I & II maailmansota, sama sota?

Kolme samaa. länsivaltiot. toisessa saksa oli muuttunut aivan täysin, itävalta unkari hajosi. venäjän tsaarivalta kaatui.

Se siemen jäi ensimmäisen maailmansotaan osallistuneelta itävaltalaiselta Hüttelerin (mökkiläinen) Adolfilta, sittemmin nimellä Hitler. Tappiosta jäi niin paljon hampaankoloon, ei ainoastaan tälle nuorukaiselle, vaan myös muille ikätovereille. Kun Hitler aloitti sodan (Weltkrieg-ilmaisua ei silloin käytetty) perimmäisenä syynä oli lähtökohdissaan kosto.
Joten siinä mielessä ketjun aloittaja on oikeassa.
Voisihan sitä jatkaa: kansalaissota, talvisota, jatkosota... Mutta eikös ne ole jo käyty?

Siinäpä se, kun en itsekään tiedä. Koulutehtävä vain on tällainen, eikä harmainta aavistusta minkä takia niitä voitaisiin periaatteessa samaksi sodaksi kutsua.

milllkman kirjoitti:

Siinäpä se, kun en itsekään tiedä. Koulutehtävä vain on tällainen, eikä harmainta aavistusta minkä takia niitä voitaisiin periaatteessa samaksi sodaksi kutsua.

Laita vastaukseksi että ei voidakkaan, ja perustele se.

milllkman kirjoitti:

Siinäpä se, kun en itsekään tiedä. Koulutehtävä vain on tällainen, eikä harmainta aavistusta minkä takia niitä voitaisiin periaatteessa samaksi sodaksi kutsua.

Sodat olivat eri sotia, Olihan välissä aikaakin 21 vuotta. Mutta hyvin perusteltua on sanoa että 2.Ms oli 1.ms jatke. 1. maailmasodassa Saksaa ei lyöty sotilaallisesti, mutta sen seurauksena Saksalta vietiin suureet maa-alueet ja nöyryytettiin rajoittamalla sen sotilaallista, poliittista ja taloudellista asemaa euroopassa.

Hitler pääsi valtaan lupaamalla korjata kaikki nämä asiat. Ja hyvin pitkälle myös onnistui. Kaävi hieman liian uhkarohkeaksi ja sota syttyi Puolan konfliktin seurauksena.

"Pitäisikö talvisotaa pitää v.1918 vapaussodan jatkosotana?"

Sodan osapuoletkin olivat aivan toiset. Neuvosto-Venäjä ei v:n 1918 sodassa ollut aktiivinen tekijä, koska sodan ratkaisu riippui joka tapauksessa Saksasta, jonka kanssa Leninin hallitus kävi rauhanneuvotteluja Brest-Litovskissa.

"Jos voidaan, niin silloin v.1918 sotaa pitäisi käsitellä samalla tavalla itsenäisyyden puolesta käytynä taisteluna."

Suomen sisällissodan lopputulos ei ollut Suomen itsenäisyys vaan saksalaismiehitys ja Suomen joutuminen Saksan alusmaaksi. Suomen itsenäisyys seurasi vasta Saksan keisarikunnan romahtamista marraskuussa 1918.

"On mielenkiintoista, että kukaan ei enää kehtaa rinnastaa Tarton rauhaa N-liiton kannalta Saksan kärsimään nöyrytykseen Versaillen rauhaassa."

Ainakin minä, Koroljov, näen selvästi, millainen häpeärauha Venäjän tilapäisen heikkouden aikana tehty Tarton sopimus neuvostohallituksen näkökulmasta oli. Suomalaiset keinottelivat v:n 1920 olosuhteilla ajattelematta tulevaa, ajattelematta millaiset voimasuhteet Suomen ja Neuvostoliiton välillä pakostakin vallitsisivat Venäjän noustessa jälleen jaloilleen. Tämä olisi Suomen hallituksen pitänyt ottaa huomioon viimeistään syksyn 1939 neuvotteluissa.

Koroljov kirjoitti:

"Pitäisikö talvisotaa pitää v.1918 vapaussodan jatkosotana?"

Sodan osapuoletkin olivat aivan toiset. Neuvosto-Venäjä ei v:n 1918 sodassa ollut aktiivinen tekijä, koska sodan ratkaisu riippui joka tapauksessa Saksasta, jonka kanssa Leninin hallitus kävi rauhanneuvotteluja Brest-Litovskissa.

"Jos voidaan, niin silloin v.1918 sotaa pitäisi käsitellä samalla tavalla itsenäisyyden puolesta käytynä taisteluna."

Suomen sisällissodan lopputulos ei ollut Suomen itsenäisyys vaan saksalaismiehitys ja Suomen joutuminen Saksan alusmaaksi. Suomen itsenäisyys seurasi vasta Saksan keisarikunnan romahtamista marraskuussa 1918.

"On mielenkiintoista, että kukaan ei enää kehtaa rinnastaa Tarton rauhaa N-liiton kannalta Saksan kärsimään nöyrytykseen Versaillen rauhaassa."

Ainakin minä, Koroljov, näen selvästi, millainen häpeärauha Venäjän tilapäisen heikkouden aikana tehty Tarton sopimus neuvostohallituksen näkökulmasta oli. Suomalaiset keinottelivat v:n 1920 olosuhteilla ajattelematta tulevaa, ajattelematta millaiset voimasuhteet Suomen ja Neuvostoliiton välillä pakostakin vallitsisivat Venäjän noustessa jälleen jaloilleen. Tämä olisi Suomen hallituksen pitänyt ottaa huomioon viimeistään syksyn 1939 neuvotteluissa.

Lue lisää

varmisetttiin Suomen itsenäisyys ja kehitys länsimaiseksi demokratiaksi.. Saksalaisvaihe oli lyhyt ja merkityksetön.

"Suomen sisällissodan lopputulos ei ollut Suomen itsenäisyys vaan saksalaismiehitys ja Suomen joutuminen Saksan alusmaaksi. Suomen itsenäisyys seurasi vasta Saksan keisarikunnan romahtamista marraskuussa 1918."

Mitään saksalaismiehitystä ei ole ollut. Vähäiset saksalaisjoukot vahtivat lähinnä Leninin pysymistä rauhansopimuksessa ja brittien toimia Jäämeren rannikolla.

Koroljov kirjoitti:

"Pitäisikö talvisotaa pitää v.1918 vapaussodan jatkosotana?"

Sodan osapuoletkin olivat aivan toiset. Neuvosto-Venäjä ei v:n 1918 sodassa ollut aktiivinen tekijä, koska sodan ratkaisu riippui joka tapauksessa Saksasta, jonka kanssa Leninin hallitus kävi rauhanneuvotteluja Brest-Litovskissa.

"Jos voidaan, niin silloin v.1918 sotaa pitäisi käsitellä samalla tavalla itsenäisyyden puolesta käytynä taisteluna."

Suomen sisällissodan lopputulos ei ollut Suomen itsenäisyys vaan saksalaismiehitys ja Suomen joutuminen Saksan alusmaaksi. Suomen itsenäisyys seurasi vasta Saksan keisarikunnan romahtamista marraskuussa 1918.

"On mielenkiintoista, että kukaan ei enää kehtaa rinnastaa Tarton rauhaa N-liiton kannalta Saksan kärsimään nöyrytykseen Versaillen rauhaassa."

Ainakin minä, Koroljov, näen selvästi, millainen häpeärauha Venäjän tilapäisen heikkouden aikana tehty Tarton sopimus neuvostohallituksen näkökulmasta oli. Suomalaiset keinottelivat v:n 1920 olosuhteilla ajattelematta tulevaa, ajattelematta millaiset voimasuhteet Suomen ja Neuvostoliiton välillä pakostakin vallitsisivat Venäjän noustessa jälleen jaloilleen. Tämä olisi Suomen hallituksen pitänyt ottaa huomioon viimeistään syksyn 1939 neuvotteluissa.

Lue lisää

Et ota kantaa siihen, olivatko 1 ja 2 maailmansodat yhtä sotaa, mutta ryhdyt tulkitsemaan Suomen historiaa. Katsotaan faktat:

1. "Sodan osapuoltkin olivat aivan toiset. Neuvosto-Venäjä ei v:n 1918 sodassa ollut aktiivinen tekijä, koska sodan ratkaisu riipui joka tapauksessa Saksasta, jonka kanssa Leninin hallitus kävi rauhanneuvotteluja."

* N-V oli aktiivinen osapuoli sodan syttymisessä. Stalin kävi marraskuussa 1917 yllytämässä suomalaisia sosialidemokraatteja kapinaan. Neuvosto-Venäjä myös läheti aselastin sodan syttymispäivänä Suomen punaisille.

Näin ollen osapuolet olivat valtiollisella tasolla samat kuin v.1939-44:

A. Neuvosto-Venäjä, josta muodostui Neuvostoliitto v.1921.

B. Suomi, joka sai oman perustuslain ja hallitusmuodon 1919.

C: Saksa, joka oli 1918 keisarikunta ja v.1933 lähtien ns. Kolmas valtakunta.

Myös henkilöt olivat kutakuinkin samat:

Suomen puolelta kenraali Mannerheim, joka oli v.1939 marsalka.

J.K.Paasikivi ja Väinö Tanner olivat Tarton rauhaa solmitesssa rauhanvaltuuskunnassa 1920 ja 1939 syksyllä Moskovassa.

Neuvostoliiton puolella v.1939 oli johdossa Josif Stalin, joka oli kansallisuuskomisaari Leninin hallituksessa v.1920.

Terijoen hallituksen pääminsterinä Otto W.kuusinen, joka oli Suomen kansanhallituksessa 1918.

Hitler oli näistä poikeus. Hitler ei ollut Saksan johdossa v1918 vaan jokin sotilasläheti länsirintamalla.

2. "Suomen sisällissodan lopputulos ei ollut Suomen itsenäisyys vaan saksalaismiehitys ja Suomen joutuminen Saksan alusmaaksi. Suomen itsenäisyys seurasi vasta keisarikunnan romahtamista marraskuussa 1918."

* Saksa läheti v.1918 armeijan Suomen senaatin eli hallituksen kutsusta, vähän samaan tapaan kuin v.1940. Suomi oli itsenäinen valtio 6.12.1917 saaka ja ulkovallat olivat tunnustaneet itsenäisyyden tammikuussa 1918, joten siinä suhteessa valtiollisessa asemassa ei ollut tapahtunut muutosta.

3. "Ainakin minä Koljov, näen selvästi, millainen häpeärauha Venäjän tilapäisen heikkouden aikana tehty Tarton sopimus neuvostohallituksen näkökulmasta oli. Suomalaiset keinottelivat v:n 1920 olosuhteilla ajatelematta tulevaa, ajatelematta millaiset voimasuhteetSuomen ja Neuvostoliiton välillä pakostakin vallitsisivat Venäjän noustessa jälleen jaloilleen. Tämän olisi Suomen hallituksen pitänyt ottaa huomioon viimeistään syksyn 1939 neuvoteluissa."

* Versaillin rauha oli saksalaisille niin nöyryytävä, että Hitler onnistui hyödyntämään sitä hakiessa kansan kannatusta. Sen sijaan Suomen ja Neuvostoliiton välillä solmitulla Tarton rauhansopimuksella ei ollut samanlaista merkitystä Stalinin valtaan nousulle Neuvostoliittossa.

V.1920 oli luonnollista ottaa olemassa oleva raja neuvotelujen läjtökohdaksi. Rajajoki oli maiden välisenä rajana vuodesta 1811, jolloin Vanha Suomi liitettiin muuhun Suomeen. Yleensä rajojen muutumattomuuta pidetään valtiollisten suhteiden perustana, jonka vuoksi rajoja ei pitäisi mennä muutelemaan 20-vuoden välijaksoin. Ei nykyinen Venäjäkään suostu muutelemaan voimassa olevia rajoja ainkaan, jos joutuisi itse luopumaan jostakin.

V.1939 ei pitänyt olla mitään epäselvyytä, koska Suomi ja NL olivat viimeksi maintun osapuolen aloiteesta solmineet rajasopimuksen, hyökkämäätömyyssopimuksen ja sopimuksen hyökkäyksen määritelmästä.

Ehkä venäläisenä(?) koet, että Suomen olisi pitänyt taipua v.1939 voimapolitiikan alle ja suostua heikompana osapuolena vahvemman vaatimuksiin.

Mutta sinun pitäisi mietiä tarkemmin voimapolitiikan oikeutusta: Vaihda omaan tekstiisi Suomen tilalle Venäjä ja Neuvostoliiton tilalle Kiina, niin silloin varmaan muutaisit suhtautumistasi voimapolitiikan oikeutukseen.

Jos Kiinast kehityy Venäjää voimakaampi sotilasmahti, niin se voi voimantunnossa esittää Venäjälle vaatimuksia. Pitäisikö Venäjän taipua silloin heikompana osapuolena Kiinan esittämiin vaatimuksiin?

Toivottavsti mietitbasiaa.

Kysymyksessä tarkoitetaan että 1&2ms olivat samaa jatkumoa. 1914-1945 tapahtumat kaikki liitettynä toisiinsa, syy->seuraus tapahtumaa

LaD kirjoitti:

Kysymyksessä tarkoitetaan että 1&2ms olivat samaa jatkumoa. 1914-1945 tapahtumat kaikki liitettynä toisiinsa, syy->seuraus tapahtumaa

Juuri näin asian itsekkin ymmärsin. Mutta löytyisikö hieman lisää vielä perusteluita noiden mainitsemieni lisäksi? Ei noista vielä esseetä saa.

Tampereen sälli kirjoitti:

Juuri näin asian itsekkin ymmärsin. Mutta löytyisikö hieman lisää vielä perusteluita noiden mainitsemieni lisäksi? Ei noista vielä esseetä saa.

Winston Churchill aloittaa omat toisen maailmansodan muistelmansa seuraavasti:

"Minun täytyy pitää näitä kirjasarjan Second World War osia jatkona sille kertomukselle ensimmäisestä maailmansodasta, jonka julkaisin kirjoissa The World Crisis, The Eastern Front ja The Aftermath. Yhdessä ne muodostavat kertomuksesta toisesta Kolmikymmenvuotisesta sodasta."


Kyllähän molemmat sodat liittyivät selkeästi yhteen. Ensimmäinen hajotti Euroopassa satakunta vuotta vallinneet rakenteet, mutta löi osittain yli. Toinen alkoi hävinneiden pyrkimyksestä korjata tilannettaan. Välillä oli, kuten marsalkka Foch sanoi Versaillesin rauhasta 1919, "kaksikymmenvuotinen aselepo".

Vastaavia muutoksia tapahtui seuraavan kerran 1980-luvun lopussa, kun paineet muuttaa edellisen sodan aiheuttamia vääryyksiä kasvoivat liian suuriksi. Silloin selvittiin ilman suursotaa, mutta nyt on taas kulunut 25 vuotta ja menetyksiä kärsinyt Venäjä pyrkii palauttamaan asemansa. Tällaista edestakaisin heilumistahan suurpolitiikka on aina ollut.

Ja mitä nimityksiin tulee, oikea ensimmäinen maailmansota käytiin jo 1800-luvun alussa. Napoleonin sodathan muistuttavat jopa tapahtumakulultaan suuresti toista maailmansotaa. Ranska miehitti Saksan, Britannian merivalta yksin Euroopan mannerta vastassa, Suomi pelinappulana, epäonnistunut retki Venäjälle, sissitoimintaa Etelä-Euroopassa. Kaikki tämä osoittaa miten samanlaisina strategiset ongelmat ovat pysyneet.

Jaa. Ranska ja britannia kyllä silmät kiiluten kyttäilivät 1900-1914 ahnaasti saksan siirtomaita ja elsass-lothringenia. että turpa kiinni siinä

LaD kirjoitti:

Jaa. Ranska ja britannia kyllä silmät kiiluten kyttäilivät 1900-1914 ahnaasti saksan siirtomaita ja elsass-lothringenia. että turpa kiinni siinä

Nooh niih oli nekin imperialisteja. Yhdysvallat taisi olla ainut demokraattinen maa vaikka sekin oli Kuubassa, Flipiineillä ja ties missä riehunut.

PUHUT ASIAA!!!