Faktaruutu! : Ruotsinkielinen koulu on huonompi

Edelleen faktaa on se, että ruotsinkieliset oppilaat, jotka pääsevät peruskoulusta näennäisesti samantasoisilla todistuksilla kuin suomenkieliset, (mutta jotka ovat oikeasti vuoden jäljessä), he siis menevät lukioihin, joista edelleen pääsevät omien yo-koetarkastajien avulla huonommilla tiedoilla ylioppilaiksi, he sitten jälleen edelleen pääsevät kiintiöissä korkeakoulujen halutuimmille opiskelupaikoille. Tämän lisäksi heille ovat avoinna esim. Åbo Akademi, jonne heidän on helppo päästä, koska sinne otetaan myös hyvin matalalta tasolta pyrkiviä, jos vain ovat kirjoittaneet ylioppilaiksi ruotsinkielisestä koulusta.
Autonominen ruotsinkielinen koulu tuotata siten alemmalla tasolla olevia oppilaita, ylioppilaita ja maistereita. Ensin heidän omat opettajansa ja yo-kokeentarkastajansa antavat heille korkeammat arvosanat kuin heidän tiedonsa ovat, ja sitten he vielä menevät suomenkielisten ohi jatkopaikoille.

Ruotsinkielisten koulujen tulisi vastedes alentaa arvosteluaan oppilaiden todelliselle tasolle.Tämä voidaan toteutttaa sillä, että ruotsinkielisten koulujen tasoa tarkkaillaan ja ylioppilaskokeiden tuloksia arvostelemaan laitetaan samat henkilöt.
Eli ruotsinkielisen koulun autonomia on purettava, koska autonomiaa on käytetty väärin nostamaan huonompia oppilaita parempien ohi.

Tai ruotsinkieliseen kouluun tulee lisätä yksi vuosi.
Kymppiluokan tulee olla kaikille ruotsinkielisille pakollinen, ennenkuin heille voidaan antaa peruskoulun päättötodistus.

Ruotsinkielisen koulun sisällä voisi olla mielenkiintoista tutkia, onko eroja niiden oppilaiden välillä, jotka ovat kaksikielisiä( n. puolet eteläsuomalaisten ruotsinkielisten koulujen oppilasta) ja niiden, jotka ovat oppineet suomen kielen koulussaan, eivät kotonaan, eivätkä "kadulla".

Pisatutkimuksen mukaan näyttää kuitenkin siltä, että täysin ruotsinkieliset oppilaat, joita on ennen kaikkea Närpiössä, eivät menesty Pisatutkimuksessa paremmin kuin kaksikieliset etelänserkkunsa.

Edelleen on huomioitava, että ruotsinkielisissä kouluissa ei ole maahanmuuttajia, joiden voidaan sanoa haittaavan opetusta suomenkielisissä kouluissa, koska eivät osaa suomea.

Jos ruotsinkieliset kouluviranomaiset katsovat, että kaksikieliset oppilaat, jotka käyttävät suomea ja ajattelevat osin suomeksi, haittaavat ruotsinkielisten koulujen opetusta ja tasoa, voisi olettaa, että ruotsinkieliset opetusviranomaiset haluaisivat nuo kaksikieliset pois koulusta.
Mutta he eivät halua, koska he haluavat, että ruotsinkielinen koulu näyttäytyy "suosittuna" , ja että kaksikieliset perheet valitsevat lapselleen ruotsinkielisen koulun.

Rkp-poliitikot ja debatoijat ylpeilevät sillä, että kaksikieliset perheet valitsevat ruotsinkielisen koulun useammin kuin suomenkielisen, vaikkain lapsensa kehityksen kustannuksella. Rkp luottaa siihen, että perheet uskovat lapsensa saavat myöhemmin hyötyä opiskelupaikan saamisen helppouden.

Rkp:n toisinajattelija Maria Björnberg-Enckell ja vihreä miniä Maria Wetterstrand-Niinistö ovat ehdottaneet, että perustettaisiin yksityinen koulu kaksikielisille. Tähän ei Rkp halua suostua, koska sen oma valta joutuu silloin vaaraan.

Molemmat mariat haluavat toisin sanoen legitimisoida niiden ruotsinkielisiksi rekisteröityneiden oppilaiden kaksikielisyyden, jotka joutuvat rekisteritietojensa ja päiväkotiaikansa vuoksi ruotsinkieliseen kouluun, vaikka heidän toinen puolens on suomenkielinen. Ruotsinkielisessä koulussa heidän suomenkielinen puolensa painetaan alas tunneilla ja koulun agendassa. Välitunneilla ja ajatuksissa he eivät kuitenkaan noudata koulunsa käskyjä. He eivät halua luopua isänsä/äitinsä kielestä, suomesta. Miten he voisivatkaan? Ihminenhän syntyy kieliinsä.
Monilla näillä kaksikielisillä ruotsinkielisten koulujen oppilailla on latentti hämmennys, jopa aggression, mikä ilmenee mm. siinä, että he siirtyvät välitunneilla ruotsin ja suomen lisäksi englannin kieleen, näin yrittäen käsitellä tai mitätäöidä sitä kahden kielen vastakkainasettelua, jota heidän koulussaan kaiken aikaa, sekä mediassa Rkp:n taholta kärjistetään.
Aivan pienet kaksikieliset lapset rakastavat kumpaakin vanhempaansa ehdoitta, eivätkä halua hyljätä kumpaakaan. Siksi he kärsivät, kun heitä epäsuorasti tai suorasti kielletään puhumasta suomea päiväkodissa ja alaluokilla. He yhdistävät suomen kielen siihen toiseen vanhempaansa, joka puhuu suomea, ja kokevat syyllisyyttä, jos antavat opettajan pakottaa itsensä olemaan puhumatta suomea.
Tämä on väkivaltaa.

Siksi olen sitä mieltä, että suomen opetushallinnon tulee kuunnella marioita ja ryhtyä valmistelemaan kaksikielisten koulujen sallimista, huolimatta Rkp.n vastustuksesta.
Ensimmäinen askel on perustaa sellainen Helsinkiin, jossa on eniten kaksikielisiä lapsia.

Tottakai, ruotsinkielinen kouluopetus on huonompaa, koska elämme tällaisessa apartheidjärjestelmässä. Ruotsinkieliset oppikirjat ja opetusmateriaali on paljon huonompaa kuin vastaava suomenkielinen. Mutta jostakin kumman syystä, ruotsinkieliset pärjäävät aikuisina työelämässä paljon paremmin kuin suomenkieliset. Ja nyt on aivan turha valittaa mistään kiintiöistä. Liike-elämässä ei katsota kiintiöitä, toisin kuin (ehkä) julkistalouden puolella! Fennot, miksi te ette pärjää, kun ruvetaan aikuisen oikeasti tekemään liiketoimintaa??? Nokiakin on Björn Westerlundin luomus, mutta Ollila ja Kallasvuo onnistuivat senkin ns. "ryssimään".

Miksi Svenska kulturfonden ei tee ruotsinkielisille parempia oppikirjoja? Miksi? Luulisi, että se jos mikä olisi ruotsinkielisten rahastojen tehtävä, että ruotsinkieliset oppilaat saisivat kunnon opetusmateriaalin!
Miksi se mieluummin antaa rahaa Paavo Lipposelle ja muille suomenkielisille poliitikoille?

Siksi, että ruotsinkielisten koulujen opettajien tehtävä on järjestää ruotsinkieliset oppilaat ulos kouluista samoilla arvosanoilla kuin suomenkielisetkin, mutta rkp:n valta ei säily, jos rkp-rahastot eivät lahjo suomenkielisiä.


Miksei ruotsinkielisille kouluille sitten kelpaa sama opetusmateriaali kuin suomenkielisille? Samta kirjat, nehän voisi kääntää ruotsiksi, ja peruskoulu säilyisi tasapäisenä. ei kelpaa
Rkp:n pitää ostaa Ruotsista opetusmateriaalia, koska siellä on käsi ojossa. Apua tulee vain, jos Ruotsin kustantamot saavat tilauksia. Ei väliä kuinka huonoja oppikirjoja sieltä tulee. Vai ovatko rahastorahat yhteisiä Ruotisn kanssa?


Kun ruotsinkielinen sitten, vaikkakin tyhmempänä, valmistuu esim. hankenilta tai kiintiöjuristina, saa hän oitis paikan, koska on ruotisnkielinen. Suvun tai tuttavakauppaa. Vihkiytyneet palkataan, ettei finnareita päsäe pesiytymään firmaan.

Nokian avulla Svenska fondit keräsivät rahaa. kun Nokia aleni, olivat ne jo myyneet pois omansa. kas niin toimii sisäpiiri, eikä koira perään hauku.

Säätiöt ovat verovapaita.
Ruotisnkielisissä säätiöissä lukee: "käytetään ruotsinkielisyyden hyväksi". Rkp-juristit ovat vuosikymmenet säätäneet lakeja, tämänkin, että ei tarvitse säätiön veroa maksaa.
mutta kepusäätiö, Nuorisosäätiö, sen porukka laitettiin seinää vasten, rkp-median avulla. "nuorisosäätiössä ei säännöissä lue, että "käytetään suomenkielisyyden hyväksi", eivät olleet vanhaset ym. hoksanneet laittaa sinne sellaista....
ja sitten uhattiin vanhasta vaikka millä.

henriksson kokosi nyt ryhmän pohtimaan säätiöitä ja kertoi ensi työkseen, että "ryhmässä ei ole halukkuutta säätää lakia, joka johtaisi säätiöiden verottamiseen".

Keskustelun kommentti kyseiseen juttuun svenska yle:ss.

"en
Varför tar ingen upp det uppenbara - nämligen att det inte är "högstatus" att vara duktig i skolan i svenskfinland?

Det har nog ingenting med partiet att göra, inte heller med hur lång praktik lärarstuderandena har.

Det är inte populärt att klara sig bra i skolan i svenskfinland, snarare tvärtom. Skolan är något man går till när det inte finns viktigare saker att göra ss. utlandsresor med föräldrarna några veckor per år, ständig frånvaro p.g.a. deltagande i idrottsaktiviteter, tagande av mopedkörkort på skoltid o.s.v., o.s.v. Om en elev är bra i fotboll eller friidrott höjs han till skyarna, så inte om han är bra i finska.

På finskt håll finns det mindre än en studieplats per elev när man söker vidare till andra stadiet, på svenskt håll finns det drygt 1,5 studieplatser per elev. Utbildningarna på andra stadiet tävlar om eleverna, det har t.o.m. hänt att elever utan avgångsbetyg från grundskolan tagits emot. "

Paikka jossa opetan on 2/12 ruotsinkielistä. Opetus ruotsiksi, mutta tietenkin joudun kertomaan ja kirjoittamaan kaiken myös suomeksi.
Minua on Tåppuuteltu, etten opettaisi liikaa ja liian vaativia asioita, koska oppilaitos on vain . . .
Eivät näytä välittävän opetuksen tasosta tai edes oppilaista. Nå, minä välitän.
Toivon että tähän tulee muutos, eli että myös ruotsinkieliset saisivat korkeampaa opetusta.
Ja mitä niihin työpaikkoihin tulee, niin kai me kaikki tiedämme, ettei svedujen tarvitse edes hakea työpaikkaa.

Tosiasia on, että ruotsin kieli on ainoa asia, joka huonontaa kouluopetusta Suomessa.
Aiemmin on jo tiedetty, että pakkoruotsia suomenkielisissä kouluissa haittaa oppimista, koska oppilaat vastustavat sitä passiivisesti.
Mutta nyt on siis käynyt ilmi, että ruotsin kieli on se seikka, joka heikentää ruotsinkielistenkin koulujen oppimistuloksia.

Sama opetussuunnitelma, sama tuntijako Suomen rajojen sisäpuolella kaikissa peruskouluissa, ja nyt tiedämme, että selkeästi huonompi tulos rkp-kouluissa.

sr.se, sisuradion uutinen:

"Suomesta vauhtia matelmatiikan opiskeluun
Ruotsin alakoululaiset ryhtyvät vuoden kuluttua syksyllä oppimaan matematiikkaa suomalaisin eväin.
Kyse on suomalaisesta Tuhattaituri-nimisestä matematiikan oppimateriaalisarjasta, joka käännetään ruotsiksi. Suomessa työn on tehnyt Otava-kustantamo.
Ruotsinsuomalaisissa kouluissa materiaali on jo ollut käytössä, alkukielellä eli suomeksi.
Yksi näistä kouluista on Kistassa toimiva Liljakoulu, jossa luokanopettajana on Tiina Gustafsson. Tiina Gustafsson uskoo, että myös ruotsinkielinen materiaali saa hyvän vastaanoton."

"Näyttää siis siltä, että Gaussin käyrää kohotetaan ruotsinkielisissä kouluissa, että oppilaat näyttäisivät olevan samalla tasolla kuin suomenkieliset, vaikka eivät ole."

Kertoisitko miten Gaussin käyrää kohotetaan?

"Ylioppilastutkinnon arvostelu
Tehtävät arvostelee ensin lukion aineenopettaja, joka lähettää kokeet ylioppilaslautakunnan sensorille. Tämä tarkistaa kokeet vielä kerran ja tekee tarvittaessa muutoksia pisteytykseen. Arvosana tulee ylioppilaskokelaiden suhteellisesta pistejakaumasta (Gaussin käyrä), josta muodostetaan pisterajat. Huipputuloksia (laudatur) on vähän, vain 5% kaikista kokelaista. Vastaavasti keskitason arvosanoja (magna, cum laude, lubenter) tulee suhteellisen paljon. Jos tutkinnon pisteet jäävät alle approbaturin pisterajan, tutkinto on hylätty (improbatur). "

Opettajalehti, 2008:

"Opettajat luopuisivat Gaussin käyrästä
Opettajat olisivat valmiita luopumaan Gaussin käyrästä ylioppilaskirjoitusten arvioinnissa. Kaksi kolmesta opettajasta sanoo sen olevan huono. Siksi se pitäisi poistaa.
Hannu Laaksola, Lauri Toikka, piirros
Ylioppilaskirjoitusten arvioinnissa käytetään normaalijakaumaa eli vastaukset arvioidaan perinteisen Gaussin käyrän mukaisesti jakamalla kutakin arvosanaa tietty määrä.

Huipputuloksia on vähän, vain 5 prosenttia kaikista kokelaista. Vastaavasti keskitason arvosanoja tulee suhteellisen paljon. Jos tutkinnon pisteet jäävät alle approbaturin pisterajan, tutkinto on hylätty (improbatur).

Gaussin käyrän käyttäminen on aika ajoin nostattanut kritiikkiä. Muun muassa muutama vuosi sitten matematiikan kokeen vaikeus aiheutti jopa eduskuntakyselyn.

Esimerkiksi kieltenopettajat ovat esittäneet, että kriteeripohjainen arviointi on saatava myös päättöarviointiin. He ovat lukiolaisten kielitaitoa arvioidessaan käyttäneet vuodesta 2005 alkaen lukio-opinnoissa yleiseurooppalaisen kielitaidon tasojen kuvausasteikon kriteerejä. Tämä tarkoittaa, että menettely näkyy opetussuunnitelmassa, ja kuvausasteikko on antanut opettajille tarkat arviointiperusteet.

Opettaja-lehden huhtikuussa tekemän kyselyn mukaan opettajat olisivat valmiita luopumaan Gaussin käyrästä ylioppilaskirjoituksissa. 64 prosenttia kaikista kysymykseen vastanneista opettajista sanoo, että tulosten ”gaussaaminen” on huono ratkaisu ja että se pitäisi poistaa. Lukion opettajista Gaussin käyrän poistamista ehdottaa useampi kuin kaksi kolmasosaa.

Ruotsin kirjoittaneiden määrä huolestuttaa

Ruotsin kielen kirjoittaminen ylioppilaskokeissa tuli vapaaehtoiseksi vuonna 2005. Nykyään entistä useampi lukiolainen opiskelee vain kahta kieltä: pitkän oppimäärän e

Gaussaaminen on sitä, että se Gaussin käyrä eli kello siirretään tuloksen päälle siten, että todetaan suuri keskellä oleva massa. Siitä lähdetään liikkeelle, eli arvioidaan, miten suurin osa otoksesta on selvinnyt esim. pakkoruotsin kokeesta.
Suurimmalle osalle abeista annetaan c eli seiska. Vuosi vuodelta seiskan on saanut vähemmillä tiedoilla, koska oppilaat inhoavat pakkoruotsia. Jotkut saavat paremmat numerot, helpommin kuin aikaisempi vuosiluokka. Heikoimmat saavat vähemmällä työllä a:n. Hylätyksi tulee edelleen sama määrä kokelaita, mutta edellisvuosia heikommilla tiedoilla.
Yhteiskunta kun vaatii, että ylioppilaiksi pääsee joka vuosi sama prosenttimäärä abiturienteista. Hylättyjä ei saa olla kuin se pieni määrä, jokunen prosentti.
Jos hylättyjä olisi enemmän jonain vuonna, heräisi suuri haloo, että mitäs nyt on tehty, mikseivät opettajat ole hoitaneet hommiaan.
Gaussin käyrää siis pitää rukata joka vuosi, että se näyttää nätiltä.
Käyrän pitää kaartua populaation ylle joka vuosi yhtä kauniina kaarena.

Mats Ekman kirjoittaa Sydösterbotten-lehdessä tänään mm.:

"... Suuri kysymys on se, miksi ruotsinkieliset 15-vuotiaat ovat Pisa-tutkimuksessa huonompia kuin suomenkieliset.
Paljon on uhrattu voimia analysoimaan tätä tutkimusta ja etsitty selityksiä....
Onhan Suomi kuitenkin(ja siihen sisältyvät myös ruotsinkieliset) lukemisen taidoissa parhaita Pohjolassa ja kolmanneksi parhaita 65 maan joukossa.
Kun erotetaan ruotsinkieliset suomenkielisistä, ovat ruotsinkieliset huonompia.
Mutta omana tilastotieteellisenä ryhmänään ovat ruotsinkieliset 15-vuotiaat kuitenkin toiseksi parhaita Pohjolassa ja yhdeksänneksi parhaita kaikista maista.
Kun alamme piestä itseämmekeskustelussa, on muistettava että huonompi ei tarkoita huonoa.
On hyvä selvittää miksi suomenruotsalaiset oppilaat ovat huonompia ja miksi pohjanmaan ruotsinkieliset ovat huonoimpia ruotsinkielisten ryhmässä.
Pitäisi myös ponnistella, että oppilaat osaisivat lukea, lukeminen on kaiken oppimisen edellytys.On huolestuttavaa, että yläasteen pojat osaavat lukea huonommin kuin tytöt.
Opettajankoulutusta tulee tarkastaa.
Samoin on huomattavaa, että ruotsinkielisissä kouluissa on suuri määrä oppilaita, jotka puhuvat enimmäkseen suomea kotonaan ja vapaaaikanaan.
Myös ruosinkielisestä opetusmateriaalista on pulaa...."

("...Den stora frågan i Svenskfinland är varför finlandssvenska 15-åringar uppvisar sämre resultat i Pisa än sina finskspråkiga jämnåriga.
Mycken möda och stort besvär offras på att analysera undersökningen och söka förklaringar. Ibland känns det nästan lite som ett lyxproblem. Till exempel i läsförståelse är Finland (inklusive finlandssvenskarna) bäst i Norden och tredje bäst av 65 medverkande länder.
Om man separerar de svenskspråkigas resultat från de finskspråkigas så visar de sig vara sämre.
Men märkväl: Som egen statistisk grupp är de finlandssvenska 15-åringarna ändå nästbäst i Norden och nionde bäst av alla länder.
När diskussionen riskerar övergå i självspäkning är det skäl att komma ihåg en sak: Sämre betyder inte dåligt.
Det är bra att utreda varför finlandssvenska elever klarar sig sämre än finskspråkiga och varför Österbotten är den svagaste regionen i Svenskfinland. Man bör också arbeta för att elever ska förstå skriven text - grunden för mycken inlärning. (I det sammanhanget väcker det oro att högstadiepojkar är så mycket sämre på läsning än flickor). Likaså ska det vara tillåtet att granska lärarutbildningen vid Pedagogiska fakulteten i Vasa.
Att dra likhetstecken mellan Peffan och Pisaresultaten är ändå att göra det lätt för sig. Andra möjliga orsaker låter rimliga, till exempel att de svenska skolorna har en stor andel elever som mest talar finska hemma och på fritiden, och bristen på svenskt undervisningsmaterial. Kritiken mot Peffan kan också bottna i ansträngningar att få lärarutbildningen flyttad till södra Finland....)

"de svenska skolorna har en stor andel elever som mest talar finska hemma och på fritiden"

Eli kuinkahan paljon niitä suomenkielisiä ruotsinkieliseksi rekisteröityjä nyt onkaan.
Kuinka edes kehtaavat kertoa, ettei HEILLÄ ole opetusmateriaalia? ... "rahaa tuputtavat säätiöt"... eikö heille todellakaan merkitse omat lapset ja näiden elämä ja tulevaisuus mitään.

Mikä on ruotsinkielisen viihtymisen hinta?

se on noin 5 euroa. tai jos kysyt suomenkieliseltä niin suomenruotsinkielisillä ei sais olla mitään rahaa??? vai??

Etelä-Suomen ruotsinkielisissä kouluissa on n. puolet oppilaista sellaisia, jotka puhuvat kotona ja vapaa-aikanaan enimmäkseen suomea.

Pohjanmaalla taas, esim. Närpisssä, (myös Larsmossa ja Korsnäsissa) asuu oppilasainesta, jotka elävät hämmennyksen keskellä närpiönmurteen, Ruotsinruotsin ja suomenruotsin sekasotkussa. He puhuvat omaa murrettaan keskenään, kotonaan ja välitunnilla, mutta opettaja yrittää puhua kirjakieliruotsia.
Koska närpiöoppilaiden oma kieli on ruotsin murre, kokevat he että koulussa heille opetetaan uusi kieli, joka osoitetaan heille ylempänä. Tämän vuoksi moni närpiöläislapsi, varsinkin poika oppii halveksimaan koulunkäyntiä, ja suunnistaa jo alaluokilla esim. kaivinkoneenkuljettajan uralle.

Pohjanmaan ruotisn murteet ovat Rkp:lle tabu, niitä ei esim. saa pilkata ollenkaan ruotsinkielisessä Yle:ssä.
Kun eteläsuomalainen ruotisnkielinen menee ruotisnkieliseen varusmiespalveluun Dragsvikiin Tammisaareen, kohtaa hän siellä närpiöläisiä nuorukaisia, jotk apuhuvat aivan käsittämätöntä murretta. Se murre kuulosata helsingin ruotsinkielisen korvissa koomiselta. Mutat tästä ei rkp-mediass asa apuhua mitään.
Pohjanmaan ruotsinkielisten ja etelän ruotsinkielisten välillä on ammottava kuilu.
Opettajanvalmistuslaitos on Vaasassa ja se vetää enimmäkseen ainesta pohjanmaanruotisnkielisistä maalaistaloista; ruotsinkielinen viljelijä hakeutuu mielellään opettajaksi, koska voi siten harjoittaa maanviljelystä kesäisin. He eivät muuta Helsinkiin, jossa on pula ruotsinkielisistä opettajista.
Helsinkiläinen ruotisnkielinen ylioppilas taas ei suurin surmin halua muuttaa Vaasan junttilaan opiskelemaan, hänhän eristäytyisi lukiotovereistaan kokonaan.
Helsinkiläiset ovatkin halunneet erillistä opettajanvalmistuslaitosta Helsinkiin, jossa opetettaisiin, miten kaksikielisiä opetetaan Helsingissä.
Tähän ei Rkp oel suostunut eikä suostu.
Åbo akademissa on myös opettajakoulutusta, mutta sinnekään eivät helsinkiläiset halua mennä.

Tässä on monta ongelmaa ja paljon selittelyä. Mielestäni Vaasassa ei ole mitään vikaa... (en ole koskaan käynyt!!!!) Vaikuttaa sille että koko oppimiskulttuuria (saako sanoa kulttuuri) on muutettava - on se sitten suomalainen tai mikä tahansa muu malli.
Sitäkään en voi ymmärtää ettei muka olisi kirjoja... eikö niitä saa Ruotsista/Norjasta/Tanskasta????
Suomenkieliset arvostavat opettajan tointa.
Miksei pakkoruotsitettu finni kelpaa opettajaksi? Eihän kieli voi todellakaan olla paljon hassumpaa kuin se Närpiön murre.

Jep.

Opettajakoulutuksessa vähemmän kilpailua.
Opetusmateriaalimarkkinoilla vähemmän kilpailua
Erikoistumisvaihtoehdoissa vähemmän valinnanvaraa
Koulujen keksikioko niin pieni ettei erityisopetusta saa yhtä tehokkaasti toimimaan

On se niin kiva kulua vähemmistöön. Teikäläiset kuihtuisitte hetkessä, mutta me olemme tottuneet tähän.

Nå, nå, nå. Kuitenkin vähemmän oppilaita/opettaja.
Nå ei tässä kannata etsiä vikoja, vaan toimintamalli.
Tänään kertovat ideoita klo 21.00.

Ruotsinkieliset eivät pärjää oikeassa elämässä, vaan vain siinä suomalaisessa elämässä, missä suruille on suhteettoman paljon hyviin työpaikkoihin johtavaa korkeakoulutusta, suomenkielisiä on syrjimässä turhat ruotsin taidon vaatimukset sekä kaksi täysin vierasta kieltä koulussa, ruotsinkielisille on kaikki tarjolla suomeksi ja ruotsiksi ja lisäksi suruja on suosimassa heidän hyvä veli -verkostot.

"Maailman hemmotelluin vähemmistö"
- The New York Times

Selittivät tänään huonoa PISA-osaamistaan sillä, että he lukevat enemmän kieliä kuin suomalaiset. Miten tämä on mahdollista?
Mielestäni Åbo Akademi-henkilö ei oikein ollut ajan tasalla. Hänen mielestään kaikki on hyvin.
Tuskin tilanne korjautuu. Ruotsinkieliset edelleenkin tyhmentävät Suomea. Harmi.

Kaikkihan sen jo tietää - surut on selvästi tyhmempiä kuin suomenkieliset!

Rkp-läiset ovat jauhaneet asiaa hirveess hädäs jo viikkoja.
"Miten on mahdollista?" "Ugritko meitä parempia?!"

Jep!

Niin, mutta muistatteko että ruotsinkielisissä kouluissa olisi ollut yhtä ainutta vakavaa väkivallantekoa, esim. ampumista? Pitäisikö ottaa oppia?