nopeasti yli pettämisestä

Jokaisella meistä on omat selviytymiskeinomme. Ei ole missään määrätty, mikä on oikein ja mikä väärin. Itse me sen määritämme oman olomme mukaan.

Itse petettynä en kuintenkaan olisi kyennyt siihen mihin ap. Asioiden lakaiseminen maton alle olisi aiheuttanut pitkässä juoksussa ahdistusta ja epävarmuutta ja olisin aivan varmasti voinut huonosti tavalla tai toisella.

Minun tapani ylipäätään elää on se, että kohtaan elämän sellaisena kuin se eteeni tulee. Niin hyvässä kuin pahassakin. Kriisin olen ajatellut olevan myös myös mahdollisuus, eikä pelkästään väliaikainen stressi, josta on päästävä eroon hinnalla millä hyvänsä. Kiinan kielessäkin sana kriisi merkitsee muistaakseni myös tietä ja mahdollisuutta samassa sanassa.

Itse ajattelen niin, että kriisissä pysähdyn ja katson elämääni myös taaksepäin. Tavallisessa arjessa katse on yleensä suunnattuna huomiseen ja eteenpäin. Omia virheitään ja elämäänsä tulee harvoin tarkasteltua niin rehellisesti ja kipeästi kuin kriisi siihen pakottaa. Samalla voi avautua myös uusia näkökulmia ja ratkaisuja ongelmiin, joiden olemassaolosta ei kenties ole ollut lainkaan tietoinen. Ja niiden avulla pystyy myös arvioimaan omaa parisuhdettaan. Onko se kenties tiensä päässä vai onko siinä jotain sellaista, jonka eteen kannattaisi vielä nähdä vaivaa.

Pitkässä parisuhteessa arki, tapa ja tottumus jyräävät helposti alun rakkauden päälle. Itse mieheni kanssa tajusimme, että se rakkaus ei ollut kadonnut mihinkään, olimme vain kohdelleet sitä kelvottomasti, mutta se oli ollut siellä koko ajan. Meidän täytyi vain avata itsemme ja silmämme nähdäksemme se uudestaan. Sen jälkeen tuntui, että rohkeus riitti mylläämään koko parisuhde, ja paljon löytyikin muutettavaa. Myös minulle.

Tässä ja nyt olen parempi ihminen ja elän paremmassa suhteessa kuin ennen pettämistä. Surullinen olen siitä, että tie tähän täytyi käydä niin kipeiden ja satuttavien vaiheiden kautta. Mutta niin kovapäisiä me ihmiset joskus olemme, että tarvitsemme välillä jotain äärimmäistä tajutaksemme ne asiat, joita emme saisi unohtaa. Siksi näilläkin sivuilla moni petetty, ja myös pettäjä, tarrautuu kiinni avioliittonsa kun suhde tulee ilmi. Ei siis läheskään aina läheisriippuvuudesta tai pelosta, vaan yksinkertaisesti siksi, että silmät avautuvat ja arjen turruttava verho heilahtaa hetkeksi ja auttaa näkemään sen, mikä on kenties päässyt unohtumaan.

Se ei kuitenkaan vielä riitä, vaan täytyy löytää rohkeutta ja tahtoa mennä koko kriisi läpi. Ottaa vastaan lopputulos, vaikka se tarkoittaisi sitten eroa. Mutta silloin ero on puolisoiden välinen asia, eikä johdu enää suhteesta. Suhde on ollut vain kriisin alullepanija. Ja ainakin itse ajattelen niin, että sellainen ero vapauttaa molemmat osapuolet jatkamaan tulevaisuuttaan vapaampina ja kykenevämpinä uusiin ihmissuhteisiin.

Meillä miehen kanssa löysimme siis suhteestamme niin paljon arvokkaita asioita, että olimme valmiit siihen kaikkeen, mitä vaadittiin.

Ap sanoi, että ei jaksa miettiä miehen menoja ja pelätä. Ei kukaan jaksa!!!! Se ei ole elämisen arvoista elämää, jossa toisen menemiset hallitsevat omaa elämää ja hyvinvointia.
Asian voi kuitenkin ratkaista muillakin tavoin kuin sulkemalla silmänsä. Ja ahdistuksestakin pääsee eroon. Ne on vain ensin kohdattava silmästä silmään.

Toisaalta jos omaa kyvyn, että pystyy antamaan anteeksi tarvitsematta sekoittaa kaikkea, niin siitä kannattaa pitää kiinni. Ei ongelmia kannata tehdä yhtään isommaksi tai luoda niitä vain sen vuoksi, että "muutkin tekevät niin". Se ratkaisee, miten hyvin itse asian kanssa voi. jos mitään ei jää vaivaamaan, niin turha hämmentäminen on turhaa.

Uskollisuus on paruhsuhteissa iso, ellei jopa isoin arvo. Pettäminen rikkoo sitä vastaan, ja pettämistä tapahtuu aika paljon (ainakin jos uskoo näitä sivuja:)). Silti uskottomuus on kaukana top 10 kun on kysytty ihmisten syitä erota. Se ehkä kertoo jotain siitä, miten vaikeuksistäkin pystyy selviytymään. Kunhan etsii itselleen rehelliset keinot.