uusi lapsi

Et tietenkään hanki "uutta" lasta, olethan itsekin lapsi vielä, kun vanhempien mielipiteillä on merkitystä. Toisaalta, ehkä ne vanhemmat vastustaisivat ajatusta siksi, kun tuntevat teidät, ja tietävät ettei teistä olekaan vanhemmiksi.

Sori, mutta sellainen käsitys kirjoituksesta tuli. Miten joku tällä palstalla voisi tietää, mikä teidän tilanteenne on ja kannattaako juuri teidän lisääntyä.

Nyt sitten varmaan loukkaannut ja ihan kiusallasi jätät sen ehkäisyn pois, koska onhan sinusta selvästikin vanhemmaksi, kun ennestäänkin on lapsia.

Mutta ehkäpä annat ajan kulua, kyllä teillä on myöhemminkin aikaa lapsia hankkia lisää, ja jossain vaiheessa varmasti itse tiedät mitä kannattaisi tehdä (kun esim. suhde miehen kanssa alkaa tuntua "varmemmalta").

Teillä on todellakin aikaa vielä harkita "uuden lapsen" tekoa!! Antakaa ajan kulua ja katsokaa miltä rupeaa tuntumaan. Ei todellakaan kannata suin päin ruveta lasta tekemään - kun kummallakin on jo edellisestäkin suhteesta lapset!!

Minulla on ollut vähän samanlainen tilanne kuin sinulla ja on edelleenkin.Itse olen 27-vuotias.Ensimmäisen laspeni sain 21-vuotiaana ja toisen kolme vuotta myöhemmin.Olen ollut mieheni kanssa yhdessä n.8 vuotta.Vanhempani varsinkin äiti oli että hulluko olet tms kun sai tietää että olen raskaana.Nyt odotan kolmatta.Mieleni ei edes tee kertoa hänelle raskaudestani.Tiedän jo hänen tulevat kommentit.Ne on kuultu jo moneen kertaan.Hän haluaa aina päättää asiat puolestani.Hyvin meillä lasteni kanssa on mennyt.Tsemppiä sinulle!Päättäkää yhdessä mitä teette!

Hei, tekstistäsi sai sen käsityksen, että et ole täysin varma asiasta. Mikäli näin on, odottaisin, koska oli epävarmuus sitten nuoresta iästäsi johtuvaa, epävarmuudesta suhteenne jatkumiseen tai että vanhempasi eivät asiasta pitäisi, niin yhtäkaikki perusteet eivät mielestäni ole kohdallaan. Omat vanhempani aikoinaan eivät voineet sietää miestäni. Nyt ollaan kuitenkin oltu kuutisen vuotta yhdessä. Miehelläni on lapsi aiemmasta liitosta ja nyt on meillä oma pikku vauvakin...ja vanhempani pitävät miehestäni ja kaikki on kaikin puolin ok. Kiirehtiä ei pitäisi. Onnea elämälle!!

Olen samaa mieltä kuin nuo aiemmat (paitsi se yksi) eli ei kannata kiirehtiä uuden lapsen tekemiseen. Olet asian kanssa niin epävarma, ja moni asia askarruttaa mieltäsi. Siinä vaiheessa kun olet varma, että on aika "uuden" lapsen, niin tiedät sen, etkä mieti näin paljon asiaa.

Suhteenne on vielä nuori ja te molemmat olette vielä nuoria. Aikaa on vielä vaikka miten paljon. Ei missään ole sanottu, että lapset kuuluisi tehdä tietyn ikäisenä , esim. että alle 30 vuotiaana.
Anna ajan kulua ja keskity olemassaoleviin lapsiin ja katso, miksi suhde kehittyy.

Jos suhde tuntuu olevan kevyellä pohjalla, tai sen jatkuminen epävarmaa, ei lasta kannata tehdä - lapsi ei yhdistä, lapsi ei pidä suhdettanne kasassa, lapsi ei lujita suhdettanne. Lasta ei kannata siis tehdä ajatuksella, että sen jälkeen tuo toinen on minun kanssani ja minun ikuisesti - sitten me emme eroa (taas) kun meillä on yhteinen lapsi sitomassa meidät toisiimme.

Et varmaan näin ajattelekaan, mutta kirjoitin vaan.

Eli malttia - antakaa ajan kulua - katso rauhassa suhde ja aikaa on vielä uusille lapsille.Nyt sen aika ei tunnu olevan, koska kyselet sitä täällä ja pohdit jopa vanhempiesi mielipidettä asiaan...kuten suhteen kestävyyttäkin !!!

Suosittelisin harkitsemaan asiaa pitempään. Vanhempien mielipiteet kannattaa jättää omaan arvoonsa ja katsoa omaan sisimpään, mitä itse haluaa.

Olen itse saanut lapsemme 22-vuotiaana. Sukulaiset painostivat tekemään toisen heti perään, että lapsella olisi sisarus seuranaan. Yhden lapsen perheitä kun lähipiirissämme ei katsota hyvällä silmällä, vaan lähinnä säälitään...

Itse oli niin poikki tuossa vaiheessa (yöhuutajalapsi), että en jaksanut edes ajatella toisen lapsen hankkimista. Miehenikään ei ollut innoissaan asiasta. Siispä jätimme muitten kommentit omaan arvoonsa, kysehän oli MEIDÄN elämästämme ja lapsistamme, ja siirsimme päätöksenteon tulevaisuuteen. Siinähän kävi sitten niin, että päätös kypsyi ajan kanssa sellaiseksi, että lisää lapsia ei enää hankita... eikä nyt enää saataisikaan, koska kohtalo on pistänyt sormensa peliin.