Kuulkaas jos teillä on miehenä paljon kavereita, niin mitä ajattelette naisesta, jolla ei niitä juurikaan ole? Mä jotenkin häpeen omaa tilaani. Ei juurikaan kavereita, olen myös sosiaalisesti varsin kömpelö, mutta ulkonäkööni viehättyy silti komeat, menevät kaverit.. Mut jotenkin tunnen itteni niin paljon ala-arvoisemmaksi, kun nyhvään vaan kotona koneella, eikä mulle tipu koko ajan kutsuja joka sortin keikoille ja taidenäyttelyihin jne. Toisin kun mun tolle miehelle näyttäis.. mut kyl se mua mukaansa kutsuu, mut oonhan mä vähän tämmönen.. Sen kaveri sano kerran, et toi sun tyttöystävä on tommonen hiirulainen. Siis tosi kivaa, se et mä oon rajottunut sosiaalisesti oikeuttaa tommosen kusipään moiseen. Ja riitelin tästä kotona.. Mut jotenki tullee tunne, ettei ees huvita enää käydä missään.
En nyt tiedä onko täällä minkä verran kavereita omaavia tyyppejä mutta, jos nyt jotain mielipidettä..
En nyt tiedä onko täällä minkä verran kavereita omaavia tyyppejä mutta, jos nyt jotain mielipidettä..
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei mitään hävettävää.
"häpeen omaa tilaani"
"olen myös sosiaalisesti varsin kömpelö"
"tunnen itteni niin paljon ala-arvoisemmaksi"
"mut oonhan mä vähän tämmönen"
"mä oon rajottunut sosiaalisesti"
Ongelma ei ole kavereiden puute, vaan sun käsitys itsestäsi ja itsesi arvostus. Etkö muka omasta mielestäsi sitten ole hiirulainen?
Mitä vikaa hiirulaisuudessa? Ap:n pitäis selvittää itselleen se ensiksi.
Niinpä.
Minulla ei ole paljon kavereita, joten minun mielipiteelläni asiaan ei ole merkitystä. Olen hieman loukkaantunut tästä.
Hiirulaisuus on pop tässä teennäisten ihmisten maailmassa. Ole just niin hiirulainen kuin olet, sano vaikka että himot ne on hiirelläkin. Tai että olet mieluummin hiiri kuin norsu.
Kunhan tulee seurustelukumppanin kanssa toimeen niin ei sillä ole mitään väliä.
Jos itselläsi ahdistaa kaverittomuus niin silloinhan kannattaa yrittää asialle tehdä jotain.