Elikkäs miehellä on ilmeisestikkin 30-kriisi. Mikään ei riitä, mikään ei tunnu miltään. Tämä elämä ei ole sitä mitä haluaa, ei osaa sanoa mitä se on mitä haluaa. Lapset ovat kuitenkin kuulemma tärkeimmät elämässä.
Elämän kaikki osa-alueet on kunnossa. Seksielämä toimii.
Eroilmoitus tuli 2vko:a sitten ihan yllätyksenä. Nyt sitten talo laitetaan myyntiin, ja ero vireille.
Minä en voi ymmärtää miten ihminen voi yhtäkkiä päättää että tämä ei olekkaan sitä mitä haluan. En haluakkaan olla perheenisä.En vain jaksa tätä, en jaksa enää yrittää. Tässä siis syyt eroon.
Miten tästä pääsee eteenpäin? Minulle jää kaksi ihanaa lasta (3v ja 1v), hyvä työpaikka, taloudellinen tilanne on turvattu. Mietin vain, että miten ihmeessä pääsen tästä yli? Kuka muka haluaa aloittaa joskus (siis suhde ei todellakaan ole hakusessa vielä aikoihin) suhteen pienten lasten yh:n kanssa jolla on ikääkin jo yli30v?
Elämän kaikki osa-alueet on kunnossa. Seksielämä toimii.
Eroilmoitus tuli 2vko:a sitten ihan yllätyksenä. Nyt sitten talo laitetaan myyntiin, ja ero vireille.
Minä en voi ymmärtää miten ihminen voi yhtäkkiä päättää että tämä ei olekkaan sitä mitä haluan. En haluakkaan olla perheenisä.En vain jaksa tätä, en jaksa enää yrittää. Tässä siis syyt eroon.
Miten tästä pääsee eteenpäin? Minulle jää kaksi ihanaa lasta (3v ja 1v), hyvä työpaikka, taloudellinen tilanne on turvattu. Mietin vain, että miten ihmeessä pääsen tästä yli? Kuka muka haluaa aloittaa joskus (siis suhde ei todellakaan ole hakusessa vielä aikoihin) suhteen pienten lasten yh:n kanssa jolla on ikääkin jo yli30v?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tällä hetkellä ei kannata miettiä tulevaa ainakaan parisuhteen osalta. Kyllä yksin lasten kanssa voi elää. Parempi lapsille, että perheeseen ei tule uutta isää..
Useimmiten erot eivät tule puun takaa. Vastapuoli on yrittänyt jollain, sanattomalla tai sanallisella viestinnällä kertoa, ettei ole tyytyväinen. Joskus kuvioissa on kolmas pyörä, joskus taas puolison kasvukriisi. Voit tietysti miettiä mikä teidän arjessanne tai parisuhteessa oli niin kamalan hankalaa, ettei mies enää jaksa. Varauksella kannattaa asiaan kuitenkin suhtautua, jos yhtään epäilet että miehellä olisi toinen..lapsiperheen arki nyt vain ei sovi kaikille.
Kannattaa mennä pariterapiaan keskustelemaan. Et ehkä voi enää estää eroa, mutta ainakin itsesi kannalta olisi hyvä jos menet yksin tai yhdessä puimaan sitä mihin liittonne kariutui. Eikö teille eron myötä muuten tarjota mahdollisuutta johonkin perheneuvontaan?
Kyllä sinä selviät ja jaksat, minuutti, tunti, päivä ja kuukausi kerrallaan..älä aseta liian suuria tavoitteita itsellesi, mutta koita jaksaa lasten takia.
Kylläpä oli tuttu tarina.
Ja usko vaan, vieras nainen on kuvioissa mukana.
Se on just tuota, lähdetään muka etsimään "itseään" ja asutaan muka pari kuukautta näön vuoksi eri osoitteessa ja sitten kas kummaa, uusi nainen jo roikkuu lahkeessa.
Juuri noin kävi sukulaisukolle, tuli tiettyyn ikään, suhde pamahti työkaverin kanssa kaikenmaailman työpalaveri-illanvietoissa ja kas kummaa,
"itseään" piti päästä etsimään.. ;))
No parin kuukauden päästä jo asui tämän uuden, myös "itseään etsimään" lähteneen naikkosen luona ja nyt sitten ihmettelevät, kun ei suvulta tule kylään kutsuja, heh!
Ja usko vaan, sillä ei ole merkitystä, onko seksi maistunut kotona. Ukkoillehan se tunnetusti maistuu..;D
On tainnut olla vain makeampaa, kun on juuri tullut toisen haaroista ja kotona saanut vielä ekstraa päälle.
Mutta älä masennu. Olet hyvässä iässä, lapset kasvaa ja vaikka ei todellakaan ole varmaan uusi mies mielessä tuollaisen shokin jälkeen, tulee se aika kuitenkin, kun on uuden miehen aika.
Nyt vaan tukihenkilöitä, eli ystäviä kaivelemaan osoitemuistioista ja pura huolesi heille, yli pääset tuosta, niin me muutkin ollaan selvitty ja menneeseen ei monikaan kaipaa.
Taitaa olla oma exäsi tuo "sukulaisukko", kun noin kärkevästi kommentoit..?
Se, että tiedät tällaisen tapauksen ei tarkoita, että aina se menee automaattisesti noin. Minullakin on "sukulaisukko", joka lähti itseään etsimään - ja sitä etsimistä on nyt kestänyt reilut 3 vuotta ilman, että ketään naista on elämäänsä purjehtinut. Ihmisen mieli vaan on niin merkillinen aparaatti, ettei sen toimintaa voi ennakoida. Mikä on tänään onnea ja Elämää isolla Eellä, voikin huomenna olla poisheittokamaa, valitettavasti.