Mulla on ollut tällänen monimutkaisempi juttu tässä meneillään jo puolisen vuotta. Olen ite lukion toisella nyt ja tää kyseinen on mua kaks vuotta vanhempi, intissä parhaillaan. Alku lähti tosi hienosti, juteltiin tosi paljon kaikkea, yhdet treffit oli keväällä ja mun on ollu tosi luonnollista ja ihanaa sen seurassa. Yksissä lukion bileissä keväällä se puhu tunteistaan enemmän, tosin aika kännissä mutta kuitenkin ja sanoi pelkäävänsä, että se hajoo ja mä hajoon kun se on armeijassa. Yritin kesän alussa soittaa ja laitoin viestiä, mutta mitään ei kuulunut, silleen meni koko kesä, mietein itsekseni, missä mennään jne..
Tässä reilu kuukausi sitten se oli fb:ssä samaan aikaan ja kysyin sitte suoraan että miten tää homma meni, teinkö mä jotain väärin jne että haluisin vaan tietää. Sieltä tuli yllättävä selitys, että se pelkäs just tota armeija -juttua, tuntu epäviisaalta ryhtyä seurustelemaan just ennen jne ja sitte ajatteli että me molemmat pärjätään paremmin, jos se vetäytyy.. No, meillä on nyt ollu tässä taas juttua, hän kertoi mulle, että on vielä kipinää mua kohtaan, ettei ole unohtanut mitään mitä meillä oli ja tänä viikonloppuna piti nähdäkin.
Eipä nähty. Tää jätkä soittiki mulle perjantaina ku oli taas meidän lukion bileet ja itse olin siis hallituksen hommissa ja sen piti tulla käymään. Kuitenkin se ei tullu, mutta soitti. Sovittiin että lauantaina, no se meni jäkispeliin, mutta piti silti nähdä. Ei nähty. Sunnuntaina menin itse kaupunkiin (asumme siis n. 30 km päässä toisistamme, tällä jätkällä on oma auto ja kortti) ja laitoin viestiä, että olen nyt täällä, jos haluat nähdä, ni ois sen aika.. Vastas mulle ja soitin. Puhelun lopussa kysyin vielä, että haluaako hän oikeasti nähdä mut. Vastaus oli, että joo tottakai. Se oli lupautunu tekee jonku homman sen isän kanssa ja sano voivansa sitte tulla kattomaan mua meille asti, että se soittais. No ei soittanu..
Ongelmana mulla on se, että musta tuntuu että "roikun kokoajan", kun itse yritän järjestää, että nähtäisiin. Että itse olen mukana hommassa täysillä, varsinkin kun oma ihastuminen on todellakin palavaa, voisin ehkä puhua rakastumisesta, mutta tää yks ei saa aikaseks nähdä, tai sitten vaan ei halua. Mutta miks se ois soittanu mulle? Kun miehen teot ja sanat ovat eri maasta. Ääh, tiedän, olen nainen ja mietin liikaa, mutta nyt en vaan ymmärrä tätä jätkää yhtään ja kaipaisin miehistä näkökulmaa.
Tässä reilu kuukausi sitten se oli fb:ssä samaan aikaan ja kysyin sitte suoraan että miten tää homma meni, teinkö mä jotain väärin jne että haluisin vaan tietää. Sieltä tuli yllättävä selitys, että se pelkäs just tota armeija -juttua, tuntu epäviisaalta ryhtyä seurustelemaan just ennen jne ja sitte ajatteli että me molemmat pärjätään paremmin, jos se vetäytyy.. No, meillä on nyt ollu tässä taas juttua, hän kertoi mulle, että on vielä kipinää mua kohtaan, ettei ole unohtanut mitään mitä meillä oli ja tänä viikonloppuna piti nähdäkin.
Eipä nähty. Tää jätkä soittiki mulle perjantaina ku oli taas meidän lukion bileet ja itse olin siis hallituksen hommissa ja sen piti tulla käymään. Kuitenkin se ei tullu, mutta soitti. Sovittiin että lauantaina, no se meni jäkispeliin, mutta piti silti nähdä. Ei nähty. Sunnuntaina menin itse kaupunkiin (asumme siis n. 30 km päässä toisistamme, tällä jätkällä on oma auto ja kortti) ja laitoin viestiä, että olen nyt täällä, jos haluat nähdä, ni ois sen aika.. Vastas mulle ja soitin. Puhelun lopussa kysyin vielä, että haluaako hän oikeasti nähdä mut. Vastaus oli, että joo tottakai. Se oli lupautunu tekee jonku homman sen isän kanssa ja sano voivansa sitte tulla kattomaan mua meille asti, että se soittais. No ei soittanu..
Ongelmana mulla on se, että musta tuntuu että "roikun kokoajan", kun itse yritän järjestää, että nähtäisiin. Että itse olen mukana hommassa täysillä, varsinkin kun oma ihastuminen on todellakin palavaa, voisin ehkä puhua rakastumisesta, mutta tää yks ei saa aikaseks nähdä, tai sitten vaan ei halua. Mutta miks se ois soittanu mulle? Kun miehen teot ja sanat ovat eri maasta. Ääh, tiedän, olen nainen ja mietin liikaa, mutta nyt en vaan ymmärrä tätä jätkää yhtään ja kaipaisin miehistä näkökulmaa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Moi. Kuulostaa tutulta. Mä kans olen ihastunut yhteen mimmiin joka ei saa aikaseks tavata. Eka hän ite kyseli millon voidaan nähdä, sanoin et mulle sopii ja sen jälkeen häneen on ollu vaikea saada yhteyttä. FB:ssä kyl lisäilee uusia kavereita ja kuvia, mut ei pidä yhteyttä meikäläiseen. Mun tulkinta on se et mimmillä on joku toinen säätö menossa. Muuten oltas nähty koska molemmat sitä halus. Rasittavaa kun ei tiedä nähdääks millon vai ollenkaan. Vois olla fiksu ja sanoo jos ajatukset on muuttunu, mut tytöillä kun ei oo tapana...
Mun mielest sun ei kannata kysellä tai odottaa millon hänelle sopii tai millon hän järjestää tapaamisen. Jos tiedät mis hän on, mene käymään paikan päällä vaikka keskel kirkasta päivää. Näet löytyyks kipinää ja mikä on todellinen tilanne. Ihastuksen ja rakkauden eteen on tehtävä töitä, ei pelkästään meiän miesten, vaan myös mimmien ite. Muuten saa vaan sitä mitä annetaan - ei sitä mitä sä ite haluut. Tsemppiä!
Selvästi välttelee sinua, joten älä tee itseäsi naurunalaiseksi roikkumalla ja soittelemalla. Jos hän on kiinnostunut niin varmasti soittaa, anna olla. Ja jos se on jätkä niin ei kannata. Jätkä ja nuorimies on kaksi eri asiaa.
Ehkäpä jätkä yrittää uskotella itselleen että pärjää ilman sinua.
Oikeasti on kiinnostunut sinusta mutta ei uskalla antaa suhteen edetä koska on intissä ja siitä tulee vain mielipahaa ja "hajoiltua" armeijassa jos jatkuvasti kaipaa naisen luokse.
Lomat ovat lyhyitä ehtii lupaamaan 6 asiaa ja pystyy tehdä 3
Yritä olla kärsivällinen ja pysykää hyvissä väleissä ja kannattaa vältellä riitelyä.
Kuulostaa aika lapselliselta tyypiltä (kuten tuossa iässä kuuluukin olla?). Sinun on ehkä parempi vain siirtyä seuraavaan. Nuo tekosyyt viittaisivat vähän siihen, että kiinnostus ei tyypin osalta ole ihan 100% luokkaa eikä hän sitten uskalla sanoa sitä suoraan. Ainakin nettitreffinaisilla juttu toimii samalla tavalla: aina kun pitäisi tavata ilmestyy yllättäviä menoja mummon kanssa ja äidin sairastumisia.
Jos se on monta kertaa luvannut tavata ja aina tullut jotain muuta eteen niin ei se selvästikkään halua olla sun kanssa. Pelkää vaan vaan niin ei sano suoraan. Kyllä jos se tosissaan susta tykkää niin aikaa järjestyy ihan varmasti tapaamiseen. Mikään jäkis peli tai muu juttu ei voi olla tärkeempi. Sano sille suoraan et jos se vielä kerran peruu tapaamisen niin sä unohdat koko jätkät.
Olet pojan mielestä ihan ok mutta vain sen verran kiinnostava että sinut kannattaa pitää varalla jos mitään parempaa ei ilmaannu. Oikeasti kiinnostunut tapaa kyllä vaikka 50 km lumituiskussa rämpien.
Armeija tietysti varmaan vielä vaikuttaa asiaan mutta en usko että on niin ratkaiseva tekijä kuin poika yrittää uskotella.