykkösten" sota tällä palstalla on jotain mitä en tajua. Miksei voi vaan jättää niin huonoa kumppania omaan arvoonsa ja jättää koko p aska eikä alkaa sotimaan.#
Älä muuta sano. Voin paljastaa itsestäni sen verran, että olen ollut aina sinkkumiesten kanssa, aviliitossa 13 vuotta, lapsia, ja asumme erillään koska meidän yhteiselo ei vaan sujunut, riitelemme aivan liikaa. Johtuu että olemme erilaisia, ei kasvatuksen saaneita, ja molemmat eivät anna periksi. Liittomme oli kyllä rakkaudesta solmittu, ja olemme edelleen kunnioittavissa väleissä keskenämme, jopa voimme asua ilman sukupuolista kontaktia lomilla yhdessä, lapset eivät siksi ole kärsineet. Olemme vaan ymmärtäneet, että rakkaus voi kuolla pahoista sanoista ja teoista, ja jotta voisimme sietää toisiamme, on parempi asua erillään ja molemmilla oma elämä. Kunnioitus jäi. Siksi en todella voi käsittää, että monet vaimot täällä eivät sitten millään meinaa päästä irti pettävästä miehestä, se olisi mielestäni vielä hurjempaa kuin riitely. Rakkautta ei voi sellaisesssa liitossa olla, jossa toinen pitää rakastajaa, erolla uhkailee, ja teko taas toistuu, tai kuin pupu silmöt punaisena käy painamassa välillä jotakin toista.
Miten joku nainen voi alentaa itsensä tuollaiselle kohtelulle?
Itse alensin itseäni sen verran, että nuorempana ja tyhmempänä oli minulla miesystävä, jota myös kyllä rakastin,hän oli hassu hja mielenkiintoinen ihminen. Mutta väkivaltainen, ei pahasti . Annoin anteeksi yhden kerran, rakastinhan. Kaikki varoittivat, että tuo piirre ei muutu miehessä. En uskonut. Meni jonkin aikaa, ja sain turhttp://eas3.emediate.se/eas?camp=90423::cu=3277::no=135792::ty=ct::cat1=38::kw=uskottomuuspiini kunnolla, hän suorastaa hakkasi minut. Muutin pelonsekaisena pois, sairaalakuntoisena. Join tuskaani pari viikkoa, ja arvatkaa mitä, muutama kuukausi ja yritin uudelleen. Yritin puhua hänelle, että josko voisi mennä terapiaan.
Silloin tämä mies itse oli sen verran reilu ja järkevä ja sanoi, että hän ei muutu ja teko voi tulla toistumaan. Se oli mielestäni jälkikäteen ajateltuna EI ITSEKÄSTÄ myöntämistä, että ansaitsen paremman.
Ja niin kävikin, pari vuotta niin löysin tämän miehen jonka kanssa lasoet ja menin naimisiin, suuri rakkaus.
Kuulin muuten, että mies tuo joka minut hakkasi, oli pieksyt uuden vaimonsa, ja ero tullut. Muistakaa hyvät vaimot:
pettäjän teko toistuu, halautteko niin? Haluatteko nyt kun vielä naama rypytön ja mahdollisesti olet vielä viriili ja valmis antamaan rakkautta sellaiselle joka sitä sinulta ansaitsee tuhlata aikaasi?
Ymmärrän jotenkin noita vaimoja jotka täällä yrittävät YHDEN pettämiskerran jälkeen, koska ovat kiinni miehessä, on lapsia ja toiveet, mutta jos annatte jo toisen kerran käsitellä itseänne noin ja vieläkin toivotte että mies muuttuu:
FORGET IT. ajanhaaskaamista.
EI PETTURISTA kannata tapella eikä puolustaa.Rakkaus on ihan erilaista.
"EI PETTURISTA kannata tapella eikä puolustaa.Rakkaus on ihan erilaista".
Kuollut mikä kuollut.
Amen
Voi sua Lissu, kun sä nyt vaan pääse yli tosta häpeästä ja nöyryytyksestä, ettet sä sitten aikuisten oikeesti kelvannutkaan.
Luulenpa että kyse on naisten ylpeydestä. Ei niinkään siitä kumpi rakastaa tai kumpaa rakastetaan enemmän. Vaan yksinkertaisesti kissatappelusta. Tällä palstalla ei ole mitään merkitystä millainen limanuljaska se mies on, vaan naiset perustelevat toisilleen, miksi juuri hän kuuluu miehelle. Vaikka todellisuudessa vaimo huomaisi että mies on melko saamaton nahjus ja kaiken lisäksi vielä uskotonkin, niin se siedetään, mutta ei sitä että toinen nainen uhkaa viedä tämän onnettoman miehen.
Vähän niinkuin suvun yhteinen mökki, jossa kukaan ei ikinä oikeasti käy, mutta kun se uhataan myydä, kaikki alkavat raivoisasti tappelemaan mökistä joka on kaiken lisäksi lähes asumiskelvoton.
On tällä palstalla täysin pimahtaneitakin ykkösiä ja kakkosia, joiden jutut on seiskalehden tasoa. Jotka kehuvat vain itseään katsomatta yhtään pidemmälle. En usko että sellaisilla on muutkaan elämän osa-alueet ihan kunnossa.
Mulla on kokemusta sekä kakkosena että ykkösenä olosta, siis tämä varattu mies , jonka kanssa tietoisena seurustelin, on nyt aviomieheni.
Kuuma seksi ja rakkaus aluksi vei jalat alta. Sitten tuli arki, ja mies petti minuakin.
En voinut luopua hänestä silloin, koska olin täynnä väärää ylpeyttä ja samalla häpeää.
Siis jatkoimme.
Aika on opettanut kiintymystä ja sitäkin , että elämä nyt vaan on pettymyksiä , luopumista , oppimista. Haavoja tulee , mutta kaikesta selviää.
Itsetunto voi saada kolhuja, mutta myös kasvaa siitä. En omista miestä,
me olemme perhe ja rakkauttakin on. Tyhmäkin viisastuu ja laittaa asiat arvojärjestykseen. Paras seistä omilla jaloilla ja hankkia oma elämä.
Justiinsa, tulihan se sieltä: kalifiksi kalifin paikalle vaan.
Hahahaha ouuhhhh oletpas sinä siunattu ihminen ei virheen virhettä koskaan tehnyt ;) Mutta kuuleppas kun me ollaan vain valitettavasti ihmisiä ei tunteettomia robotteja. Ymmärrän pointtisi jos avioliitossa on yhteisiä lapsia silloin myös tuon sinun parjaamasi kakkosen tulisi herätä. Mutta itse olen ollut suhteessa aina ykkönen vaikka tämä minua kakkoseksi tituleeraava "ykkönen" ei sitä ymmärtänyt. Niin se vain on avioliito on karilla ja mies tapaa naisen johon rakastuu ihan vain häneen ei havittele mitään kakkosta. Se on sitten eri asia jos tämä aviovaimo ei päästä irti otteesta siinä käy niin että hän menettää jopa historiassa maininnan olleensa joskus ykkönen.