Päätimme vaimon kanssa erota (vaimon aloitteesta) lähes 10 vuoden yhdessä olon jälkeen. Alkuun ajatus ahdisti, mutta nyt muutama viikko päätöksen tekemisestä on oikeastaan helpottunut olo. Toki hiukan ahdistaa miten pieni lapsemme tulee reakoimaan, kun erilleen muuttamisen hetki tulee. Odotan kuitenkin jopa hieman inolla omaan asuntoon muuttoa ja se että saan antaa aikaa myös hieman itselleni. Yritän katsoa tulevaisuuteen positiivisesti ja mahdollisimman rennoin mielin. Ehkäpä se ahdistuksen hetki sieltä vielä tulee....??
Muille samassa tilanteessa oleville voimia ja jaksamista!!
T: JJA-73
Muille samassa tilanteessa oleville voimia ja jaksamista!!
T: JJA-73
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hieno asenne. Pidä se. Mä repesin melkein samassa tilanteessa, mutta poiki se tämän piisin ainakin.
http://www.youtube.com/user/21per3?feature=mhee#p/u/2/ge470hSsAfA
Voimia sulle! Eka vuosi ero jälkeen saattaa olla tunteidern mylläkkää. Mulla ainakin vaihteli ahdistus, helpotus, ikävä, häpeä, viha, inho halveksunta, jne. Nyt vuoden jälkeen alkaa olla aika seesteinen olo. Huomaan kuitenkin, että negatiivisia tunteita on veilä käsittelemättä, kun yksikin poikkipuolinen sana exältäni nostaa vielä ahdistuksen pintaan. Onneksi sitä seuraa helpotus siitä, että ei enää tarvitse olle väkisin yhdessä. Mulle ero oli hyvä juttu.
Lapselleni minulla on nyt paljon enemmän aikaa ja energiaa kuin avioliiton aikana. Ylipäätään tuntuu siltä, että aikaa on enemmän kaikkeen. Uusi suhdekin on kehittymässä pikkuhiljaa.