Idag på förmiddagen har jag gjort ett glukostoleranstest enligt konstens alla regler.
Veckan innan har jag pressat i mig alla kolhydrater jag har kunnat förmå mig till. Det blev havregrynsgröt med lingonsylt till frukost, några brödskivor under dagen och en potatis till middagen. Under veckan har jag drabbats av en besvärlig förkylning, stelhet och värk i kroppens muskler, och en eländig mage: uppblåst, smärtande och med täta gasavgångar. Viktuppgång 1 kg.
Dagens test: Fasta sedan kl 20 igår kväll. Fastesockret på morgonen var 5,3. Intag av 75 g glukos kl 8.15. Blodsocker varje halvtimme: 10,0 - 7,7 - 7,4 – 7,8 – 5,0 – 5,5.
Efter två timmar var blodsockret alltså 7,8 vilket är normalt och inte ens nedsatt glukostolerans. Gränsen för nedsatt glukostolerans går vid 8,9.
Jag har alltså inte diabetes när jag äter ”högkolhydratkost”.
Okei. Tässä Annikan oma teksti. Nyt hän veteli hh-pitoista ruokaa, minkä napa veti ja kurjaa oli kaikin puolin, valittaa hän, mutta sokerirasituskoe normalisoitui.
Siis mitä ihmettä hän yrittää kertoa? Kun hän syö VHH-tyylisesti sokerit ovat diabeeetikon tasoa, kun tekee sokerirasituksen. Kun syö hh-pitoista ruokaa, kroppa käsittelee sokerin normaalisti ja arvot ovat normaalit.
Eli VHH:lla ollessa sokerinsieto on kehno, ja hh-pitoisella loistavan normaali. Mitä hän nyt yrittää markkinoida? Kumpaa ruokaa???
Käännös (vapaa) Annikan tekstistä.
Tänään iltapäivällä tein sokerirasituskokeen kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti. Viikkoa ennen oli tunkenut itseeni kaikki hh, jotka vain sain sisään ahdettua. Aamulla kaurapuuroa hillon kanssa, leipää päivällä, peruna päivällisellä. Tuli kauhea flunssa ja lihasjäykkyys, lihosin kilon. Vatsavaivoja ja tuhnailua.
(Sitten kokeen numerot)
Parin tunnin kuluttua veren sokeri oli normaali, ei edes raja-arvoinen. Minulla ei siis ole diabetesta kun syön korkeahiilihydraattista ruokaa.
Veckan innan har jag pressat i mig alla kolhydrater jag har kunnat förmå mig till. Det blev havregrynsgröt med lingonsylt till frukost, några brödskivor under dagen och en potatis till middagen. Under veckan har jag drabbats av en besvärlig förkylning, stelhet och värk i kroppens muskler, och en eländig mage: uppblåst, smärtande och med täta gasavgångar. Viktuppgång 1 kg.
Dagens test: Fasta sedan kl 20 igår kväll. Fastesockret på morgonen var 5,3. Intag av 75 g glukos kl 8.15. Blodsocker varje halvtimme: 10,0 - 7,7 - 7,4 – 7,8 – 5,0 – 5,5.
Efter två timmar var blodsockret alltså 7,8 vilket är normalt och inte ens nedsatt glukostolerans. Gränsen för nedsatt glukostolerans går vid 8,9.
Jag har alltså inte diabetes när jag äter ”högkolhydratkost”.
Okei. Tässä Annikan oma teksti. Nyt hän veteli hh-pitoista ruokaa, minkä napa veti ja kurjaa oli kaikin puolin, valittaa hän, mutta sokerirasituskoe normalisoitui.
Siis mitä ihmettä hän yrittää kertoa? Kun hän syö VHH-tyylisesti sokerit ovat diabeeetikon tasoa, kun tekee sokerirasituksen. Kun syö hh-pitoista ruokaa, kroppa käsittelee sokerin normaalisti ja arvot ovat normaalit.
Eli VHH:lla ollessa sokerinsieto on kehno, ja hh-pitoisella loistavan normaali. Mitä hän nyt yrittää markkinoida? Kumpaa ruokaa???
Käännös (vapaa) Annikan tekstistä.
Tänään iltapäivällä tein sokerirasituskokeen kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti. Viikkoa ennen oli tunkenut itseeni kaikki hh, jotka vain sain sisään ahdettua. Aamulla kaurapuuroa hillon kanssa, leipää päivällä, peruna päivällisellä. Tuli kauhea flunssa ja lihasjäykkyys, lihosin kilon. Vatsavaivoja ja tuhnailua.
(Sitten kokeen numerot)
Parin tunnin kuluttua veren sokeri oli normaali, ei edes raja-arvoinen. Minulla ei siis ole diabetesta kun syön korkeahiilihydraattista ruokaa.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Juu, outoa oli.
Itsellä on ihan toisin päin eli kun syö vähän hiilihydraattia (20E%?) nii tilapäinen hiilihydraatin sieto tuntuu olevan parempi kuin jos syö paljon hiilihydraattia (50E%).
Dalqwistin VHH on kyllä yksi näistä äärimmäisistä enkä tiedä vaikuttaako se jotenkin insuliinineritykseen.
"Aamulla kaurapuuroa hillon kanssa, leipää päivällä, peruna päivällisellä. Tuli kauhea flunssa ja lihasjäykkyys, lihosin kilon. Vatsavaivoja ja tuhnailua."
200 kcal (?) ekstra-hh ja jo pukkasi luulosairaudet päälle. Annikan pitäisi tutkituttaa päänsä.
Miten se on muuten tuommoisen kuivan kantturan näköinen vaikka väittää tunkevansa kaksin käsin laardia napaansa?
mitä sinä sitä täällä kyselet? olethan lääkärinä esiintynyt.
jospa annikalla oli jo tietämättään ennen vähähiilihytraattista elämäänsä se diabeteksen esiaste. paneeko se tauti nytten, mutta vhh voi elää ilman korkeita verensokereita eikä tarvitse käyttää ihmistä hiljakselleen tuhoavaa lääkitystä.
motivaatiosi on vain mustamaalata vhh porukkaa koska et muuta voi. varmaan kiukuttaa tuokin virallisterveellisen ohjeituksen umpikuja.
1) Kysyin karppien mielipidettä. Mitä mieltä itse olet?
2) En mustamaalannut ketään. Printtasin Ruotsin tunnetuimman karppilääkärin oman tekstin ja kysyin mielipidettä.
3) Oma kokemukseni kakkostyypin diabeteksesta ja hh vähentämisestä on erilainen. Ehkä äärimmäisyys ei ole terveellinen, mutta kohtuullinen hh vähentäminen on, kuten joku vaan tuolla mainitsikin. Alkaa siltä vähän näyttämään.
Ilmiö on varsin tuttu karppaajilla, jos he siirtyvät hiilaripainoteiselle ruokavaliolle karpattuaan vuosia. Kun elimistöä totutellaan sokeriin myös sokeriarvot asettuvat kohdalleen. Karppaajilla on kuitenkin perusverenkuva hyvä ja riglyt tavoite alle 2, itselläni ne ovat 0,42, silti hetkellinen paastosokeri lievästi koholla.
http://karppaus.info/forum/viewtopic.php?f=15&t=56718&p=1312274&hilit=paastosokeri#p1312274
boxi
Jos ei asia sinulle lukemalla aukea niin kyse on asenteesta. Kuten olen aikaisemmin todennut olet aina onnistunut näyttämään vinoutuneen asenteesi VHH-ruokavalioon. Tiedon puuteta, rasvan pelkoa, viranomaisten pelkoa???
Vatii rohkeutta myöntää olleensa väärässä. Muuten voi yrittää luistella asiayhteydestä irrallaan olevilla kirjoituksilla ja tarinoilla ossastolta jossa joku aina makaa henkitoreissaan VHH ruokavaliota kokeiltuaan, henki haisee jne.
terv Veijo
Ja Veijon palstan oma teksti:
"Pitkäaikainen LCHF ruokavalio, kuten Annikan tapauksessa, saa aikaan sen että sokerirasitustesti ei toimi. Tuloksena on pitkään kestävä veren sokerin nousu, sokerischokki.
Nyt on Annika tehnyt testin uusiksi ohjeiden mukaan. Hän on syönyt viikon ajan enemmän hiilihydraatteja kuin mitä hänellä on tapana.
Testin tulos:
Paasto 20:00 lähtien eilen. Paastosokeri aamulla: 5,3mmol
75gr glukoosia kello 08:15.
Veren sokeri mitattuna puolen tunnin välein: 10,0-7,7-7,4-7,8-5,0-5,5 (mmol)"
Sokerirasitustesti ei toimi: eli ei pysty käsittelemään sokeria normaalisti, kuten diabeetikko ei juuri pysty. Onko se jotenkin hyvä uutinen?
Normalisoituu, kun syö hh. Onko se hyvä vai huono uutinen?
Tuo 2 h arvo 7,8 kertoo, että on juuri ja juuri heikentynyt glukoosin sieto. Varsinaisen diabetes on, jos arvo on 11,1 tai yli.
Perusterveellä ihmisellä ei verensokeri nouse missään vaiheessa yli 8:n. Yleensäkin perusterveellä verensokeri on 4,6 -0,2. Ateriat voivat nostaa hetkellisesti yli tuon. Tietysti sokerirasitustesti on hyvin epätyypillinen ateria. Siinä on nopeinta mahdollista hiilihydraattia 75 g eikä muuta. Tuossa sarjassa puolen tunnin arvo kertoo, että siinä paikkeilla olisi huippu. Haima ei ole ehtinyt täysin vielä mukaan. Tämän jälkeen haima ehtii jo mukaan. Kakkostyypin diabeetikolla arvot nousevat hyvin nopeasti eivätkä tahdo laskea. Miten korkealle mennään ja miten kauan siellä ollaan, on hyvin yksilöllistä. Kakkostyypin diabeetikolla paastoarvo voi olla jo hyvin korkea.
Jag har alltså inte diabetes när jag äter ”högkolhydratkost”.
1)Mitä tässä nyt täytyisi myöntää? Annika kertoo noin.
2) Osastolla ei kukaan ole ollut henkitoreissaan kokeiltuaan VHH:ta. Ihan puppua. Hae, missä olen näin väittänyt. Henki haisee. Kyllä haisee.
3) Saisiko jo sen sinun mielipiteesi tästä asiasta. Mikä on oikea asenne tähän Annika D:n tekstiin? Mikä on sinun asenteesi?
boxi
pettäkö kielitaito vai ymmärrys?
meillä on ollut "keskustelumme" mutta minulla ei ole mitään vaikeuksia pitää kiinni siitä minkä asian osaavaat kertovat.
Vilkaise kaikessa rauhassa Annikan lääkärintarkastustulosta kesäkuulta. Sitä, jonka journalisti joka halusi "uutisen2v jonka perässä ääliöt ostaa irtonumeroita, missasi kun lopulta kuukausia myöhemmin onnistui kuitenkin löytämään Annikan omasta blogista tammikuussa tekemän kokeen. Katso blogistani minun sokerirasituskokeeni. Koeta vääntää siitäkin jotakin. Olisi mielenkiintoista nähdä mihin osastolla päädytään.
joko helpottaa boxi?
”Jag tycker att det är uppenbart att jag har en nedsatt glukostolerans. Tex minns jag att jag en gång, på slutet av 80-talet, tog ett blodsocker på sjukhuset ca en timme efter intag av en halvliter fruktyoggi: det var 11,1. Jag blev förskräckt och tog ett fastesocker morgonen därpå som var normalt, och då glömde jag bort varningssignalen. Jag har alltså varit insulinresistent, glukosintolerant, prediabetiker, sen flera decennier, vilket sannolikt orsakade alla mina sjukdomar och krämpor som kom på 90-talet.
Nu har jag blivit frisk från sjukdomarna och krämporna med LCHF, men är fortfarande glukosintolerant, och kommer att så förbli intill min död.
Men jag har alltså inte diabetes.”
Lähde: http://annikadahlqvist.com/2011/09/16/dagens-glukostoleranstest/
terv Veijo
Ei helpota
1) Oletetaan, että hän on todellakin ollut glukosintolerant eli heikentyneen sokerisiedon omaava. Ollessaan VHH:lla, ja tehtyään sokerirasituksen hän saa huonon, diabeettisen arvon, mutta sovitaan nyt vaikka sitten, että ei ole diabeetikko. Olisi vaikka se glukoosin kehno sieto. Sovitaan niin.
2) Eli sokerin kehno sieto ei mennyt VHH:lla, mihinkään, mutta oli loistavasti kurissa, kuten arvoistakin näkyy. No, näissä kummassakaan ei ole mitään ihmeellistä. Näin se voisi mennä.
3) Kummalisuus: Koko huono sokerinsieto lähetee kuin tuhnu saharaan diabeteksesta puhumattakaan, kun hh lisätään ruokaan! Tätä ilmiötä en ymmärrä enkä osaa mitenkään selittää. Eli hän ei todellakaan ole mikään glukoosi-intolerantti uusimman kokeen mukaan. Eikä mitenkään förbli kuolemaansa saakka ( eli ole kuolemaansa asti) HH-pitoinen ruoka heitti koko ilmiön pois, kuten uusin testinsä osoittaa. Tämä minua ihmetyttää!
Ihmetyttää täälläkin. Toisaalta yksittäisen mittauksen merkitys on pieni.
Kun proteiinin insuliini-indeksi on korkea niin ei haiman insuliinin erityksen pitäisi mitenkään VHH:lla kärsiä. Naudanlihalla on muuten korkeampi insuliini-indeksi kuin puurolla eli jos insuliini lihottaa niin naudanliha lihottaa enemmän kuin puuro ... .
Ehkä tiukka VHH vaikuttaa jotenkin insuliinin erittymistä säätelevään järjestelmään.
Törmäsin sattumalta mielenkiintoiseen teoriaan Edenin puutarhasta. Sen mukaan Edenin puutarha oli metsästäjä-keräiijäkautta ja karkoitus sieltä tarkoitti maanviljelykulttuuriin siirtymistä.
Dahlqvistilla on kaksi erillisenä mitattua diabeettista arvoa joten ne voi pistää yksittäisenkin huonon arvon piikkiin.
Sen sijaan loistava sokerirasitustesti hh-jälkeen on kyllä aika kumma ilmiö. Jotain tässä hommassa varmaan vielä tulee esiin. Sitä odotellessa.
Annika lisäsi kyllä aika maltilla sitä hh. Perusruokaan verrattuna todella maltillisesti. Joku puuro ja leipä ja peruna sinne ja tänne.
boxi
hän lisäsi hiilihydraatteja vain kokeen edellä ja on varmasti palannut terveelliseen ruokavalioonsa takaisin. Kokeet on suoritettu. Ei diabetesta, sen myönnät näköjään sinäkin. Kolesteroli lakkasi kiinnostamasta yhtääkkiä vaikka ensin olit huomauttelemassa.
No se siitä. Uutinen A.D:n diabeteksesta oli ankka.
terv Veijo
1) Sokerirasituskoe ja nuorena saatu sokeriarvo ovat diabeettisia. Määritelmän mukaan yksittäisiä arvoja saa olla, mutta sokerirasituksen tulos on hieman vahvempi. Tämä on määrittelykysymys. Kohteliaasti voi olla sitä mieltä, että sitä ei ole ollut ja jos on suoraviivaisempi, sanoo, että se on ollut mutta dieetillä erinomaisesti hallinnassa. Nyt näytti häipyneen kokonaan hh myötä. Ei ole ankka, vaan korkea sokeri tässä kiinnostaa. Kai olet ilonen, että ilmiö otti ja lähti.
2) Kolesterolit ovat korkeat eikä se minun kiinnostuksestani mihinkään muutu. Ei vaan kiinnosta, vaikka ovatkin korkeat, Ei ole mikään maailman uutinen, että rasvaa vetelevällä ne ovat korkeat.
3) Ihan sama, millä dieetillä tri on nykyään. Ilmiö kiinnostaa. Olisit iloinen, että huono sokerinsieto lähti vetämään. Ei merkkiäkään siitä. Tätä juuri äimistelen.
Annikalla ei hätää kolesterolien puolesta.
Suomalainen tutkimus on osoittanut tänä päivänä vallitsevan kolesterolihysterian tarpeettomaksi. Vuosina 1966-72 tehtiin kansaineläkelaitoksen toimesta laaja ns. autoklinikkatutkimus. Nimi tulee kiertävästä autoklinikasta, jossa tutkittiin kymmeniä tuhansia eri-ikäisiä suomalaisia ympäri maata. Tutkimuksen tarkoitus oli mm. selvittää eri sairauksien yleisyyttä. Tutkittavia asioita olivat olemassa olevien sairauksien lisäksi pituus, paino, kehon rasvaprosentti, verenpaine sekä useat verikokeista mitattavat tekijät. Tutkittavilta selvitettiin mm. veren kolesterolipitoisuus. Kentällä tehtyyn selvitykseen liittyi myös usean vuoden seuranta. Sen tarkoituksena oli selvittää, miten eri mitatut tekijät ennustavat tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden kuolleisuutta.
Viiden vuoden seurannassa todettiin, että esimerkiksi miehillä, jotka seurannan alussa olivat 40-59-vuotiaita, oli sama kuolleisuus veren kolesteroliarvon ollessa 5,2 ja 7 välillä. Kuolleisuus oli tätä suurempi jos kolesteroliarvo oli alle 5 tai jos se ylitti 7. Kuitenkin jyrkästi kuolleisuus lisääntyi vasta, kun veren kolesteroliarvo ylitti tason 8,8. Tästä tutkijat päättelivät, että sopiva veren kolesterolitaso on miehillä 5-7 millimoolia litraa kohden. Naisilla vastaava suositus oli 6-9 millimoolia litraa kohden. Tämä suositus perustui erääseen kaikkien aikojen laajimmista ja perusteellisimmista suomalaisista tutkimuksista.
Tätä taustaa vasten Suomen Lääkärilehdessä julkaistu suositus tuntuu vähintäänkin kummalliselta. Sen mukaan kolesterolin tavoitetaso on alle 5 millimoolia litrassa sekä miehillä että naisilla. Mainittuun autoklinikka tutkimukseen perustuen ei myöskään viime vuosina todettu keskimääräisen kolesterolitason aleneminen suomalaisilla välttämättä merkitse terveyden parantumista, vaan osittain kysymys voisi olla täsmälleen päinvastaisesta ilmiöstä.
boxi
Älä vääntele asioita ja opettele tietoavanhojen kolesteroliuskojesi sijaan.
Olen iloinen siitä että jopa sinullekin alkaa uppoamaan että uutinen oli ankka.
terv Veijo
"niin se maailma muuttuu Eskoseni"
Uutinen oli suorastaan Sorsa! Huomattavasti mielenkiintoisempi, kuin se, että hän sai sokeriarvoksi 13 ja risat.
Edelleenkin PK-projektin unohdetuin tulos kertoo, että sydäntautisen Suomen korkeampikolesteoliset naiset elivät eurooppalaisia kanssasisariaan pitemmän elämän jo 60- ja 70-luvuilla - aivan kuten tuoreemmassa ja ihan yhtä unohdetussa Monican sveitsiläisessä haarassa kokeellisesti todettiin, että sveitsiläismiehissä korkein kolesteroli takasi vähiten sydänkohtauksia. Niin että "optimin" arvaaminen ei ole ihan niin helppoa kuin mitä Käypähoito antaa olettaa.
Olen itse kakkostyypin diabeetikko ja VHH:lla. Useammilta ulkomaisilta palstoilta on tuo Dahlqvistin kokema ilmiö tuttu. VHH.lla olevia on suositeltu olemaan runsaampihiilihydraattisella ruokavaliolla ennen sokerirasituskoetta. Saa insuliinierityksen paremmin toimimaan.
Heitän tässä ajatuksen ilmaan. Olisiko kakkostyypin diabeetikoille edullista aina välillä VHH:n lomassa olla jokin aika RHH:lla, jotta saa insuliininerityksen paremmaksi. Tällöin palattuaan VHH:lle saisi parempia tuloksia kuin jatkuvasti VHH:lla ollessa.
Kuinka usein pitäisi olla RHH:lla, miten pitkä aika ja mikä olisi sopiva hiilihydraattimäärä? RHH:ta ei tietystikään saa olla liian usein eikä liian isoilla määrillä, jotta ei tulisi vaikutusta liikaa HbA1c-arvoon eikä kovin isoja aterianjälkeisiä huippuja saisi olla. Saisiko tällaisella menettelyllä vaikutusta paitsi aterianjälkeisiin myös aamuarvoihin?
Heittäkääpä kommentteja, mieluummin perusteltuja. Jos jollakin peräti omakohtaisia kokemuksia, olisi tosi mielenkiintoista kuulla.
Pitkästä aikaa asiallista rakentavaa kirjoitusta palstalla.
Itsellä hiilihydraatin määrän lasku alle 150 g päivässä ei laske paastoarvoja lainkaa, miltei päin vastoin. Kesälomani vietän vanhempieni kesämökillä ja siellä ruoka on runsaampihiilihydraattista ja paastoarvoni paranevat aina.
Sokerirasituskoetta ei ole ikinä tehty koska aterian jälkeiset sokeriarvot (muös hiilihydraattipitoisen ruuan jälkeen) ovat vähintään siedettävät.
Alustuksen jälkeen oma kantani on, että testejä ei pidä mennä peukaloimaan.
Jos kovin matalahiilihydraattinen ruokavalio heikentää insuliin eritystä niin minusta kannattaisi kokeilla hiukan suurempaa hiilihydraattimäärää jatkuvasti. En siis puhu sadoista grammoista vaan muutamista kymmenistä grammoista päivässä. Ehkä hiilihydraatin laadullakin on merkitystä.
T2D ja joku vaan:
Minusta Annikan kokemuksen perusteella juuri näin olisi. Välillä RHH joukkoon¨. Vaikuttaa paremmalta. Taso?
En usko, että sitä hiilihydraattia tarvitaan paljoakaan. Annikan dieetissä on noin 50 g hiilihydraattia päivässä ja jos heittää toisen 50 g päälle niin voisi riittääkin.
Itsellä menee hiilihydraatin sieto sillä tavalla, että yhtenä päivänä voi syödä aika reilustikin hiilihydraattia mutta kahtena ei. Kuvittelisin tuon johtuvan glykogeenivarastojen täyttymisestä. Välillä kun tulee liikuttua paljonkin (25 km kävelylenkkejä) mutta hyvin alhaisella sykkeellä ja sellaisen ei pitäisi kuluttaa paljoa glykogeeniä mutta ehkä syömäni beetasalpaaja huonontaa kuntoa tässäkin suhteessa.
Mutta Annikan laiva kääntyy hitaasti....