Hyvää päivää hyvät kansalaiset!
Olen tässä viettänyt viimeisen 30 min lukiessani
hihhuleitten/ateistien/jne riitelyä. Mikä meitä
ihmisiä vaivaa, kun uskomme kuka mihinkin (Minä
uskon Jumalaan, Isään, KAikkivaltiaaseen... tai
Minä EN usko Jumalaan, EN EN EN...) ja yritämme
vain muuttaa kanssaihmisemme samanlaisiksi?
Ajan takaa seuraavaa: Jumalan olemassaolo ja
-olemattomuus on uskon asia. Piste. Asiaa ei voi
kumpaankaan suuntaa todistaa.
Me ihmiset viisastuisimme kovasti, jos
uskaltaisimme tuoda julki syvimmät epäilymme ja
pelkomme. Jos uskaltaisimme kuunnella toisiamme ja
yrittää oppia erilaisista näkemyksistämme sen
sijaan, että yrittäisimme poistaa muut näkemykset.
Minä henk. koht. olen kristitty. Jumalasuhteeni on
tällä hetkellä kovin hunningolla, koska olen
murrosiässä, ja Taivaalliselle Isälle sitä vasta
kiukutellaankin, kun ollaan "siinä iässä". Ennen
tapanani oli talloa muiden mielipiteiden yli, nyt
yritän opetella kuuntelemisen jaloa taitoa. Yritän
löytää todellisen armahtavan Jumalan, jonka moni
krititty tuntee. Ja miksi? Olen tavannut ihmisiä,
jotka tämän Kaikkivaltiaan Jumalan tuntevat, ja
ennenkaikkea tuntevat armon. Heidän ei tarvitse
tuomita ketään, he jättävät tuomitsemisen
Jumalalle.
Minä olen vielä kaukana siitä.
Olen tässä viettänyt viimeisen 30 min lukiessani
hihhuleitten/ateistien/jne riitelyä. Mikä meitä
ihmisiä vaivaa, kun uskomme kuka mihinkin (Minä
uskon Jumalaan, Isään, KAikkivaltiaaseen... tai
Minä EN usko Jumalaan, EN EN EN...) ja yritämme
vain muuttaa kanssaihmisemme samanlaisiksi?
Ajan takaa seuraavaa: Jumalan olemassaolo ja
-olemattomuus on uskon asia. Piste. Asiaa ei voi
kumpaankaan suuntaa todistaa.
Me ihmiset viisastuisimme kovasti, jos
uskaltaisimme tuoda julki syvimmät epäilymme ja
pelkomme. Jos uskaltaisimme kuunnella toisiamme ja
yrittää oppia erilaisista näkemyksistämme sen
sijaan, että yrittäisimme poistaa muut näkemykset.
Minä henk. koht. olen kristitty. Jumalasuhteeni on
tällä hetkellä kovin hunningolla, koska olen
murrosiässä, ja Taivaalliselle Isälle sitä vasta
kiukutellaankin, kun ollaan "siinä iässä". Ennen
tapanani oli talloa muiden mielipiteiden yli, nyt
yritän opetella kuuntelemisen jaloa taitoa. Yritän
löytää todellisen armahtavan Jumalan, jonka moni
krititty tuntee. Ja miksi? Olen tavannut ihmisiä,
jotka tämän Kaikkivaltiaan Jumalan tuntevat, ja
ennenkaikkea tuntevat armon. Heidän ei tarvitse
tuomita ketään, he jättävät tuomitsemisen
Jumalalle.
Minä olen vielä kaukana siitä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Oot ihan oikeassa. Tarkotus ei oo muuttaa toisia
vaan keskustella.
Me ihmiset ei voida todellakaan todistaa
toisillemme Jumalan olemassaoloa, se on jokaisen
itse nähtävä.
Siunausta sulle. Mieti asioita ja kysele. Ole
kriittinen mutta ota myös vastaan. Tutki ja
tarkkaile. Käytä järkeä mutta myös sydäntä. Tulet
pääsemään vielä lähelle Jumalaa!
...johtaa vääjäämättä siihen, että kritisoidaan
toisen sanomisia, jolloin syntyy erimielisyyksiä.
Eikä tarkoitus olekaan käännyttää ketään, vaan
antaa toiselle mahdollisuus ajatella toisellakin
tapaa.
Pelkkää mielipiteiden vaihtamista ei voida edes
kutsua keskusteluksi.
on sitä, että kuullaan toisenkin mielipide.
Se, mitä minä yleensä vääjäämättä harrastan =) on
jotakin aivan muuta: MUN mielestä, MÄ sanon, SÄ
oot väärässä, vaikken mä kyllä edes kuunnellut
mitä SÄ sanoit....
rohkaisusta. Kaipa se tästä, joku päivä...
NYkyään uskallan taas rukoillakin joskus...